Ulvilan tapaus (ketju 5)

[Valhalla]

turren kiemurtelua

Valhalla on siitä asti kun tuo yhdessä lehdessä luki (2010), rummuttanut asiasta.
Nykyään kun meillä on ollut luettavana (jo pitkään) käräjienkin paperit, niin sieltä itsekukin voipi katsoa lukeeko siellä sellaista että lapsi olisi nähnyt teon. Ei ole, ja siitä syystä voin kepein mielin esittää että tuon lauseen käyttö, oikeuden sanomana, on Valhallalta valehtelua.

Käräjäoikeuden päätöksestä =

Ottaen lisäksi huomioon, että tapahtumahetkellä heidän yhteiset lapset ovat olleet hereillä kuullen ja osin nähden isänsä kuolinkamppailun on tekoa kokonaisuudessaan arvioituna pidettävä murhana

TurunSanomat oikeuden lehdistötilaisuudesta =

Tuomioistuin arvioi, että noin 70 veitseniskua ja painavalla esineellä lyönti osoittavat, että Auer on riistänyt miehensä hengen määrätietoisesti. Se ei nähnyt Auerin tekoon ja sen vaikuttimiin tai pariskunnan riitaan liittyvän seikkoja, jotka olisivat lieventäneet tekoa.

Oikeus huomautti arvioinnissaan, että pariskunnan vanhin lapsi oli osin nähnyt teon.

Tää on niin vaikeata - vaikeata.

[Veristi]

Käräjäoikeuden aikoihin syyttäjän tapahtumaskenaario pohjautui sille väittämälle, että Jukka oli kuollut häkepuhelun aikana ja tytär oli nähnyt äitinsä menevän takkahuoneeseen tänä aikana. Tähän varmaan viitattiin sillä, että lapsi olisi osin nähnyt teon. Ja psyykkisistä tekijöistä johtuen kieltänyt näkemänsä. Oma väitteeni on, että kukaan lapsista ei nähnyt tekoa. He kyllä kuulivat kaikenlaisia tekoon liittyneitä ääniä ja vanhin lapsista näki isän kuolleena jo ennen häkepuhelua. Suoranaista näköhavaintoa ei siis ollut, mutta koko pitkällisen tapahtumasarjan aikana lapsilla ei myöskään ollut minkäänlaisia havaintoja ulkopuolisesta hyökkääjästä. Vanhimman tyttären "huppishavainto" oli vain eräänlainen päätelmä siitä, mitä olisi pitänyt näkyä, jotta äidin kertomus olisi pitänyt paikkansa. Äiti harhautti lapsiaankin taustanauhalla. Surkea oli aikoinaan lukea lehdestä, miten tytär itki sitä, ettei poliisi ehtinyt ajoissa paikalle pelastamaan isää.

[Valhalla]

Enhän minäkän usko ( huh ), että tyttö olisi nähnyt kun äiti puukottaa tai halkaisee isän kallon. Mutta ilta on varmasti pitänyt sisällään erilaista toimintaa josta osan tyttö on nähnyt. Iltahan surmankin suhteen on voinut olla hyvin pitkä tapahtumaskenriosta riippumatta - kuten oikeuslääkäri totesi. On voinut jotakin itse surmaankin liittyvää nähdä ymmärtämättä tapahtumien sisältöä. Ehkä tämä on tullut ilmi videoinneissa ja lausunnoissa ja samaten on käynyt ilmi, ettei lapsi pysty kokemuksistaan kertomaan mutta oikeus on ollut vakuuttunut lapsen joutuneen tapahtumien keskelle. No näiden kokemusten repimistä esille oikeussalissa ei pidetty tarpeellisena mutta vaikutelmansa oikeus kirjasi ja mainitsi.

näin minä sen tulkitsen. Hovia en ymmärrä tai yritä tulkita kyllä lainkaan.

[Kuolemannaakka]

Naakalle jälleen:

Jos kerran käräjäoikeus päätöksessään toteaa näin =

Ottaen lisäksi huomioon, että tapahtumahetkellä heidän yhteiset lapset ovat olleet hereillä kuullen ja osin nähden isänsä kuolinkamppailun on tekoa kokonaisuudessaan arvioituna pidettävä murhana

Ja ennen päätöksen julkistamista käräjäoikeus perusteluissaan toteaan näin:

Oikeus huomautti arvioinnissaan, että pariskunnan vanhin lapsi oli osin nähnyt teon.

- tämä salissa olleen TS:n sivulta leikattuna.

Niin miksi tuota pitää muuksi muuttaa. Tuo oli käräjäoikeuden kanta. Hovi muutti tuomion, mutta mitä tähän yksityiskohtaan tulee - niin ei tullut uudestaan esille. Päätöshän kumoutui näytön puutteessa - näki hovioikeus. Ja Hovin päätös on puolestaan nyt KKO:n pohdittavana ( valitusluvan osalta ) sillä saatteella, että kaksi lasta on antanut lausunnon, ettei talossa tuona iltana ollut ketään muuta kuin oma perhe.

Mikä näissä edellä mainituissa asioissa ei pidä paikkaansa. Kysyn vain. Mikä on valetta?

