HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[dryadalis]

Vai mahtaako virallinen totuus vakuutteluista huolimatta olla, ettei tätä alkuperäistä tallennetta ole enää tallessakaan?

Tämä on minusta erittäin mielenkiintoinen huomio.

Pyritään seuraavaksi hahmottamaan hälytyspuhelun aikajanaa. (Lisäys: tämä hahmotelma kasvoi odotettua laajemmaksi, enkä tässä kohtaa jaksa penkoa enempää asiasta. Olisi kiinnostavaa luoda vielä yksityiskohtaisempi selvitys hälytyspuhelun eri vaiheista mahdollisimman selkeästi. Saatan palata aiheeseen vielä myöhemmin. Avustavista tiedoista ei ole haittaa.)

joulukuu 2006

• Surmayö: hätäpuhelut, poliisien (mm. Laakkonen, oliko muita?) soitot

• MM kertoi ensimmäisillä Ulvila-käräjillä tehneensä hätäkeskustallenteesta jonkinlaisen ääniotteen mm. leikkaamalla sitä äänenkäsittelyohjelman avulla.(Hejac)

• 13.12.06 Niemen tekemä analyysi valmistuu:
  • ”Kenenkään muun puhetta ei selvästi taustalta
    kuulu. Joissakin kohdissa kuuluu hyvin lyhyitä miesääniä, joista ei saa selvää, ovatko ne uhrin, kuuluvatko ne
    hätäkeskuksesta vai ovatko ne ulkopuolisen tuottamia.”
  • ”kamppailun ääniä, juoksuaskeleita sekä kolahduksia”
  Lähde: Ulvilan surma (Kuolemannaakka)

maaliskuu 2007

• Ensimmäinen maininta hätäpuhelun sisällöstä (IL 8.3.2007)
  
  • tutkivalla poliisilla on käytössään yli neljän minuutin pituinen nauha uhrin vaimon soittamasta hätäpuhelusta.
    - Täällä on joku tappaja... Tulkaa nopeasti, hätääntynyt nainen aloitti lankaliittymästä soittamansa puhelun.
    
    Sen jälkeen hätäkeskuspäivystäjä puhutti naista minuuttien ajan

tammikuu 2008

• ... tutkinnanjohtaja Joutsenlahti lähetti puhelun Tampereen yliopiston hypermedialaboratorioon
  litteroitavaksi. Yliassistentti Mika Sihvonen kuunteli nauhaa kolme päivää ja teki litteroinnin, johon hän oli
  erotellut Auerin ja tytön, uhrin sekä tuntemattoman mieshenkilön äänet sekä erilaisia kolinoita, askeleita ja
  muita ääniä. Hän on merkinnyt viisi kohtaa, joissa hänen mielestään kuului ulkopuolisen ääni. Selvimmin
  ajassa 1:15 kuuluva kiroilu ”ttu!!”. Lisäksi hän kuulee ”vähintään neljän” juoksuaskeleen sarjan Auerin
  ollessa puhelimessa ja metallisen kilahduksen taustalta kohdassa 2:42, jolloin Auer on juuri palaamassa
  puhelimeen. Niemi ei omassa analyysissään kuullut uhrin ääntelevän mitenkään ennen hätäpuhelun kohtaa
  0:23, mutta Sihvonen kuuli hänen äänensä jo aivan alussa useampaan kertaan. Kahden minuutin kohdalle
  Sihvonen oli litteroinut tytön kysymyksen ”Ketä siellä on?”.Lähde: Ulvilan surma (Kuolemannaakka)

Kuolemannaakan järkäleestä tiivistin oheiset (syksy 2008 - elokuu 2009) asiat:

Syksy 2008

• Santaoja kuulee ensimmäisen kerran väitetyn "kuole"-huudon, mutta ei tuo sitä esille rekonstruktiossa.
  Viimeistään kesäkuu 2009: Niemi kuulee Santaojalta "kuole"-kohdasta ja alkaa tutkia sitä. Hän ei itse kuule sitä selvästi. Niemi lähettää ääninäytteen FBI:lle analysoitavaksi.

elokuu 2009

• FBI pyytää tutkijaa matkustamaan Washingtoniin tulkkaamaan nauhaa, mutta kukaan ei lähde. Tämä näyttää merkitsevän sitä, että Niemi vetää pyynnön takaisin.

