Helsinki Ullanlinna - psykiatri syytteessä vaimonsa murhasta 12/2022

[Murhasta Tuli Totta]

Henk.koht en usko, että Tikkasella on ADHD tai psykoosisairaus. Työssä kirjaamisen ym asioiden välinpitämätön laiminlyönti on ollut helppo naamioida hopoiluksi. Uskon, että hänellä on vaikea lääke- (ja mahdollisesti alkoholi-) riippuvuus. Uskon, että hän vetoaa muistamattomuuteen teon hetkellä, toki saattaa tutkimuksen "alkaa muistaa" mikäli esim asianajaja näin ohjeistaa.

Mikäli edelleen omaisuuden perässä, saattaa jopa pyrkiä kriminaalipsykiatrian sairaalaan, jossa merkittävästi "kuntoutuisi" lyhyessä ajassa. Sieltä saattaa hyvinkin päästä 2-3 vuodessa pois, jos lääkärit toteavat kuntoutumisen. Se on lyhyt aika verrattuna vankilatuomioon ja olothan sairaalassa ovat hyvät. Alun vastaanottovaiheen jälkeen porrastetusti pääsee ensin suljetulle, josta sieltäkin käydään valvottuna esim keilaamassa, uimassa jne.ja on kaikenlaista muutakin mielekästä virikettä, jota vankilassa ei ole. Suljetulta matka jatkuu kuntouttavalle puoliavolle, jossa saa käydä esim töissä tai koulussa, kaupungilla jne. Ja viimeisenä vaiheena avo-osasto, joka tähtää valvontavapauteen eli potilas yleensä siellä käy intervallijaksoilla asumisyksikössä/kotona ja on välillä sairaalassa seurattavana. Intervallit ovat aluksi viikonloppuja, sitten esim vko kotona/asumisyksikössä, vko sairaalassa. Potilaan tulee sitoutua avohoitoon, joka tekee raportit intervalleista. Tyypillisimmin plas kuitenkin jatkaa sairaalasta asumisyksikköön, josta raportit tehdään. Tikkasen "nopean tervehtymisen" takia hänelle ei katsottaisi tarpeelliseksi asumisyksikköä, vaan saisi olla intervallit kotona.

Toki mielentilassa pitäisi osata huijata vakuuttavasti, mikä on äärimmäisen vaikeaa, mutta ei täysin mahdotonta. Hän joutunee ammattitaustansa takia erityiseen syyniin, jos mtt toteutuisi, jolloin kusettaminen olisi vieläkin vaikeampaa. Mikäli mtt toteaisi persoonallisuushäiriön, se ei ole hoidon peruste, sillä sitä ei luokitella sairaudeksi.

[Vierivä kivi]

Jonkinlaista testiä lääkäreiksi pyrkiville voisi ja saisi mielestäni olla. En silti tiedä, poistuisiko ongelma tai vähenisikö edes. Lääkärin ammatti on sen verran raskas ja kuormittava, että vuosien saatossa monet kyynistyvät ja kovettuvat. Raha ja arvostus ovat varmasti ammatissa se suurin motiivi useilla. Lääketeollisuus pitänee lääkäreitä otteessaan ja lääkärit uskovat näiden omia tutkimuksia ja määräävät aina ja kaikkeen uusia lääkkeitä ja aina enemmän lääkkeitä - kaikkeen ja aina. Psykiatriassa näin on etenkin. RT oli kyllä opiskellut myös terapeutikisi (näin ymmärsin), se viittaisi siihen, että ehkä vain nopea raha ei niin paljoa sittenkään kiinnostanut, tai niitä muita töitä ei ollut tarpeeksi.

RT ei ole JulkiTerhikin tietojen mukaan kouluttautunut psykoterapeutiksi. Terveystalon tiedoissa mainitaan IPT terapia, joka on masennuksen hoitoon kehitetty ( menetelmä. Linkedin tiedoissa ei mainitse myöskään terapiakoulutuksesta. Linkedin profiilin koulutuksissa mainittu sen sijaan terveysbusiness.
Terveystalon profiili ” olen erityisen perehtynyt lääkkeiden vaikutusmekanismeihin ja oikean lääkityksen löytämiseen perustuen vaihteleviin oirekuviin”.

