Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
-
- Scooby-Doo
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Helmi 27, 2021 3:15 pm
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Luin vielä tähän juttuun liittyvät uutiset. Olen kyllä aina tiennyt että karjalaiset on nohevia. Mutta että kirkon palon alkamisesta on vain kaksi ja puoli tuntia niin tekijä on selvitetty. Siinä Reuter ja FBI jää toiseksi kun huhumylly pyörii. Ja että kuolemansyyn tutkijakin saatiin noin nopeasti paikalle ja vielä joulupäivänä. Juttu haisee ja syvältä.
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Kyllä ne myös höyrystyvät, kun tarpeeksi kuumaa on. Elohopea höyrystyy jo alle 400 asteessa.töölöläinen kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 2:40 am Metallit kyllä sulavat (eli muuttuvat nestemäisiksi) kun on riittävän korkea lämpötila, mutta eivät ne sentään höyrysty (eli muutu kaasumaisiksi). Ne eivät myöskään pala (eli muutu kaasumaisiksi yhdisteiksi).
Tuollaisen kirkon tulipalossa voidaan päästä pronssin sulamispisteen lämpötiloihin joksikin aikaa, mutta ei vielä kiehumispisteeseen kuitenkaan.
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Kyllä metallit höyrystyvät jos vain lämpöä riittää. Useimmilla metalleilla kiehumispiste on tuhansissa asteissa eikä sellaiseen puurakennuksen palossa päästä mutta poikkeuksiakin on.töölöläinen kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 2:40 amMetallit kyllä sulavat (eli muuttuvat nestemäisiksi) kun on riittävän korkea lämpötila, mutta eivät ne sentään höyrysty (eli muutu kaasumaisiksi). Ne eivät myöskään pala (eli muutu kaasumaisiksi yhdisteiksi).Cornucopia kirjoitti: ↑Ti Tammi 03, 2023 12:33 am1822 tapahtui Oulun palo, tuli tuhosi tuolloin nykyisen kirkon paikalla sijainneen Sofia Magdaleenan kirkon sen kivimuureja lukuun ottamatta ja sulatti myös kellotapulissa sijainneet kirkonkellot.
Kivimuurinen rakennus kehitti lämpöä vähemmän kuin puukirkko, säilyneestä metallista teettivät Ouluun uuden kellon.
Materiaali on yleensä pronssia eli kuparin ja tinan seosta. Pronssilla on sulamispiste on (315 – 1080 °C) , lie peräti höyrystynyt liekeissä.
Kirkonkellot voivat olla myös messinkiä joka on kuparin ja sinkin seos. Sinkillä on metalliksi erityisen alhainen kiehumispiste 907 C. Kuparin sulamispiste 1085 C on itse asiassa korkeampi kuin sinkin kiehumispiste joten messingistä tehdyn esineen kuumentuessa se hajoaa mielenkiintoisella tavalla kun sinkki alkaa höyrystyä jo ennen kuin kupari on sulaa. Kuparin kiehumispiste on yli 2500 C joten sinne ei kyllä pelkässä tulipalossa päästä.
907 C on kyllä sekin aika korkea lämpötila puutalon palossa mutta sellaisia tapahtuu kun olosuhteet ovat erityisen otolliset. On teoriassa aivan mahdollista, että palavasta kirkontornista on muodostunut hormi, joka on luonut palolle poikkeukselliset olosuhteet. Palavasta kirkontornista on sitten tippunut kirkonkello tuohon pätsiin ja lisää polttoainetta satanut tasaisesti päälle. Jos vielä kirkonkello olisi messinkiä niin sinkki on siitä seoksesta höyrystynyt ja jäljelle on jäänyt vain kuparimöykky jota ei enää tunnista kirkonkelloksi.
EDIT: lisään vielä, että metallit voivat myös "palaa" eli reagoida hapen kanssa. Esimerkiksi kun rauta reagoi hapen kanssa (palaa) tuloksena on ruostetta (rautaoksideja). Siinä reaktiossa vain ei vapaudu lämpöä kuten esim. puussa olevan hiilen reagoidessa hapen kanssa (tulos hiilioksideja) joten se ei ruoki itse itseään "ketjureaktiona". Metallien reagoiminen ilman kanssa voi silti olla vaarallista kuten esim. yllä mainitun sinkin kanssa: jos lämmität messinkistä kappaletta sinkin kiehumispisteeseen asti, vapautuvat sinkkihöyryt reagoivat ahnakkaasti ilmassa olevan hapen kanssa ja muodostavat sinkkioksideja joita ei kannata hengittää.