13.8.2009

• Kaksi päivää FBI:n pyynnön jälkeen Santaoja lähettää Niemelle hätäpuhelun cd:n merkinnällä "kiire!" ja viitteenä "keskustelu tutkija Niemi-Laitinen - ryk Santaoja". Samana päivänä Niemi antaa lausunnon, jossa hän vahvistaa Annelin huutavan jotain, joka loppuu "(u)-ole".

24.8.2009

• Niemi saa uuden version hätäkeskuspuhelun tallenteesta, jossa Santaoja pyytää häntä tutkimaan tarkemmin kahden minuutin kohtaa. Niemi on varovainen lausunnossaan eikä kuule epäillyn tai kenenkään muun kiroavan.

maaliskuu 2010

• Hätäpuhelun litterointi julkaistaan (IL 30.3.2010)

huhtikuu 2010

• Porin käräjäoikeudessa kuunneltiin Ulvilan surmayönä tallennettu hätäpuhelu.(IL 14.4.2010)
  • Kun Auer poistuu puhelimesta, kuuluu taustalta kova huuto. Erityisen voimakkaasti nauhalla kuuluu Anneli Auerin huuto "Hiljaa". Myös uhrin Jukka S. Lahden valitus kuuluu selkeästi.
  Poliisi kuuli kuole-sanan (IL 30.4.2010)
  • Puolustusasianajaja toi jälleen oikeudessa esiin erikoisia seikkoja poliisin tutkinnasta. Selvisi, että hätäpuhelulitterointiin kirjattu uole-sana on peräisin poliisin tutkijalta, ei ääniin erikoistuneelta tutkijalta.
    
    - Oliko niin, että porilainen poliisi, jutun tutkija, kertoi teille, että nauhalta kuuluu uole-sana? Ette olleet kuulleet sitä itse sitä ennen?
    
    Äänitutkija myönsi asian.
    
    - Hän pyysi tutkimaan tätä kohtaa tarkemmin. Hän sanoi, että oletettavasti nauhalta kuuluu sana kuole. En ole sitä kuitenkaan ihan samalla tavalla kuullut.
    
    Manner halusi myös tietää, ehdottiko poliisi äänitutkijalle, että nauhalta kuuluu myös kirosana helvetti.
    
    - Kyllä. Hän kysyi millä äänenpainolla se kirosana sanotaan. En voi sitä sanoa, koska en kuule kirosanaa, Niemi-Laitinen kertoi.
    
    Auer on aiemmin kritisoinut oikeudessa voimakkaasti samaista poliisia. Syytetyn mukaan poliisi paljasti Auerille "pitäneensä tätä syyllisenä jo vuosia". Auerin mielestä poliisi painosti häntä kuulusteluissa ja kertoi asioita hätäpuhelusta, jotka eivät pitäneet paikkaansa.

kesä 2010

• Hätäpuhelun rekonstruktiot

toukokuu 2011


Puolustuksen uusi todistaja kuuli hätäpuhelusta ihmisäänen (IL 18.5.2011)

Artikkelista poimittua:

• Finnvox-studioiden toimitusjohtajan Risto Hemmin mukaan ääni ei muistuta uhrin ääntä. Hänen mukaansa ei voida kuitenkaan todeta, että talossa olisi ollut ulkopuolinen.
  
  Hemmin mukaan kohdassa, jossa tyttö tulee puhelimeen, kuuluu taustalta ääni, joka voi kuulua ihmiselle.
  - Se kuulostaa ihmisen aikaansaamalta ääneltä, se on hyvin tummasävyinen. Se ei kuulosta samalta kuin uhri.
  
  Siellä on näitä ääniä, on yksi ihmisääni ja yksi iso rasaus. Noin voimakasta ääntä ei Anneli tai lapsi olisi saanut aikaan. Mutta arvailuihin ei voi perustaa mitään. Johtopäätökset täytyy perustaa siihen, minkä kaikki kuulee.
  
  Hemmi esitteli oikeudelle myös naksahdusta, joka kuuluu lapsen kovan huudon aikana.
  
  - Olen miettinyt mikä ääni se voisi olla. Tuo ääni muistuttaa rekonstruktiossa kuuluvaa ääntä, jossa astutaan lasin päälle. Mutta mikrofonissa ei ole kameraa emmekä me näe äänien aiheuttajaa.