[Vierivä kivi]

Ei kai lääkäriksi haluaville ole mitään ”seulontoja tai soveltuvuustestejä. Ei edes psykiatreille. Pitäisikö olla? Tämänkin casen myötä mielestäni ainakin psykiatreille pitäisi. Työskentelevät hyvin haavoittuvien potilasryhmien kanssa jolloin lääkärin tulee olla korostetun tervejärkinen. RT on mielenkiintoinen tapaus tässäkin mielessä. Tullaanko RT työ lääkärinä tutkimaan potilasturvallisuuden ja hoidon laadun näkökulmasta? On tullut selväksi, ettei hän ole ollut ainakaan aina työkunnossa. RT tehtiin Valviraan jo ilmoitus potilasturvallisuusen vaarantamisesta. Mokasiko Valvira? Olivatko selvitykset puutteellisia ja luotettu liikaa RT omaa lausuntoon ettei potilasturvallisuus ole vaarassa. Miten on perustellut? Valviran case ja irtisanoutumisen silloisesta työstä hän hakeutui työskentelemään kehitysvammaisten potilaiden kanssa. Erityisen puolustustuskyvytön potilasryhmä, jossa potilasturvallisuuden vaarantuminen/hoidon laadussa ilmenneet virheet ei tulisi koskaan ilmi. On saattanut olla laskelmoitu valinta.

Hakuvaiheessa ei ole pällitestejä tms, mutta opintojen aikana "seulotaan" kyllä enemmän tai vähemmän sopivia kandidaatteja ja ohjataan herkempiä uralla sellaisiin duuneihin, että pää kestäisi. Erkkarivaiheessa (johon RT on jatkanut) Kyllä haastatellaan ja käsittääkseni tässä kohtaa haastattelu on aika kattava.

Esim. Poliisiksi aikoville tehdään psykologiset soveltuvuustestit haastatteluineen. Vastaavia ei ole lääkärikoulutukseen eikä psykiatriaan erikoistuviksi haluaville ( johon nyt erityisesti haluan zoomata). Viittaat ilmeisesti opinto-ohjaukseen opiskelujen aikana. Mutta mitään psykologisia soveltuvuustestejä ei erikoistumisvaiheessakaan tehdä? Erikoistumisvaiheessa keskustellaan eri erikoistumisalojen erityispiirteistä ( paljon potilaskohtaamisia/tutkimusta/paljon päivystyksiä jne tästä löytyi soveltuustesti.fi?

Julkisuudessa on käyty keskustelua mm lähihoitajien soveltuvuusarviointien ottamisesta käyttöön jo pääsykoevaiheessa ( Myös Valvira kannattaa) johtuen siitä, että alalle on ohjautunut alalle soveltumattomia, joilla on Valviran mukaan hoitamaton mielenterveys- tai päihdehäiriö.

Tämä toki voi yhtä lailla koskea lääkäreitä. Kuten on arvioitu, että psykiatriaan hakeutuu osa omien (/lapsuudenperheen) psyykkisten ongelmien vuoksi. Olen kyllä psykologisten soveltuvuustestien kannalla erityisesti psykiatrian erikoisalalle hakeutuville.

Uskon tähän astisen tiedon perusteella RT ohjautuneen alalle em. syistä.

Entä lääkäreiden itselääkintä ja siten itsediagnosointi? Käsitykseni mukaan se ei ole suositeltavaa joskaan ei lainvastaista. Eikö lääkäreidenkin tulisi olla toisen lääkärin hoidossa, mikäli tarvitsee buranaa vahvempaa? Ei kukaan pysty objektiivisesti itseään diagnosoimaan.

Vai vedetäänkö lääkkeitä miten sattuu ilman asianmukaista diagnoosia? Onko RT pyrkinyt hallitsemaan oireitaan itselääkinnällä. Lääkkeiden vaikutusmekanismit olivat hänen vahvas osaamisaluettaan.