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
No mikähän siinä haisee?Aposperida kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 12:05 pm Luin vielä tähän juttuun liittyvät uutiset. Olen kyllä aina tiennyt että karjalaiset on nohevia. Mutta että kirkon palon alkamisesta on vain kaksi ja puoli tuntia niin tekijä on selvitetty. Siinä Reuter ja FBI jää toiseksi kun huhumylly pyörii. Ja että kuolemansyyn tutkijakin saatiin noin nopeasti paikalle ja vielä joulupäivänä. Juttu haisee ja syvältä.
Kahdessa eri kohteessa sytytetty samalla tavalla. Aikajanat sopii yhteen ja itsemurha päälle.
Ei haise yhtään mitään, työvuorot ne pelaa joulupäivänäkin eikä kaikille satu kohilleen ne vapaapäivät.
Elämä on laiffii
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Eiköhän ne ole kuitenkin sulaneet kun kelloja tehdään valamalla muottiin niin aika selkeää on että tulipalossa jossa on suurimäärä palavaa materiaalia myös seosmetallit sulavat.Rousku kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 1:08 pmKyllä ne myös höyrystyvät, kun tarpeeksi kuumaa on. Elohopea höyrystyy jo alle 400 asteessa.töölöläinen kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 2:40 am Metallit kyllä sulavat (eli muuttuvat nestemäisiksi) kun on riittävän korkea lämpötila, mutta eivät ne sentään höyrysty (eli muutu kaasumaisiksi). Ne eivät myöskään pala (eli muutu kaasumaisiksi yhdisteiksi).
Tuollaisen kirkon tulipalossa voidaan päästä pronssin sulamispisteen lämpötiloihin joksikin aikaa, mutta ei vielä kiehumispisteeseen kuitenkaan.
Elämä on laiffii
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
jaakkeli kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 1:12 pm [ eikä sellaiseen puurakennuksen palossa päästä mutta poikkeuksiakin on.
Kirkonkellot voivat olla myös messinkiä joka on kuparin ja sinkin seos. Sinkillä on metalliksi erityisen alhainen kiehumispiste 907 C. Kuparin sulamispiste 1085 C on itse asiassa korkeampi kuin sinkin kiehumispiste joten messingistä tehdyn esineen kuumentuessa se hajoaa mielenkiintoisella tavalla kun sinkki alkaa höyrystyä jo ennen kuin kupari on sulaa. Kuparin kiehumispiste on yli 2500 C joten sinne ei kyllä pelkässä tulipalossa päästä.
907 C on kyllä sekin aika korkea lämpötila puutalon palossa mutta sellaisia tapahtuu kun olosuhteet ovat erityisen otolliset. On teoriassa aivan mahdollista, että palavasta kirkontornista on muodostunut hormi, joka on luonut palolle poikkeukselliset olosuhteet. Palavasta kirkontornista on sitten tippunut kirkonkello tuohon pätsiin ja lisää polttoainetta satanut tasaisesti päälle. Jos vielä kirkonkello olisi messinkiä niin sinkki on siitä seoksesta höyrystynyt ja jäljelle on jäänyt vain kuparimöykky jota ei enää tunnista kirkonkelloksi.
EDIT: lisään vielä, että metallit voivat myös "palaa" eli reagoida hapen kanssa. Esimerkiksi kun rauta reagoi hapen kanssa (palaa) tuloksena on ruostetta (rautaoksideja). Siinä reaktiossa vain ei vapaudu lämpöä kuten esim. puussa olevan hiilen reagoidessa hapen kanssa (tulos hiilioksideja) joten se ei ruoki itse itseään "ketjureaktiona". Metallien reagoiminen ilman kanssa voi silti olla vaarallista kuten esim. yllä mainitun sinkin kanssa: jos lämmität messinkistä kappaletta sinkin kiehumispisteeseen asti, vapautuvat sinkkihöyryt reagoivat ahnakkaasti ilmassa olevan hapen kanssa ja muodostavat sinkkioksideja joita ei kannata hengittää.
Lyön kyllä pikkuisen ristiin tuon lämpötilan kanssa. Metallien sulamispisteistä en ala väitellä, mutta ison puurakennuksen täyden palon vaiheessa on ihan varmasti jossain osassa liekkejä tuo +2500c helposti.
