Alaikäisten ryöstörikollisuus: Pääkaupunkiseutu sekä muu Uudenmaan alue

[Sil5]

Puolen porukasta selvisi ilman minkäänlaista rangaistusta. Kaikilla on yhteiskunnan puolesta ilmaiset avustajat joten valittavat hoviin. Voi olla että menee kaikkien osalta ehdollisena = ei rangaistusta.
- mahdollisesti porukka on jo jatkanut rikoksiaan vapaalla, oikeudenkäytiä odotellen.
- ja pääsevät edelleenkin ryöstelemään ja mitä nyt sattuvat keksimäänkin.

Tällaisista pahoinpitelyistä, ryöstöistä ja nöyryyttämisestä oikeudenmukaiseksi koettava rangaistus olisi 3-5 vuotta vankeutta, päivästä päivään istuttuna.
- se antaisi näille tekijöille ja kaikille muillekin vakavasti otettavan tahdonilmaisun yhteiskunnalta, rikollisuutta sekä väkivallan käyttöä vastaan.
- tiukat ja oikeudenmukaiset rangaistukset vähentäisi varmuudella väkivaltarikollisuutta.
- toisekseen pitäisi kaikkein pahimmat rikolliset vankilassa ja pidempään poissa kaduilta.

[Oikeus ennen kaikkea]

Poliisilla suuri huoli: Pk-seudun rikollisryhmissä mukana jopa 12-vuotiaita – nuorten teot ovat raaistuneet
15–17-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt ovat lisääntyneet viime vuodesta noin 50 prosenttia. "Voidaan ryöstää merkkivaatteet toisen päältä keskellä kirkasta päivää", rikoskomisario kuvaa.

Pääkaupunkiseudulla liikkuu ainakin 12 rikoksia tekevää nuorisoporukkaa. Itä-Uudenmaan poliisin poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoo, että mukana on jopa 12-vuotiaita.
– Ryhmissä on mukana useita kymmeniä aktiivisia toimijoita, Koskimäki sanoo.
Koskimäen mukaan osa rikoksia tehtailevista nuorisoryhmistä on niin kutsuttuja katujengejä. Mukana on myös muita rikoksia tekeviä nuorisoporukoita, joiden määrä on kasvussa. Ryhmät liikkuvat pääkaupunkiseudun lisäksi radanvarsia pitkin laajemmin Itä-Uudenmaan alueella. Nuorisoryhmät liikkuvat myös autoilla.
Koskimäen mukaan nuorten jengiytymisen taustalla on monia syitä, kuten katujengien ihannointi.
– Jotkut nuoret ihannoivat omalla alueella liikkuvia vanhempia junnuja, jotka ovat rikollisella tiellä ja jotka voivat sosiaalisessa mediassa saada entisestään huomiota teoillaan, Koskimäki selvittää.

Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Marko Särkkä kertoo alaikäisten tekemien väkivaltarikosten raaistuneen. Särkän mukaan tekoja tehdään yhä enemmän isommalla porukalla ja mukana on erilaisia välineitä.
– Nuorilta on löydetty replikoita, ilmakuula-aseita ja starttipistooli, Särkkä kertoo.
Myös nuorten väkivaltarikosten määrä jatkaa kasvuaan. 15–17-vuotiaisten nuorten tekemät pahoinpitelyt ovat Särkän mukaan lisääntyneet viime vuodesta noin 50 prosenttia marraskuun alkuun mennessä. Törkeät ryöstöt ovat kasvaneet lähes 35 prosenttia.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia alle 15-vuotiaat ovat tehneet yli 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
– Nuorella rikoksentekijällä on tyypillisesti taustalla moniongelmaisuutta, kuten haasteita itsesäätelyssä, arjen hallinnan ongelmia ja syrjäytymistä, joka on monesti ylisukupolvista. Lisäksi päihteidenkäyttö on yleistä, jolloin nuoret hankkivat mitä vaan, jolla saa pään jollain tavalla sekaisin, Särkkä toteaa.
Särkkä painottaa sosiaalisen median ja internetin olevan merkittävässä roolissa nuorten rikollisuuden lisääntymisessä. Somen kautta on hänen mukaansa mahdollisuus hankkia päihteitä todella helposti.
– Lisäksi somemaailma luo epärealistisia mielikuvia lapsille siitä, mikä on normaalia elämää ja mikä ei. Lapset ja nuoret haluavat kohottaa statustaan merkkivaatteilla, ja kun niihin ei ole varaa, voidaan ryöstää merkkivaatteet toisen päältä keskellä kirkasta päivää, Särkkä painottaa.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6333212

[Oikeus ennen kaikkea]

Epäilty uhkasi uhreja väkivallalla ja vei heiltä omaisuutta. Teot tapahtuivat Leinelän ja Louhelan asemilla
Alle 15-vuotiaan nuoren epäillään syyllistyneen kolmeen ryöstöön Vantaalla lauantai-iltana.

