Espoo, Iso Omena 7.1.2023: Vartijoiden retuuttama nuorehko nainen kuoli

[Pieni liekki]

Koska en ole alan asiantuntija, niin minua kiinnostaa, millaisissa tilanteissa ihmiselle saattaa tulla kuolinkouristuksia. Edelleen kiinnostaa tietää, jos tällaisia kuolinkouristuksia on ilmennyt Ison Omenan kiinniottotapauksessa, niin onko niitä voitu tulkita kiinniotetun ja maassa maanneen henkilön vastusteluina.

Mielestäni siinä yhdessä lyhyessä videopätkässä, joka oli kuvattu naisen pääpuolen suunnalta ennen sermin tuontia näkösuojaksi, näyttäisi siltä, että nainen valahtaa elottomaksi. Onko täällä ollut keskustelua, paljonko siitä hetkestä kului aikaa, ennen kuin elvytystä aloitettiin?

[lukutoukka]

FINLEX Pakkokeinolaki:
"1 §
Lain soveltamisala
Pakkokeinojen käyttöön ja käytön edellytyksiin sovelletaan tätä lakia, jollei muualla laissa toisin säädetä.

2 §
Suhteellisuusperiaate
Pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

3 §
Vähimmän haitan periaate
Pakkokeinon käytöllä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä käytön tarkoituksen saavuttamiseksi.

Pakkokeinon käytöllä ei saa aiheuttaa kenellekään tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa."


Eli ymmärrän tämän niin, että ei ihan pienestä voi tavis käydä kehenkään käsiksi.

[Kahlekuningatar]

Yhden ihmisen ilmoitus ei mitenkään voi olla peruste jonkun poistamiselle, varsinkaan kun vartijat eivät tavanneet henkilöä itse teossa vaan kävelemässä kauppakeskuksen käytävällä. Puhuttelu esim. "Hei, tässä vartija! Olemme saanet ilmoituksen että olet aiheuttanut häiriötä x tavalla. Kiinnittäisitkö huomiota käyttäytymiseesi, sillä toinen henkilö on kokenut tämän x asian häiriköintinä. Hyvää päivänjatkoa!" Ja sitten jäätäisiin vaikka seurailemaan kauemmas jatkuuko häiriö. Tässä tilanteessa uhri ei varmasti edes ymmärtänyt että joku on kokenut hänen toiminnan häiriköintinä (veljen sanoin tilannetajua ei aina ole ja käyttäytyminen joskus erikoista). Väkivaltainen hän ei ollut poliisinkaan mukaan, joten aika heppoisin perustein on lähdetty poistamaan, saati sitten ottamaan kiinni ja raudoittamaan. Kyllähän tässä poliisinkin aikaa tuhlataan, jos olemattomin syin otetaan kiinni ja poliisi joutuu tulla selvittämään ja vapauttamaan kiinniotetun.

Raskauttavinta kuitenkin on toiminta kiinnioton jälkeen, kun ketään ei kiinnostanut uhrin vointi kaatamisen jälkeen (vaikka anoi apua ja että ei voi hengittää). Tätä on kyllä vaikea nähdä mitenkään muuten kuin törkeänä huolimattomuutena ja välinpitämättömyytenä uhrin voinnista. Maalaisjärjelläkin ajateltuna kaatumisesta voi tulla vammoja, ja kun tilanteessa oli niin monta vartijaa, olisi nyt edes yhdeltä voinut edellyttää repun, hupun, pipon, huivin poistoa kasvoilta (kiinniotettu ei voi niitä itse poistaa) ja uhrin voinnin tarkastusta. Näin ensiapua olisi voitu antaa heti, kun tajuttomuus/elottomuus alkoi eikä 10min viiveellä. Ja eikö tosiaan puhuminen kuulu vartijan ammattitaitoon? Eikö sille kiinniotetulle kuulu kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miksi näin toimittiin? Tässä paistoi niin suuri välinpitämättömyys uhria kohtaan, unohdettiin hänenkin olevan ihminen.