Vuosi 2012

• Alkuperäinen hätäpuhelun tallenne palautetaan Häken arkistosta. Tämä tapahtuu sen vuoksi, että oli epäselvyyttä siitä, ovatko käytössä olevat versiot aitoja.

toukokuu 2012

Syyttäjän uusi hätäpuhelutodiste (IL 11.5.2012)

• Syyttäjien korkeimmalle oikeudelle toimittamassa Ulvilan surman lisätutkintamateriaalissa on mukana myös kaksi hätäpuhelutallennetta.
  • Toisessa hätäpuhelutallenteessa on kuultavissa koko Auerin soittama puhelu. Toinen tallenne on rikosteknisen laboratorion äänitutkijan editoima tallenne, johon on eritelty pelkästään Jukka S. Lahden äänet.

elokuu 2013

Puolustus: Hätäpuhelun litterointi on epäluotettavaa (IL 28.8.2013)

• Puolustuksen teemana on se, että litteroinnit ovat muuttunut merkittävästi vuosien varrella.
  
  Sama henkilö teki litteroinnit hätäkeskusnauhasta poliisille vuosina 2006 ja 2009. Mannerin mukaan yksi merkittävimmistä eroista on se, että 2006 litteroija on pohtinut mahdollisia eri kohtia, joissa ulkopuolinen tekijä voi kuulua. Vuonna 2009 litteroija ei ole enää tehnyt yhtään merkintöjä ulkopuolisesta tekijästä.

Vuosi 2015

• "Kuole" tulee jälleen otsikoihin, kun kapellimestari Raine Ampuja, joka oli kirjoitellut Murha.info-sivustolla viiden vuoden ajan amatöörisalapoliisina, ottaa yhteyttä Tuija Niemeen ja esittää uuden teorian hätäpuhelusta.

Lähde: Ulvilan surma (Kuolemannaakka)

• Ääniasiantuntija Micke Nyström tekee oman analyysinsä nauhasta puolustuksen pyynnöstä, vastineena Raine Ampujan ryhmän väitteille. Nyströmin havainnot viittaavat siihen, että nauhaa on mahdollisesti manipuloitu tietyissä kohdissa, mutta manipuloijan henkilöllisyys jää epäselväksi. Auer ei olisi voinut jälkikäteen muuttaa poliisin nauhoja, mikä herättää kysymyksiä manipulaation mahdollisesta tekijästä ja tarkoituksesta.

Lähde: Ulvilan surma (Kuolemannaakka)

[dryadalis]

viewtopic.php?p=1549158#p1549158

Kuulustelupäivä 11.12.2006

• Tuomas H, poliisi:

  Ajoin tapahtumapaikalle ja aluksi kun Laakkonen soitti kohteeseen, hän piti puhelinta kaiutinasennossa ja kuulin taustalta lapserm ääntä. Ihmettelimme aluksi puhelun alussa lapsen ääntä, emme saaneet tarkkaan selvää puheesta. L nosti luurin korvalleen ja toisti asioita, mitä hän puhelun aikana kuuli.(Tara: seuraava lause on ensin kirjoitettu alkamaan sanalla Lapsi, mutta se sana on viivattu yli ja sen alle on kirjoitettu käsin JOKU)JOKU) vastasi puheluun, tämän jälkeen L:nen keskusteli jonkun aikuisen kanssa.
  Laakkonen toisti, että uhri on eloton.
  
  ---
  
  Kun puhelu häkeen loppui, poliisi soitti kohteeseen. Äiti tarkisti miehen tilan poliisin soiton jälkeen. Äiti kertoi, että tekijä lähti poliisin puhelun aikana pois talosta (?!! alleviivaus Tara)
  En tarkemmin kysynyt mitä kautta tekijä poistui talosta. Jostakin oli tiedossa se, että tekijä poistui siitä takaa rikotun ikkunan kautta.

Miten tämä kuulostaa niin tutulta? Tyttö tulee puhelimeen, huutaa epäselvästi. Tämän jälkeen tallenteelta on kuultavissa keskustelu aikuisen henkilön kanssa, minkä aikana uhrista tulee eloton ja epäilty poistuu asunnosta. Olen varmasti kuullut tämän joskus joltain netissä pyörivältä hätäpuhelutallenteelta.

