Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Se onkin hienoa, että viranomaiset ymmärsivät tämän ehkä rikoshistorian merkillisimmän tapahtuman silleen, että he lähti kaikki tähän mukaan. Tässä on kaikki kolme tutkinnanjohtajaa, jotka on tehny tätä tutkintaa, surmatutkintaa. He ovat kaikki tässä mukana. Jokainen lausuu oman käsityksensä, mitä on tapahtunut. Ja se on erittäin arvokasta. Tää elokuva on moniääninen. Tämä ei puolusta Anneli Aueria, mutta se kertoo, kun Anneli Auer puolustautuu niitä syytteitä vastaan, joita syyttäjä tässä elokuvassa hyvin voimakkaasti esittää. Ja mä kiittäisin nimenomaan syyttäjä Valkamaa, että hän lähti tähän mukaan näin hienolla tavalla ja antoi aikaansa meille. Hänen asemansa ja roolinsa on erittäin keskeinen tässä dokumentissa.
"Suomen talous on ollut miinuksella 15 vuotta – mistä julkisen talouden ahdinko oikein johtuu?" Niin justiinsa - mistäköhän. Juujuu ja jepjep... joku veljenpojista tiesi ajoissa mitä tiesi. Mutta kuunteliko kukaan.
Alkinto kirjoitti: ↑Su Tammi 30, 2022 10:44 pm
Kirjastokino.fi:ssä dokumentin voi katsoa ilmaiseksi kirjastotunnuksella.
Tuohan on hyvä vinkki niille, joiden kirjastot kuuluvat osallisina tuohon kyseiseen verkostoon ja jotka haluavat dokumentin katsoa. Kävin muuten itsekin laittamassa Yle areenan palautteeseen ohjelmatoiveen Ulvilan murhamysteeri -dokumenttielokuvan saamiseksi toistaiseksi katsottavana olevien ohjelmien joukkoon. En tiedä, ymmärretäänkö kyseisen elokuvan suurta yhteiskunnallista merkitystä vielä tänä päivänä. Luulen, että vähitellen ymmärretään. Toivottavasti Pekka Lehdolta tulisi elokuvalle jatko-osa.
Auerin tytär: "Entä jos taas tulee uusi käänne?"
Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen
JULKAISTU 13.03.2015 - 13:31. PÄIVITETTY 18.03.2015 - 07:25 Murhaa suurempi mysteeri: Ulvilan murhamysteeri on vaikea elokuva. Se jättää katsojaan pysyvän muistijäljen. Lasten kokema kauhu, pelko ja epätoivo kuuluvat kuulustelunauhoilta pitkin elokuvaa, eikä se voi olla vaikuttamatta katsojaan. Dokumenttiprojektin tuottaja Erkko Lyytinen soitti Anneli Auerin tyttärelle.
Mielestäni tämä elokuva on enemmän kertomus poliisitutkimusten hajottamasta perheestä kuin siitä mitä ulvilalaisessa omakotitalossa tapahtui joulukuussa 2006. Toisin kuin elokuvan nimi antaa ymmärtää, todellinen tarinan päähenkilö on perheen vanhin tytär, joka tragedian tekohetkellä oli vasta yhdeksänvuotias ja nyt oikeusprosessien ehkä päätyttyä, lähes aikuinen nuori nainen. Minulle elokuva kertookin siitä miltä tämä koko prosessi on tuntunut ja mitä hän on joutunut kokemaan.
Minulle tämän elokuvan tärkein sanoma on, että pitää tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti itselleen tärkeissä asioissa, vaikka ei olekaan vielä täysi-ikäinen. Lähes kymmenen vuotta kestäneissä kuulustelu- ja haastatteluprosesseissa onkin ollut hyvin harvinaista, että vanhimman tyttären sanomisilla on ollut jotain painoarvoa, edes mediassa.
...
