Valhalla kirjoitti:
Etkös sinä Naakka nyt leiki hieman kohtuuttomilla asioilla. Annelia saat toki kaikkien puolesta pitää vaikka Äiti Teresana - mutta tuon sortin pelleily on pelleilyä mahdollisesti lasten kustannuksella. Syyte-epäilyt on sentään jokseenkin vakavat ja kamalat. Ilmeisesti myös Annelin omien lasten liikkeelle laittamat ja syyt voi olla ne mitä julkisuuteen on tullut tai jotakin sitten muuta. Lisäksi lapsia kuullaan näissä asioissa hyvin huolella terveysviranomaisten johdolla joten kyllä sieltä varmasti totuuden jäljille päästään. Oikeus on useaan otteeseen jatkanut vangitsemista painavin syin - eli pitää syyllisyyttä tähän asti annetuin näytöin todennäköisempänä kuin syyttömyyttä. Ja oikeutta edustaa tuomarit käsittelyissä - ei poliisi - joka sekin on liikkeellä varmasti varsin varovaisena asian julkisuus tietäen. Nuo typeryytesi on suoraan lasten oikeusturvasta poissa jos tutkijatkin suhtautuisivat asiaan laillasi. Ei tuo Anneli on pyhimys -fiksaatio nyt ihan noin överiksi saisi mennä.
Isä vedetään viereisessä huoneessa suorastaan silppurista läpi ja yksi lapsi osin näkee teon. Pelätään hupparia - sekö se oli. Tai lapset pelkää äitiä joka joutuu elinkautiselle. Tämä kun ei riitä, niin kokemukset karttuu ehkä myös siitä mitä on tulla raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi äiti siinä osallisena. Häväistyksi ja väkivallan kohteeksi. Tämä kait on se pahin toteutuma tässä mitä elämä on lapsille varannut ja joillekin silti täällä pelleilyn aihe. Voi hyvänen aika.
Mikä ihmeen "pelleilyn aihe"?? Jos AA on jo ollut vakavammasta rikoksesta (=murha) syytteessä ja tuomittukin niin, että todistajiksi marssitetaan aivan heppoisia juttuja puhuvia "yllätystodistajia", syyttäjä ei osaa edes häke-puhelun vuorosanoja oikeudessa, ja useaan kertaan on kaikki jutut ja väitteet muuttuneet eestaas, niin miksi ihmeessä suhtautuisin näihin syytöksiin jotenkin enemmän hartaudella tai uskoisin niitä yhtään sen enempää? Kaikki olemme nähneet, että tässä jutussa (ja varmaankin monissa muissakin) poliisi todellakin on vanhan mainossloganinsa mukaisesti "yksi meistä": erehtyväinen, usein omia(kin) etujaan ajava ja ihmeellisimmätkin sepustukset ja yliluonnollisuudet uskova, mikäli se sopii oman teorian pönkittämiseen. Uskottiin sitten AA:ta syylliseksi tai syyttömäksi. "Asiantuntijoidenkin" lausunnot kääntyvät aina tarpeen mukaan päälaelleen, eikä kellään tunnu olevan mitään pysyvää linjaa: juttua muokataan jatkuvasti sopivammaksi. Todellisuudessa useimmilla ei ole tarkoitus saada syyllistä selville tai "oikeutta tapahtumaan", vaan tarkoitus on selvittää juttu ja saada kunniaa ja nimeä ja palkankorotus ja päästä jutusta eroon.
Voi olla, että olen väärässä, ja hyväksikäyttöä on poliisin salakuuntelusta ja soluttautumisesta ja muusta huomiosta huolimatta tapahtunut, mutta voin olla oikeassakin, eikä mitään ole tapahtunut. Tässä on se pointti: en enää luota sokeasti poliisiin tai rikostutkijoihin tai "asiantuntijoihin". He ovat usein väärässä, usein värittävät totuutta, ehkä jopa valehtelevat. Se, että he väittävät jotain, tai syyttävät jostain, ei tarkoita, että syytteissä ja väitöksissä välttämättä olisi mitään perää. Ja lehdistöön en ole luottanut koskaan, se muokkaa jutuista ihan mitä lystää ja mikä parhaiten kulloinkin myy, ihan kyynisesti ihmisten verenhimolla rahastaen.
Ei tässä kukaan välitä Jukasta, lapsista, Annelista tai kenestäkään muustakaan. Elämiä on joka tapauksessa pilalla, eikä se meitä ketään kosketa, vaikka mitä jeesusteltaisiin. Ihan tuntemattomia ihmisiä meille. He itse, ja heidän läheisensä kärsivät, eikä se kärsimys lopu mihinkään, saatiin syyllisiä esille tai ei.
