Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaressa upouudella ja vielä keskeneräisellä asuinalueella on tehty julkisivuremonttia kahteen iältään varsin nuoreen Kevan vuokrakerrostaloon.
Espoossa alkaa parvekeremontti vuonna 2019 valmistuneeseen taloon.
Enempää en uskalla sanoa koska tulee julkiseksi vasta ensi vuoden puolella.
Liittyy samaan kuvioon eli rakennuttajaan ja isännöitsijään.
Vedän sen verran takaisin, että en olekaan nyt varma, oliko se toinenkin remonttiin ajautunut vuokrakerrostalo Kevan sijoituskohde vai jonkun muun tahon omistama. Täytyy kysellä ja selvittää asiaa.
Joka tapauksessa toinen mainitsemistani vuokrakerrostaloista sijaitsee osoittessa Tyynenmerenkatu 3, Helsinki. Talo sijaitsee Jätkäsaaren kaupunginosassa hyvin lähellä Länsisatamaa. Isännöitsijänä toimii tietojeni mukaan Realia, joka vaikuttaa olevan isännöitsijän useimmissa tai kaikissa Kevan vuokra-asuntotaloissa. Tyynenmerenkatu 3:ssa sijaitseva rakennus on valmistunut vuonna 2014, mutta jo vuonna 2021 talossa aloitettiin korjaustyöt. Luin erään talon asukkaille suunnatun ilmoituksen, jossa puhuttiin parvekkeisiin kohdistuvista purkutöistä Tarkkaa tietoa minulla ei töiden laajuudesta tällä hetkellä ole, mutta mistään pienistä korjauksista ei vaikuttanut olevan kyse. Alla on kuva talon julkisivusta Tyynenmerenkadulle päin.
Taloyhtiössä tullaan suorittamaan julkisivujen, räystäiden, kattoterassien ja sisäpihan sokkeleiden korjaustöitä alkaen 15.2.2021.
KEVAn omistama vuonna 2014 valmistunut vuokrakerrostalo. Tyynenmerenkatu 3 Helsinki.jpg (341.38 KiB) Katsottu 2465 kertaa
Alla on hieman muistutusta Kevan toimenkuvasta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä muutamista aiemmista sählingeistä.
Tietoa Kevasta
Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja uusien hyvinvointialueiden eläkeasioista. -- -- Palvelemme yhteensä 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Työnantaja-asiakkaita meillä on noin 2000. Hoidamme eläkeasioita noin 500 työntekijän voimin.
Vastaamme kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla, joita peritään työnantajilta ja työntekijöiltä. Muiden työnantajien osalta hoidamme vain eläkkeiden maksamisen.
Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu Julkisten alojen eläkelakiin, JuEL sekä Keva-lakiin. Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Virallinen nimi on Keva. Nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Aiemmin nimemme oli Kuntien eläkevakuutus.
HS: Ailus olisi halunnut 2,3 miljoonan euron asunnon
Kuntien eläkevakuutusyhtiön Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus ehdotti aluksi itselleen 2,3 miljoonan euron työsuhdeasuntoa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Kommentti: Kevan johtaja vaihtuu kuin siistin miehen sukat – rahaa palaa säkkikaupalla
Jos olisin kunnalla tai valtiolla töissä, minulla olisi kitkerä kysymys Kuntien eläkevakuutukselle. Koska loppuu tämä älytön rahanhassaus pikavierailulla oleviin pomoihin?
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.
Tästä tahosta, Kiinteistöliitto on joskus sanottu, että turhan ponnettomasti on asioihin tartuttu tai puututtu.
Kuvauksia, mitä kukin taho itsestään antaa, ei voi aina sanoa arjessa olevan kaikkein uskottavimpia tarinoita.
Oliko Isännöintiliitto kuitenkin arjen "kumppani" enemmän kuin ns vastapuoli Kiinteistöliitolle? https://www.kiinteistoliitto.fi/kiintei ... anisaatio/
Yksi ongelma isännöinnin suhteen on se, etteivät ihmiset ymmärrä mitä isännöinti tarkoittaa. Isännöitsijä yhdistetään usein huoltoon tai talonmieheen. Olisi hyvä luopua tuosta isännöitsijä-termistä ja alkaa vaan kutsumaan isännöitsijää taloyhtiön toimitusjohtajaksi mikä hän onkin. Ehkä tuo päätösenteko-/vastuunjakohierarkia avautuisi paremmin joillekin ihmisille. Eihän siinä ole eroa muihin kaupallisiin yrityksiin: hallitus päättää suurimmat linjat ja toimitusjohtaja on vastuussa niiden toteuttamisesta. Osakkaat voivat sitten vaihtaa hallitusta halutessaan jos eivät ole tyytyväisiä.