[sivullinenvain]

En itse asiassa kysynyt spekulaatioita, vaan kysyin mitä faktoja sinulla tuossa vaakakupissa on. Jotain merkittäväähän siellä kai pitää olla jos vaaka vasta nyt kääntyi? Tai onko mahdollista, että halusit jostain muusta syystä käyttää tällaista oikeudenmukaisuuteen ja oikeuden määrittelijään usein liitettyä kielikuvaa?

Yritin selittää miksi sanoin mitä sanoin, vaikka se ei sinulle kelvannutkaan. Mutta jos spekulaatiot halutaan jättää pois, yritetään vielä kerran tarkastellen faktoja jotka tiedämme:

Itsellesi tyypilliseen tapaan ohitat suurimman osan kysymyksistä. Mutta käydään nämä esittämäsi asiat läpi kohta kohdalta:
...

Kiitos perusteellisesta viestistä, kuten aiemmatkin, olen lukenut sen. Sanoin jo useamman kerran, pyrin itse vähentämään viestini mittaa ja määrää, koska sain asiasta paljon palautetta ketjun keskivaiheilla ja toisekseen en itsekään usko, että keskustelua tapauksesta hyödyttää, jos siitä tulee liiaksi keskustelua keskustelijoista. Sain myös lyhyen porttikiellon, jonka syyt eivät ole itselleni oikein selvillä. Kerroin avoimesti olleeni viime viikolla lomalla, mitä en ole tällä viikolla, jolla on ymmärrettävät seuraukset myös. En näistä syistä ole enää yrittänyt vastata ketjuun kohta kohdalta, koska tämä viesti olisi mitaltaan kolminkertainen jos tekisin niin. En edes usko että tämä lisäisi ymmärrystämme, koska hukkuisimme entisestään yksityiskohtien viilaamiseen. Toivon silti että tämä vastaus selventää sinulle myös vastauksia kysymyksiisi.

Se miksi toistelen joka viestissä arviotani vartijoiden syyllisyydestä, liittyy samaan asiaan: Liian monet saamani vastaukset olettivat, että jos arvioin jotain yksittäistä asiaa (vaikkapa vartijoiden/jv:n oikeuksia yleisillä alueilla tai häiriöilmoituksen asiallisuutta), olisin puolustelemassa vartijoita tai oikeuttamassa heidän käytöstään. Koska tämä ei ole oikea tulkinta viesteistäni, olen yrittänyt olla erityisen tarkka siinä, että näkemykseni vartijoiden todennäköisestä syyllisyydestä on jokaisessa viestissä selvä. Hyvin mielelläni jättäisin ylimääräiset maininnat pois, mutta kokemus osoitti hyvin nopeasti että se on välttämätöntä tullakseni ymmärretyksi (edes vähän), koska kaikki eivät seuraa kaikkia viestejä.

Olemme foorumilla, jossa ihmiset keräävät tietoja sekä esittävät omia spekulaatioitaan ja arvioitaan tapahtumista. Olen yrittänyt nyt kahta eri kautta uudelleensanoittaa sinulle (täällä ja täällä tiedoksi muille lukijoille) sitä miksi pidän häiriöilmoituksen asiallisuutta todennäköisempänä kuin epätodennäköisempänä. Ensimmäinen selitys spekulaation kautta ei kelvannut, joten yritin toista poimimalla tapauksen tiedettyjä faktoja/väitteitä, jotka mielestäni olivat relevantteja häiriöilmoituksen arvioinnissa. En väitä näkemystäni faktaksi, se on vain arvioni tilanteesta. Ymmärrän että olet useista johtopäätöksistäni eri mieltä.

Sanaani "vaakakuppi" takertuminen tuntuu suorastaan oudolta? Se oli vain sana, jonka kirjoitin kuvaillakseni mielipidettäni (mielikuva: vanhanaikaisissa vaakakupeissa häiriöilmoitus on asiallinen tai asiaton, kumpi painaa enemmän?) foorumiviestissä ja nyt keskustelemme sen meriiiteistä varmaankin vähän turhan pitkällisesti? Hyväksyn tietenkin, että olet eri mieltä kanssani itse arviosta häiriöilmoituksesta. Se on selvää. En yritän muuttaa mieltäsi. Mutta mietin, että saatat nyt lukea minua vähän liikaa kuin piru raamattua.