[TurkuDet]

Harmittaa kun se ensimmäinen julki tullut häke versio meni n. 9 vuotta sitten hajonneen koneen mukana. Siitä kuuli selvästi murhaajan äänet (samalla kun Anneli Auer oli puhelimessa). Jos jollain on se vielä se ihan eka (tod näk sensuroimaton) versio ni laittakaa jakoon. Siinä kuuli selvästi murhaajan kiroilun ja kun Anneli Auer on puhelimessa ni kunnon mätke kuuluu taustalta. Mut voin sanoa et kuuntelin sen tuhansia kertoja ja siinä ei jäänyt mitään epäselvyyttä että Lahti tapettiin kun Auer oli luurissa. Ja myöskin tekijän murre ei ollut ainakaan täältä Turusta päin. Porin murteelta kuulosti... Jumalautto. Turussa en ole kuullut kenenkään kiroavan jumalautto! Ja kuulosti myös että tekijä sanoi "nuin".

[Kuolemannaakka]

viewtopic.php?p=1549158#p1549158

Kuulustelupäivä 11.12.2006

• Tuomas H, poliisi:

  Ajoin tapahtumapaikalle ja aluksi kun Laakkonen soitti kohteeseen, hän piti puhelinta kaiutinasennossa ja kuulin taustalta lapserm ääntä. Ihmettelimme aluksi puhelun alussa lapsen ääntä, emme saaneet tarkkaan selvää puheesta. L nosti luurin korvalleen ja toisti asioita, mitä hän puhelun aikana kuuli.(Tara: seuraava lause on ensin kirjoitettu alkamaan sanalla Lapsi, mutta se sana on viivattu yli ja sen alle on kirjoitettu käsin JOKU)JOKU) vastasi puheluun, tämän jälkeen L:nen keskusteli jonkun aikuisen kanssa.
  Laakkonen toisti, että uhri on eloton.
  
  ---
  
  Kun puhelu häkeen loppui, poliisi soitti kohteeseen. Äiti tarkisti miehen tilan poliisin soiton jälkeen. Äiti kertoi, että tekijä lähti poliisin puhelun aikana pois talosta (?!! alleviivaus Tara)
  En tarkemmin kysynyt mitä kautta tekijä poistui talosta. Jostakin oli tiedossa se, että tekijä poistui siitä takaa rikotun ikkunan kautta.

Miten tämä kuulostaa niin tutulta? Tyttö tulee puhelimeen, huutaa epäselvästi. Tämän jälkeen tallenteelta on kuultavissa keskustelu aikuisen henkilön kanssa, minkä aikana uhrista tulee eloton ja epäilty poistuu asunnosta. Olen varmasti kuullut tämän joskus joltain netissä pyörivältä hätäpuhelutallenteelta.

Tämä Härmän kuuleminen on varmuudella väärin muisteltu, koska Auerhan kertoo jo häke-puhelun aikana, että tekijä poistui. Puheluita oli siis kaksi: häke-puhelu ja noin 20-30sek sen jälkeen tullut matkalla olleiden poliisien soitto Tähtisentielle. Amanda oli silloin vastannut ja antoi puhelimen Annelille. Tästä tuli se rahina ja epäselvyys, kuka puhelimessa aluksi oli. Ei Amanda varmaankaan edes sanonut puhelimeen mitään, koska oli umpishokissa tapahtumista ja vapisi vielä silminnähden poliisien tultua n. 2min puhelun jälkeen paikalle. Hän ei seuraavana päivänä edes ensin muistanut koko poliisien puhelua, vaan sekotti sen häken puheluun (Annelihan kertoi häkepuhelun aikana Amandalle että soittaa poliisille, eikä minnekään häkeen, mitä nyt ei lapsi edes tietäisi muutenkaan!)

Mutta siis Härmä on kertonut, että Anneli kertoi poliiseille että tekijä poistui heidän puhelunsa aikana. Tässä on väärinkäsitys, Anneli on tietysti höpöttänyt sekavasti asiaa ja on puhunut poliisista, kun tarkoitti häke-puhelua. Myöskin Laakkosen todistus asiasta poikkeaa hiukan Härmän todistuksesta. Hän kertoo, että Annelin mukaan tekijä oli poistunut, siis ei ollut puhelun aikana talossa. Mutta häke-puhelun aikana oli, ja Anneli piti sitä soittoa poliisille soittamisena.

[Vareksenpoikanen]

Valituslupahakemuksesta 1490-1491

Näyte 26 Hätäpuhelu 1.12.2006 Satakunnan hätäkeskukseen

Tutkimusaineiston arviointi: Näyte 26 on hätäkeskuksen NiceLog- tallennusjärjestelmän tallentama puhelu, kestoltaan 4 minuuuttia 20 sekuntia.