Mitä tulee remontteihin niin jokaisen osakkaan kannattaa pyytää nähtäväkseen sopimukset joita on tehty hankesuunnittelijan, toteutussuunnittelijan ja isännöinnin kanssa. Voitte kuvitella halutaanko teidän taloyhtiöön tarjota tai varsinkaan suositella sitä halvinta mahdollista remonttia jos jokaiselle taholle maksetaan prosentuaalinen osuus toteutuneen urakan loppusummasta. Kyllä se jostain syystä kannustaa kaikkia "asiantuntijoita" suosittelemaan teille mahdollisimman kalliita remontteja. Joku saattaisi jopa vihjata, että kiima kalliisiin remontteihin on niin kova, että taloyhtiön kirjanpitoa parannellaan niin, että sen mukaan kaikki ovat maksaneet remonttinsa, vaikkei ne tietyt päätösvaltaisemmat osakkaat välttämättä olisikaan maksaneet mitään.
Oon aina ihmetellyt mixi yhtiövastikkeet on niin hirveän kalliita. Nykyään asun omakotitalossa ja täällä eläminen on melkein ilmaista.
Kiinteistövero 479-eukkia vuodessa, jätehuolto 8-euroa/kk, vesilasku noin 50-euroo/kk, samoin sähkö. Öljyä mennyt noin 2500-litraa vuodessa.
En enään ikinä muuta takaisin kerrostaloon!!
Mielenkiintoinen omakotitalo, kun mitään ei tarvitse koskaan korjata tai huoltaa ja pihakin hoitaa itse itsensä ilmaiseksi.
Isännöitsijän kuuluu olla asunnon omistajien eli taloyhtiön etujen vartija. Isännöitsijöistä on kuitenkin tullut myyntimiehiä. Osa isännöintitoimistoista tekee myös asunnon omistajien rahoilla sopimuksia, joissa on jopa korruptiivisia piirteitä. HD 29 min
Tunnen isännöintialaa melko hyvin. Isännöintitoimisto on liikeyritys joka ajaa ensin omaa etuansa ja sitten asiakkaansa etua. Niinkuin yrityksen pitääkin. Joskus isännöitsijällä oli muutama taloyhtiö, ja asukkaat tunsivat isännöitsijän. Nykyään isännöitsijällä on 15-20 taloyhtiötä hallinnassaan. Pahimmillaan jopa 40.
Realia teki mitä linnavenkulatkin tekee, eli vaihtoi nimensä. Realia on nykyään Retta.
Tiedän erään isännöintifirman, jonka perustajat ovat pitkän linjan rikollisia, mutta eivät mistään tuomittuja. Moni muukin tietää porukan ja firman. En ole ikinä kuvitellut, että kyseisen firman perustajat olisivat halunneet tehdä pelkästään rehellistä bisnestä yrityksellään. Vähän kerran pohdittiin, että mitenköhän se menee, kun ovat kuitenkin alamaailmaan tiiviisti yhteydessä. Viranomaispuolella on 100% varmuudella työntekijöitä, jotka ovat tietoisia kyseisen firman olemassaolosta ja toimijoista. Jotkut ottaa isoja riskejä.
Etsivän Keskuspoliisin mukaan Suomeen jääneet emigrantit olivat poliittisesti epäluotettavia. Lisäksi monet olivat juutalaisia, joita Etsivä Keskuspoliisi luonnehti lausunnoissaan ”epämieluisiksi henkilöiksi”.
Aiheesta lisää täällä.
Otetaan nyt vielä tällainen näkökulma tähän. Kuinka kovat liput ja laput sekä työkokemus vaaditaan, että pääset jonkun varteenotettavan yrityksen toimitusjohtajaksi? Se ei ole ihan läpihuutojuttu. Isännöitsijäksi taas pääsee oikeastaan ilman mitään koulutusta ja työhön opetellaan töitä tekemällä. Sellaiset hahmot ovat sitten (kuten aiemmin mainittiin) toimitusjohtajina jopa kymmenissä firmoissa samanaikaisesti. Melko hullua.