Yritän kuitenkin vielä kerran yleisenä vastauksena viestiisi ja selventää mitä tarkoitan tässä viestissä, josta tämä alalankamme lähti:

Luin Ylen koko pitkän artikkelin (https://yle.fi/a/74-20013318) ja yhdessä polisiin ilmoituksen kanssa pidän sangen mahdollisena tällä taustalla, että häiriöilmoituksen aiheuttanut häiriö kauppakeskuksessa on tapahtunut. Ylellä on jopa väliotsikko "Häiriöitä kauppakeskuksessa". Tämä viitaten siihen, että täällä aika laajasti epäiltiin ettei "mysteerimiestä" eli ilmoittajaa ole olemassakaan, vaan kyseessä olisi sepitetty juttu. Nyt sekä poliisi on kuullut tätä ilmoittajaa että lähisukulaiset kertoneet aiemmista häiriötilanteista ja niiden taustoista.

Yksittäinen asiakas ei välttämättä kykene tunnistamaan lyhyessä kohtaamisessa vaikkapa taustalla vaikuttavaa sairautta, eikä sitä varmaan häneltä voi odottaakaan, vaan hän reagoi kokemaansa häiriöön. Arvioin tässä viestissä siis vain sitä onko itse häiriöilmoituksen asiallisuus kuinka todennäköistä ja mielestäni tämän todennäköisyydet nousivat taas. (Vartijoiden/jv:n rooli on tosiaan sitten asia ihan erikseen...)

Olen edelleen tätä mieltä, mutta tilanne tietenkin muuttuu, jos saamme vastakkaisia lisätietoja.

Kysymys on omasta spekulaatiostani ja kokonaisarviostani, johon olen päätynyt niistä syistä, joita yritin kuvailla edellisissä viesteissä. Se on oma intuitioni, päätelmäni siitä mitä tällä hetkellä tiedämme. Se on mielipiteeni. En yritä vakuuttaa sillä ketään muuta ja siinä on varmasti heikkouksia ja aukkoja. Olemme foorumilla, emme toimitetussa julkaisussa, joten viestieni sanavalinnat ovat epäilemättä hyvinkin epätäydellisiä. Kuten ovat muidenkin.

Minun pääni sanoo, että kun väitetystä häiriöstä ilmoittaja on olemassa, ilmoituksen kohteella on taustaa poikkeavassa käytöksessä, hiljattain poliisitapaus samassa kauppakeskuksessa ja häiriöstä on ollut lehdistössä yksi väitetty silminnäkijähavainto, häiriöilmoitus on todennäköisemmin asiallinen, kuin ei ole. Etenkin siksi, että ilmoituksen asiattomuutta puoltavia spesifejä tietoja on olemassa selvästi vähemmän ja kyse on tällä puolella useammin spekulaatiosta (esim. veljen arvaukset rahanlainaajasta). Olen edelleen vähän yllättynyt, että tätä edes pidetään kovin kontroversaalina mielipiteenä… Vaikka olet eri mieltä, luulisin että tämä on sinänsä ihan ymmärrettävä spekulaation kuitenkin? Nähdäkseni monet esittävät täällä uskomuksiaan paljon heppoisemminkin perustein, mikä on tietysti kaikkien oikeuskin tällaisella palstalla.

Monet muut ovat selvästi päätyneet eri johtopäätökseen kuin minä ja kunnioitan sitäkin, koska emmehän me voi tietää.

Poliisi voi tänään ilmoittaa, että häiriöstä ilmoittaja oli vaikkapa aiemman lähestymiskiellon rikkoja tai saman seurueen varsinainen häirikkö, ja sitten arvioni tietenkin muuttuu täysin. Yritin vain sanoittaa miksi olen päätynyt nykyiseen arviooni tällä hetkellä.

[lukutoukka]

Jos asiakkaan tajuttomuus on huomattu, ja turvahenkilöillä on heikot ensiaputaidot, niin he olisivat voineet välittömästi kuuluttaa paikalle terveydenhoidon ammattilaisia asiakkaista hätäkeskussoiton lisäksi.

