Ulvila - Kysymyksiä ja vastauksia (ketju 2)

[deimos]

Kiitos Liekki!... mutta valitettavasti tämä ei ollut se kohta, mitä etsin. En ole täysin varma, mistä alkupään kuulustelusta on kyse. Siinä tyttö kuitenkin kertoo, missä kohdassa oli, kun näki tekijän poistuvan. Tyttö selittää jotain jostain "valojutusta" tarkoittaen ilmeisesti olohuoneen puolella olevaa himmennyskytkintä. Tutkija ei meinaa ensin ymmärtää, mitä tyttö tarkoittaa.

Olen selaillut Naakan kirjaa, mutta en voi sanoa täysin perehtyneeni siihen. Pikaisella vilauksella en löytänyt vastausta juuri tähän valokysymykseen. Ajattelin ensin tutkimallahutkimalla muodostaa oman mielipiteeni ja sen jälkeen pureutua Naakan kirjaan kunnolla. Tässä jutussa tuntuu vaan koko ajan ilmenevän jotain lisää tutkittavaa. Ryhdyin tekemään muistiinpanoja ranskalaisilla viivoilla. Niitäkin alkaa olemaan kasassa 150 sivun verran. Eivätkä ne edes sisällä tulkintaa tai omia mielipiteitä.. muutamaa sarkastista kommenttia lukuun ottamatta.

[Pieni liekki]

Kiitos Liekki!... mutta valitettavasti tämä ei ollut se kohta, mitä etsin. En ole täysin varma, mistä alkupään kuulustelusta on kyse. Siinä tyttö kuitenkin kertoo, missä kohdassa oli, kun näki tekijän poistuvan. Tyttö selittää jotain jostain "valojutusta" tarkoittaen ilmeisesti olohuoneen puolella olevaa himmennyskytkintä. Tutkija ei meinaa ensin ymmärtää, mitä tyttö tarkoittaa.

Naakka on päätellyt kirjassaan seuraavaa ja taidan jakaa aikalailla hänen päätelmänsä tässä kohtaa:

Mielestäni ikkunasta kavutaan n. 3:00-3:05 maissa, niin että huoneestaan ja eteisen seinän
kulman takaa tullut Amanda näkee surmaajan nostavan oikean jalkansa ulos (vasen on jo
ulkona tuolin päällä). Amanda uskaltaa mennä lähemmäksi, koska näkee murhaajan menevän
ulos. Amanda kertoi nähneensä surmaajan selän, ei nähnyt astaloa (joka on vasemmassa
kädessä ja jo ulkona ja kolahtaa terassin kulmalautaan. Hän kertoi olleensa ”aika keskel
olkkarii” ja ”aika lähellä valojuttua”, eli olohuoneen valokatkaisijaa, joka on olohuoneen ja
keittiön välisellä seinällä. Hän kertoi tulleensa huoneestaan ennen kuin näki surmaajan. Vaikka
hän kuulustelussa sanoikin, että näki ensin isänsä kuolleena ja sitten surmaajan poistumisen,
tätä on erittäin vaikea sijoittaa näin päin. Jos hän on keskellä huonetta ja näkee poistujan selän,
hän ei siitä paikasta näe isäänsä eikä takkahuoneen hävitystä lainkaan. Jos hän taas tulee sille
linjalle, mistä isänsä voi nähdä, ei hän voi nähdä surmaajan selkää, koska tämä olisi suoraan
hänen edessään vain parin metrin päässä. Tämän vuoksi olen päätynyt päätelmään, että
surmaaja poistui ensin, ja Amanda näki Jukan sen jälkeen, eli kohdassa 3:15, jossa kirkaisu
kuullaan.

Olen selaillut Naakan kirjaa, mutta en voi sanoa täysin perehtyneeni siihen. Pikaisella vilauksella en löytänyt vastausta juuri tähän valokysymykseen. Ajattelin ensin tutkimallahutkimalla muodostaa oman mielipiteeni ja sen jälkeen pureutua Naakan kirjaan kunnolla. Tässä jutussa tuntuu vaan koko ajan ilmenevän jotain lisää tutkittavaa. Ryhdyin tekemään muistiinpanoja ranskalaisilla viivoilla. Niitäkin alkaa olemaan kasassa 150 sivun verran. Eivätkä ne edes sisällä tulkintaa tai omia mielipiteitä.. muutamaa sarkastista kommenttia lukuun ottamatta.