Ensimmäinen ryöstö tapahtui Leinelän juna-asemalla noin kello 21.20.
Poliisin mukaan nuorelta uhrilta vietiin päältään omaisuutta. Sivullinen nuori ilmoitti tilanteesta hätäkeskukseen.
– Alkutietojen mukaan uhri oli ryöstetty jollakin astalolla uhkaamalla, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Anne Tuomisto tiedotteessa.

Tapausta selvittänyt poliisi sai tiedon, että sama epäilty olisi aiemmin lauantai-iltana ryöstänyt myös kaksi muuta nuorta Louhelan asemalla.
Epäilty oli vienyt uhreilta omaisuutta väkivallalla uhkaamalla.

Poliisi tavoitti tuntomerkkeihin sopivan epäillyn hieman myöhemmin Tikkurilan asemalta.
Epäillyn hallusta löydettiin kaikkiin ryöstöihin liittyvää omaisuutta.
Poliisin mukaan kaikki asianosaiset ovat alaikäisiä.
– Ryöstöistä epäilty on alle 15-vuotias. Tavattaessa hänen hallustaan takavarikoitiin veitsi, kertoo Tuomisto tiedotteessa.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6367921

[Oikeus ennen kaikkea]

Radan varrella
Vantaa keikkuu tällä hetkellä turvattomuustilastojen kakkosena Helsingin jälkeen. Kolme nuorta kertoo, mitä heidän välttelemilleen paikoille tulisi tehdä.

Vantaan Myyrmäessä on paikkoja, jotka pelottavat 20-vuotiasta Shahab Soleimania.
Yksi niistä on tämä Liesikujan pysäköintitalo.
Soleimani syntyi Vaasassa, kasvoi Helsingissä ja asuu nyt Vantaalla.
Soleimani ja kaksi muuta parikymppistä Vantaalta haluavat näyttää Ylelle, missä ovat pelottavat paikat heidän kotikulmillaan ja kertoa, mitä niille pitäisi tehdä.
Heidän mukaansa turvattomuus ja katujen väkivalta sekä niiden vaikutus alueen asukkaisiin on asia, josta pitäisi kirjoittaa mediassa enemmän.
– Siellä on huumeidenkäyttäjiä, ampumista ja ryöstöjä. En menisi niihin paikkoihin öisin, Soleimani sanoo.
Turvattomuus linkittyy Ylen tapaamien nuorten mukaan myös mielenterveyteen.
Kaikki se on heille arkipäivää.
Yksi tämän jutun nuorista haluaa pysyä nimettömänä turvallisuutensa takia. Matin nimi on tämän takia muutettu.

Shahab Soleiman.jpg (65.41 KiB) Katsottu 1018 kertaa

Ongelmat kasaantuvat radan varsille
Nuorten tekemä väkivalta ja rikokset ovat viime aikoina lisääntyneet ja aihe on ollut esillä.
Viime kuukausina on muun muassa kerrottu, että Vantaa on yksi Suomen turvattomimmista kaupungeista. Se on poliisin keräämän niin sanotun häiriöindeksin mukaan toiseksi turvattomin kaupunki koko Suomessa heti Helsingin jälkeen.
Myyrmäki, Korso tai Koivukylä eivät välttämättä ole Suomen tai Vantaankaan levottomimmat paikat, vaikka ongelmat kasaantuvat erityisesti pääradan varrelle

Myyrmäen Liesikujan pysäköintitalon lamput on rikottu, ovet eivät toimi ja valvontakamerat ovat rikki.
Tämä on Shahab Soleimanin mukaan Myyrmäen pahin paikka. Tänne hän laittaisi kameroita ja valoja.
Parkkihallin vierestä kulkee jalankulkuväylä junaradan viertä. Junat kiitävät ohi kehärataa lentokentälle.
– Tänne en iltaisin halua tulla, enkä halua kävellä tuosta vierestä, Soleimani kertoo ja osoittaa kevyenliikenteenväylää.
Parkkihallin pimeimmät kohdat aukeavat polulle, josta ihmisten pitää kävellä ohi. Soleimanin mukaan parkkihalli on iltaisin ja öisin täynnä ihmisiä. Heistä lähtee paljon ääntä.
– En tiedä keitä täällä iltaisin on tai mitä he tekevät. Hirveä huuto kuuluu aina, Soleimani kertoo.

Roadman-kulttuuri yksi syy levottomuuksiin
Soleimanin mukaan nuorten levottomuuden yksi syy on niin sanotun roadman-kulttuurin ihannointi. Se on hänen mielestään lisääntynyt.
– Kouluissa on paljon roadmaneja. Jos haluat olla heidän kanssaan, sinun pitää olla kuten he ja jos et ole, sinua syrjitään, joka pistää sinut olemaan siinä.
– Sinua voidaan myös painostaa siihen, Soleimani kertoo.
Soleimanin mukaan tietty suomalainen rap-musiikki ja Netflixin Top Boy -sarja ovat saattaneet inspiroida nuoria roadman-kulttuuriin.
– Korona-aikana kaikki istuivat kotona katsomassa Top Boy -sarjaa.
Soleimanin mielestä koulun pitäisi puuttua ja kertoa vanhemmille heti, jos nuori pukeutuu roadman-tyylisesti.