Siis eihän kukaan ole väittänyt, ettei tyttö olisi kuullut ja nähnytkin Jukan kuolinkamppailua, kun kerran nauhalla Jukka huutaa, ja tyttö huutaa myöhemmin kun Jukan näkee. Siinähän se homma tapahtuu, ja siitä on nauhoitus olemassa.

Muttei tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, että tyttö olisi nähnyt ANNELIN Jukan kimpussa, eihän semmoista missään mainita, eikä kukaan ole väittänyt, eikä mistään voi asiaa todentaa. Tyttö ei ole sellaisesta kertonut, ja hän on ainoa silminnäkijä. Miten siis oikeus voisi tietää, mitä hän on nähnyt? Silloin kun tyttö meni Jukkaa katsomaan, Anneli oli 100% varmasti puhelimessa, ei suinkaan Jukan kimpussa.

Sille ei voi mitään, että käräjäoikeuden ja syyttäjän jutut olivat aivan älyttömiä kaikenmaailman kyökkipsykologeineen. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun hovi asiat käsitteli.

[Tara]

Käräjäoikeuden aikoihin syyttäjän tapahtumaskenaario pohjautui sille väittämälle, että Jukka oli kuollut häkepuhelun aikana ja tytär oli nähnyt äitinsä menevän takkahuoneeseen tänä aikana. Tähän varmaan viitattiin sillä, että lapsi olisi osin nähnyt teon. Ja psyykkisistä tekijöistä johtuen kieltänyt näkemänsä. Oma väitteeni on, että kukaan lapsista ei nähnyt tekoa. He kyllä kuulivat kaikenlaisia tekoon liittyneitä ääniä ja vanhin lapsista näki isän kuolleena jo ennen häkepuhelua. Suoranaista näköhavaintoa ei siis ollut, mutta koko pitkällisen tapahtumasarjan aikana lapsilla ei myöskään ollut minkäänlaisia havaintoja ulkopuolisesta hyökkääjästä. Vanhimman tyttären "huppishavainto" oli vain eräänlainen päätelmä siitä, mitä olisi pitänyt näkyä, jotta äidin kertomus olisi pitänyt paikkansa. Äiti harhautti lapsiaankin taustanauhalla. Surkea oli aikoinaan lukea lehdestä, miten tytär itki sitä, ettei poliisi ehtinyt ajoissa paikalle pelastamaan isää.

Lihavoiduista riveistä palasi mieleeni etp 327:ssä oleva kertomus, jonka antoi Annelin käly muistellessaan sairaalahuoneessa käytyjä keskusteluja murha-aamuna (tai päivällä).

ref: Anneli on kertonut kälylle 1.12.2006 että vanhin lapsi olisi pahoitellut, että nuorin oli se, joka näki viimeisenä isän elossa.

Kälyn mukaan mm tuon ykstyiskohdan Anneli oli kertonut ennen kuin lapset tuotiin huoneeseen muitten sukulaisten jo ollessa sairaalahuoneessa.

Tätä kertomusta pidin aluksi Annelin valeena. Olihan tyttö kertonut että näki isän mm seisaalla vuoteen päädyssä. Niinpä, mutta missähän vaiheessa esikoinen oli tämän nähnyt?? Se ei käy selvästi ilmi lapsen ensimmäisestä puhuttelusta, koska aikoja, sekunteja, minuutteja, kenties kymmentä viittätoista minuuttia, oli tosiaan vaikea arvioida peloissaan ja järkyttyneenä.

Entä jos tuo kertomus ei olekaan vale? Vaan Anneli on kertonut juurikin noin, ja todellisuudessa Anneli oli listinyt Jukan pian sen jälkeen kun nuorin oli talutettu omaan huoneeseen nukkumaan. Esikoinen olisi siis nähnyt Jukan ennen kuin nuorin vietiin huoneeseensa, ja silloin olisi niin, että 'nuorin oli se joka näki Jukan' vielä elossa. Sen jälkeen esikoinen on nähnyt Jukan vain kuolleena, mutta ei ollut uskonut sitä vielä.

Kälyn muistamasta Annelin kertomuksesta käy ilmi sekin, että Annelin on siis täytynyt olla yhteydessä esikoiseen jo ennen tapaamista sairaalassa - puhelimitse? Vai mistä Anneli muulla tavoin olisi tiennyt kertoa esikoisen olleen pahoillaan siitä, että nuorin oli viimeisenä nähnyt Jukan elossa? Lapset tuotiin huoneeseen vasta tämän kertomuksen jälkeen.

Anneli on väittänyt (JJ:lle 2.12.2006), ettei hän ehtinyt yöllä keskustella esikoisen kanssa talossa. Häneltä ei tietääkseni ole kysytty oliko hän puhunut lapsen kanssa puhelimessa ennen tapaamista sairaalassa.

Nauha olisi nyt selityksenä sille, että lapsen käsitys Jukan kuolinhetkestä on epäselvä. Annelin tarina oli vasta kehitteillä sairaalassa 1.12.2006.

