Saksa: Wirecard -pyramidihuijauksen puuhamiehen epäillään paenneen Venäjälle

[Tarkastaja Levisi]

Saksan Wirecard -pyramidihuijaus on kiinnostava.

Kiinassa Wirecardia lobannutta Saksan liittokansleria aletaan kuulustella tänään.

Uhkapeli - ja nettipornon maksuliikennettä hoitaneella saksalaisyhtiölläw oli myös hyvämaineisia asiakkaita, kuten tävallan rautatieyhtiö ÖBB ja jokaiselle saksalaiselle tuttu ruokakauppaketju Aldi. Yllättäen yhtye hakeutui konkurssiin 2020, kun taseessa oli noin 2 miljardin euron aukko.

Pääepäillyn epäillään paenneen mahdollisesri Venäjälle Venäjän sotilastiedustelun avustamana.

Kuvioon myös kuului, että WIrecardista kriittisesti kirjoittaneita toimittajia uhkailtiin ja painostettiin.

https://yle.fi/uutiset/3-11897059

23.4.2021 5:52

Pornosta ja uhkapelistä ponnistanut Wirecard oli Saksan suuri lupaus – sitten paljastui skandaali, joka ulottuu Merkeliin ja ravistelee Saksan uskottavuutta

Yksi pääepäilty katosi ulkomaille petosvyyhdin selvittyä. Apuna saattoi olla Venäjän sotilastiedustelu.

Maksupalveluyhtiö Wirecard vastasi kaipuuseen uuden teknologian lippulaivasta. Siihen haluttiin uskoa, vaikka yhtiötä kohtaan heräsi ensimmäiset epäilyt jo vuosia sitten.

Yhtiö aloitti vuosituhannen alussa siitä osasta internetiä, johon isot saksalaispankit pitivät välimatkaa. Nettipornon ja uhkapelin maksuliikenteestä.

Wirecardin liikevaihdossa muutos ei näkynyt mitenkään vaan yhtiön kasvutahti jatkui hurjana. Virallinen tavoite oli kasvattaa liikevaihtoa 30 prosenttia vuodessa.

Holtermann arvelee, että ehkä juuri siitä syystä yhtiö pystyi toimimaan niin pitkään, vaikka toimittajat ja asiantuntijat alkoivat kyseenalaistaa yrityksen toiminnan puhtauden.

– Koska Wirecard tulee Saksasta, jossa kaikki on säänneltyä, niin syytöksiä rahanpesusta tai petoksesta ei haluttu heti uskoa, Holtermann sanoo.

Lisäksi Wirecard hyökkäsi hyvin aggressiivisesti yhtiön toimintaa epäilleitä toimittaja ja sijoittajia vastaan.

Erityisesti brittilehti Financial Times oli nostamassa esiin Wirecardin Aasian-toimintojen epäselvyyksiä jo pari vuotta sitten.

Saksan viranomaisten suuri virhe oli Holtermannin mukaan uskoa Wirecardin myymä selitys, jonka mukaan se oli perättömän hyökkäyksen ja osakemanipulaation uhri.

Tänään kello 10 Saksan aikaa komitean kuultavana on liittokansleri Angela Merkel. Hän joutuu selittämään, miksi lobbasi Wirecardia Kiinan-matkallaan syyskuussa 2019.

Wirecardin itävaltalainen kakkosjohtaja Jan Marsalek katosi ulkomaille jälkiä jättämättä kesäkuussa 2020. Tai lähes jälkiä jättämättä. Saksalaismedia paljasti hänen lentäneen yksityiskoneella Valko-Venäjän Minskiin.

Handelsblatt-lehden tietojen mukaan Marsalek jatkoi matkaansa Venäjälle – hyvin todennäköisesti Venäjän sotilastiedustelun avulla.

[H.Moilanen]

Kuvioon myös kuului, että WIrecardista kriittisesti kirjoittaneita toimittajia uhkailtiin ja painostettiin.

Vaikea uskoa, että tällaista uhkailua ja painostusta tapahtuisi 2020-luvun Euroopassa.
Eikös täällä ole pelkkää sivistystä ja edistystä