Pirkanmaata piinaava 14 tuhopolton sarja yhä täysi mysteeri: katso kaikki palopaikat – Tässä ovat viime vuosien traagisimmat tapaukset
Pirkanmaalla on ollut tänä vuonna jo yli 30 tahallista rakennuspaloa tai yritystä sytyttää rakennus palamaan. Rikoskomisario kertoo, mitä poliisi palopaikalla tekee ja millä perusteilla päätetään aloittaa rikostutkinta. Keräsimme tähän juttuun myös rajuja tuhopolttotapauksia Pirkanmaalta 25 vuoden ajalta.
Pirkanmaata on tänä syksynä piinannut autiotalopalojen sarja. Paloja epäillään tahallaan sytytetyiksi.
Tekijää ei ole toistaiseksi kerrottu löytyneen. Poliisin esitutkinta tapauksista jatkuu edelleen.
Sarjaan kuuluu kaikkiaan 14 eri tapausta. Tyhjillään olevia rakennuksia on palanut Tampereella ja sen lähiympäristössä Kangasalla ja Lempäälässä, mutta myös kauempana Tampereesta eli Sastamalassa, Akaassa, Urjalassa ja Punkalaitumella.
Tutkittavat autiotalopalot
8.8. Tampere, Keskisenkatu
9.8. Akaa Viiala, Turuntie
10.8. Lempäälä, Kahilasaari
14.8. Lempäälä, Ruskontie
20.8. Kangasala, Saarenmaantie
24.8. Punkalaidun, Koosanmaantie
24.8. Tampere, Matinlahdentie
26.8. Urjala, Hanhisuontie
10.9. Tampere, Kokinmäenkatu
11.9. Tampere, Hippoksenkatu
12.9. Kangasala, Saarenmaantie
12.9. Kangasala, Auertie
16.9. Sastamala, Pehulantie
18.9. Kangasala, Houkanvuorentie
Syksyn palot muodostavat selvän piikin Pelastuslaitoksen tahallaan sytytetyiksi arvioimissa paloissa Pirkanmaalla. Jokainen yksittäinen autiotalopalo ei näy tilastossa, koska osa on jäänyt pelkäksi yritykseksi ja luokiteltu palovaaraksi.
Autiotalojen lisäksi alueella on ollut tänä vuonna 7 muuta varsinaista rakennuspaloa, joita epäillään tahallaan sytytetyiksi.
Viimeisen viiden vuoden ajalta tilastosta erottuu autiotalojen lisäksi muutama muu selvä piikki.
Kesällä 2020 Nokialla ja Tesomalla oli usean tahallaan sytytetyn tulipalon sarja, jossa tuhoutui muun muassa omakotitalo Tesomalla.
Aina piikeissä ei ole kyse palojen sarjasta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa oli useita rakennuspaloja, joita epäillään tahallaan sytytetyiksi. Näihin kuuluivat rakennuspalo Kuhmoisissa, irtaimiston palo kerrostalon pyörävarastossa Koivistonkylässä Tampereella, autiotalon palo Lempäälässä Ideaparkia vastapäätä sekä Ylisen entisen sairaalarakennuksen palo Ylöjärvellä.
Myöskään huhtikuulta 2021 ei ole osoitettavissa selkeää sarjaa vaan erillisiä tapahtumia, joista ainakaan kaikki eivät liittyneet toisiinsa.
- Treen_tulipalot.jpg (123.13 KiB) Katsottu 19117 kertaa
Tahallisia paloja 2022
Autiotalopalosarjan lisäksi myös näitä tämän vuoden rakennuspaloja epäillään tahallaan sytytetyiksi:
17.1. Tampereen Tasanteenraitilla tuhoutui rajussa tulipalossa paritaloasunto. Asunnon asukas loukkaantui palossa.
4.5. Kuhmoisten Harmoisissa oli rakennuspalo, jota epäillään tahallaan sytytetyksi.
15.5. Tampereen Koivistonkylän Vihinkujalla sytytettiin palamaan irtaimistoa ja polkupyöriä kerrostalon kellarikerroksen pyörävarastossa.