Tutkimustulokset ja niiden tulkinta:

On mahdollista, että näytteen 26 taustalla kuuluvat miehen valitukset ja kolahdukset on nauhoitettu aikaisemmin ja soitettu hätäkeskuspuhelun aikana.

Jos tallennusta on käytetty, selittää se voimakkuuseroja näytteellä 26. Uhrin äänet ovat välillä voimakkaita ja kuulostavat tulevan lähempää puhelinta kuin takkahuone, välillä huudot taas ovat vaimeampia. Nämä ns. vaimeammat huudot ovat kutenkin perustaajuudeltaan korkeita, mikä tutkimustulosten perusteella yleensä liittyy voimakkaaseen äänentuottoon. Vaimeammat huudot näytteellä 26 voivat siis olla voimakkaammin tuotettuja kuin ns. voimakkaalta kuulostavat huudot.
Nämä em. voimakkuuserot voivat johtua joko siitä, että uhri on liikkunut asunnossa puhelun aikana myös takkahuoneen ulkopuolella tai siitä, että mahdolliset tallennukset on tehty eri etäisyyksiltä, mahdollisesti eri aikoina ja ne soivat puhelun taustalla.

Näytteellä 26 kohdassa 1:51 soittajan repliikki "Lähtiksejo" on huomattavasti vaimeampi kuin uhrin huudot ennen ja jälkeen em. soittajan repliikin.
Näytteen 26 taustaäänet tulevat siis jostain lähempää kuin missä soittaja on huutaessaan "Lähtiksejo".

On mahdollista, että myös näytteen 26 aikaiset juoksuaskeleiden äänet ja ovien kolahdukset on saatettu tallentaa etukäteen ja soittaa hätäpuhelun aikana.

Uhrin äänet ovat erikoisia, koska hän ei varsinaisesti puhu kenellekään. Uhri huutaa Annua apuun kahdessa kohtaa mutta muutoin hänen äänetlynsä on valitusta ja huutoa, joka ei erityisesti ole suunnattu kenellekään tietylle henkilölle.

Näytteellä 26 uhrin ääntä ei kuulu enää 2:27 kohdan jälkeen ja soittajakin sen toteaa kohdassa 3:10. Jos uhrin äänet on tallennettu etukäteen, niin silloin uhrin hiljeneminen ei tapahdukaan näytteen 26 aikana, vaan se on voinut tapahtua jo aikaisemmin.

Tutkimusalueesta vastaava

Tuija Niemi
tutkija

taavetti on vuonna 2012 kopioinut tutkija Tuija Niemin hätäkeskustallenteesta tekemän lausunnon.
Lausunto todistaa että huoneakustiikkaa ei ole otettu huomioon.
Lahden valitus kuuluu eri voimakkuuksin, samoin Auerin puhe. Siis tutkija Tuija Niemen lausunnon mukaan.

Akustiikan vaikutus puheluun pitäisi tutkia.
Tässä tutkija Tuija Niemi ei selvästikään ole kartalla. Vaikka ehdottaakin että Lahti olisi mahdollisesti ollut välillä eri huoneessa, kun voimakkuuserot niin vaihtelevat. Voimakkuuserot johtuu akustiikasta, siitä missä asennossa ja mihin päin ääni on lähtenyt.

Näissä lausunnoissa ei myöskään missään ole otettu huomioon rikotun ikkunan kautta tulevia ulkoilman ääniä.
(Luultavasti palokuntakin oli vielä siellä Antinkartanossa jälkisammutuksessa ja se kun on jonkun tiedon mukaan vain 500 metrin päässä Tähtisentiestä? Vai oliko Antinkartanoon johtava tie 500 metrin päässä? Joka tapauksessa pelastuslaituksen yksiköt pitävät yleensä ääntä vielä jälkisammutustilanteessa vaikkei sireenit päällä enää olekkaan.)
Mitkä äänet tallenteelta ovat ulkoa tulevia.
Alkuperäisellä tallenteelta kuuluu ihan lopussa: "poliisi soittaa sit..." jälkeen joko mopon tai auton loittoneva ääni.

[Vareksenpoikanen]

Vaasan HO: "284. Hätäkeskuspuhelutallenteella ei kuulu ulkopuolisen henkilön puhetta, eikä muitakaan sellaisia selvästi tunnistettavia ääniä, jotka olisi mahdollista liittää ulkopuoliseen tekijään. Ottaen huomioon rikoksen tekopaikkana olleen takkahuoneen ja keittiön välinen etäisyys, noin 10–12 metriä, ja se, että Anneli Auer on puhunut tavanomaisella, hieman kiihtyneellä äänellä puhelimeen, on Anneli Auerin puhelu ja sen sisältö ollut kuultavissa takkahuoneessa. Täm..."

