Mikä tapaus tämä on? En muista tällaista kuulleeni. Ei ilmeisesti ihan hiljattain tapahtunut?
Aina tällaiset kylmää kun oma jälkikasvu saman ikäistä
13-vuotias poika löytyi henkihieverissä Helsingin Munkkiniemestä – äiti on nyt valmis puhumaan siitä, mitä Saulille tapahtui https://www.is.fi/perhe/art-2000011833010.htmlIS EXTRA13-vuotias poika löytyi henkihieverissä Helsingin Munkkiniemestä – äiti on nyt valmis puhumaan siitä, mitä Saulille tapahtui
Mitä tapahtui Saulille?
13-vuotias Sauli katosi kesken koulupäivän, eikä kukaan ensin edes huomannut sitä. Sitten poika kuoli. Surun murtama äiti etsii vastauksia yhä. Miksi asiat menivät niin kammottavalla tavalla pieleen?
6:00
Joo, söin leipää ja mustikkakeittoa.
Ne olivat 13-vuotiaan Saulin viimeiset sanat äidilleen. Sitten poika lähti kouluun eikä koskaan palannut kotiin.
Silja-äiti on sitä mieltä, että Saulin tragedia lakaistiin maton alle. Helsingin hyvämaineisen alueen koulun henkilökunta oli hänestä enemmän huolissaan koulun maineen suojelemisesta kuin siitä, mitä pojalle tapahtui.
13-vuotiaana Sauli siirtyi yläkouluun ja aloitti seitsemännen luokan. Hän soitti barokkinokkahuilua ja pelasi tennistä. Äiti naurahtaa muistellessaan, miten poika ja tämän kaverit kuvailivat itseään nörteiksi.
Helmikuussa 2015 perhe valmistautui talvilomaan ja jo perinteeksi muodostuneeseen Vuokatin-reissuun. Lomaviikkoa edeltävänä maanantaina käynnistyi tapahtumaketju, joka äidin sanoin ”meni päin helvettiä”.
Saulilla oli ollut sanaharkkaa erään opettajan kanssa tunnilla. Taustalla saattoi kummitella se, että vähän aiemmin Saulille oli määrätty samassa oppiaineessa tukiopetusta.
Kotona oli keskusteltu myös tämän oppiaineen merkityksestä ja kannustettiin opiskeluun. Hän toi tämän ilmi myös vastauksessaan opettajan Wilma-viestiin. IS on nähnyt viestit.
Äiti sanoi Saulille, että opettajalta pitää pyytää anteeksi. Kenellekään ei saa puhua rumasti, hän painotti.
13-vuotias poika otti asian raskaasti ja oli nolona.
Tiistaina koululla oli talviurheilupäivä. Sauli oli aivan poikki, kun hän pitkän laskettelupäivän jälkeen saapui kotiin. Äidistä poika oli vaitonainen, mutta hän pisti sen väsymyksen piikkiin.
Keskiviikkona 11. helmikuuta Saulin piti pyytää opettajalta anteeksi.
– Kadun ikuisesti, etten lähtenyt poikani mukaan koululle, Silja sanoo.
– Minun olisi pitänyt olla hänen tukenaan siinä tilanteessa. En anna sitä ikinä itselleni ikinä anteeksi.
Hän oli kuitenkin varma siitä, että kaikki menee hyvin. Kun äiti oli lähdössä hakemaan poikaansa tennistreeneistä työpäivänsä jälkeen, hän vilkaisi kännykkäänsä. Oli tullut taas Wilma-viesti:
”Hei,
Sauli ”hävisi” ensimmäisen tekn.työn tunnin jälkeen; ei valitellut huonoa oloaan eikä muutakaan ensimmäisen tunnin aikana, mutta ei tullut toiselle eikä kolmannelle tunnille. Jopa puhelin jäi pöydälleni! Tapahtuikohan jotain yllättävää, mitä minä en huomannut tai en tiedä?”
Viestin lopussa opettaja ilmaisi olevansa hieman huolestunut.
Viesti oli lähetetty kello 14.47, vasta lähes kaksi tuntia Saulin katoamisen jälkeen.
Äiti kiirehti tennishallille. Kun poikaa ei löytynyt sieltäkään, hän huolestui toden teolla.
Silja ajoi koululle. Kello lähestyi jo puoli kuutta illalla. Vararehtori avasi Saulin lokeron. Sieltä löytyivät takki ja koulureppu. Äidistä tuntui, että häneltä pettävät jalat alta.
Rehtori haettiin paikalle.
– Hän ojensi minulle käyntikorttinsa ja pyysi ilmoittamaan heti, kun tietäisin jotain Saulista, Silja kertoo.
– Minä olin aivan epätoivoinen ja yritin selittää, että tämä ei ole yhtään Saulin tapaista ja tämä asia pitää selvittää heti.
Kotona Silja kohtasi uuden järkytyksen. Eteisessä nökötti Saulin tennisreppu. Hän ei ollut edes käynyt kotona koulun jälkeen.
Missä Sauli oli?
Sauli oli löydetty kerrostalon sisäpihalta. Poliisin mukaan poika oli pudonnut kuudennen kerroksen tuuletusparvekkeelta. Kerrostalon rappuun hän oli päässyt summanmutikassa summeria soittamalla.