Sekava lainaus, jota en lähtenyt korjaamaan
-NILS-

[Birmakissa]

Kuolonkankeudesta tässä vielä mielestäni ihan ookoo luotettavasta lähteestä täsmällisempää tietoa, kuin on aiemmin käsitelty (wikipedian tieto), jos siitä on jotakin hyötyä jollekin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=y

Kuolonkankeus
Kuolonkankeudella tarkoitetaan sitä, kun kuoleman jälkeen kaikki lihasryhmät supistuvat
äärimmilleen koko vartalon kankeudeksi jähmettäen vainajan siihen asentoon missä hän oli
kuolinhetkellään. Tällöin vainaja tuntuu kovalta ja todella kankealta. Lähtökohtaisesti tuoreissa tapauksissa se menee siten, että mitä kovempi kankeus sitä kauemmin vainaja on ollut
kuolleena. (Tiede-lehti 2002).
Seuraavaksi kerron kuinka kuolonkankeus etenee normaalissa huoneenlämmössä:
• 2-4 tunnin kuluttua kuolemasta kuolonkankeus alkaa. Tällöin ruumis alkaa jäykistyä ja kovettua.
• 6-8 tunnin kuluttua kuolemasta kuolonkankeus on kangistanut koko lihaksiston. 10-
14 tunnin kuluessa kuolonkankeus on ns. täydellinen, eli äärimmillään.
• Äärimmäinen kuolonkankeus kestää noin 10-14 tuntia ja tämän jälkeen kankeus alkaa poistua hiljalleen.
Lähde: Kiiski 2009, 38.
Kuolonkankeus poistuu ruumiista kokonaan noin 3-4 vuorokauden jälkeen. Kuolonkankeuden testaamisella arvioidaan kuolinhetkeä. Tämän takia vainajan ulkoisessa tarkastuksessa
30
tulee tarkistaa kuolonkankeus ja testata, onko se murrettavissa. Kuolonkankeus testataan
vainajalta taivuttelemalla tämän niveliä. Kuolonkankeutta testatessa on suositeltavaa edetä
järjestelmällisesti; leukanivel, kaula, sormet, ranne, kyynärnivel, olkanivel, varpaat, nilkka,
polvi ja lonkkanivel. Vainajan ulkoisessa tarkastuksessa kuolonkankeus on helpointa suorittaa siten, että toinen partion jäsen testaa ja arvioi, samalla kun toinen kirjaa arviointitulokset
ylös. (Kiiski 2009, 35).

[Birmakissa]

Kuolinajan arviointitaulukko.jpg (82.92 KiB) Katsottu 2096 kertaa

[Birmakissa]

Tutkinnanjohtaja on kertonut uhrin kuolleen ulkoisen väkivallan seurauksena. Olen pohtinut, mitä mahdolliset ulkoiset merkit voisivat tulla kyseeseen. Tällaisia mielessä.

Onnettomuus / tapaturma
Kaatuminen
Putoaminen
Myrkytys
Tukehtumiskuolema
Tulipalosta aiheutunut kuolema

Rikoksen seuraus / Mahdollisia ulkoisen väkivallan merkkejä
Pistohaava
Viiltohaava
Ampumahaava
Ruhjehaava
Palohaava
Rupi
Mustelma
Murtuma
Hiertymä
Naarmu
Turvotus
Neulanpistojäljet

[Miss Holmes #1]

Osaako joku ammattilainen sanoa kuinka yksilöllistä tuo kuolonkankeaus on?
Voiko erot eri ruumiiden välillä olla ihan ääripäissään?

Onko WVn kuolinaika vahvistettu muuten?
Vai oliko tuo to-pe välinen yö poliisin ensiarvio vai fakta?