Annelin kertomuksessa ei ole mitään järkeä ellei Jukka todellakin olisi ollut kuollut jo silloin kun hän oli häke-puhelimessa, jolloinka lapsi oli käynyt takkahuoneen ovella vähän ennen puhelua (2006) - joista ensimmäisellä kerralla Jukka oli ollut vielä elossa, jopa käskenyt esikoista menemään nukkumaan, koska huomenna on koulupäivä (2009-puhuttelussa). ..juoksut, Jukan vakitukset, Annelin huudot..-uole ym..nauhalta?????
-----------------
Jukka kuoli huomattavasti aikaisemmin kuin tiedetään. Entäpä se lause, jonka esikoinen on kertonut 7.12. 2006 Annelin lausuneen Jukalle: Sano jotakin Jukka. Mihin vaiheeseen surmayörä tuo lause sopisi? Anneli yritti päästä perille oliko Jukka vielä elossa?? Milloin?

PS: Kuulutelu, jossa käly kertoo tuon yksityiskohdan tehtiin 9.3.2010. Se ei ollut ensimmäinen kuulustelu jossa hän oli ollut, koska tämä kuulustelu (Valkaman pyytämää lisätutkintaa varten Mannerin pyynnöstä, veli ja veljen vaimo edustivat tuohon aikaan puolustusta) alkaa sanoilla, kertoisitko uudelleen mitä muistat sairaalahuoneessa käydyistä keskusteluista.

[Veristi]

^Jotain perää tuossa voisi olla, Tara. Voisi ajatella, että nuorin lapsista olisi voinut olla siellä peiton alla Annelin vetäessä peittoa ylemmäs juuri, kun vanhin tytär kävi takkahuoneen ovensuussa. Jos tämä pitäisi paikkansa, olisi mielenkiintoista tietää, oliko esimerkiksi poika vielä hereillä silloin, kun nuorin talutettiin sänkyynsä. Tällöin hän ehkä kykenisi muistamaan, oliko pauketta kuulunut jo ennen nuorimman tuloa lastenhuoneeseen.

7.12.2006 kuulusteluihin en ole perehtynyt, joten en osaa sijoittaa noita 'sano jotakin Jukka' -pyyntöjä mihinkään sen tarkemmin. Kyse voi olla jostain tivaamisesta riidan yhteydessä tai todellakin Jukan astaloinnin jälkeisistä Annelin sanoista. Vähän enemmän tietoa tarvitsisin, jotta voisin jotain itse sanoa.

[ulkosuomalainen]

Kuolemannaakka kirjoitti
Kyseessä on vain täällä epätoivoisesti elätelty, täysin luonnoton ajatus, jota ei tue mikään lapsen käyttäytymisessä, ja minkä tyttökin sekavissa muisteluissaan kumoaa, kun kerran kertoo äidin olleen puhelimessa. Ei kannata ottaa tietojaan ja mielipiteitään niistä vääriksi osoitetuista syyttäjän käräjäoikeuslausunnoista, ja vääntää jokaista sanaa syyllisyyttä osoittavaksi, jos se vaatii täysin luonnotonta käytöstä, vaan katsoa tytön kuulusteluja, ja miettiä, että mikäli kuulusteluista OIKEASTI olisi selvinnyt joku tällainen asia, niin Anneli istuisi vieläkin sitä elinkautistaan.

Ja toisaalla

Kuolemannaakka kirjoitti
Ja a) ja b) -kysymyksiin on niinkin yksinkertainen ratkaisu, että puhelin oli keittiössä, joten puhujatkin olivat keittiössä eikä sieltä näe takkahuoneeseen. Lisäksi puhelimessa puhujalla on aikamoinen stressi ja shokki päällä, ja hänen pitää paitsi kuunnella puhelua ja vastata, myös vahtia kodinhoitohuoneen ovea ja olohuonettakin pitäisi välillä tsekkailla. Miten sekin VOI olla noin mahdoton asia uskoa, ettei tuollaisessa tilanteessa joka hetki käyttäydy niinkuin ME ITSE käyttäytyisimme (muka)?

Etko nyt kulta pieni todella huomaa kuinka toisaalla argumentoit omien kayttaytymisoletustesi perusteella (olettaen lisaksi, etta lapsettomana keski-ikaisena miehena tiedat mika on 9-vuotiaalle tytolle TAI muutaman muksun aidille luonnollista) ja toisaalla haukut muita jonkun tietyn kayttaytymisen odotuksesta?

Toisaalla otat lapsen sanat kiveen hakattuna totuutena, toisaalla unohdat ne taysin. Ja edelleen lahdet olettamuksesta, etta tytto tajusi etta talossa oli vieras murhaaaja. Nainhan ei valttamatta lainkaan ollut. Painvastoin.

Nama viimeaikaiset syytteet huomioiden tyton kertomus on JOKA TAPAUKSESSA uudelleen puntarissa.
Saatta olla, etta tuomareiden usko varsinkin pelkkien LITTEROINTIEN perusteella tehtyihin paatelmiin tyton kertomusten uskottavuudesta horjuu nyt kun kaksi muuta lasta todistaa toisin. Muistanet, etta tama hovin uskoma tohtori ei ollut tavannut tyttoa ollenkaan eika edes nahnyt kuulusteluvideoita vaan tehnyt kaikki paatelmansa pelkkien litterointien perusteella?