Silja ei voinut käsittää kuulemaansa. Eihän Sauli ollut itsetuhoinen.
Siljasta tuntui, että hänen koko kehonsa ja mielensä menivät shokkiin. Hän keskittyi lohduttamaan hysteerisesti itkevää Saulin isosiskoa. Puhelin soi jatkuvasti. Koulun työntekijät ja läheiset tahtoivat tietää, mitä oli tapahtunut.
– Koulusta sanottiin, että minun pitää heti ilmoittaa, kun tiedän jotain. Mietin, että mitä helvettiä minun pitää teille mitään ilmoittaa, hyvä, että pysyn edes koossa.
Toivoa toipumisesta ei annettu. Perhettä kehotettiin menemään kotiin.
Silja sai rauhoittavia lääkkeitä. Sinä yönä 15-vuotias esikoinen makasi vanhempiensa välissä parisängyssä. Kukaan ei saanut unta.
Silja lähti aamuyöllä takaisin sairaalaan. Kuopusta katsoessaan äiti vaistosi sen. Sauli ei ollut enää läsnä.
– Saulin sielu oli jo lähtenyt. Olen varma, että enkeli haki hänet jo silloin, kun hän putosi.
Torstaipäivänä lääkärit vielä tutkivat pojan. Mitään ei ollut tehtävissä. Pitäisi irrottaa laitteet.
No ei todellakaan. Toivottavasti tämä surullinen tarina avaa jälleen kerran silmiä niiltä, jotka peilaavat itsemurhatapauksia vain ja ainoastaan omaan ajatusmaailmaansa ja heittlevät täälläkin "No eihän kukaan nyt itseään tuollaisen takia tappaisi" -tasoisia juttuja vähän jokaisessa itsariketjussa. Varsinkin murrosikäisten tunnekuohut ovat niin valtavia, että jopa noinkin ulkopuolisesta mitättömän tuntuinen asia kuin jonkun pikkuperseilyn pyytäminen anteeksi opettajalta voi johtaa äärimmäiseen tragediaan.URSA kirjoitti: Su Touko 31, 2026 11:31 am Ai se olikin noin nopeasti kehittynyt kriisi. Eipä tuota olisi kukaan osannut ennustaa, että lapsi koki häpeän pahana.
Yhdeksän kuukautta Saulin kuoleman jälkeen hänen vanhempansa jättivät kantelun aluehallintovirastoon. He valittivat muun muassa välituntivalvonnasta, joka oli heidän mielestään puutteellista.
– Tämä oli koulupäivän aikana tapahtunut asia. Koulu on vastuussa, Silja kokee yhä.
13-vuotiaan ei olisi pitänyt voida poistua koulusta ja koulun alueelta ilman päällysvaatteita ilman, että kukaan kiinnittää asiaan huomiota, kantelussa vedottiin. Vanhemmat valittivat myös siitä, että heihin ei otettu heti yhteyttä lapsen kadottua.
Koulun vastauksessa kerrottiin, että asiaa oli selvitetty sisäisesti ja todettu, että välituntivalvonta on kunnossa. Vastauksessa painotetaan, ettei laki vaadi koulua kieltämään oppilaita poistumasta koulun alueelta. Saulin poistumisesta ilmoitettiin vasta 14.47, sillä se ei herättänyt erityistä huolta.
Vastauksessa kirjoitetaan myös:
”Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että kun Sauli oli poistunut koululta hieman klo 13 jälkeen ja kun onnettomuus tapahtui vain noin 10–15 minuuttia sen jälkeen ---, mikään viesti tai muu yhteydenotto ei olisi kuitenkaan voinut estää tätä valitettavaa onnettomuutta.”
Aluehallintavirasto katsoi ratkaisussaan, ettei koulu ollut toiminut tilanteessa väärin.
Toisaalta, tämähän saattoi olla vain viimeinen niitti asiaan joka oli kehkeytynyt jo pidempäänkin?URSA kirjoitti: Su Touko 31, 2026 11:31 am Ai se olikin noin nopeasti kehittynyt kriisi. Eipä tuota olisi kukaan osannut ennustaa, että lapsi koki häpeän vakavana.
No nyt on kovat harhatPanissinap kirjoitti: Su Touko 31, 2026 3:00 pm Tulee mieleen skenaario tästä tukiopetuksen laadusta mitä se sisältää kun on lukenut näitä sopimattomasti käyttäytyviä opettajia.
Sitten vielä kotona pakotetaan menemään tälläiseltä pyytämään anteeksi.
Onko opettajalla puhtaat jauhot pussissa.
Harha silloin kun ei sovi sulle , muuten skenaario.candyman×5 kirjoitti: Su Touko 31, 2026 3:15 pmNo nyt on kovat harhatPanissinap kirjoitti: Su Touko 31, 2026 3:00 pm Tulee mieleen skenaario tästä tukiopetuksen laadusta mitä se sisältää kun on lukenut näitä sopimattomasti käyttäytyviä opettajia.
Sitten vielä kotona pakotetaan menemään tälläiseltä pyytämään anteeksi.
Onko opettajalla puhtaat jauhot pussissa.