Jos et ole lukenut Annelin kirjaa "Murhalesken muistelmat", niin suosittelen lukemaan sen. Käsittääkseni Annelin syyllistäjätkään eivät ole pystyneet osoittamaan kyseisestä kirjasta asiavirheitä. Muistaakseni löysin ensimmäiselle lukukerralla jotain epätarkkuutta Annelin kertomasta vankien kuljetusaikataulusta, mutta myöhemmin en tätä kohtaa enää paikallistanut. Ehkä siinäkään kohtaa ei sitten virhettä loppujen lopuksi ollut. Kiva, että olet innostunut juttua tutkimaan. Mielelläni minäkin yritän vastata kysymyksiin, joihin osaan vastata, kun huomaan jonkun näkevän vaivaa aiheeseen perehtymisessä.

[deimos]

Kiitos jälleen. Toistaiseksi tuo riittää. Nähtävästi mokailin itse jotain etsiessä sitä Naakan kirjasta. Jatkan vielä varsinaisen kuulustelupätkän etsimistä. Lasten kertomukset-ketjussa näyttää olevan jotain, mutta siinä pirulaisessa on 200 sivua.

Olen koittanut tässä saada selvitettyä itselleni, missä kohtaa huppuheppu poistuu ja lapsi näkee hänet. Samalla olen yrittänyt yhdistää lapsen käyntikertoja tapahtumainkulkuun.

Itseasiassa Auerin kirja sattuu tuossa hyllyssä olemaan. Hyvä ja selkeä kirja. Samaa ei valitettavasti voinut sanoa Ulvilan surmaa koskevasta 2023 ilmestyneestä teoksesta.

[Pieni liekki]

Kiitos jälleen. Toistaiseksi tuo riittää. Nähtävästi mokailin itse jotain etsiessä sitä Naakan kirjasta. Jatkan vielä varsinaisen kuulustelupätkän etsimistä. Lasten kertomukset-ketjussa näyttää olevan jotain, mutta siinä pirulaisessa on 200 sivua.

Olen koittanut tässä saada selvitettyä itselleni, missä kohtaa huppuheppu poistuu ja lapsi näkee hänet. Samalla olen yrittänyt yhdistää lapsen käyntikertoja tapahtumainkulkuun.

Itseasiassa Auerin kirja sattuu tuossa hyllyssä olemaan. Hyvä ja selkeä kirja. Samaa ei valitettavasti voinut sanoa Ulvilan surmaa koskevasta 2023 ilmestyneestä teoksesta.

Saisitko oheisesta tapahtumakuvauksesta hahmotettua itsellesi lapsen käyntikertoja tapahtumainkulkuun:

viewtopic.php?f=24&t=33342

Ulvilan murhatapausta tutkineella dosentti Seppo Isotalolla oli blogissaan paljon materiaalia lasten haastatteluista. Valitettavasti Isotalo menehtyi muutamia vuosia sitten ja olin huomaavinani, etteivät hänen blogisivustonsa taida enää toimia.

Ulvilan surmaa koskeva 2023 ilmestynyt teos on sekava sen takia, että kirjan kirjoittajat eivät ole käsittäneet, mitä Tähtisentiellä on murhayönä tapahtunut. Omalla tavallaan kyseinen kirja on kyllä arvokas, sillä kirjoittajat ovat kirjoittaneet teoksen siltä pohjalta, mitä johtopäätöksiä poliisissa tehtiin ajanjaksolla 1.8.2009-14.1.2010 ja mitä poliisissa tuolloin on pidetty faktoina. Kirjan nimeksi olisi pitänyt laittaa "Ulvilan murha - Väärillä jäljillä", sillä itseni ja muutaman muunkin mielestä kirjan nykyinen nimi "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" on Annelia syylliseksi leimaavana harhaanjohtava.

[deimos]

Selkeä kuvaus. Tuo hupparin näkemättä jääminen kuitenkin minua jää aina ihmetyttämään. Sinänsä minulla ei ole syytä epäillä hänen kertomustaan, mutta epäilen siihen liittyvän joitain virheellisyyksiä. Ihmisen muisti ei kuitenkaan ole kovin luotettava työkalu tämän kaltaisen tapahtumainkulun selvittämiseen. Muistista kannattaa muuten lukea Julia Korkmanin Muistin Varassa.