Näissä teorioissa on ihan järjetön määrä epäuskottavuuksia ja sattumia peräperää, enkä tajua, miksette huomaa sitä. Jonkunverran voi sattumia olla, muttei kymmenittäin peräkkäin niin, että jokainen riippuu jokaisesta. Siitä tulee jo mahdotonta.

Painvastoin, huppisteoriassa on sattuma sattuman jalkeen perakkain. Nainhan sanoi syyttaja jo karajilla. Miksi et itse tajua sita?

[Kuolemannaakka]

Aika luontevaa olisi sijoittaa tuo Sano jotakin Jukka, puhelun jälkeiseen pulssinkokeilutilanteeseen.

Vai mitä?

[Kuolemannaakka]

Ja edelleen lahdet olettamuksesta, etta tytto tajusi etta talossa oli vieras murhaaaja. Nainhan ei valttamatta lainkaan ollut. Painvastoin.

Nama viimeaikaiset syytteet huomioiden tyton kertomus on JOKA TAPAUKSESSA uudelleen puntarissa.
Saatta olla, etta tuomareiden usko varsinkin pelkkien LITTEROINTIEN perusteella tehtyihin paatelmiin tyton kertomusten uskottavuudesta horjuu nyt kun kaksi muuta lasta todistaa toisin. Muistanet, etta tama hovin uskoma tohtori ei ollut tavannut tyttoa ollenkaan eika edes nahnyt kuulusteluvideoita vaan tehnyt kaikki paatelmansa pelkkien litterointien perusteella?

Näissä teorioissa on ihan järjetön määrä epäuskottavuuksia ja sattumia peräperää, enkä tajua, miksette huomaa sitä. Jonkunverran voi sattumia olla, muttei kymmenittäin peräkkäin niin, että jokainen riippuu jokaisesta. Siitä tulee jo mahdotonta.

Painvastoin, huppisteoriassa on sattuma sattuman jalkeen perakkain. Nainhan sanoi syyttaja jo karajilla. Miksi et itse tajua sita?

Etkö sinä oikeasti lue vastauksiani? Juuri pääsen paasaamasta, että minun mielestäni tyttö ei tiennyt ulkopuolisista murhaajista, eikä murhaajista ylipäätään, ja sitten vaan tyynesti kirjoitat, että lähden olettamuksesta, että tyttö tiesi että talossa on murhaaja?? Meidän yhteisymmärrys ei etene mihinkään, kun en koskaan saa olla mistään asiasta edes SAMAA mieltä kanssasi, vaan käännät aina kaiken päälaelleen.

Eihän tytön käytöksessä mikään viittaa siihen, että hän tiesi, mitä on tekeillä. Tätä olen koko ajan sanonut. Ja millä hemmetillä hän edes olisi voinut tietää, ellei nyt sitten uskota, että hän katseli vierestä kun äiti puukotteli isiä, ja ehkä itsekin löi muutaman iskun?

Minun mielestäni tyttö tuli paikalle kesken puhelun, ja se ilmenee nauhalta hyvin helposti. Anneli selittää hänelle epäselvästi mitä on tekemässä ("soitin poliisille..."), eihän hän sitä selittäisi, mikäli puhelu olisi siinä otettu yksissätuumin yhdessä. Tämäkin jo kumoaa sen "Annelin oli pakko soittaa puhelu, kun tyttö yllätti"-version (joka muutenkin on aivan epälooginen, ja toki lyö ainakin taustanauhoitus-teoriaa korville oikein komiasti -sivuhuomautus-). Tyttö ei ole paniikissa, ei itke, ei tiedä mitä pitäisi sanoa poliisille, ei tiedä, mitä tapahtuu. Uskoo, että isä ei voi hyvin. Ei höpise murhaajista eikä siitä, että äiti löi isiä puukolla tai että äidille ja isille tuli riitaa.

Eikä hän nyt hyvänen aika menisi takkahuoneeseen kuikuilemaan, jos hän uskoisi, että siellä on murhaaja. Kuulusteluissakaan hän ei sellaista sanonut, että murhaajaa meni katsomaan. Eikä hän menisi veristä isäänsä katsomaan, jos tietäisi miltä huoneessa näyttää, mikä järki siinä olisi? Hän menee, kun ei tiedä, mitä tulossa on. Sitten pelästyy ja järkyttyy suunniltaan, kun isänsä näkee, ja juoksee pois. Ei tässä nyt todellakaan tarvitse lapsia olla kasvattanut (ja tuo on jo niin vanha vastaveto muutenkin...), että tietää, miten ihminen käyttäytyy. Niin paljon en ole kalkkiutunut, etten muistaisi millaista on olla lapsi. Tai ihminen ylipäätään.

[ulkosuomalainen]

Lähtöruutu kirjoitti:
Turre tuntuu noudattavan argumentoinnissaan samaa kaavaa. Haukkuu vastapuolta valehtelijaksi ja vaatii tarkkoja perusteita. Kun vastapuoli asiallisesti perustelee viittausten kera väitteensä, Turre tarttuukin johonkin sivulauseen sivulauseessa olevaan uuteen asiaan, ja alkaa uuden väittelyn tästä, saman loputtoman kaavan mukaan. Eihän tällainen lopu ikinä eikä varsinkaan johda mihinkään. Tietty voihan sitä aikansa kuluksi kinastella kinastelun ilosta.