[sivullinenvain]

Yhden ihmisen ilmoitus ei mitenkään voi olla peruste jonkun poistamiselle, varsinkaan kun vartijat eivät tavanneet henkilöä itse teossa vaan kävelemässä kauppakeskuksen käytävällä. Puhuttelu esim. "Hei, tässä vartija! Olemme saanet ilmoituksen että olet aiheuttanut häiriötä x tavalla. Kiinnittäisitkö huomiota käyttäytymiseesi, sillä toinen henkilö on kokenut tämän x asian häiriköintinä. Hyvää päivänjatkoa!" Ja sitten jäätäisiin vaikka seurailemaan kauemmas jatkuuko häiriö. Tässä tilanteessa uhri ei varmasti edes ymmärtänyt että joku on kokenut hänen toiminnan häiriköintinä (veljen sanoin tilannetajua ei aina ole ja käyttäytyminen joskus erikoista). Väkivaltainen hän ei ollut poliisinkaan mukaan, joten aika heppoisin perustein on lähdetty poistamaan, saati sitten ottamaan kiinni ja raudoittamaan. Kyllähän tässä poliisinkin aikaa tuhlataan, jos olemattomin syin otetaan kiinni ja poliisi joutuu tulla selvittämään ja vapauttamaan kiinniotetun.

Raskauttavinta kuitenkin on toiminta kiinnioton jälkeen, kun ketään ei kiinnostanut uhrin vointi kaatamisen jälkeen (vaikka anoi apua ja että ei voi hengittää). Tätä on kyllä vaikea nähdä mitenkään muuten kuin törkeänä huolimattomuutena ja välinpitämättömyytenä uhrin voinnista. Maalaisjärjelläkin ajateltuna kaatumisesta voi tulla vammoja, ja kun tilanteessa oli niin monta vartijaa, olisi nyt edes yhdeltä voinut edellyttää repun, hupun, pipon, huivin poistoa kasvoilta (kiinniotettu ei voi niitä itse poistaa) ja uhrin voinnin tarkastusta. Näin ensiapua olisi voitu antaa heti, kun tajuttomuus/elottomuus alkoi eikä 10min viiveellä. Ja eikö tosiaan puhuminen kuulu vartijan ammattitaitoon? Eikö sille kiinniotetulle kuulu kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miksi näin toimittiin? Tässä paistoi niin suuri välinpitämättömyys uhria kohtaan, unohdettiin hänenkin olevan ihminen.

Pitkälti samaa mieltä. Häiriöilmoitus on voinut olla asiallinen (ellei muuta ilmene), mutta reaktio siihen on voinut ylittää ja todennäköisesti onkin ylittänyt järjestyksenvalvonnan oikeudet (etenkin kiinnioton osalta, mutta mahdollisesti myös poistamisen) ja viimeistään kiinnioton jälkeen muuttui nykytiedon valossa raskauttavimmaksi, kuten sanot. Toki asiassa on paljon mitä emme tiedä, joten lisätiedot voivat muuttaa arvioita.

[Sissi]

Lienee selvää että kuolinsyy oli sydänpysähdys ja sitä kautta äkkikuolema, oli tätä sanottu julkisuuteen tai ei

Muutoinhan defibrillaattori ei olisi antanut käskyä defibrilloida?

Defibrillaattori auttaa vain väärään rytmiin. Se ei toimi jos sydän on jo pysähtynyt. Vaikka defibrillaattori tuotiin paikalle, sitä ei käytetty tai laite ei antanut käskyä.
- - - - - - - - - -

Eli siinä vaiheessa kun deffa saatiin paikalle nainen oli jo kuollut?

Oli kuitenkin parempi että alettiin painelemaan ja puhaltamaan edes siinä vaiheessa kun alettiin, deffa oli tuotu mutta olisi vienyt vielä lisäaikaa saattaa se toimintakuntoon/paikalleen vaikka ei sillä nyt lopputuloksen kannalta sitten ollut merkitystä.
On kuitenkin huomioitava, että paikalle tulleet ambulanssi ja mediheli yrittivät vielä elvyttää oliko se 40 minuuttia? Näin ei olisi tehty jos potilas olisi ollut jo täysin toivoton tapaus, eli jotain värinää on voinut vielä olla tai ensivaste on jollain tavalla todennut paikalle tultuaan että kannattaa yrittää. Elotonta yritetään elvyttää, kuollutta ei. En tosin osaa kertoa missä se raja kulkee. Ehkä joku muu osaa?