Yksi ongelma isännöinnin suhteen on se, etteivät ihmiset ymmärrä mitä isännöinti tarkoittaa. Isännöitsijä yhdistetään usein huoltoon tai talonmieheen. Olisi hyvä luopua tuosta isännöitsijä-termistä ja alkaa vaan kutsumaan isännöitsijää taloyhtiön toimitusjohtajaksi mikä hän onkin. Ehkä tuo päätösenteko-/vastuunjakohierarkia avautuisi paremmin joillekin ihmisille. Eihän siinä ole eroa muihin kaupallisiin yrityksiin: hallitus päättää suurimmat linjat ja toimitusjohtaja on vastuussa niiden toteuttamisesta.
Hierarkisesti isännöitsijä vastaa osakeyhtiön toimitusjohtajaa. Siihen ne yhtäläisyydet jäävätkin. Kaupallisen yrityksen ainoa tarkoitus on voiton tahkoaminen osakkaille. Tätä tarkoitusta asunto-osakeyhtiöllä ei ole. Niinpä isännöitsijä on enemmän hallituksen ohjauksessa, kun taas kaupallisissa yhtiöissä hallitus on enemmän sivussa operatiivisesta toiminnasta. Isännöitsijät ottaisivat ilolla vastaan toimitusjohtaja-nimikkeen, mutta sen antaminen olisi väärä signaali alalle, jonka toimintaa tulisi pystyä valvomaan ehkä nykyistäkin tiukemmin.
Ja vaikka oltiin ihan kaikkien lakipykälien mukaan kuulemma toimittu, niin langettava päätöshän sieltä tuli. Summat on kyllä paljon pienemmät kuin KKV:n esityksessä, mutta ehkä oikeus harkitsi, että jo kusetettuja asiakkaita on kohtuutonta pistää vielä lisäksi maksamaan kovin suuria seuraamusmaksuja.
Kaikki tuomitut vaikuttavat kauhean hämmästyneiltä, mutta ei kuitenkaan niin hämmästyneiltä että aikoisivat valittaa päätöksestä.
Oikeus määräsi miljoonasakot kartellista useille isännöintialan yrityksille ja Isännöintiliitolle
Markkinaoikeus on saanut käsiteltyä helmikuussa 2021 ilmi tulleen kartelliepäilyn. Oikeuden näkemyksen mukaan kilpailunvastainen toiminta ei näytön perusteella ollut niin laajamittaista kuin mitä KKV selvityksensä perusteella esitti.
Laura Kukkonen HS
14:33 | Päivitetty 15:52
MARKKINAOIKEUS määrää torstaina antamassaan ratkaisussa useat isännöintialan yritykset ja Isännöintiliiton maksamaan sakkoja kartelliasiassa. Markkinaoikeuden mukaan yritysten ja liiton toimissa on ollut kysymys ”tarkoitukseen perustuvasta kilpailurikkomuksesta”.
Markkinaoikeus on määrännyt torstaina yhteensä 4,93 miljoonan euron seuraamusmaksut Isännöintiliitolle ja kuudelle isännöintialan yritykselle kartellista, eli kilpailulain vastaisesta valtakunnallisesta hintayhteistyöstä ja hintojen vahvistamisesta.
”Markkinaoikeus katsoo, että asiassa näytetyiksi tulleet kilpailunvastaiset menettelyt ovat ilmentäneet jo luonteensa puolesta riittävää vahingollisuutta kilpailulle ja olleet omiaan vaikuttamaan kielteisesti kilpailuun”, ratkaisussa todetaan.
”Vastaajien menettelyissä on ollut kysymys isännöintipalveluiden hintojen korottamiseen ja tällaisten palveluiden hinnoittelun yhdenmukaistamiseen pyrkivistä sopimuksista tai yhdenmukaistetuista menettelytavoista ja niihin liittyvistä elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöksin annetuista suosituksista.”
MARKKINAOIKEUS korostaa Isännöintiliiton osuutta tapahtumista ja määrää Suomen Isännöintiliiton maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 65 000 euroa. Oikeuden mukaan kilpailurikkomus on tapahtunut lähes poikkeuksetta liiton toiminnan piirissä ja yhteydessä.
”Rikkomus on toteutettu liiton kautta ja liitto on osallistunut sen toteuttamiseen. Liitto on vastuussa rikkomuksesta kokonaisuudessaan koko sen keston ajalta”, ratkaisussa todetaan.