Turre on palstan paras olkiukkojen vasaaja. Hyvin olet Lahtoruutu hoksannut kaavan. Kun katsot keita Turre haukkuu valehtelijoiksi, loydat myos useimmat tarkimmin lainauksia kayttavat ja viitteita antavat palstalaiset.

Ma oli kuvitellut, etta harva viitsii ruveta tahallisesti muuntelemaan totuutta jonkun palstavaittelyn voittaakseen. Itselle ei olisi tullut mieleenkaan vaivautua. Turrelle kuitenkin naita totuuden-muuntelijoita tulee vastaan koko ajan. Mites se suomalainen sananlasku meneekaan -- varas olettaa, etta kaikki varastavat?

Ilmankos taalla on vaannetty samoista jutuista vuosikausia eika kaikkien tunnustamia faktoja taida olla kuin etta jossain oli kuollut mies kun poliisi tuli paikalle. (Sirpa on eri mielta myos ruumiin henkilollisyydesta. Ja taisi valilla olla sita mielta, etta talokin on eri.)

[Tara]

Aika luontevaa olisi sijoittaa tuo Sano jotakin Jukka, puhelun jälkeiseen pulssinkokeilutilanteeseen.

Vai mitä?

No, miksei, voisi ollakin, mutta kun emme vain voi tietää varmasti. Se on siinä puhuttelussa, josta on olemassa vain muistio, ei litterointia. Samassa kappaleessa lukee näin, 188:

"Iskä oli ihan liikkumattomana. Jossakin vaiheessa iskä kutsui äitiä sen lempinimellä Annu. Jotenkin sellaisesti hätäisesti iskä huusi Annua, varmaan hänestä tuli paljon verta siinä vaiheessa. Mielestäni äiti sanoi jossain vaiheessa, sano jotakin Jukka."

Seuraava kappale alkaa: " Olin jossain vaiheessa puhelimessa, äiti oli soittanut lankapuhelimella apua."

Tuossa kappaleessa ei muuta olekaan. Miksi lapsi muuten sanoo, että äiti soitti lankapuhelimella - soitteliko äiti sitten joskus jollain muullakin puhelimella, esim kännykällä?? Miksi lapsi teki tuon erottelun?

..kunhan pisti silmään, tässä vähän kiireinen..Anneli ei oikein osannut sitä Jukan kännykkää käyttää..eikö hän näin ole todennut? On.

nonih... kiire kiire ku hatutekijällä..

Niin, missä jossain välissä?

Luulisi, että puhuttelun muistio on kirjoitettu kronologisesti siinä järjestykseesä kuin lapsi on vastaillut kysymyksiin.

[Tara]

^Jotain perää tuossa voisi olla, Tara. Voisi ajatella, että nuorin lapsista olisi voinut olla siellä peiton alla Annelin vetäessä peittoa ylemmäs juuri, kun vanhin tytär kävi takkahuoneen ovensuussa. Jos tämä pitäisi paikkansa, olisi mielenkiintoista tietää, oliko esimerkiksi poika vielä hereillä silloin, kun nuorin talutettiin sänkyynsä. Tällöin hän ehkä kykenisi muistamaan, oliko pauketta kuulunut jo ennen nuorimman tuloa lastenhuoneeseen.

7.12.2006 kuulusteluihin en ole perehtynyt, joten en osaa sijoittaa noita 'sano jotakin Jukka' -pyyntöjä mihinkään sen tarkemmin. Kyse voi olla jostain tivaamisesta riidan yhteydessä tai todellakin Jukan astaloinnin jälkeisistä Annelin sanoista. Vähän enemmän tietoa tarvitsisin, jotta voisin jotain itse sanoa.

Aivan totta, tuskin he siinä sängyllä muutenkaan ilman peittoa makailivat, jos lasta kerran siinä nukutettiin, usein Jukan ja Annelin välissä. Pikasso joskus oivalsi, että Anneli on saattanut olla silloin alasti, ei kai sitä sentään ihan estoitta sängyllä kelteisillään kun talossa vielä oli liikettä - vaan mistäpä mä tämmöisiä tietäisin. Peittoa oli pitänyt rinnan ylitse vedettynä. Minusta se oli jotenkin aika hyvä ajatus. Ilmankos lapsista kukaan ei pystynyt muistamaan millainen yöpaita äidillä oli päällään silloin yöllä. Eivät saaneet sanoa, että sillä ollut ei mittää..??

Harmi, ei taideta saada tietää mitä lapset ovat kertoneet lisää..tarkemmin, vapaammin. Mutta ehkä murhaoikeudenkäynnin jatkuessa, jotain kuitenkin. Niin, jos se jatkuu. Uskoisin että kyllä.

[ulkosuomalainen]

Kuolemannaakka kirjoitti
Etkö sinä oikeasti lue vastauksiani? Juuri pääsen paasaamasta, että minun mielestäni tyttö ei tiennyt ulkopuolisista murhaajista, eikä murhaajista ylipäätään, ja sitten vaan tyynesti kirjoitat, että lähden olettamuksesta, että tyttö tiesi että talossa on murhaaja?? Meidän yhteisymmärrys ei etene mihinkään, kun en koskaan saa olla mistään asiasta edes SAMAA mieltä kanssasi, vaan käännät aina kaiken päälaelleen.