Toivottavasti naapuripalstan jemma lukee artikkelin ajatuksella ja miettii hetkisen omia kyseenalaisia tekemisiään, joita hän on kohdistanut vuosien varrella (ja valitettavasti yhä edelleen) mm. Anneli Auerin vanhimpaan tyttäreen. Jemma voisi miettiä, kuinka pahalta hänen ilkeät spekulointinsa voivat tuntua asianosaisista ja heidän läheisistään. Sydämessäni iloitsen siitä, että kaikista vaikeuksista huolimatta sisarukset ovat löytäneet toisensa uudelleen, ja toivottavasti jossain vaiheessa jemma itsekin ymmärtää lopettaa Anneli Auerin perheeseen sekä useisiin muihin henkilöihin kohdistuvan vainoamisensa.
*
Ylen Kultakuume-ohjelmassa esitetty Pekka Lehdon haastattelu on varmaan ketjun konkareille tuttu, mutta itse kun kohta kuuntelen sen ensimmäistä kertaa, niin laitanpa haastattelusta tähän lähdetiedon muillekin Ulvila-keissin tuoreemmille seuraajille.
Yle Areena | Kultakuume: Pekka Lehto paljastaa uuden puolen Ulvilan surmasta
Julkaistu: ke 29.1.2014 | Kuunneltavissa toistaiseksi | 4442 kuuntelukertaa
Elokuvaohjaaja Pekka Lehto on valmistellut pitkään Ulvilan tapahtumia käsittelevää elokuvaa nimeltään Hätäpuhelu. Elokuvassa esitetään ennennäkemätöntä materiaalia.
Dokkarin nimi sitten muuttui.
Huom! Onkohan Pekka Lehto säilyttänyt dokkarista yli jääneen aineiston? Nyt kyllä kiinnostaisi kuulla kaikki, mitä esimerkiksi tutkinnanjohtajat ja syyttäjä ovat tuona ajankohtana asiasta kertoneet, ja asianosaisten ja asiantuntijoiden ja asianajajien sanomiset tuolloin kiinnostaa myös.
Kiinnostaa kyllä nähdä koko dokkarikin, tsekkailin sitä vain sieltä täältä kun se oli youtubessa, ajattelin että katson toiste kerralla kokonaan, nyt se ei onnistu enää, ja oma kirjastoni ei ole mukana täällä aiemmin annetussa mestassa, mitä kautta dokkarin voisi katsoa.
"Suomen talous on ollut miinuksella 15 vuotta – mistä julkisen talouden ahdinko oikein johtuu?" Niin justiinsa - mistäköhän. Juujuu ja jepjep... joku veljenpojista tiesi ajoissa mitä tiesi. Mutta kuunteliko kukaan.
Ilmeisesti vaikka Kuolemannaakan olisi pitänyt tehdä Ulvilan murhamysteeri dokkari. Katsoin sen, kun huomasin, että olin aikoinaan nauhoittanut sen digiboxiini. Siinä Annelia näytetään vankilassa, oikeudessa, astumassa poliisiautoon ja sieltä pois. Aivan kuin viime hetkillä, peläten, että kohta filmi loppuu, kerrotaan punaisesta Volvosta ja Puputista, Porvoon puheluista. Olin hämmentynyt. Odotin jotain muuta. Kokemus oli pettymys. Kun lukee Naakan tapahtuma-aikasarjaa, on tapahtunut paljon kaikkea muutakin. Tapaus on täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita.
Naakan kirjan "Ulvilan surma - tapahtumien aikajana" on mielenkiintoista luettavaa. Alkaa sivulta 267.
Linda: "Lasse Sievisen jälkeen kaikki nuori liha tulee tarpeeseen." Salatut Elämät.