Matti: ”Potkitaan, lyödään, hakataan kunnolla”
Huuto ja yleinen levottomuus on tuttua myös muualla Vantaan kaduilla.
25-vuotias Matti on kuullut ja nähnyt sitä ainakin liian usein Korsossa, jossa hän on asunut yli kaksi vuotta.
Matti muutti Korsoon Järvenpäästä. Hän huomasi heti eron paikkojen välillä.
– Kyllä täällä näkee enemmän väkivaltaa ja levottomuutta Järvenpäähän verrattuna.
Alussa Matti sanoo olleensa jopa vähän järkyttynyt.
Erityisesti Korson aseman toisella puolella, jossa on pari isompaa ruokakauppaa ja Alko, näkee kesällä väkivaltaa jopa päivittäin.
– He potkivat, lyövät ja hakkaavat ihan kunnolla. On rankkaa katsoa, kun he vääntävät siellä ja lapsiperheet menevät siitä ohi junalle.
Ilta- ja yöaikaan varsinkin kesäisin hän pyrkii välttämään aseman seutua Korsossa.
– Korson oma poliisiasema voisi olla hyvä. Se voisi olla kesällä aika täysi. Kyllä täällä hommia riittäisi.

Levottomuudet seuraavat junarataa
Itä-Uudenmaan järjestyspoliisin johtaja Jussi Huhtela sanoo, että vaikka viime kesänä nimenomaan nuorten tekemät rikokset lisääntyivät, mikään Vantaan alue ei näyttäydy toisia pahempana.
Levottomat paikat ovat kaikki Huhtelan mukaan radan varrella Järvenpäästä etelään. Keskus on Tikkurila ja kauppakeskus Dixi.
Ryöstöjä tapahtuu siellä, missä ihmiset liikkuvat.
Huhtelan mukaan tärkeintä on, että Vantaalla ja koko Suomessa pidetään huoli siitä, että rikoksen uhri tai rikoksia nähneet ilmoittavat tapahtumista poliisille.
– Ilmoituksen tekeminen on tärkeää, koska sillä tavalla luottamus säilyy. Muuten ihmiset alkavat hoitaa asioitaan itse, Huhtela sanoo.
Hän viittaa Ruotsin Rinkebyhyn, josta muodostui pikkuhiljaa ongelmalähiö 2000-luvulla.
– Siellä kävi niin, että ongelmat alkoivat siitä, kun sote-palvelut ja poliisi lähtivät säästöjen takia alueelta pois, Huhtela muistuttaa.

Nuoret toivovat apua mielenterveyteen
Soleimani, Matti ja Vantaan Koivukylässä asuva 27-vuotias Kadir Özoglu pohtivat, että kadulla tunnetun turvattomuuden ja siellä nähdyn levottomuuden taustalla voivat osin olla mielenterveysongelmat. Apua on vaikea saada.
– Vieläkin mielenterveyteen suhtaudutaan kuin johonkin tabuun. Jos on masennusta, sanotaan vaan, että se on laiska, kerää itsesi, mutta eihän masentunut henkilö pysty siihen.
Özoglu sanoo huomanneensa, että yhteiskuntamme on välillä liian kova ja vaativa. Se vaikuttaa hänestä kadulla nähtyyn levottomuuteen.
– Jos et saa apua asioidesi hoitoon, mitä silloin teet? Tunnet itsesi hyödyttömäksi. Olet vihainen ja koetat päästä siitä tunteesta eroon huumeita käyttämällä tai huonoilla tavoilla.

Olemme kiertäneet Korson, Koivukylän ja Myyrmäen. Kaikki paikat näyttävät aika samalta.
Radan varrella elementtitaloja. Ostarit, kaupat, aukiot. Siellä täällä graffiteja. Junarata ja junan ääni.
Maailma ei näytä ehkä kaikkein kauneimmalta näillä kulmilla, mutta nuorille paikan kauneus ja rauha elämässä saattaa olla vaikka pieni puro lähimetsässä, tai pikkulinnut. Näin he meille kertovat.

https://yle.fi/a/74-20060761

[Collie]

↑
Tuohon ylempään katsoen onkin kyseenalaisia nämä nykyiset suunnitelmat rakentaa lisää 'nopeita' lähijunia ja 'tunnin junia' jos rikollisuus kasaantuu ratojen varsille. Helpottaa vain rikollisten nopeaa liikkumista paikasta ja kaupungista toiseen sekä rikosten tekoa ja junassa suljetussa tilassa ei voi edes paeta jos tulee iso jengi päälle. Tämähän ei ole edes mikään uusi ilmiö vaan tuttu jo vuosikymmeniä sitten esim. USA:n suurista kaupungeista kuten New York. Pahimmillaan taisi olla jossain 70-luvun paikkeilla niin ettei junalla enää pystyneet tavalliset ihmiset liikkumaan koska junat oli täynnä jengejä. Suomessa ilmeisesti halutaan tämäkin oppia kantapään kautta, yritetään keksiä ns. pyörä uudestaan.