[skoone]

...
Muistelen ketjun alkupäätä, jossa joku oli löytänyt Hbl:n arkistosta lehdessä olleen ilmoituksen, jossa RT:n vanhemmat olivat ilmoittaneet nimenvaihdoksesta kun RT oli 6-vuotias. Roopesta tuli Bob. Tämän yhteydessä pohdittiin, että todennäköisesti suomenkielisten vanhempien suomenkielinen R todennäköisesti haluttiin ilmoittaa ruotsinkieliseen kouluun. Robert nyt olisi ollut tässä loogisin, ei niinkään Bob.

Faktaa siitä, että vanhemmat eivät olisi olleet ruotsinkielisiä, en ole nähnyt. On arvuuteltu vanhempien henkilöllisyyttä, mutta kielikysymystä en ole tietona nähnyt esittävän.

Sinä et tuota Roopen ruotsinkieliseen kouluun laittamista ihmetellyt, mutta laitan kuitenkin mietteeni RTn (mahdollisesta/ todennäköisestä ruotsinkieliseen kouluun laittamisesta) tänne.

...
Siis missään mielessä ei kaksikielisyys ole vahingollista.


Ja asiaan, minusta on vain hyvä, jos RTllä olisi mahdollista saada kaksikielinen (suomi/ruotsi/suomi asianajaja. Nimittäin asia on niin, että tämä Ullanlinnan surullinen tapaus "tapahtui" ehkä tai todennäköisesti ruotsiksi, niin asioiden selvittely kävisi helpoiten sillä kielellä. Mutta stressaavassa tilanteessa saattaisi RTlta mennä ruotsinkieliset sanat hukkaan, niin silloin olisi hyvä, jos asianajaja olisi kaksikielinen ja osaisi myös suomea hyvin.

Täysin samaa mieltä siitä, että kaksikielisyydessä ja muutenkin kielitaidossa on paljon plussia. Omat lapseni ovat kaksikielisiä. Tosin olleet sitä jo alusta asti.

On paljon merkitystä sillä, miten siihen kaksikielisyyteen kasvetaan. Onko se pelkkää statuksen perässä tehtävää suorittamista ja lapsen riuhtomista johonkin vanhempien ajamaan muottiin, jolloin 6-vuotias Bobkin pohtii, mitä oikein tapahtuu? Vai tehdäänkö ratkaisuja lapsen parhaaksi ja ehkä rennommalla otteella? Tämän keissin kohdalla tuo ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa siltä todellisuudelta ja varmasti on muokannut lapsuudesta asti RT:tä siihen, miten näkee itsensä osana tätä maailmaa ja osana svenska talande folkia.

Tuota noin, nyt on kyllä aika erikoinen näkökulmasi tuohon RTn ruotsinkieliseen kouluun laittamisesta! Ensinnäkin koulun aloittaminen on monille lapsille suuri asia. Siksipä (ainakin ennen) joillekin lapsille tehtiin "kypsyyskoe" ja katsottiin pitäisikö vielä odottaa vuosi ennen koulun aloittamista, tai jos joku lapsi osoittautui koulukypsäksi jo 6-vuotiaana. Ehkä RT oli sitä ja silloin mietittiin myös sitä ruotsinkielistä vaihtoehtoa. - Ja jos oletamme, että kotona ei puhuttu ruotsia, niin eihän se nyt hirveä paikka ollut, että vain koulussa puhuttiin ruotsia. (Nykyäänhän on jopa sellaisia kielikylpyohjelmia, joissa täysin suomenkieliset lapset laitetaan täysin vieraskieliseen kielikylpyyn..

Siis jos suomnkielinen lapsi Helsingissä käy ruotsinkielistä koulua, niin se onihan eri asia jos (ja kun) suomenkielinen lapsi kävisi ruotsinkielistä koulua täysin ruotsinkielisessä ympäristössä ja vain kotona puhuttaisi suomea. Silloin voisi ajatella lapsella olevan vaikeaa..Mytta Helsingissä, jossa suomi on pääkieli, voi ihan rauhassa elää suomen kielellä riippumatta siitä minkäkielisessä koulussa käy.. Itse asiassa olen kuullut, että ruotsinkieliset koululaiset ei uskalla puhua ruotsia, sillä siitä ei aina pidetä..