Sori. Oikaisin mutkia. Ollaan jankatty liian pitkaan.

Tytto oli kuullut metelia, kaynyt katsomassa. Nahnyt ikkunan rikki ja vanhemmat pystyssa ja kirkumassa. Normaalia arkea Tahtisentiella? Ekassa kuulustelussa kuitenkin jo kertoo pelanneensa eika uskaltaneensa ottaa valoa kun meni HUONEESTAAN takkahuoneelle uudestaan kun pelkasi roiston hyokkaavan kimppuunsa. ( Eka kuulustelu 1.12.2006).

Tassa valissa kay hirvea meteli kun huppu tulee sisaan ja rupeaa hakkaamaan Jukkaa ja huitoo Annelia ja Anneli juoksee kuistille, huutaen mennessaan lapsille, etta menkaa ulos, taalla on murhaaja. Tulee takaisin, soittaa Hakeen. Kertoo Hakelle tappajasta talossa. Meteli jatkuu taustalla. Jukka ei myy henkeaan halvalla. (Kuuleksa kun mun mieheni huutaa, kysyy Annu puhelimessa.)

Tytto ei kuitenkaan kuule tasta mitaan. Miksi?

Seuraavaksi Anneli HUUTAA murhaajasta valittamatta lapsen puhelimeen. Tama ei kuitenkaan kysy mita on tapahtumassa takkahuoneessa tai mika iskalla on vaan MITA MA SANON?

Jne

Eli mun paras meriselitys on, etta talossa ei ollut todellakaan tapahtunut/kuulunut yhtaan mitaan minka tytto oli alunperin kasittanyt ulkopuolisen murhaajan tekemaksi. 1.12.2006 kuulustelussa kuuluu jo jalkeenpain selittely/aidin vaikutus.

Sina taas lahdet olettamuksesta, etta talossa oli itse asiassa huppu ja murha taydessa kaynnissa mutta jostain syysta tytto ei vain sitten kuullut tai havainnut tasta yhtikas mitaan ennenkuin vasta puhelimesta lahtiessaan, katsomaan mennessaan, kun naki iskan verissaan lattialla.

Mun mielesta tama olisi ollut pienessa talossa mahdotonta. Turre on mm. todistanut epatoivoisesti, etta tytto ei nukkunut valilla. Silti tama ei kerro missaan kuulustelussa kuulleensa kamppailun aania. Tama on minusta erittain epatodennakoista.

Mutta enempaa en jaksa. Ihan rehellisesti tassa vaiheessa on enaa mahdotonta ihan kunnolla ajatuksella lukea pitkia posteja. Pahoitteluni.

[Kuolemannaakka]

Huppis- ja Anneli-teorian eroista:

Huppis-teoria on suoraviivainen. Se antaa ne jäljet, joita paikalle jäi, se ei vaadi ylimääräisiä kieroiluja ja lavastuksia. Se antaa paljon enemmän liikkumavaraa toiminnoille. Jokainen havaittu jälki voidaan selittää luonnollisen toiminnan tuloksena. Jos esim keittiössä olisi Jukan verta, niin tämä olisi tosi vaikea selittää huppis-teorialla...jouduttaisiin väkinäisiin oletuksiin ja väitöksiin, että huppis vaikka pesuhuoneen kautta kiersi keittiöön tai ehkä Jukan verta putosi Annelin vaatteista sinne. Ei olisi yhtään vakuuttavaa vaan noloa.

Mutta perusperiaatteeltaan huppis-teoria on aivan yksinkertainen: joku rikkoi ikkunan, tuli siitä sisään, tappoi perheen pään veitsellä ja meni samaa tietä pois. Jäljet sopivat tähän kertomukseen: ne ovat siellä missä pitääkin. Pystypainijäljet siellä missä pystypainittiin, veriset poistumisjäljet siellä mistä poistuttiin, verijäljet terassilla osoittamassa poistumista, kengänjälki tuolilla osoittamassa siitä kulkua, kuidut lasinreunoissa osoittamassa ikkunasta änkeämistä, kuidut Jukassa osoittamassa taistelua, torjuntavammat osoittamassa kamppailua, Jukan huudot ja kolinat osoittamassa kamppailua, silminnäkijäkertomukset ulkopuolisesta täydentämässä jälkiä. Päällisin puolin ei ole mitään ristiriitoja, mitään konkreettista ristiriitaa.
Poistuminen tontilta on ollut pakko tapahtua asvalttia pitkin, jolloin koira ei saa jälkeä, ja talon edestähän ei edes yritetty. Siis mikään ei todista, ettei tämmöinen huppis paikalla olisi ollut. Murhapaikalla löytyneestä halosta löytyy vierasta dna:ta, sattumalta juuri siitä halosta jolla Jukkaa on ehkä lyöty tai jolla Jukka itse on lyönyt.

Ja Annelista taas ei löydy mitään merkkejä kamppailusta tai murhaan osallistumisesta. Ei jälkiä väärässä paikassa. Ei löydy astaloita, vaatteita, kenkiä, ei mitään.

