- VV.jpg (88.37 KiB) Katsottu 4083 kertaa
Ylellä oli hieno juttu Kaisa Oksasta, joka selvittää jatkosodassa Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleen isoisänsä Väinö Veijalaisen vaiheita. Veijalainen oli sotavankileirillä Neuvostoliitossa samaan aikaan kun hänen hautajaisiaan vietettiin Suomessa. Mies oli hakenut Suomeen takaisin päästyään hautuumaalta oman hautakivensä. Varmaan kohtalotovereita 1940-1950-lukujen Suomesta löytyy.
En löytänyt tälle sopivaa osastoa mutta olisi tietenkin kiva jos ylläpito antaisi jutun olla Ajankohtaista -palstalla ainakin itsenäisyypäivän juhlinnan ajan. Sen jälkeen voisi laittaa vaikka Kadonneet -osioon talteen.
https://yle.fi/a/74-20005576
Kahdesti haudattu mies
Väinö Veijalainen virui sotavankileirillä Neuvostoliitossa, kun omaiset viettivät hänen hautajaisiaan Suomessa. Nyt Kaisa Oksa selvittää, mitä tietoja Kansallisarkistolla on hänen isoisoisänsä kohtalosta.
Hautakivessä lukee Kaisa Oksan isoisoisän, Väinö Veijalaisen nimi. Veijalainen taisteli jatkosodassa heinäkuussa 1944 Teikarsaaressa.
– Isän äiti eli mummoni on kertonut, että sotilaspastori tuli heille kotiin ilmoittamaan, että silminnäkijätodistuksen mukaan Väinö on kaatunut taistelussa.
Todellisuudessa Veijalainen oli jäänyt haavoittuneena mottiin ja joutunut sotavangiksi Neuvostoliittoon. Samaan aikaan, kun Veijalainen virui sotavankileirillä, omaiset järjestivät hänelle Suomessa hautajaiset.
Joulukuun lopulla 1944 Veijalainen palasi vankien vaihdossa junalla Suomeen.
– Onhan se varmasti ollut ihan järkyttävä shokki. Harmittaa, etten ole elänyt sellaisena aikana, että olisin voinut kysyä isoisoäidiltäni miltä se on tuntunut, kun elää kuukausia sellaisessa luulossa, että mies on kuollut ja yhtäkkiä saakin tietää, että hän on elossa.
Oksan suvussa kulkevan tarinan mukaan Väinö Veijalainen olisi myöhemmin itse käynyt hakemassa oman hautakivensä pois Hietaniemen hautausmaalta.
– Tarinan mukaan joku hautausmaan vahti olisi tullut kysymään Väinöltä, että mikäs mies sinä oikein olet ja Väinö olisi vastannut siihen suunnilleen, että mikäs tässä hautakivessä lukee.
– Mummoni kertoi, että hänen äitinsä eli Väinön vaimo olisi myöhemmin kysynyt pastorilta, että miksi tämä oli kertonut silminnäkijähavainnosta, vaikka todellisuudessa mitään varmaan tietoa Väinön kuolemasta ei ollut. Pastori olisi kuulemma vastannut, että oli hyvin todennäköistä, että Väinö oli kuollut ja varman tiedon antaminen on omaisille helpompaa kuin jättää epätietoisuuteen, Kaisa Oksa kertoo.