Nice shirt kirjoitti: ↑Su Helmi 20, 2022 1:15 pm
Ilmeisesti vaikka Kuolemannaakan olisi pitänyt tehdä Ulvilan murhamysteeri dokkari. Katsoin sen, kun huomasin, että olin aikoinaan nauhoittanut sen digiboxiini. Siinä Annelia näytetään vankilassa, oikeudessa, astumassa poliisiautoon ja sieltä pois. Aivan kuin viime hetkillä, peläten, että kohta filmi loppuu, kerrotaan punaisesta Volvosta ja Puputista, Porvoon puheluista. Olin hämmentynyt. Odotin jotain muuta. Kokemus oli pettymys. Kun lukee Naakan tapahtuma-aikasarjaa, on tapahtunut paljon kaikkea muutakin. Tapaus on täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita.
Naakan kirjan "Ulvilan surma - tapahtumien aikajana" on mielenkiintoista luettavaa. Alkaa sivulta 267.
Minusta Pekka Lehdon dokumenttielokuva on hyvä sellaisenaan. Se ei ota itsessään kantaa vaan antaa äänen eri osapuolille. Dokumenttielokuvan tarkoitus ei ole osoittaa kuka on murhaaja. Anneli on tietenkin keskiössä tarinankerronnassa, onhan häne se, joka vankeus- ja oikeudenkäyntikierteeseen joutui.
Karmeimmat epäkohdat tutkinnassa dokumenttielokuva kertoo lapsen kuulustelunauhoitusten kautta. Myös syyttäjän (synkkää ja pahantahtoista) sielunelämää se valottaa hyvin. Alkuvaiheen tutkimusten tutkijoille annetaan tilaa kertoa omia havaintojaan tapahtumista. Se näyttää kömpelöt ja virheellisesti tehdyt ikkunarekot ja muitakin epäkohtia esitutkinnasta.
Dokumenttielokuvassa on paljon rankkoja ja tuskallisia kohtia. Miten tutkija kertoo Lahden kuolinkamppailusta, kuinka tallenteet paljastavat miten lasta painostetaan kuulusteluissa, miten Anneli huomaa tuleensa ukotetuksi kuulusteluissa, kun hänen kerrotaan julkisuudessa tunnustaneen murhat, kuinka hovioikeuden jälkeen pintaan nousee toivonpilkahdus nähdä lapset, miten toivo kuolee, koti menenetään jne.
Muutama (Puputtiin ja ja Porvoon poliisiin liittyvä) asiavirhe ei mielestäni vie pohjaa dokumenttielokuvalta.
Hermione kirjoitti: ↑Su Helmi 20, 2022 5:34 pm
Minusta Pekka Lehdon dokumenttielokuva on hyvä sellaisenaan. Se ei ota itsessään kantaa vaan antaa äänen eri osapuolille. /.../ Karmeimmat epäkohdat tutkinnassa dokumenttielokuva kertoo lapsen kuulustelunauhoitusten kautta. /.../ Dokumenttielokuvassa on paljon rankkoja ja tuskallisia kohtia. /.../
Ja tuossa dokkarissa on vain pieni osa siitä kaikesta materiaalista, mikä Lehdolle kertyi.
.
.
Minulla on todennäköiset syyt epäillä: Ihanko aikuisten oikeasti Suomi on oikeusvaltio.
Tänään kuulin, että oikeusministeriössä nähdään sen ministeriön olevan oikeastaan demokratian ja oikeusvaltion ministeriö. Lämmitti mieltä. Niinhän se todellisuudessa on.
7.40 ip. · 17. helmik. 2022·Twitter Web App
Ja vitut on. Mutta niinhän se todellisuudessa on, että Suomesta ei löydy yhden yhtäkään oikeusoppinutta, jonka mieltä ei paskapuheet oikeusvaltio Suomesta lämmitä.
"Suomen talous on ollut miinuksella 15 vuotta – mistä julkisen talouden ahdinko oikein johtuu?" Niin justiinsa - mistäköhän. Juujuu ja jepjep... joku veljenpojista tiesi ajoissa mitä tiesi. Mutta kuunteliko kukaan.