Kun välimatka 10-12 metriä on selvää että kaikki äänet eivät kuulu.
Meillä kämppä on kolmetoista metriä pitkä ja vaikka väliovet olisivat auki niin normaalista puheesta ei saa selvää toisessa päässä taloa.
Eikä esim. seinäkellon tikitys toisen pään päätyseinältä kuuluu edes puoleenväliin taloa. Ei kuulu edes kahvinkeittimen kurnutus.

Tällä hetkellä pidän mahdottomana sitä että murhaajan ääniä olisi kuulunut takkahuoneesta keittiöön.

Monet pitävät yöllä jossain huoneessa radioa päällä, - hiljaisella. Tällaista tapaa ei ilmeisesti Tähtisen tiellä ollut? Sekin hukuttaa muut äänet.
Mutta koska kyseessä lapsiperhe niin todennäköisesti siinä hiljaisuudessa kuunneltiin sitä että alkaako joku lapsista yöllä itkeä. Varmaan niin on monesti käynyt. Hampaat puhkeaa, nuha-kuumetta ilmaantuu, joku herää pahaan uneen jne... Ja on ihan normaalia.

Poliiseilla ei oo ilmeisesti todellista käsitystä lapsiperheen yöstä.

[zem]

Hätäpuhelun litteraatiosta, minkä Tuija Niemi – oletettavasti - teki KRP:lle, on jätetty pois ulkopuoliseen viittaavat äänet. Tai sitten kyseiset äänet on laitettu virheellisesti Jukka Lahden tai Anneli Auerin suuhun.

Juuri systemaattisuus, millä ulkopuolisen äänet on eliminoitu, on selkeä osoitus vääristelyn tahallisuudesta.

Ja kun tallenteesta on ilmiselvästi tehty räikea litterointiväärennös, ei ole mahdotonta, että kuuluisalla ”uole” -huudolla on korvattu tytön alkuperäinen, Tamperelaisen tutkijan kirjaama ”Ketä siel on?” (muistaakseni). Kysymys sopii sisällöltään tilanteeseen, toisin kuin tytön hengityksen katkeaminen ja vaikeneminen.

Valitettavaa, että esim. Kuolemannaakka, joka on muuten käsitellyt yksityiskohtaisesti jutun vääristelyjä, ei ole kyennyt pureutumaan tallenteen sisällön vääristelyihin, mitkä ovat samaa sarjaa muiden vinouttamisien kanssa ja vähintään yhtä ilmeisiä.

Sittemmin Tuija Nieni, tultuaan litteroinnin osalta paljastetuksi, siirtyi ”tallenneteoriaan” ja keinopäihin yms. Saa nähdä, jatkuuko vääristelyjen sarja Turun hovioikeuden lsh-purku käsittelyssä.

[mikkihirmu]

Tamperelaisen tutkijan kirjaama ”Ketä siel on?” (muistaakseni). Kysymys sopii sisällöltään tilanteeseen, toisin kuin tytön hengityksen katkeaminen ja vaikeneminen.

Tarkennan vielä hiukan tuota lausetta ,(vaikka en Porista olekaan ,mutta sukua on paljon) ;"Ketä siel on?"
Vaikka kyseessä on pieni seikka ,niin Porissa puhekieli on siinä mielessä poikkeavalyhyttä ,että sanominen yleensä päättyy aina lyhyesti.
Eli tässä tapauksessa ;"Ketä siel o" ja kun se sanotaan nopeasti ilman sanavälejä niin sen voi kuulla näin;"Ketäsielo" Ja kun kuuleminen voi olla jonkun verran etäällä
Saattaa kuulija ymmärtää koko sananivaskan sanaksi "kuole"

[zem]

"Tampereen litteroija" on kirjoittanut kohdan muotoon:

[Tytär: Ketä siellä
on?]

Pari asiaa:

Eli puhujana on tytär. Litteroija on tuskin voinut sekoittaa tytön ääntä naisen ääneen, siinä on esim. äänenkorkeudessa selvä ero.
Ja sana "-uooole" , venytettyine vokaalieineen, tuskin sekoittuu sanoihin "Ketä siel on".