[Kylmäkkö]

Näistä kuvakaappauksista näkyy tuon paksun vaaleanruskean klimpin esiintulo. Sen tarkkaa olemusta on toki mahdoton määrittää, mutta
jos nyt kuitenkin tutkittaisiin aineistoa leimakirveiden heiluttelun asemesta? Sinänsä en ymmärrä, miksi oksentamista tuossa tilanteessa pidettäisiin jotenkin epätodennäköisenä tai poissuljettuna.

Näiden kuvien perusteella "ruskea kappale" on uhrin hiuskiehkura.

Itsekään en edes hyvällä mielikuvituksella pysty näkemään kuvissa kuin hiuskiehkuroita ja olen käynyt joka ikisen pysäytyskuvan suurennettuna läpi jotakuinkin pikseli pikseliltä

[Alkonost]

Näinhän sen toivoisi olevan, mutta todellisuudessa vartijoiden (/järkkäreiden) tehtävä on omaisuuden suojelu.

Olet varmasti oikeassa. Mutta siinäkään tapauksessa ei mennyt ihan putkeen; mitä omaisuutta vartijat suojelivat, kun asiakas ei varastanut mitään, riokkonut mitään eikä osoittanut mitän aikeita sellaiseen?

Ei mennyt putkeen ei, mutta häiriköinti kauppakeskuksessa tuo haittaa kauppakeskukselle ja sen (maksaville) asiakkaille sekä liikkeille? En pidä Eveliinan poistamista kauppakeskuksesta mitenkään oikeutettuna mutta näin näkisin vartijaliikkeen ja kauppakeskuksen ajattelevan.

[AlmaR]

Poliisi tutkii tätä kuolemantuottamuksena, joka ei aivan mahdottoman raskas rikosnimeke ole:
"Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.".

Kyetäänkö tässä näkemään kokonaisuus ja syy-seuraussuhteet oikein, poliisitutkinnasta syyttäjälle ja oikeusasteiden läpi. Ottaen huomioon että uhrilta riistettiin väkivaltaisesti vapaus ennen kuin tämä menehtyi neljän miehen hallintaotteessa, en pysty mitenkään ymmärtämään että tutkinnassa on ainoastaan kuolemantuottamus ja epäillyt saavat viettää esitutkinta-ajan vapaudesta nauttien.

Lisäksi tuossa on tapahtunut pelastustoimen laiminlyönti kun elintoimintoja ei ole oikeasti tarkkaillut operaation aikana kukaan, muuten kuin näennäisesti ja uhrin reagoimattomuudesta ei ole piitattu lainkaan.

Käytetty väkivalta on tallenteiden perusteella ollut ammattitaidotonta ja ylimitoitettua. Käytetty väkivalta ylipäänsä oli myös nöyryyttävää. Kyllä. Tuossa oli selvästi tarkoitus rankaista ja nöyryyttää uhria.

Jospa tutkinnanjohtaja ryhdistäytyisi ja päivittäisi rikosnimikkeet ajan tasalle.

Olen samaa mieltä ja olen ihmetellyt sekä vapaaksi päästämistä että nimikettä. Ne todennäköisesti selittyvät poliisin ja oikeuslaitoksen ennakko-oletuksilla tällaisista tapauksista sekä vartiointialan suuresta merkitystä vähittäiskaupalle ja ravintolaliiketoiminnalle, joiden toimijoilla on suuri valta suomalaisessa yhteiskunnassa. S-ryhmällä on jopa omat poliitikkonsa (kaikista puolueista) omissa paikallisissa edustajistoissaan.