Pelkästään savukkeen pää hehkuu (imettäessä) noin 800-900c
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Kuuminta on liekin juuressa, juuri siellä palavan materiaalin kohdalla. Iso metallimöhkäle jo itsessään viilentää. Vaikka olisi paljon sitä palavaa tavaraa, niin jos se on harvassa (kuten rakennus), ei kovin korkeita lämpötiloja saavuteta. Mitä rakennuspaloista olen lukenut, niin 1200 astetta aikaa olla aika lailla maksimi. Palon koolla ei ole asian kanssa tekemistä. Savukkeen päähän saat paremmin toimitettua lisää happea kuin palavaan kirkkoon.MrAhab kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 7:28 pm Lyön kyllä pikkuisen ristiin tuon lämpötilan kanssa. Metallien sulamispisteistä en ala väitellä, mutta ison puurakennuksen täyden palon vaiheessa on ihan varmasti jossain osassa liekkejä tuo +2500c helposti.
Pelkästään savukkeen pää hehkuu (imettäessä) noin 800-900c
Kaasuja poltettaessa saavutetaankin jo korkeampia lämpötiloja, vaikka joku hitsausliekki. Väri kertoo lämpötilasta: Valkoiset ja siniset kohdat on niitä kuumimpia, keltaiset ja punaiset viileitä.
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Jaa, itse toimiessani aikanaan pohjois Suomessa juurikin palomiestehtävissä kaikista kovimmat lämpötilat saavutettiin korkeissa isoissa rakennuspaloissa. Olen nähnyt senkin, että 50metrin etäisyydellä olevasta suuresta rakennuspalosta hiiltyi viereisen rakennuksen seinä vaikka kahdella suihkulla suoja kasteltiin koko rakennusta. Kuuminta ei suinkaan ole Liekin juuressa vaan Liekin yläpuolella siis siellä minnepäin ns. liekin imu on.Rousku kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 8:10 pmKuuminta on liekin juuressa, juuri siellä palavan materiaalin kohdalla. Iso metallimöhkäle jo itsessään viilentää. Vaikka olisi paljon sitä palavaa tavaraa, niin jos se on harvassa (kuten rakennus), ei kovin korkeita lämpötiloja saavuteta. Mitä rakennuspaloista olen lukenut, niin 1200 astetta aikaa olla aika lailla maksimi. Palon koolla ei ole asian kanssa tekemistä.MrAhab kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 7:28 pm Lyön kyllä pikkuisen ristiin tuon lämpötilan kanssa. Metallien sulamispisteistä en ala väitellä, mutta ison puurakennuksen täyden palon vaiheessa on ihan varmasti jossain osassa liekkejä tuo +2500c helposti.
Pelkästään savukkeen pää hehkuu (imettäessä) noin 800-900c
Kirkonkellojen sijainti on juurikin siellä minne alhaalta tulevat lieskat lyövät eli ylhäällä kellotapulissa. Niille on ollut oivallinen sulamisprojekti mikäli kiinnitys on kestänyt pitkään etteivät ole alas tipahtaneet aikaisessa palonvaiheessa.
Edellämainituista syystä en usko, että kellot olisi päätyneet metallin kerääjille tai kellekään muulle. Sieltä ne löytyvät aikanaan sulaneena kaiken muun roinan alta.
Elämä on laiffii
-
- Nikke Knakkertton
- Viestit: 199
- Liittynyt: La Helmi 22, 2020 12:46 am
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Kun lämpötila nousee riittävän korkeaksi, sula metalli voi höyrystyä. Höyrystynyt metalli on ilmaa raskaampaa eikä se sekoitu ilmaan ja lennä taivaan tuuliin, vaan jäähtyessään muuttuu takaisin nesteeksi ja kiinteäksi. Höyrystyminen vaatii energiaa, mikä jäähdyttää höyrystyvää metallia. Höyrystyneet metallit voivat tietyissä oloissa "palaa" metallioksideiksi, mutta nekin ovat ilmaa painavampia ja jäähtyessään kiinteitä aineita. Ja kuten Jaakkeli toteaa, metallin "palaminen" ei ole samanlainen lämpöä tuottava ketjureaktio kuin on orgaanisen aineksen palaminen.MrAhab kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 7:28 pmjaakkeli kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 1:12 pm [ eikä sellaiseen puurakennuksen palossa päästä mutta poikkeuksiakin on.
Kirkonkellot voivat olla myös messinkiä joka on kuparin ja sinkin seos. Sinkillä on metalliksi erityisen alhainen kiehumispiste 907 C. Kuparin sulamispiste 1085 C on itse asiassa korkeampi kuin sinkin kiehumispiste joten messingistä tehdyn esineen kuumentuessa se hajoaa mielenkiintoisella tavalla kun sinkki alkaa höyrystyä jo ennen kuin kupari on sulaa. Kuparin kiehumispiste on yli 2500 C joten sinne ei kyllä pelkässä tulipalossa päästä.