Mitä tässä tahdon sanoa, että ei kannata tuhlata aikaa siihen, miten RTn kaksikielisyys on kehittynyt. Jos tuntee vähänkin kaksikielisyyden käsitettä, niin tietää, että jotkut ovat kaksikielisiä työasioissa. Tai nykyään myös 3-kielisiä, sillä englanti on aika yleinen ammattikieli/työkieli monille. Ainakin LinkedInin mukaan esim RTlla on huomattavan paljon työhönsä liittyviä riikinruotsalaisia kontakteja ja onpa hän opiskellut englanniksikin ulkomailla.
Ja sitten jotkut asiat on kaksikielisillä sitten sillä toisella kielellä puhumista. Esimerkiksi voi puhua kissalleen suomea jne.
Eli tuosta käsitteestä äidinkieli, se on "vanhanaikainen" käsite. Kasikielisellä voi olla kaksi "äidinkieltä".

Ja edelleen olen sitä mieltä, että RTn asianajajan tulisi olla kaksikielinen, eli hallita molempien kielten lakitermistö jne. Ja luulenpa, että riippumatta siitä minkäkielisen lakimieskoulutuksen on Suomessa käynyt , niin opiskelussa on ollut vaatimuksena hallita lakitermistö sekä suomeksi että ruotsiksi...

Ja edelleen

Ja olen erittäin kriittinen kaikkien lehtihaastattelijain krjoituksiin. Valitettavasti niissä on todella paljon asiavirheitä ja haastattelijan väärinkäsityksiä. (Jos jotakuta on haastatellaan lehteen, niin olisi hyvä vaatia nähtäväksi tuo laehtikirjoitus, ennenkuin se painetaan. Itselläni on valitettavasti sellainen kokemus, että virheitä on paljon.. Ja ihan sellaisissa sanomalehtiuutisissa, joiden tapahtumat tuntee ja tietää asiat, on myös useita virheitä.

[Murhasta Tuli Totta]

Joo se on oikein hyvä, jos Tikkanen haluaa ruotsin kielisen asianajajan. Niitä ei rikospuolella oikein hyviä ole, ei ainakaan montaa (itse en tiedä yhtään). Parhaan varmaan ottaa Westinin puoli, kun ei ole rahasta kiinni.

Tähän asiaan voisi @juridiacom ottaa kantaa. Onko ruotsinkielisiä, hyviä rikosasianajajia kuinka tarjolla? Ja onko hyviä?

[Miss Holmes #1]

Kielikysymyksessä ei niinkään ollut oleellista Tikkasen kouluvuodet, perheen äidinkieli, tai 70-luvun trendit.

Ymmärsin, että keskustelua käytiin enemmänkin siitä miten Tikkanen hallitsee suomen ja ruotsin, kumpi on vahvempi, oliko ruotsinkielisen kuulemisen pyyntö taktinen veto, onko lapsuuden kielenvaihdolla voinut olla vaikutusta Tikkasen minäkuvan kehitykseen, onko Tikkasella mahdollisuus saada paras paa suomenruotsalaisesta ammattikunnasta.

Jos puhut minun linkkaamasta iltapäivälehden jutusta, niin siinä ymmärtääkseni lainattiin suoraan Ylen haastattelusta Tikkasen lauseita.
Yritin etsiä tuota haastattelua, mutten vielä löytänyt sitä. Linkkaan sen tänne, kun löydän.

[GameOver]

Sinä et tuota Roopen ruotsinkieliseen kouluun laittamista ihmetellyt, mutta laitan kuitenkin mietteeni RTn (mahdollisesta/ todennäköisestä ruotsinkieliseen kouluun laittamisesta) tänne.

...
Siis missään mielessä ei kaksikielisyys ole vahingollista.