Mutta olihan selitysyrityksesi kekseliäs...

[Pieni liekki]

"Tampereen litteroija" on kirjoittanut kohdan muotoon:

[Tytär: Ketä siellä
on?]

Pari asiaa:

Eli puhujana on tytär. Litteroija on tuskin voinut sekoittaa tytön ääntä naisen ääneen, siinä on esim. äänenkorkeudessa selvä ero.
Ja sana "-uooole" , venytettyine vokaalieineen, tuskin sekoittuu sanoihin "Ketä siel on".

Mutta olihan selitysyrityksesi kekseliäs...

Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa. Olisiko sinulla, zem, ideoita, miten me tavalliset kansalaiset voisimme vaikuttaa, että alkuperäinen hätäkeskustallenne saataisiin koko kansan kuunneltavaksi? Luulen, että moni asia voisi selkiytyä, jos tähän tapaukseen perehtyneet henkilöt pääsisivät kyseisen alkuperäistallenteen kuuntelemaan.

[Vareksenpoikanen]

Hätäpuhelun litteraatiosta, minkä Tuija Niemi – oletettavasti - teki KRP:lle, on jätetty pois ulkopuoliseen viittaavat äänet. Tai sitten kyseiset äänet on laitettu virheellisesti Jukka Lahden tai Anneli Auerin suuhun.

Juuri systemaattisuus, millä ulkopuolisen äänet on eliminoitu, on selkeä osoitus vääristelyn tahallisuudesta.

Ja kun tallenteesta on ilmiselvästi tehty räikea litterointiväärennös, ei ole mahdotonta, että kuuluisalla ”uole” -huudolla on korvattu tytön alkuperäinen, Tamperelaisen tutkijan kirjaama ”Ketä siel on?” (muistaakseni). Kysymys sopii sisällöltään tilanteeseen, toisin kuin tytön hengityksen katkeaminen ja vaikeneminen.

Valitettavaa, että esim. Kuolemannaakka, joka on muuten käsitellyt yksityiskohtaisesti jutun vääristelyjä, ei ole kyennyt pureutumaan tallenteen sisällön vääristelyihin, mitkä ovat samaa sarjaa muiden vinouttamisien kanssa ja vähintään yhtä ilmeisiä.

Sittemmin Tuija Nieni, tultuaan litteroinnin osalta paljastetuksi, siirtyi ”tallenneteoriaan” ja keinopäihin yms. Saa nähdä, jatkuuko vääristelyjen sarja Turun hovioikeuden lsh-purku käsittelyssä.

Minfon sääntöjen mukaan on lupa kirota!
Voi Vittu! Sanon minä.

Systemaattinen vääristely tätä HÄKE nauhaa kohtaan jatkuu, jatkuu, jatkuu... Eikä Kuusiranta saa sitä katkeamaan vieläkään.
23 sekunnin vuoksi nyt kirjoittanut kirjan, muttei saa alkuperäistä nauhaa kaikkien kuultavaksi.

Jos tämä Kuusirannan uusi yritys saada Auerista syyllinen onnistuu joskus, niin silloin on tuotava pöytään alkuperäinen nauha.

[Kuolemannaakka]

Hätäpuhelun litteraatiosta, minkä Tuija Niemi – oletettavasti - teki KRP:lle, on jätetty pois ulkopuoliseen viittaavat äänet. Tai sitten kyseiset äänet on laitettu virheellisesti Jukka Lahden tai Anneli Auerin suuhun.

Juuri systemaattisuus, millä ulkopuolisen äänet on eliminoitu, on selkeä osoitus vääristelyn tahallisuudesta.

Ja kun tallenteesta on ilmiselvästi tehty räikea litterointiväärennös, ei ole mahdotonta, että kuuluisalla ”uole” -huudolla on korvattu tytön alkuperäinen, Tamperelaisen tutkijan kirjaama ”Ketä siel on?” (muistaakseni). Kysymys sopii sisällöltään tilanteeseen, toisin kuin tytön hengityksen katkeaminen ja vaikeneminen.

Valitettavaa, että esim. Kuolemannaakka, joka on muuten käsitellyt yksityiskohtaisesti jutun vääristelyjä, ei ole kyennyt pureutumaan tallenteen sisällön vääristelyihin, mitkä ovat samaa sarjaa muiden vinouttamisien kanssa ja vähintään yhtä ilmeisiä.