Eniten minua hämmentää se toinen käyntikerta. Tässä on pakottavalla päättelyllä todettava, että jossain välissä sinne huoneeseen on ne valot tulleet, mutta missä välissä? Tyttö on tehnyt tarkempia havaintoja jälkimmäisillä kerroilla (näki esimerkiksi veitsen lattialla), joten todennäköisesti valot ovat olleet sillä kertaa päällä. Mitään varmaa tästä minulla ei ole esittää, mutta luulen valojen menneen päälle Auerin toisella käyntikerralla (lopeta-huuto käynti). Joko Auer on uskaltautunut pidemmälle huoneeseen ja laittanut valot päälle tehdäkseen tarkempia havaintoja tai huppiksen on täytynyt löytää astalo. Itse epäilen Auerin laittaneen valot päälle, sillä en ole törmännyt tietoon, että kytkimessä olisi ollut verta, jota siihen olisi näppylähanskasta jäänyt. Tästä päästään pakottavalla päättelyllä siihen, että tyttären toisen käynnin on täytynyt tapahtua, vasta hänen lähdettyään puhelimesta. Jukka puolestaan lakkaa ääntelemästä 2:27-2:28 tienoilla. Poistumiseen viittaavat äänet kuuluvat mielestäni 2:40 molemmin puolin. Nopeasta poistumisesta kertovat myös verijäljet. Tytön on siis täytynyt nähdä huppari välittömästi sen jälkeen, kun hän poistuu puhelimesta. Poistuttuaan hän saapuu melko nopeasti sen "valojutun" kohdalle olohuoneeseen, jonka kohdalla hän on kertonut nähneensä hupparin poistumisen. Olen Naakan kanssa samaa mieltä siitä, että tyttö sekoittaa toisen ja kolmannen käyntikerran toisiinsa. Saattaa jopa olla, että kyseessä on sama käyntikerta, mutta kaksi eri havaintoa (poistuva huppari ja verinen isä) on luonut myöhemmin muistikuvan kahdesta käyntikerrasta.

Aikaisemmin kirjoitin tuosta ranta kuusen kirjasta, että Auerin kannattaisi ehkä käydä se läpi asianajajansa kanssa. Joissain kohdin ollaan nimittäin vaarallisen lähellä kunnianloukkausta.

[Pieni liekki]

^
Mielestäni valojen tarkkaa sytyttämisaikaa ei ole pystytty päättelemään. Olen miettinyt, voisiko häkenauhalla kuulua valokatkaisijan painamisesta jokin napsahdus, jos valot on laitettu päälle puhelun aikana. Ainakin omia kodin valokatkaisijoita painaessa niistä lähtee melko kova ääni. Lisäksi mietin sitä, olisiko valokatkaisijassa pitänyt olla verijälki, jos Anneli olisi sytyttänyt valot.

En nyt tarkalleen ottaen muista, kumpi käsi Annelilla vereentyi hänen koskettaessaan omaa rinnassaan ollutta haavaa. Puhelimen luuriin jäi muistaakseni Annelin verta, mutta hän itse muisteli huuhtaisseensa jossain vaiheessa kätensä puhtaaksi. Luulisin, että käsien huuhtelu on tapahtunut sen jälkeen, kun hän yritti kokeilla Jukan pulssia pesuhuoneen ovenraon kautta. Todennäköisesti Annelin vasen käsi vereentyi pulssin kokeilureissulla.

[deimos]

Olipa hyvä, että oli toiset aivot pohtimassa tätä. Olin unohtanut Auerin käsien verisyyden. Oletettavasti ne kuitenkin olivat vähemmän vereentyneet kuin huppiksella.

Vasen käsi ei ainakaan luonnollisesti taivu vasemmassa rinnassa olleeseen haavaan. Katkaisin sattuu myös olemaan vasemmalle puolella, kun lähestyy olohuoneen puolelta. Tähän minun esittämään tapahtumankulkuun tosin liittyy paljon pakottavaa päättelyä ja olettamia.

Huppiksen poistumisketjussa on kuva, jossa tämä kyseinen valokytkin näkyy. Siinä on myös portaattomasti toimiva himmennin, jonka käytöstä ei lähtisi ääntä. Se ei myöskään näyttäisi olevan vereentynyt. Kytkimen alaosa näyttää tummemmalta, mutta en usko sen olevan verta.