Tässä blogissa käräjätuomarina toiminut Nina Immonen avaa eri rikosnimikkeitä ja lain soveltamista. En kopioi pitkää blogitekstiä kokonaan, yleisille juridisille saivarteluille voisi olla oma keskusteluketjunsa tai yleinen infosivu, mikäli ei vielä ole.

https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/ind ... ubtle.html

Kuolemantuottamus, murha vai jotakin siltä väliltä?
Surmaamistahallisuuden problematiikka ja sen vaikutus syyksiluettaviin rikosnimikkeisiin
Mediatuomari Nina Immonen kirjoittaa blogitekstissään siitä, miten arkisilla termeillä tahallisuus ja teko on oikeudessa omat juridiset merkityksensä.

Tahalliset väkivaltarikokset (Uppsåtliga våldsbrott)
Pahoinpitely, tappo ja murha ovat rikoksia, joista tuomitseminen edellyttää tekijältä tahallisuutta. Tahallisuuden tulee kattaa koko teko eli myös todettu seuraus eli uhrin kuolema tai vahingoittuminen.

Alla olevan tekstin boldaus on blogikirjoittajan lisäämä:

Tahallisuuden asteista (Om uppsåtets grader)
Rikosoikeudellista tahallisuutta on eri asteista. Voidaan puhua suoranaisesta tahtotilasta, jolla tekijä nimenomaisesti tavoittelee lopputulosta eli toisen hengen riistämistä (tarkoitustahallisuus, direkt uppsåt). Tekijä on tarkoittanut tappaa uhrin. Tekijä huutaa ”Kuole!” ja laukaisee aseen kohti uhria. Surmaamistahallisuudesta ei jää epäilystä.

On kuitenkin tilanteita, joissa tekijän tahdon arvioiminen on vaikeampaa.

Lain mukaan tahallisiksi katsotaan myös teot, joissa tekijä ei ole suoraan toivonut tai tarkoittanut seuraamuksen syntyvän, mutta joissa hän on pitänyt seurauksen (esimerkiksi kuoleman) aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Jotta ihmistä voidaan pitää vastuussa tahallisista tekemisistään, on siis kyettävä osoittamaan, että hän on ymmärtänyt oikein tekonsa vaikutukset.

Todennäköisyystahallisuutta (sannolikhetsuppsåt) kutsutaan tahallisuuden alimmaksi asteeksi. Tällöin tekijä ei tavoittele laissa kuvatun seurauksen aiheuttamista, eikä pidä seurauksen aiheutumista varmana. Hän kuitenkin pitää seurauksen syntymistä varsin todennäköisenä.

Tämä tahallisuuden alin aste on kuitenkin vaikea ja kaikkea muuta kuin täsmällinen määritellä. Läheskään aina ei ole selviä ulkoisia signaaleja tekijän tahdosta, eikä tekotapakaan välttämättä suoraan tällaisesta aikomuksesta viesti.

Jälkikäteen oikeudessa joudutaan arvioimaan, onko tekijä ymmärtänyt jonkin tietyn seurauksen varsin todennäköisesti aiheutuvan hänen menettelystään.

Esimerkkinä: Yksi tarkoituksellinen nyrkinisku, jonka seurauksena uhri kaatuu, lyö päänsä ja kuolee. Onko tekijä syyllistynyt tappoon eli onko nyrkillä uhria lyövän tullut ymmärtää, että kuolema on lyönnin varsin todennäköinen seuraamus? Mitkä seikat tätä osoittavat? Vai, ulottuuko hänen tahallisuutensa vain itse lyömiseen, jolloin hänen menettelynsä voitaisiin tuomita pahoinpitelynä?

Tällaisia kysymyksiä tuomioistuin joutuu aina arvioimaan tapauskohtaisesti, oikeudenkäynnissä annetun näytön ja selvityksen perusteella. Tahtotilasta tai ymmärryksestä esitettävät seikat voivat olla moninaisia, ja ne voivat vaikuttaa samaan suuntaan tai toistensa vaikutusta laimentaen.

Jos ei ole riittävää näyttöä siitä, että tekijä on nimenomaisesti tavoitellut uhrin kuolemaa tai että hän on ainakin mieltänyt sen varsin todennäköisesti seuraavan teostaan, tekijää ei tuomita tahallisesta hengenriistosta (taposta taikka murhasta). Näin siksi, että tekijä voidaan tuomiota siitä teosta, jonka hänen tahallisuutensa kattaa. Tahattomasti aiheutettu seuraus voi tosin tulla itsenäisesti arvioitavaksi. Tästä tarkemmin seuraavassa.