Nice shirt kirjoitti: ↑Su Helmi 20, 2022 1:15 pm
Ilmeisesti vaikka Kuolemannaakan olisi pitänyt tehdä Ulvilan murhamysteeri dokkari. Katsoin sen, kun huomasin, että olin aikoinaan nauhoittanut sen digiboxiini. Siinä Annelia näytetään vankilassa, oikeudessa, astumassa poliisiautoon ja sieltä pois. Aivan kuin viime hetkillä, peläten, että kohta filmi loppuu, kerrotaan punaisesta Volvosta ja Puputista, Porvoon puheluista. Olin hämmentynyt. Odotin jotain muuta. Kokemus oli pettymys. Kun lukee Naakan tapahtuma-aikasarjaa, on tapahtunut paljon kaikkea muutakin. Tapaus on täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita.
Naakan kirjan "Ulvilan surma - tapahtumien aikajana" on mielenkiintoista luettavaa. Alkaa sivulta 267.
Minusta Pekka Lehdon dokumenttielokuva on hyvä sellaisenaan. Se ei ota itsessään kantaa vaan antaa äänen eri osapuolille. Dokumenttielokuvan tarkoitus ei ole osoittaa kuka on murhaaja. Anneli on tietenkin keskiössä tarinankerronnassa, onhan häne se, joka vankeus- ja oikeudenkäyntikierteeseen joutui.
Karmeimmat epäkohdat tutkinnassa dokumenttielokuva kertoo lapsen kuulustelunauhoitusten kautta. Myös syyttäjän (synkkää ja pahantahtoista) sielunelämää se valottaa hyvin. Alkuvaiheen tutkimusten tutkijoille annetaan tilaa kertoa omia havaintojaan tapahtumista. Se näyttää kömpelöt ja virheellisesti tehdyt ikkunarekot ja muitakin epäkohtia esitutkinnasta.
Dokumenttielokuvassa on paljon rankkoja ja tuskallisia kohtia. Miten tutkija kertoo Lahden kuolinkamppailusta, kuinka tallenteet paljastavat miten lasta painostetaan kuulusteluissa, miten Anneli huomaa tuleensa ukotetuksi kuulusteluissa, kun hänen kerrotaan julkisuudessa tunnustaneen murhat, kuinka hovioikeuden jälkeen pintaan nousee toivonpilkahdus nähdä lapset, miten toivo kuolee, koti menenetään jne.
Muutama (Puputtiin ja ja Porvoon poliisiin liittyvä) asiavirhe ei mielestäni vie pohjaa dokumenttielokuvalta.
No, odotin vain enemmän.
Linda: "Lasse Sievisen jälkeen kaikki nuori liha tulee tarpeeseen." Salatut Elämät.
Ulvila-dokumenttiin pitäisi saada mukaan jutussa oikeasti olevat kummallisuudet. Nimim. Jemma on tuonut niitä hyvin esiin. Tällöin välittyisi yleisölle tapauksen hyvin eriskummalliset yksityiskohdat.
Jos dokumentti tehdään "valkopesemällä", joka menetelmä tällä foorumilla on hyvin suosittua, antaa se todennäköisesti varsin virheellisen kuvan tapahtumista.
Alla lainaus Detective1:n lainauksesta.
Tässä nimimerkki Jemman ansiokasta pohdintaa Ulvila-casesta Hejacin keskustelufoorumilta.
Luulen, että tämä on vapaasti lainattavissa (lähde mainiten) koska on yleisellä keskustelupalstalla.