[Pieni liekki]

...
Huppiksen poistumisketjussa on kuva, jossa tämä kyseinen valokytkin näkyy. Siinä on myös portaattomasti toimiva himmennin, jonka käytöstä ei lähtisi ääntä. Se ei myöskään näyttäisi olevan vereentynyt. Kytkimen alaosa näyttää tummemmalta, mutta en usko sen olevan verta.

Meillä on kotona portaattomasti toimivia himmentimiä, mutta saadakseen niistä valon päälle on ensin painettava keskellä olevaa pyörylää seinää kohti. Ja siitä toimenpiteestä lähtee kyllä selkeä "naks"-ääni. On myös olemassa toisenlaisia himmentimiä, joista valo syttyy kääntämällä himmentimen pyörylää myötäpäivään ja vastaavasti valon saa pois päältä kääntämällä pyörylää vastapäivään, kunnes valokatkaisin naksahtaa. Itse asiassa en enää muista, olisimmeko koskaan aiemmin pohtineet, olisiko Tähtisentien asunnossa valojen päälle laittamisesta pitänyt tallentua jonkinlainen ääni häketallenteelle. Napsahduksia ovat äänitutkijat rekisteröineet parissa kohtaa, mutta niiden on arveltu olevan lasinsirpaleiden päälle astumisesta johtuvia.

[Kuolemannaakka]

Kiitos Liekki!... mutta valitettavasti tämä ei ollut se kohta, mitä etsin. En ole täysin varma, mistä alkupään kuulustelusta on kyse. Siinä tyttö kuitenkin kertoo, missä kohdassa oli, kun näki tekijän poistuvan. Tyttö selittää jotain jostain "valojutusta" tarkoittaen ilmeisesti olohuoneen puolella olevaa himmennyskytkintä. Tutkija ei meinaa ensin ymmärtää, mitä tyttö tarkoittaa.

Olen selaillut Naakan kirjaa, mutta en voi sanoa täysin perehtyneeni siihen. Pikaisella vilauksella en löytänyt vastausta juuri tähän valokysymykseen. Ajattelin ensin tutkimallahutkimalla muodostaa oman mielipiteeni ja sen jälkeen pureutua Naakan kirjaan kunnolla. Tässä jutussa tuntuu vaan koko ajan ilmenevän jotain lisää tutkittavaa. Ryhdyin tekemään muistiinpanoja ranskalaisilla viivoilla. Niitäkin alkaa olemaan kasassa 150 sivun verran. Eivätkä ne edes sisällä tulkintaa tai omia mielipiteitä.. muutamaa sarkastista kommenttia lukuun ottamatta.

Kannattaa lukea tuo opus, koska siellä on useimmat yksityiskohdat jotenkin käsitelty.
Sivulla 63 on tuo haastattelunpätkä:
Kuulustelusta:
3.10 Lapinniemi: Kui kaukan se mies oli sillon, tai kui kaukan sä, kaukan sä olit, ko se mies
oli siel ikkunast menos ulos? Osaak sä sanoo sitä etäisyyttä?
3.19 A: No ku siel....
3.20 Lapinniemi: (päälle) Mis kohtaa sä olit siel?
3.20 A: .... meidän kodissa, meil oli se valo juttu, niin aika sen lähellä.
3.25 Lapinniemi: Mimmonen valojuttu?
3.27 A: No, ku sitä ruuvataan ni siit tulee valot.
3.29 Lapinniemi: Niin se himmennin?
3.30 A: Nih.
3.31 Koskinen: Ni, eli siin o se takk, se ulko-ovi ja takka? Ja sit...
3.34 A: Takka ja ulko-ovi.
3.36 Koskinen: Joo, ni--Misä kohtaa sä näit sen miehen sillon?
3.40 A: No, se oli just menos sielt ulko-ovest.
3.43 Koskinen: Se oli ulko-oven kohdal sillon. ---- Ja muuta kertaa sä et nähny sitä miestä?
3.46 Lapinniemi: Kui lähel sää olit sitä, jos ajatellaa, et se mies oli menos ikkunast ulos, nii
tota, kui lähel sää menit sitä miestä? Mist sää katoit sitä? Missä sää olit silloin?
3.57 A: No, aika keskel olkkaria.