Ja asiaan, minusta on vain hyvä, jos RTllä olisi mahdollista saada kaksikielinen (suomi/ruotsi/suomi asianajaja. Nimittäin asia on niin, että tämä Ullanlinnan surullinen tapaus "tapahtui" ehkä tai todennäköisesti ruotsiksi, niin asioiden selvittely kävisi helpoiten sillä kielellä. Mutta stressaavassa tilanteessa saattaisi RTlta mennä ruotsinkieliset sanat hukkaan, niin silloin olisi hyvä, jos asianajaja olisi kaksikielinen ja osaisi myös suomea hyvin.

Täysin samaa mieltä siitä, että kaksikielisyydessä ja muutenkin kielitaidossa on paljon plussia. Omat lapseni ovat kaksikielisiä. Tosin olleet sitä jo alusta asti.

On paljon merkitystä sillä, miten siihen kaksikielisyyteen kasvetaan. Onko se pelkkää statuksen perässä tehtävää suorittamista ja lapsen riuhtomista johonkin vanhempien ajamaan muottiin, jolloin 6-vuotias Bobkin pohtii, mitä oikein tapahtuu? Vai tehdäänkö ratkaisuja lapsen parhaaksi ja ehkä rennommalla otteella? Tämän keissin kohdalla tuo ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa siltä todellisuudelta ja varmasti on muokannut lapsuudesta asti RT:tä siihen, miten näkee itsensä osana tätä maailmaa ja osana svenska talande folkia.

Tuota noin, nyt on kyllä aika erikoinen näkökulmasi tuohon RTn ruotsinkieliseen kouluun laittamisesta! Ensinnäkin koulun aloittaminen on monille lapsille suuri asia. Siksipä (ainakin ennen) joillekin lapsille tehtiin "kypsyyskoe" ja katsottiin pitäisikö vielä odottaa vuosi ennen koulun aloittamista, tai jos joku lapsi osoittautui koulukypsäksi jo 6-vuotiaana. Ehkä RT oli sitä ja silloin mietittiin myös sitä ruotsinkielistä vaihtoehtoa. - Ja jos oletamme, että kotona ei puhuttu ruotsia, niin eihän se nyt hirveä paikka ollut, että vain koulussa puhuttiin ruotsia. (Nykyäänhän on jopa sellaisia kielikylpyohjelmia, joissa täysin suomenkieliset lapset laitetaan täysin vieraskieliseen kielikylpyyn..

Siis jos suomnkielinen lapsi Helsingissä käy ruotsinkielistä koulua, niin se onihan eri asia jos (ja kun) suomenkielinen lapsi kävisi ruotsinkielistä koulua täysin ruotsinkielisessä ympäristössä ja vain kotona puhuttaisi suomea. Silloin voisi ajatella lapsella olevan vaikeaa..Mytta Helsingissä, jossa suomi on pääkieli, voi ihan rauhassa elää suomen kielellä riippumatta siitä minkäkielisessä koulussa käy.. Itse asiassa olen kuullut, että ruotsinkieliset koululaiset ei uskalla puhua ruotsia, sillä siitä ei aina pidetä..

Mitä tässä tahdon sanoa, että ei kannata tuhlata aikaa siihen, miten RTn kaksikielisyys on kehittynyt. Jos tuntee vähänkin kaksikielisyyden käsitettä, niin tietää, että jotkut ovat kaksikielisiä työasioissa. Tai nykyään myös 3-kielisiä, sillä englanti on aika yleinen ammattikieli/työkieli monille. Ainakin LinkedInin mukaan esim RTlla on huomattavan paljon työhönsä liittyviä riikinruotsalaisia kontakteja ja onpa hän opiskellut englanniksikin ulkomailla.
Ja sitten jotkut asiat on kaksikielisillä sitten sillä toisella kielellä puhumista. Esimerkiksi voi puhua kissalleen suomea jne.
Eli tuosta käsitteestä äidinkieli, se on "vanhanaikainen" käsite. Kasikielisellä voi olla kaksi "äidinkieltä".

Ja edelleen olen sitä mieltä, että RTn asianajajan tulisi olla kaksikielinen, eli hallita molempien kielten lakitermistö jne. Ja luulenpa, että riippumatta siitä minkäkielisen lakimieskoulutuksen on Suomessa käynyt , niin opiskelussa on ollut vaatimuksena hallita lakitermistö sekä suomeksi että ruotsiksi...