Kuolemantuottamuksen ja tapon välinen rajanveto siis liittyy tämän mukaan siihen, ymmärsivätkö vartijat ja järjestyksenvalvojat tekojensa voivan todennäköisesti aiheuttaa kuoleman.

Blogitekstin perusteella lähtötilanne (oliko oikeutta käydä kiinni henkilöön ja yrittää poistaa paikalta tms.) olisi erikseen arvioitava asia eikä välttämättä vaikuttaisi tähän arvioon.

Tuomioistuimen tehtävänä on siis arvioida osoittaako oikeudenkäynnissä esitetty näyttö vastaajan tekemisistä sen, että vastaaja on syyllistynyt lain mukaan rangaistavaan tekoon, josta syyttäjä on hänelle nimenomaisesti vaatinut rangaistusta. Tahallisten rikosten osalta tekijän tahallisuuden tulee kattaa kaikki teon ja sen mahdollisen seurauksen elementit. Syylliseksi toteaminen edellyttää aina, ettei syytteessä kuvatun, joko tahallisen tai tuottamuksellisen teon tekemisestä jää järkevää epäilyä.

Syyttäjä ottaa arvoinnissaan varmasti huomioon myös sen, onko hänen syytteellään menestymisen edellytyksiä. Hän tuskin muuttaa nimikettä tapoksi jos ei näe sille juridisia perusteita.

Immonen ei muuten mainitse blogitekstissään ollenkaan rangaistusasteikossa tapon ja kuolemantuottamuksen väliin sijoittuvaa surmaa, josta säädetään rikoslain 21§ 3 momentissa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 039001#L21

Surma
Jos tappo, huomioon ottaen rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava surmasta vankeuteen vähintään neljäksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

[Isovaalea]

FINLEX Pakkokeinolaki:
"1 §...
3 §...
Eli ymmärrän tämän niin, että ei ihan pienestä voi tavis käydä kehenkään käsiksi.

Taviksen oikeudet
2 LUKU
2 §
Yleinen kiinniotto-oikeus
Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.

Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle.

[e-mikko]

↑

Ei toki liity tähän keissiin, koska järkkäreiden poistamiseen ja kiinniottamiseen liittyen on omat täälläkin useasti esiin tuodut lakinsa.

Mutta yleisesti ottaen, yleisen kiinniotto-oikeuden perusteeksi riittää niinkin vähäpätöinen rikos, kuin 0.15e arvoisen Muumi-tikkarin varastaminen.

Mielestäni siis taviskin voi aika pienestä "käydä käsiksi".

Lainaus korvattu nuoliviitauksella siihen viestiin mihin vastattiin
-NILS-

[Höppö]

Kuolemantuottamuksen ja tapon välinen rajanveto siis liittyy tämän mukaan siihen, ymmärsivätkö vartijat ja järjestyksenvalvojat tekojensa voivan todennäköisesti aiheuttaa kuoleman.

Tää on siitä jännä pointti, että jos ne ymmärsi että tolla toiminnalla voi tappaa ja tekivät sen silti niin sitten se on tappo ja joutuvat vankilaan? Mutta loogisesti ajatellen jos ne eivät ymmärtäneet että tollaella voi tappaa niin ainakin mun mielestä sitä suuremmalla syyllä pois töistä joissa tekemisissä ihmisten kanssa ja mieluusti lukkojen taakse. Koska se että joku tappaa tarkotuskella niin siinä on yleensä joku polku, syy-seuraussuhteita ja jopa jotain johon saattais pystyä vaikuttaa. Mut tollanen vahingossa tappaminen voi sit sattua kenelle tahansa (uhrille) ihan melkein satunnaisesti jos tekijä ei yhtään tajua mitä on tekemässä..