Koskinen ei tajunnut, että tyttö tarkoitti ”valojutulla” tässä kohdassa olohuoneen valoa, eikä
takkahuoneen. Vaikka tyttö hetkeä myöhemmin sanoi suoraan, että oli ”keskellä olkkarii”, jäi
kuulustelun tehneelle Koskiselle käsitys siitä, että surmaaja poistui samalla kun tyttö näki
Jukan. Olohuoneen kierrettävä valokatkaisin on eteisen ja olohuoneen oviaukon vieressä. Eihän
tyttö muutenkaan voi sinne takkahuoneen lähelle mennä maassa olevan lasin takia ja
takkahuoneen valokosketinhan on sen saman terassinoven vieressä, josta surmaaja poistui.

[deimos]

Kyllä! Kiitos! Tätä pätkää etsin!

Kyllä minä sen pariin vielä tässä etenen. Taitaa kohta olla jo aika. Takana on kuitenkin jo Auerin ja Kuusirannan kirjat sekä parit poliisi kertoo kirjat.

Kunhan vielä löytäisin sen Satakunnan käräjäoikeuden ensimmäisen tuomion digitoituna. Sattuuko sitä olemaan kenelläkään?

[deimos]

...
Huppiksen poistumisketjussa on kuva, jossa tämä kyseinen valokytkin näkyy. Siinä on myös portaattomasti toimiva himmennin, jonka käytöstä ei lähtisi ääntä. Se ei myöskään näyttäisi olevan vereentynyt. Kytkimen alaosa näyttää tummemmalta, mutta en usko sen olevan verta.

Meillä on kotona portaattomasti toimivia himmentimiä, mutta saadakseen niistä valon päälle on ensin painettava keskellä olevaa pyörylää seinää kohti. Ja siitä toimenpiteestä lähtee kyllä selkeä "naks"-ääni. On myös olemassa toisenlaisia himmentimiä, joista valo syttyy kääntämällä himmentimen pyörylää myötäpäivään ja vastaavasti valon saa pois päältä kääntämällä pyörylää vastapäivään, kunnes valokatkaisin naksahtaa. Itse asiassa en enää muista, olisimmeko koskaan aiemmin pohtineet, olisiko Tähtisentien asunnossa valojen päälle laittamisesta pitänyt tallentua jonkinlainen ääni häketallenteelle. Napsahduksia ovat äänitutkijat rekisteröineet parissa kohtaa, mutta niiden on arveltu olevan lasinsirpaleiden päälle astumisesta johtuvia.

Meillä oli yhdessä talossa portaattomat kytkimet, jotka toimivat kääntämällä ja äänettömästi.

Kuuntelin nauhan huvikseni läpi. Monenlaisia naksahduksia ja kolahduksia, mistä valita. Pitäisi saada jotenkin yhdistettyä muihin tapahtumatietoihin. Huppishan voi periaatteessa laittaa valot päälle milloin vain. Kytkimessä ei kuitenkaan näyttäisi olevan verta. Jukka voi laittaa valot ennen huppiksen tunkeutumista, mutta tämä on jokseenkin epätodennäköistä, kun Auer toteaa puhelun alussa, että on pimeää. Auer taas voi laittaa valot jommallakummalla käynnillään. On mahdollista, että kytkin ei vereenny Auerin kosketuksesta, eli pitäydyn vielä toistaiseksi mielipiteessäni.

[Kuolemannaakka]

...
Huppiksen poistumisketjussa on kuva, jossa tämä kyseinen valokytkin näkyy. Siinä on myös portaattomasti toimiva himmennin, jonka käytöstä ei lähtisi ääntä. Se ei myöskään näyttäisi olevan vereentynyt. Kytkimen alaosa näyttää tummemmalta, mutta en usko sen olevan verta.

Meillä on kotona portaattomasti toimivia himmentimiä, mutta saadakseen niistä valon päälle on ensin painettava keskellä olevaa pyörylää seinää kohti. Ja siitä toimenpiteestä lähtee kyllä selkeä "naks"-ääni. On myös olemassa toisenlaisia himmentimiä, joista valo syttyy kääntämällä himmentimen pyörylää myötäpäivään ja vastaavasti valon saa pois päältä kääntämällä pyörylää vastapäivään, kunnes valokatkaisin naksahtaa. Itse asiassa en enää muista, olisimmeko koskaan aiemmin pohtineet, olisiko Tähtisentien asunnossa valojen päälle laittamisesta pitänyt tallentua jonkinlainen ääni häketallenteelle. Napsahduksia ovat äänitutkijat rekisteröineet parissa kohtaa, mutta niiden on arveltu olevan lasinsirpaleiden päälle astumisesta johtuvia.