907 C on kyllä sekin aika korkea lämpötila puutalon palossa mutta sellaisia tapahtuu kun olosuhteet ovat erityisen otolliset. On teoriassa aivan mahdollista, että palavasta kirkontornista on muodostunut hormi, joka on luonut palolle poikkeukselliset olosuhteet. Palavasta kirkontornista on sitten tippunut kirkonkello tuohon pätsiin ja lisää polttoainetta satanut tasaisesti päälle. Jos vielä kirkonkello olisi messinkiä niin sinkki on siitä seoksesta höyrystynyt ja jäljelle on jäänyt vain kuparimöykky jota ei enää tunnista kirkonkelloksi.
EDIT: lisään vielä, että metallit voivat myös "palaa" eli reagoida hapen kanssa. Esimerkiksi kun rauta reagoi hapen kanssa (palaa) tuloksena on ruostetta (rautaoksideja). Siinä reaktiossa vain ei vapaudu lämpöä kuten esim. puussa olevan hiilen reagoidessa hapen kanssa (tulos hiilioksideja) joten se ei ruoki itse itseään "ketjureaktiona". Metallien reagoiminen ilman kanssa voi silti olla vaarallista kuten esim. yllä mainitun sinkin kanssa: jos lämmität messinkistä kappaletta sinkin kiehumispisteeseen asti, vapautuvat sinkkihöyryt reagoivat ahnakkaasti ilmassa olevan hapen kanssa ja muodostavat sinkkioksideja joita ei kannata hengittää.
Lyön kyllä pikkuisen ristiin tuon lämpötilan kanssa. Metallien sulamispisteistä en ala väitellä, mutta ison puurakennuksen täyden palon vaiheessa on ihan varmasti jossain osassa liekkejä tuo +2500c helposti.
Pelkästään savukkeen pää hehkuu (imettäessä) noin 800-900c
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Sinulla on tuossa syy ja seuraus väärinpäin. Et huomaa esimerkiksi raudan ja hapen reaktion lämmön vapautumista koska se tyypillisimmissä arkiolosuhteissa on hidas, ei, että se olisi hidas koska reaktiossa ei vapautuisi lämpöä.jaakkeli kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 1:12 pm Esimerkiksi kun rauta reagoi hapen kanssa (palaa) tuloksena on ruostetta (rautaoksideja). Siinä reaktiossa vain ei vapaudu lämpöä kuten esim. puussa olevan hiilen reagoidessa hapen kanssa (tulos hiilioksideja) joten se ei ruoki itse itseään "ketjureaktiona".
Kun kukaan täällä ei taida tietää mitään kyseisistä kelloista, niin helpoin selityskandidaatti, miksi niitä ei löydetty, on, että ne olivat varsin pieniä. EIvät kaikki kirkon kellot ole massiivisia, ne voivat olla kellopelimäisesti myös melko pieniä. sulavat nopeammin ja tuhkaa pitää harvoida jo tarkemmin, että jäänökset löytäisi.
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Mitä? Juuri niinhän minä sanoin: lämpöä ei vapaudu kuten esim. hiilen palaessa.rumilus kirjoitti: ↑Pe Tammi 06, 2023 1:54 amSinulla on tuossa syy ja seuraus väärinpäin. Et huomaa esimerkiksi raudan ja hapen reaktion lämmön vapautumista koska se tyypillisimmissä arkiolosuhteissa on hidas, ei, että se olisi hidas koska reaktiossa ei vapautuisi lämpöä.jaakkeli kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 1:12 pm Esimerkiksi kun rauta reagoi hapen kanssa (palaa) tuloksena on ruostetta (rautaoksideja). Siinä reaktiossa vain ei vapaudu lämpöä kuten esim. puussa olevan hiilen reagoidessa hapen kanssa (tulos hiilioksideja) joten se ei ruoki itse itseään "ketjureaktiona".
Ehkä sinulla on eri käsitys siitä mitä puhekielimäinen "kuten" tarkoittaa mutta minulle se tarkoittaa suurin piirtein kuin sanoisin "samalla mitalla".
(Jos halutaan olla oikein tarkkoja niin itse asiassa tämäkin selitykseni oli huono. Se miksi puussa oleva hiili johtaa helposti itseään ruokkivaan katastrofaaliseen paloon kun taas raudan ruostuminen ei sytytä rakennuksia ei johdu niinkään erosta reaktiossa vaan siitä, että orgaanisessa aineessa on paljon hiiltä lukossa soluseinien kaltaisissa rakennelmissa ja monimutkaisissa molekyyleissä (selluloosa, proteiinit jne) ja ne lukot voi hajottaa helposti lämmöllä.