Sittemmin Tuija Nieni, tultuaan litteroinnin osalta paljastetuksi, siirtyi ”tallenneteoriaan” ja keinopäihin yms. Saa nähdä, jatkuuko vääristelyjen sarja Turun hovioikeuden lsh-purku käsittelyssä.

Hmmm? "Ei ole kyennyt pureutumaan tallenteen sisällön vääristelyihin"? Mielestäni varsin perusteellisesti pureuduin esim tuohon "Ketä siellä on?"-teoriaan kirjassani (sivulta 40 alkaen), ja sitä toin esille. Olen myös kohta kohdalta käynyt läpi oman tulkintani nauhasta, tosin Susanna Launeen litterointiin verraten. Mutta varsinaisten repliikkien, siis henkilökohtaisen kuulokokemuksen "betonointia", eli varmaksi todeksi väittämistä olen välttänyt, koska uskon, että koska kuulokokemus on subjektiivinen, siinä tulee helposti virheitä, ja alkaa kuulla mitä tahtoo. Ja samoin eri kuuntelukerroilla kuulee erilaisesti.

Tallenteesta on yhtä monta litterointia, kuin on litteroijaakin, ja sen vuoksi on aika mahdoton sanoa, mikä niistä on oikea, ja onko kaikilla repliikeillä edes merkitystä. Nähdäkseni enemmän on merkitystä henkilöiden liikkeillä puhelun aikana, ja tietysti erityisesti Annelin liikkeillä. Sillä tämä arvoitus ratkeaa, koska en usko, että nauhalla kukaan sanoo mitään, mistä murhaaja voitaisiin tunnistaa.

Se nyt on selvä juttu, että Niemen 2009 tekemä litterointi oli, kuten kirjoitan, "voimakkaasti syyllistävä".

"Kolinoita hän yrittää selittää uudestaan tekemässään litteroinnissa,
jonka lopputulema on se, että Jukka, eli uhri itse, aiheuttaa nuo kolinat, sängyn siirtymiset (joka ei ole
sängyn siirtyminen, vaan ”laahaava ääni”) ja muut mäjähtelyt lattialla yksinään huutaessaan. Jos joku
”tuntematon” kävelee taustalla, sekin on ”pystyyn yrittävä uhri”. Jos joku tuntematon ääntelee, se vain
merkitään litterointiin sanalla ”tuntematon”, ja hypätään yli. Litteroinnissa lisäksi huomataan Annelin
”huutavan raivoisasti” ja ”todella raivoisasti”, kun taas loppupuolen itku kurkussa nyyhkäisyt jätetään
kokonaan mainitsematta. Jukka ei enää huuda Annua lainkaan, vaan auuu. Hän ei valita äyy, vaan huutaa
Annelille ”Häivy”. Sopivasti litterointia trimmaamalla ja repliikkejä eri riveille jakaen, hahmottuu siitä
nopeasti lukien selvä tapahtumakulku: Anneli käy aina välillä karjumassa pahasti loukkaantuneelle Jukalle,
joka viime voimillaan raahautuu takkahuoneessa ja pyytää surmaajaansa apuun sekä välillä höpisee jotain
siansaksaa, karjuu suoraa huutoa tuskasta tai syyttää vaimoaan huijaamisesta."

[Kuolemannaakka]

Esim tämä kohta minua ihmetytti kun omalla koneella olevaa tallennetta kuuntelin:
Susanna Launeen litterointi ja kommentti, ja oma kommenttini siihen:

1:14 Taustalta kuuluu painokas: Vittu! Tämä on ulkopuolinen murhaaja, sillä epäilty on puhelimessa ja
heti perään kuuluu uhrin älähdys kivusta


En saa tässä kohdassa kuulumaan yhtään mitään?? Useampi on kuullut tuon kirouksen (mm.
Mika Sihvosen 2008 litteroinnissa se on), mutta minun nauhallani siinä tuntuu olevan ihan
tyhjää, melkein kuin äänet vaimenisivat. 1:15 uhrin repliikin taas kuulen. Nauha, jota kuuntelen
on wav-tiedosto ”liite 15”, kooltaan 3,96Mb.
Surmaajan turhautunut kirous sopii tähän kohtaan erittäin hyvin, koska mielestäni hän tämän
jälkeen lähtee noutamaan astaloa, koska ei saa uhria siilipuolustuksestaan sängynlaidasta irti
eikä näe tämän kasvoja. Uhrin oikean käsivarren hakkaaminen veitsellä on turhaa raivolyömistä.