Lainaus alkaa:
by jemma » Sat Feb 12, 2022 2:31 am
^Eihän tuo edellinen postaukseni mikään yhteenveto ollut, vaan spekulaatiota siitä, miten perhesurma olisi - esimerkiksi - voinut edetä. Yhteenvetoja ovat olleet ne aiemmat postaukseni, joihin olen liittänyt asianmukaiset lähteet. Spekulaationikin tosin pohjautuvat julkisen etpk-aineiston ja julkisten oikeuspöytäkirjojen läpikäyntiin - eivät Annumamman muistelmiin. Esimerkiksi vanhimman lapsen osuuden pohtiminen ei ole minun keksintöni. Asiaa käsitellään laajasti mm. Vaasan hovioikeuden julkisessa tuomioselosteessa. Surma on edelleen avoin, joten tekijää voi pohtia julkisten asiakirjojen, lehtitietojen ja muiden avoimien lähteiden pohjalta, vaikka näyttö ei toistaiseksi ole riittänyt Anneli Auerin tai jonkun muun tuomitsemiseen. Vähintään kolme Anneli Auerin biologisista lapsista on jo täysi-ikäisiä. Neljäskin on vähintään 17-vuotias.
Ristiriitaisista todistuksista olen eri mieltä. Yksityiskohtaisen, täysin yhdenmukaisen kertomuksen koostaminen olisi ollut huomattavan hankalaa, koska asianosaisten havainnot, toiminta ja sijaintipaikat poikkesivat surmatyön aikana joka tapauksessa toisistaan.
Todenmukaiset kuvaukset eivät mielestäni voi vaihdella merkittävästi jopa saman kuulemisen tai kuulustelun aikana, eikä yhtäaikaisesti samassa tilassa koetuista asioista, (kuten Anneli Auerin pakoonjuoksusta, ulkona käymisestä tai rintavammasta) voi mielestäni olla niin erilaisia näkemyksiä kuin Anneli Auerilla ja tämän tyttärellä. Kertomusten ristiriitaisuus harhauttaa tutkintaa ja palvelee (mahdollisia) tekijöitä, koska tutkijoiden on vaikea muodostaa tapahtumakuvausta repaleisten ja alati vaihtuvien selostusten pohjalta.
Monoliitti, onko Ulvilan hätäkeskuspuhelu mielestäsi aito? Miksi taustanauhalle olisi pitänyt lisätä ”huppumiehen” ääntelyä? Sehän olisi vain velvoittanut Auerin ja uhrin reagoimaan tekijän ääniin: kommentoimaan tai käymään vuoropuhelua tekijän kanssa, mikä olisi tehnyt taustanauhan toistamisesta ja hätäkeskusvirkailijan puheeseen reagoimisesta entistä haastavampaa. Hätäkeskustallenteella on hipihiljaista kohtaan 0:23 asti, vaikka taustalla pitäisi olla aktiivinen teurastus käynnissä. ”Kyllä. Heti.” sanoo Auer kohdassa 0:24 – täysin puhelun muuhun kontekstiin liittymättä. Anneli Auerilla oli kotioloista iso etu: hän tunsi paikat kuin omat taskunsa ja saattoi joka tilanteessa vedota siihen, että "kyllähän niitä isoja hiustukkoja harjatessa irtoilee", "kyllähän omasta kodista löytyy omaa DNA:ta vähän joka paikasta" tai "no, täällä nyt on vähän tällaista epäjärjestystä, kun minä en ole mikään siivousihminen, heh heh". Lapsensa Auer oli saattanut pelotella hiljaisiksi jo kuukausia aiemmin.
Jos ”huppumies” oli autenttinen, ei tämäkään äännellyt KRP:n ja FBI:n äänianalyysien tai paikalla olleiden asianosaisten mukaan lainkaan. Onko aito hätäkeskuspuhelu siis ...öö... epäaito? Tekijän puheen – tai ainakin alkeellisen ääntelyn, surmatilassa liikkumisen ja poistumisen kuulumisen naapurustoon tai ainakin hätäkeskustallenteelle voisi katsoa olevan normaalia ja muistuttavan muita ikkunan kautta tapahtuvia hyökkäyksiä ja surmateon aikaisia hätäkeskuspuheluita. Ikkunanrikkomisen olisi pitänyt kuulua naapurustoon. Koska ääniä ei kuulunut, on pehmusteiden ja teipattujen ikkunansuojien käyttö ollut hyvinkin mahdollista. Esimerkiksi ovi-ikkunan pudonneesta verhosta eristettiin jäämiä teipistä.