Huppis-teoria on siinä mielessä helpompi, että Huppis voi olla poistunut paikalta silmä mustana, mutta hän POISTUI paikalta vieden kamat mukanaan, eikä sen vuoksi ole meidän punnittavanamme. Anneli ei poistunut, ja niinpä hänen ulkomuotonsa, nauha ja jäljet rajaavat hänen mahdollisuuksiaan murhaan paljon enemmän.

Okei, mitä sattumia oli huppis-teoriassa:
1) huppis ei saanut ovea auki, lukko oli erikoinen. Kaikki hengissä selvinneet kuulusteltavat ovat kertoneet, että ikkuna hajotettiin kahdessa erässä. Tätähän ei Annelin laisinkaan olisi tarvinnut kertoa, mikäli hänen suggerointitaitonsa lapsiin olisi ollut hyvä. Hän olisi voinut kehitellä ihan toisenlaisen tarinankin, ja lapset toki olisi saatu se vahvistamaan. Mutta kertoi kuitenkin näin.
Kysymys: jos joku aikoo murtautua taloon, ja rikkoo sen ikkunan, yrittäen saada oven auki, mutta ei saakaan, mitä hänen pitäisi tehdä, että hän olisi luonteva? Hän tietää, että sisällä varmaan herättiin, mikäli ylipäätään tietää, että joku on kotona. Pitäisikö hänen lähteä karkuun, vai jatkaa samantien mistään välittämättä rikkomista, vai vaikka huudella, että päästäkää sisään? Yritän aina kuvitella itseni siihen tilanteeseen, mitä itse tekisin. Pettäisikö kantti, ja vipeltäisin nopeasti puskien suojaan? Voisi hyvinkin käydä niin. Voisi olla, että juoksisin koko matkan kotiin, keikkahan näyttäisi kusevan täysin, pian olisi poliisit paikalla.

Voisi kuitenkin olla, että pysähtyisin pensaan taakse tarkkailemaan tilannetta, kun mitään ei kuuluisikaan. Tai voisi olla, että palkkamurhaajan tehtäväni ei antaisi karkuruutta periksi: pakko mennä sisään konstilla kuin konstilla. Tai voisi olla, että ajattelisin, että piru, eihän siellä ole ketään kotonakaan, nythän tuli helppo murtokeikka.
Eli onko se kovin ihmeellistä, että huppis piti rikkomisessa taukoa?
Pitää muistaa, että myös rikolliset ovat ihmisiä, eivätkä koneita. Murhaajillakin on ihan tavalliset pelot ja tunteet, eivätkä hekään pysty näkemään tulevaisuuteen. Kun miettii erilaisia teorioita, pitää aina nähdä tilanne sen kuvitteellisen tekijän näkökulmasta: mitä HÄN näkee ja tietää ko. hetkenä. Ulkona pälyilevä huppis ei välttämättä tiedä edes uhrinsa nimeä tai edes sitä, että hänestä tulee murhaaja muutaman minuutin sisällä. Välttämättä hän ei tiedä edes omaa nimeään=)

2) Jukan kannalta huono sattuma on hänen huono jalkansa, hidas kävely ja sängystä nousu ja takkahuoneen valojen sijainti terassin oven vieressä ja yölampun puuttuminen. Nämä lienevät faktoja kaikki, mutta vaikuttivat lopputulokseen. Lopputuloksena olisi toki voinut olla yhtä kaikki Jukan kuolema, mutta tapahtumat olisivat edenneet eri lailla.

3) lapsen herääminen johtui kohdasta yksi. Se ei ole sattuma, sillä tottakai moiseen pamahteluun herää, ja lapsi tulee katsomaan, mitä tapahtui. Se on suora ja looginen seuraus ikkunan rikkomisesta. Vain tauko on sattuma: jos huppis olisi kerralla roiminut ikkunan alas, lapsi olisi tupsahtanut keskelle taistelua.

4) Sattuma on, että terassilla on tuoleja. Ei kovin iso sattuma, sillä terasseilla yleensä on tuoleja. Tuolia huppis tarvitsee, että pääsee ikkunasta sisään.

5) Mitä muita sattumia on? Jukka ei ensimmäisten sirujen lentäessä maahan ryntää puhelimeen? Puhelimeen, joka on pimeässä olohuoneessa jossain tuolin käsinojalla vai missä se oli. Onko ihmeellinen sattuma, ettei Jukka osaa odottaa, että ikkunasta tulee ylivoimainen murhamies tai että hän haluaa puolustaa perhettään eikä lähde karkuun? Ehkä Anneli olisi nyt hengetön, jos Jukka olisi lähtenyt karkuun ja jättänyt Annelin sängylle huutamaan? Onko sattumaa, että suht idyllisellä omakotitaloalueella keskellä rauhallista sydän-satakuntaa ei oleta eikä ole rakennettu toimintamalleja sen varalle, että joku tulee keskellä yötä ikkunasta ja tappaa? Onko sattumaa, ettei huonojalkainen sosiaalityöntekijä pärjää tappelussa puukkomiehelle? Onko sattumaa, ettei murhaaja juokse ympäri taloa naisen ja lapsen perässä? Olisiko todennäköistä, että "oikea" murhaaja tekisi näin?