Siispä puumassan tulipalo etenee niin että palamisreaktio tuottaa lämpöä joka hajottaa lähellä olevan puun rakenteita, höyrystää ehkä jäljellä olevan veden tms pois ja vapauttaa siten lisää hiiltä reagoimaan hapen kanssa mikä tuottaa lisää lämpöä ja lämpö voi sitten hajottaa lisää puuta. Tulipalo ruokkii itse itseään kuorimalla orgaanisesta aineesta lisää polttoainetta itselleen.
Esim. rautamötikän kanssa sama homma ei toimi vaan ne rauta-atomit ovat siellä niin vahvassa hilarakenteessa, että niitä ei sieltä helposti irrotella. Samasta syystä raudan sulamispiste on korkea. Pinta ruostuu koska se on yhteydessä ilmaan mutta ruostuminen ei normaalioloissa vapauta tarpeeksi lämpöä rikkoakseen rautamöhkäleen rakennetta syvemmältä joten se ei vapauta lisää rautapintaa reagoimaan ilman kanssa. Raudasta voi kuitenkin tehdä esim. äärimmäisen ohuita lankoja joilla kosketuspinta ilmaan on suurempi ja joiden rakenne on ehkä riittävän hauras hajoamaan tulen lämmöstä - teräsvillan voi sytyttää tuleen ja se voi palaa itsekseen loppuun.)
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Miten nuo eri metallien sulamispisteet kuuluvat siihen, polttiko tuo ukkeli kirkon vai ei?
Suoraan sanottuna, suurin piirtein, sellaista elämä on.
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
On uutisoitu, että palaneen kirkon raunioista ei ole löytynyt kirkonkelloja. Edellä on spekuloitu onko ne viety luvatta jonkun toimesta. Myös spekuloitu sulamisen mahdollisuudella.
Eli liittyy siten jutun otsikon alle, samoin kuin nämä lipputangon naru kötöstykset poliisin spekulaationa. Lukee ken näkee.
Väittely metallien sulamisesta voi kuitenkin päättyä jo tähän ko.sivulle jos porukalla niin tahdotte.
Elämä on laiffii
Re: Rautjärven kirkko paloi 25.12.2022 - törkeä tuhotyö, epäilty kuollut
Mittasitteko lämpötiloja eri kohdista? Jos ette, niin mistä päättelet, että kuuminta oli liekin yläpuolella? Oliko teillä seinää eri korkeuksilla yhtä lailla jäähdytettynä, ja ylempää hiiltyi enemmän?maxi kirjoitti: ↑To Tammi 05, 2023 10:18 pm Jaa, itse toimiessani aikanaan pohjois Suomessa juurikin palomiestehtävissä kaikista kovimmat lämpötilat saavutettiin korkeissa isoissa rakennuspaloissa. Olen nähnyt senkin, että 50metrin etäisyydellä olevasta suuresta rakennuspalosta hiiltyi viereisen rakennuksen seinä vaikka kahdella suihkulla suoja kasteltiin koko rakennusta. Kuuminta ei suinkaan ole Liekin juuressa vaan Liekin yläpuolella siis siellä minnepäin ns. liekin imu on.
Kirkonkellojen sijainti on juurikin siellä minne alhaalta tulevat lieskat lyövät eli ylhäällä kellotapulissa. Niille on ollut oivallinen sulamisprojekti mikäli kiinnitys on kestänyt pitkään etteivät ole alas tipahtaneet aikaisessa palonvaiheessa.
Edellämainituista syystä en usko, että kellot olisi päätyneet metallin kerääjille tai kellekään muulle. Sieltä ne löytyvät aikanaan sulaneena kaiken muun roinan alta.
Jotkut mittaavat. Tuossa oikeanpuoleinen kuva kertoo, millaisia lämpötiloja on, kun poltetaan asetyleeniä.
50 metrin päässä palosta olevan rakennuksen kärventymiseen vaikuttaa lämpötilaa enemmän lämpömäärä. Vaikka tupakka hehkuu 900-asteisena, ei se saa puolen metrin päässäkään aikaan mitään, kun lämpö leviää lämmönlähteen kokoon nähden niin laajalle alueelle. 3000-asteinen kaasulamppu ei sekään kovin kauas tunnu. Mutta jos vaikka vain 1200-asteisena roihuaa puinen kirkontorni, sen kyllä huomaa etäämmällekin. Samahan se on kylmässäkin: Pisara jäävettä iholla ei tee ollenkaan niin häijyä kuin upota avantoon kokonaan, vaikka se pisara olisi ihan yhtä kylmää vettä.
Mutta joo, enpä usko minäkään varkaiden kelloja vieneen, että sikäli sama.