18.5. Lempäälän Kaipionsivussa paloi autiotalo vastapäätä Ideaparkia. Palo lähti rakennuksen kuistilla olleesta nuotiosta.
23.5. Ylöjärven Lammassaarentiellä tuhoutui käytöstä poistettu noin 1000-neliöinen Ylisen kuntoutuskeskuksen rakennus.
6.8.
Vesilahden Vakkanlantiellä tuhoutui palossa loma-asuntona toiminut päärakennus, vanha navetta sekä varastorakennus. Yhdestä palaneesta kiinteistöstä löytyi vainaja.
5.9. Valkeakosken Eerolantiellä paloi vanha purettava kauppakeskus. Palo alkoi kellarikerroksesta.
Tilastoista selviää, että vuosina 2017–2022 rakennuspaloista 9,6 prosenttia on luokiteltu tahallaan sytytetyiksi. Se on rakennuspalojen toiseksi yleisin syttymissyy. Yleisin on koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti.
Vuodesta 2017 alkaen tahallaan sytytetyissä rakennuspaloissa on kuollut Pirkanmaalla 4 ihmistä ja loukkaantunut vakavasti 3. Saman verran on kuollut myös savukkeesta tai muusta tupakka-aineesta lähteneissä paloissa. Näiden kahden syyn seurauksena syttyneissä paloissa on kuollut eniten ihmisiä.
Palopaikalta etsitään vihjettä
Pirkanmaan autiotalopalojen sarjaan ei ole tullut uusia tapauksia reiluun kuukauteen. Palot loppuivat pian sen jälkeen, kun poliisi kertoi meneillään olevasta tutkinnasta syyskuun puolivälissä.
Kun palo on arvioitu tahallaan sytytetyksi, sen tutkinnasta vastaa poliisi.
”Palo ja sen sytyttäminen jättävät aina jäljen tekopaikalle”, Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario
Lassi Suoranta kertoo.
Jos tieto tulipalosta tulee pelastuslaitokselle hätäkeskuksen kautta, poliisi saa tapahtumasta tiedon heti samalla.
Sen jälkeen poliisi ja pelastuslaitos keskustelevat siitä, minkälainen kohde on ja miten asiassa edetään.
Jos rakennus on täyden palon vaiheessa, ensimmäinen ja tärkein asia on saada palo sammumaan. Sen jälkeen aloitetaan palonsyyntutkinta pelastuslaitoksen ja poliisin yhteistyössä. Tarkoituksena on sulkea pois palon luonnolliset syttymissyyt.
Ensin käydään läpi palopaikkaa, etsitään vihjettä syttymissyystä ja palon etenemisestä sekä haastatellaan mahdollisia todistajia.
Tämän jälkeen päätetään, onko syytä epäillä rikosta ja aloittaako poliisi varsinaisen esitutkinnan.
Esimerkiksi autiotalopalosarjassa rikoskomisario
Jani Ortamala arvioi Sastamalassa Pehulantiellä ollutta paloa Aamulehdelle heti palon jälkeen. ”Se on ollut autiotalo, jossa ei tietojeni mukaan ole ollut sähköliittymää. Siinä mielessä on syytä epäillä, että palo on tahallaan sytytetty.”
Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomestari
Pasi Saari totesi Kangasalan Houkanvuorentien autiotalopalon yhteydessä Aamulehdelle, että: ”Eivät nämä itsestään syty.”
Varsinaisessa esitutkinnassa poliisi pystyy hyödyntämään erilaisia pakkokeinoja mahdollisen rikoksen selvittämiseksi.
”Näillä tiedoilla saadaan tarvittavaa tietoa epäillystä tai epäillyistä ja selvitettyä palosta avattuja esitutkintoja”, Lassi Suoranta mainitsee.
...