Ja edelleen

Ja olen erittäin kriittinen kaikkien lehtihaastattelijain krjoituksiin. Valitettavasti niissä on todella paljon asiavirheitä ja haastattelijan väärinkäsityksiä. (Jos jotakuta on haastatellaan lehteen, niin olisi hyvä vaatia nähtäväksi tuo laehtikirjoitus, ennenkuin se painetaan. Itselläni on valitettavasti sellainen kokemus, että virheitä on paljon.. Ja ihan sellaisissa sanomalehtiuutisissa, joiden tapahtumat tuntee ja tietää asiat, on myös useita virheitä.

Niin, taidat nyt itsekin tehdä oletuksia siitä, että kieliasia olisi ollut helppo. Eli aivan yhtä spekua kuin minunkin speku.

RT:han laitettiin ruotsinkieliseen kouluun kaksossiskonsa kanssa ja nimenomaan suomenkielinen isä olisi tätä halunnut, muuta emme sitten tiedäkään, ellemme tunne taustoja paremmin. Ei työssä käytettävää kaksikielisyyttä voi rinnastaa kouluikäisen kokemukseen kielestä. Sillä lapsudella kun vaan ON paljon merkitystä siihen, millaiseksi elämä muodostuu ja mitä ongelmia aikuisenakin kohtaa, sen pohdinta kyllä kuuluu ketjuun olennaisena osana. Itse stadissa piireihin kuulumattomana koulut käyneenä en kyllä allekirjoita ollenkaan tuota helppoutta käydä koulua, etenkään sitten eri kielellä. Mitäänhän emme tästä taustasta tiedä, suuntaan tai toiseen. Se suunta, josta itse katson on se, että monen muun ohella RT:n lapsuus on osaltaan muokannut elämää, mukaan lukien koulu/perheympäristö kielineen.

[Miss Holmes #1]

Ihan sellainen vielä: jos ummikkosuomalainen lapsi laitetaan 6-7 vuotiaana ruotsinkieliseen kouluun, niin kyllä siinä ensimmäiset kuukaudet haastavia on vaikka miten päin asiaa kääntäisi.

Ihan siinäkin tilanteessa, että jompi kumpi vanhemmista todellisuudessa olisi ruotsia puhuva, mutta ei sitä olisi kotona käyttänyt.

Tuo kieli kun ei periydy äidinmaidossa ilman puhetta.

[Birmakissa]

Seportaasi ei ole löydettävissä Ylen tai FSTn esittämänä. Esitysoikeudet ovat Ylellä. Sieltä pyytämällä tai josko asian julkisuuskäsittely sen jossakn vaiheessa toisi uudelleen esittäjän toimesta esitykseen. Harmi asia, mutta hyvä kun tuo teksti oli jo ketjun alkuun jo löydetty.

[GameOver]

Seportaasi ei ole löydettävissä Ylen tai FSTn esittämänä. Esitysoikeudet ovat Ylellä. Sieltä pyytämällä tai josko asian julkisuuskäsittely sen jossakn vaiheessa toisi uudelleen esittäjän toimesta esitykseen. Harmi asia, mutta hyvä kun tuo teksti oli jo ketjun alkuun jo löydetty.

Olen itse kahdesti esittänyt toiveen ylelle sen uudelleenesittämisestä ja tuskin olen ainoa. Joten toivotaan, olisi todella mielenkiintoista nähdä.

[Murhasta Tuli Totta]

Eri case (eli norjalaisen miljonäärin vaimon murha), mutta Netflixissä on nyt norjalainen sarja aiheesta ja tosi hyvin tehty. Siinä hyvin tulee esiin valkokauluspsykopaatti kaikine karvoineen, ihan väkisinkin tulee mieleen tämä Tikkasen tapaus, vaikka aivan erilainen onkin. Suosittelen katsomaan
Sarjan nimi on Kadonnut vaimo.