Auerin kuvaamia uhrin froteekylpytakkia ja tummaa pyyhettä ei löydetty surmapaikalta eikä viety teknisiin tutkimuksiin. Ne olivat mahdollinen ruskeankirjavien kuitujen lähde varastotekstiilien lisäksi. Anneli Auer kertoi hävittäneensä kylpytakin myöhemmin Turussa uhrin muiden tavaroiden joukossa. Hän ei esittänyt kylpytakkia viranomaisille. Auer toimi samoin uhrin surmayönä löytymättä jääneiden talvijalkineiden kanssa, vaikka tiesi poliisin etsineen juuri kyseisiä kenkiä Tähtisentieltä. Auer tiesi kengänjälki- ja kuitututkimusten painoarvon murhan tutkinnassa. Naisen toiminnasta voi vetää johtopäätöksen, että hänellä oli salattavaa.
Perheenjäsenet olisivat reaalitilanteessa ehtineet hakea käsiinsä niin keittiöveitsiä, pesäpallomailoja, klapeja, lattiaharjoja kuin keittiöjakkaroitakin, jos ”huppumies” olisi Anneli Auerin ja vanhimman tyttären kuvausten mukaisesti pitänyt piilottelutaukoa vähintään minuutin kestäneen paukkeen ja ikkunanrikkomisen aikana. Kukaan normaalijärjellä varustettu ihminen ei jätä puolustamatta omaa ja perheenjäsentensä henkeä ja terveyttä, jos ulkopuolinen hyökkääjä pyrkii sisään kymmeniä sekunteja kestävän paukkeen säestämänä. Anneli Auer nosti (muka) vain peittoa korville tai nousi pystyyn tumput suorina, sanoi ”iik” ja odotti, että pääsisi leikkimään ilmakuivattua kinkkua tappelijoiden väliin. Auer ei ottanut klapeja käsiinsä, paennut kylpyhuoneen kautta keittiöön, napannut keittiön veitsitelineestä veitsiä, ottanut kännyköitä kainaloonsa tai juossut puolessa minuutissa naapuriin hakemaan apuvoimia, vaikka kuvasi luonnettaan tasaiseksi ja harkitsevaksi. Lastensuojelu ei kuulunut Auerin harkinnan piiriin, koska hän lähetti 9-vuotiaansa takkahuoneen rajalle tarkistamaan, joko ”huppumies” oli lähtenyt ja oliko verinen uhri kenties vielä hengissä. Auer itse oli joutunut täysin samassa paikassa (muka) hyökkäysten kohteeksi.
Ennakkoon äänitetty ”huppumies” olisi Auerin kannalta vaikeuttanut ulkopuolisen henkilön osoittamista esimerkiksi tunnistusrivistä, koska myös miehen äänen olisi pitänyt vastata ennalta muokattuja ääniä. Nyt nauhalta on tunnistettavissa vain yksi epämääräinen ”höh”, joka vaikuttaa uhrin ääntä matalammalta: Auerin on siis helpompi kutsua lähes ketä tahansa mieshenkilöä oletettavaksi tekijäksi; mykäksi "huppumieheksi". KRP:n Niemi löysi Anneli Auerin äänitiedostoista pätkiä, joissa lapsen ääntä oli muokattu möreäksi miehen ääneksi.
Auer onnistui tunnistamaan enemmän ja vähemmän erinäköisiä syyllisiä tunnistusrivistä. ”Huppumiehen” näköisiä olivat hänen mielestään niin edesmennyt, vaalea Puputti kuin paikallinen romanikin: molemmat syyttömiksi todettuja.