Meillä oli yhdessä talossa portaattomat kytkimet, jotka toimivat kääntämällä ja äänettömästi.

Kuuntelin nauhan huvikseni läpi. Monenlaisia naksahduksia ja kolahduksia, mistä valita. Pitäisi saada jotenkin yhdistettyä muihin tapahtumatietoihin. Huppishan voi periaatteessa laittaa valot päälle milloin vain. Kytkimessä ei kuitenkaan näyttäisi olevan verta. Jukka voi laittaa valot ennen huppiksen tunkeutumista, mutta tämä on jokseenkin epätodennäköistä, kun Auer toteaa puhelun alussa, että on pimeää. Auer taas voi laittaa valot jommallakummalla käynnillään. On mahdollista, että kytkin ei vereenny Auerin kosketuksesta, eli pitäydyn vielä toistaiseksi mielipiteessäni.

Valot paloivat siis vain olohuoneessa, ja Anneli kertoi laittaneensa ne päälle ennen kuin meni toisen kerran katsomaan takkahuoneeseen. Eli ulkomuistista häkenauhalla joskus 2:20 maissa ehkä. Olohuoneestahan valot toki valaisivat jonkin verran myös takkahuonetta, koska oviaukko on aika leveä.

Monta vuotta oli käsityksenä, että myös takkahuoneessa oli valot, mutta aivan ekojen rikospaikkakuvien perusteella valoja ei siellä ollut päällä lainkaan, vaan ne laittoi päälle vasta ensihoitajat tai poliisit.

En usko, että valojen päälle laitto mitään ääniä saa tuotettua häkenauhalle.

[deimos]

Rekojen perusteella minullekin syntyi käsitys siitä, että myös takkahuoneessa on ollut valot päällä. Olisihan se tietenkin pitänyt arvata. Hovikin on rekojen perusteella jakanut vain osallistumispalkintoja.

Onko sinulla Naakka näitä kuvia? Itse en ole niitä koskaan nähnyt. Onko kukaan todistajista kertonut valoista? En muista nähneeni ensimmäisessä hovioikeuden tuomiossa (tai sen jälkeisissä tuomioissa) mitään asiasta.

Jos valot ovat olleet päällä vain olohuoneen puolella, sitten on aivan selvää, että valot on laittanut päälle Auer tai vanhin lapsi. Tämä olohuoneen valokytkinhän jää oikealle puolelle, jos kulkusuunta on keittiöstä takkahuoneeseen. Mäkisen kertomuksesta ei selviä, että kytkimessä olisi ollut verijälkiä tai muuta. Häntä ei kuitenkaan alkuvaiheessa kuultu todistajana.

Olen samaa mieltä. Ei siitä valojen laittamisesta todennäköisesti kuulu ääntä nauhalle. Naksahduksia ja paukahduksia on vain sen verran, että aika vapaasti valita, minkä haluaa olevan sen valokytkimen ääni, jos sen haluaa kuulla.

[Kuolemannaakka]

Tässä on ensimmäisiä kuvia paikalta. Valo ei loista terassin oveen kuten myöhemmin otetuissa. Vain kameran salama valaisee.







Joskus oli joku vielä parempi kuvakin, en nyt tähän hätään löytänyt.


Poliisin rekoissahan kattolampun valo oli käännetty huoneen nurkkaa (ruumista) kohden, koska haluttiin väittää että olohuoneeseen päin tulevan huppiksen naama ei Annelin kertomalla tavalla näkyisi. Oikeasti naama nimenomaan tulee näkyviin kun ukko lähestyy olohuonetta, koska valo on olohuoneessa. Tämä oli yksi monista väärennöksistä mitä poliisi virallisiin rekonstruktioihin teki.

[deimos]

Kiitos.

Joo. Tuon valaistusrekon tarkoitus meni muutenkin minulla vähän yli hilseen. Mihin sitä edes tarvittiin? Jos poliisi ei voi tarkasti näyttää, minkä verran valoa on missäkin vaiheessa ollut, on aika turha mennä väittämään, että siellä ei ole voinut tehdä havaintoja missään välissä.