Mun oman maallikkologiikan mukaan kuolemantuottamus pitäis tulla vaan selkeästä vahingosta. Eli ajat autoa ja joku juoksee yllättäen eteen vaikka pallon perässä. Tai jos vaikka vartijatehtävällä juoksee kohteen perässä ja kompastuu sen päälle ja kaataa samalla kohteen joka lyö päänsä ja kuolee siihen. Mut tuossa tilanteessa kun on tahallaan käytetty voimakeinoja niin ei mun mielestä pitäis voida ees vedota siihen että ei nyt vaan tajunnu että siihen vois kuolla. Eli sitten täyttyisi kyllä kaikella logiikalla tai että ymmärsivät. Ja jos eivät niin vielä pahempi ja sitä suuremmalla syyllä pois ihmisten ilmoilta

[Skloddi]

Tämä ketju on mennyt ainakin viimeisten 50 sivun osalta jo sellaiseksi jonninjoutavaksi jankkaamiseksi, ettei tee mieli edes lukea, ellei jostain muualta lue ensin uutista, että jotain uutta on selvinnyt tai kerrottu.

Pari ajatusta kuitenkin noussut mieleen tuosta tutkinnasta ja tutkintanimikkeestä, joten jankkaan nyt tähän väliin itsekin.

- Poliisi saattaa tutkia tapausta vain kuolemantuottamuksena, eli lievimmällä mahdollisella tutkintanimikkeellä, koska poliisit ja vartijat (tarkoittaa tässä myös järkkiä) ovat ns. "samaa jengiä". Vartijoita tarvitaan, jotta poliisi välttyy turhilta paskahommilta, ja vartijat ovatkin kentällä vähän kuin pikkusisaria poliisille. Lopulliset syytteet päättää syyttäjä, joten poliisi voi tavallaan pestä kätensä "kaverin tapauksessa" miedolla nimikkeellä, koska tietää, että syyttäjä kiristää nimikkeet kyllä kohdilleen. Epäiltynä en siis vielä nukkuisi öitäni rauhassa.

- Jos syyttäjä on hereillä, nimikkeeksi muuttuu vähintään törkeä kuolemantuottamus, ehkä jopa tappo yhden tai kahden vastuullisen osalta. Lisäksi syytteet nostettaneen mm. pahoinpitelyistä ja heitteillepanoista. Jos ensiaputoimista on säädetty laki erikseen, niin niiden laiminlyönnistä myös.

- Oleellisia oikeudessa selvitettäviä kysymyksiä ovat vartijoiden (edelleen tässä myös jv) oikeus kauppakeskuksesta poistamiseen tässä tapauksessa ja yleisesti, vartijoiden oikeus kiinniottoon tässä tapauksessa ja yleisesti, vartijoiden ja vartiointiyritysten vastuu työtehtävien ja toimintatapojen lainmukaisuudesta, vartijoiden vastuukysymykset haltuunotetun terveydestä tässä tapauksessa ja yleisesti, ja vartijoiden vastuu haltuunotetun kuollessa haltuunoton seurauksena, vain tässä tapauksessa.

Nämä kaikki tullaan selvittämään ennakkotapausluonteisesri hovia ja KO:ta myöten jos syyttäjä on hereillä, sillä tämän tilanteen ei kertakaikkiaan haluta koskaan toistuvan. Erikoisia tai sairaita syyttömiä ja väkivallattomia ihmisiä ei saa poliisikaan Suomessa niputtaa - saati tappaa, eikä sitä todellakaan saa tehdä järjestyksenvalvojat tai vartijat.

[Höppö]

Ja sitten kun tässä pitäisi vielä ottaa huomioon miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa.. jos ne nyt on oikeasti olleet vaan hetken sokaisemia ja tyhmiä ja katsotaan että olisi vähän liikaa pistää nämä taidottomat idiootit 10 vuodeksi vankilaan tästä ja pilata niidenkin elämä tämmöisestä "virheestä". Ja sitten silotellaan rikosnimikkeitä ym että saadaan ne jatkamaan elämäänsä, niin se sitten tarjoaa ennakkotapauksen niille jotka oikeesti haluaa tappaa jonkun. Tekee vaan perässä ja on silleen että huppista saatana. Eli kyllä tästä semmoset seuraukset pitäis tulla, ettei kukaan vahingossakaan harkitse tehdä samaa..