6) Onko Annelilta tyhmää juosta puhelimeen? Voi olla, monen mielestä varmaan on, ja ihan outoa käytöstä. Hän olisi voinut juosta ulos? Mitä hänestä siinä tapauksessa palstoilla kerrottaisiin?
Mutta tätä ei kai voi sattumaksi varsinaisesti sanoa. Toisaalta, vain puhelun vuoksi tutkijat tietävät, mitä kämpässä tapahtui. Ilman puhelua meillä olisi vain kuollut Jukka ja tuoreehko leski. Ilman puhelua ei Annelia vastaan olisi minkäänlaisia todisteita, koska mikään ei sido häntä rikokseen, mikään tekninen näyttö. Jos taas murha olisi ratkennut puheluun, ja sen pohjalta ulkopuolinen olisi saatu kiinni, kaikki taputtaisivat Annelia selkään tästä kylmäpäisestä ratkaisusta, jolla hän sai murhaajan äänen nauhalle.
Voiko Anneli ylipäätään tietää edes sitä, että Jukka tapetaan? Onko hän tuolla sisääntuloisekunnilla varma, että Jukka kuolee, ja sitten murhaaja lähtee hänen peräänsä ja tappaa hänet ja lapset? Voisiko tunkeutuja lähteä karkuun, kun kuulee, että poliisi soitetaan paikalle? Voisiko hän poistua Jukkaa edes tappamatta, voisiko olla kyseessä vain tavallinen mäiskintä, opetus Jukalle, musta silmä? Nämä on kysymyksiä, joita Annelin piti huoneesta juostessaan miettiä.

7) Murhaaja siis ei hyökkää vaimon ja lapsen kimppuun, tämä on teorialle olennainen seikka, mutta ei mahdoton ajatella. Puukkomies ei olekaan tainnut Suomessa lapsia tappaa juuri milloinkaan, saati kokonaista perhettä.
"Sattumaa" on, ettei murhaaja puhu/huuda. Olisiko hänen pakko puhua ja huutaa? Miksi olisi? Voisiko joku murahdus tai ähkäisy peittyä Jukan rääkymisen allekin? Tappelun aikanahan eniten luulisi irtoavan jotain ähinää, ei suinkaan silloin, kun Jukka jo makaa puolikuolleena maassa. Miksi siinä tilanteessa alkaisi kukaan mitään huutelemaan?

8 ) Ja mitä muita "sattumia" tässä nyt sitten on? Teorian vastustajien suurin sattuma taitaa olla se, että puhelun aikana olohuoneesta takkahuoneeseen vilkaissut lapsi ei oman kertomuksensa mukaan huomannut murhaajaa. Olohuone oli pimeä, eikä takkahuonekaan kirkkaasti valaistu. Iso takka tekee näköesteen juuri siihen kulmaan, missä murhaajan jäljistä päätellen piti ollakin. Ei tarvitse selittää väkinäisesti, että tyttö ei vaan nähnyt mitään, koska oli paniikista väliaikaisesti sokeutunut. Jos takkaa ei olisi, tai jos tyttö olisi kävellyt huoneeseen sisälle, olisi aika vaikea selittää, miksei hän olisi nähnyt murhaajaa. Jos Jukka olisi löytynyt Annelin paikalta sängystä, niin olisi vähän ihmeellistä, jos murhaajaa ei näkyisi. Mutta kun Jukka löytyi itsekin sieltä kulmasta, niin murhaaja ei tarvinnut sattumaa, koska ainoa paikka, missä hän olisi ylipäätään voinut olla, oli takan "takana".

Joten missä loppupeleissä on ne huppis-tarinan lukemattomat sattumat? Mikä tästä tarinasta tekee niin naurettavan ja mahdottoman? Se sopii jälkiin ja se sopii ääniin ja se sopii silminnäkijäkertomuksiin. Siitä huolimatta 75% minfolaisista on vakuuttunut, että Anneli tappoi Jukan. Mihin se luulo perustuu? Annelin tissivakoon?

Jos kirjoittaisin kaikki Anneli-teorian sattumat, niin kirjoituksesta tulisi pitkä kuin nälkävuosi. Sattumat eivät rajoittuisi edes pelkästään murhailtaan, vaan ne jatkuisivat epätodellisen huonon poliisitutkinnan merkeissä vuosikausia.


No nyt ei ollut chattia=)

[Valhalla]

Se kyllä pohdituttaa, että jos kaksi keskimmäistä lasta on antanut ymmärtää, että kukaan ulkopuolinen ei ollut paikalla ( TS ), ja kuitenkin kaikki neljä lasta on nyt esitettyjen syytteiden uhreja ( Apu ), niin mikäköhän on ollut tämä esikoisen rooli näissä selvittelyissä. Ja muista sisaruksistaan erotettuna. Eipä se estäne uutta tutkintaa murhasta oli kuinka päin vain - mutta jos ei ole kuvauksiaan antanut niin edessä se on kuitenkin. Jos taas on yhdessä samassa rintamassa sisariensa kanssa niin se on siinä. Yhdessä on ilmeisesti kuitenkin näissä lsh-asioissa.

Siinä on tyttö paljon vartijana.