”Huppumiehen” monipolvinen, mykkä ja näkymätön toiminta muutaman minuutin aikana se vasta laukalle menikin: ikkunanrikkomista ja terassilla steppailua lapsen huomaamatta ja kahden täysjärkisen ja hereillä olleen aikuisen asiaa mitenkään estämättä, äänetöntä tappelua, n. 70 iskua eri välineillä, olemattomilla katvealueilla piilottelua perheenemännän ollessa kuuloetäisyydellä yhteydessä hätäkeskukseen, valikoivia hyökkääviä eleitä ainoastaan toisen takkahuoneen rajalla käyvän henkilön suuntaan, uhrin lyömistä ja polkemista sängyllä ja lattialla, pienestä ikkunasta ponnistamista sivussa sijainneen arkun kautta ilman äänten tai DNA:ta jättävien haavojen syntymistä. Ikkunassa oli teräviä lasinsärmiä ja isokokoisen henkilön terassille/tuolille laskeutumisesta olisi täytynyt kuulua voimakas rysähdys.
Naapuripalstalla osoitetaan avoimesti murhaajakorttia esimerkiksi AV:n kohdalla, vaikka henkilöä vastaan ei ole ikinä edes nostettu syytettä.
Lisäksi siellä väitetään kolmen Ulvila-vyyhden lsh/seri-uhrin valehdelleen ja passittaneen Anneli Auerin ja Jens Kukan vankilaan sepitetyillä tarinoilla (eli olleen kokematta mitään niistä rikoksista, joista hovioikeus passitti Auerin ja Kukan yksimielisesti pitkiin vankeusrangaistuksiin). Eikö poliisi puutu moisiin kunnianloukkauksiin? Lsh/seri-vyyhden syylliset on löydetty ja tuomittu lainvoimaisella päätöksellä. Ulvilan surma on selvittämättä, joten spekulointi voi jatkua.
Vaatikaa kaikki tätä ylelle uusintana - pääsiäiseksi ! Sillä näin viattomat ristiinnaulittiin, jotta virkarikolliset pysyvästi nauttisi korkeita palkkojaan, ylennyksiään ja pitkiä eläkkeitään.
Ohjelmatoivomus https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Kissaihminen kirjoitti: ↑La Maalis 11, 2023 6:58 pm
Pekka Lehto ohjasi ja julkaisi vuonna 2014 dokumentin nimeltään Ulvilan murhamysteeri. Sen kesto on 1h 23 min ja on katsottavissa ihan ilmaiseksi kirjastokortilla. https://www.kirjastokino.fi/fi/web/kirj ... d=25316581
Tä dokumentti aiheuttaa selittämättömän kovaa kipua päässä. Varsinkin kun ääniasiantuntija puhuu. Ja syyttäjä. Jos ajat olisi paremmat niin tuollaisilla älykkyyden lahjoilla varustetut olisivat kykyjään vastaavissa hommissa eli nostelisivat perunoita pellosta.
Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus
Huutaja Jaana kirjoitti: ↑Ke Heinä 26, 2023 1:09 pm
^joo nuo kaks ei kyllä olleet hirveästi stressanneet minkälaisen kuvan aikovat dokumentissa itsestään/koko jutusta antaa
Ei kyllä anna hyvää kuvaa Suomen oikeuslaitoksesta ja poliisista. Jos ovat menetelleet virheellisesti, niin yrittäisivät edes jotenkin suojella itseään. Syyttäjäkin esintyy dokumentissa kuin joku oikeuden viimeinen tukipilari, vaikka tosiasiassa puhuu aivan puutaheinää melkein jokaisessa kohdassa kun saa suunsa auki. Niemestä puhumattakaan. "Todellisuudessa lapsen sijainti ei ollut oven vieressä, niin kuin te annatte tällä tekopääsimulaatiolla ymmärtää". "Joo, mutta me pistettiin se kuitenkin siihen".
Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus
