Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Keskustelua Ulvilan tapauksesta

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Ihmenainen

Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja Ihmenainen » Pe Huhti 06, 2012 3:31 pm


Avatar
TiiaStiina
Komisaario Köster
Viestit: 1817
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina » La Huhti 07, 2012 8:36 pm

Olisi kiinnostavaa tietää kuka on tehnyt Julius koulutus- ja konsultointifirman sivustolla henkilöesittelykohdassa olevan pikkuanimaation. Kuka on halunnut laittaa pään pomppimaan? Kuka ”vetelee naruista” – ja mikä on motiivi? Tuskin J.L. on suunnitellut sitä, vaikka näemmä on hyväksynyt. Profiilia kannattaa tietysti esitellä, mutta…

Lisäksi ihmettelen, harjoitettiinkohan sosio- ja psykodraamaa kotonakin.

cicero
6 miljoonan dollarin mies
Viestit: 4192
Liittynyt: Pe Syys 07, 2007 2:40 pm
Paikkakunta: ulkomaat

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja cicero » La Huhti 07, 2012 9:25 pm

Tuohon aikaan sivustojen suunnittelu ja lopputulos ovat olleet vielä aika alkeellisella tasolla joten kovin paljon en miettisi niitä.

Aika selkeästi näyttää siltä että perheessä on tanssittu marttyyriäitiyden pillin tahdissa. Mies ei ole pelkästään tehnyt perheelle leipää ja kattoa pään päälle vaan loput ajasta tehnyt kotiäidin hommia. Tottakai monilapsisessa perheessä riittää hommia, Jukka on sen tajunnut mutta Annelia se on selkeästi vaivannut. Ajattelun ensin että surma saattoi johtua synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamisesta ja sen syventymisestä entisestään mutta mitä jälkeenpäin on tapahtunut ja Annelin elämää on päässyt tutkimaan ennen ja jälkeen niin kuvasta paljastuu manipuloiva psykopaatti. Hän ei kadu mitään eikä tajua tekojensa kauheutta. Luulenpa että jollain kanavalla hän on jopa kerskunut niistä, anonyymisti tietenkin. Uskon että vapaana ollessaan hän jatkaisi itseään heikompien kiduttamista tavalla tai toisella.
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"

Avatar
Tara
Fitz ratkaisee
Viestit: 6165
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 11:16 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja Tara » La Huhti 07, 2012 9:35 pm

Eikö tuollaisten sivujen teettäminen ollut aika tyyristä jos ulkopuolista olisi käyttänyt? Vaikea jotenkin kuvitella, että Jukka Lahti silti itse olisi sivustonsa pykännyt, antanut Annelille jotain vinkkejä, hänellä ehkä enemmän harjaannusta sivustojen kokoamisessa? Ehkä ovat suunnitelleet Juliusta yhdessäkin? Jos se nyökkivä kuva on Annelin laatima, niin sehän viestii, että 'joo-o, kyllä, joo-o, kyllä', eli nyöks-nyöks, kyllä rouva, nyöks-nyöks.. niin, piti sanoa, että jotenkin kuva esittää Jukka Lahden kuin 'mekaanisena otuksena'.

Marionettina, juurikin sopiva sana. Siis henkilön muotokuva voisi olla vaikka miten hieno ja oikeasti kuvata henkilön persoonallisuutta. >Vahakasvoinen Buster Keaton tuosta nyökkykuvasta tuli mieleeni aikanaan, eli klovni.

(kannettavani jämähti off-tilaan kesken editoinnin, eli meni mustaksi kesken... huh..'overheating'!.. :mrgreen: ..vai olisiko pölyinen.. )
Viimeksi muokannut Tara, La Huhti 07, 2012 9:52 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...

jokuvaan
Tarkastaja Clouseau
Viestit: 675
Liittynyt: La Huhti 24, 2010 5:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja jokuvaan » La Huhti 07, 2012 9:39 pm

^Näkyy ehtineen tulla jo pari kommenttia väliinkin tätä kirjoittaessa.
TiiaStiina kirjoitti:Olisi kiinnostavaa tietää kuka on tehnyt Julius koulutus- ja konsultointifirman sivustolla henkilöesittelykohdassa olevan pikkuanimaation. Kuka on halunnut laittaa pään pomppimaan? Kuka ”vetelee naruista” – ja mikä on motiivi? Tuskin J.L. on suunnitellut sitä, vaikka näemmä on hyväksynyt. Profiilia kannattaa tietysti esitellä, mutta…

Lisäksi ihmettelen, harjoitettiinkohan sosio- ja psykodraamaa kotonakin.

Joo, olisi kiva tietää kuvan tekijä. Vielä kivempi olisi tietää rikosten tekijä/-t :| - ja totuus Auer-Lahden perheen silloisesta arjesta. Sama pikkuanimaatio muuten puhutti täällä jo viime vuonna:

jokuvaan Jukka.S.Lahti –ketjussa 21.10.2011 kirjoitti:Julius koulutus- ja konsultointifirman sivustolla häiritsee Jukka S. Lahti -henkilöesittelysivun ylälaidassa, INFO-sanan vieressä oleva pikkuanimaatio. Mitä Lahden oli tarkoitus kuvan liikkeellä viestittää? Asiantuntevuuttaanko?


Jonkun mielestä animaatio oli hyvä, joidenkin mielestä huono, muttei siitä sen kummempaa analyysiä saatu aikaiseksi.

Mielestäni kuvan liike on "nylkyttävä". Miksei sitä voisi nähdä myös marionettimaisena pomppimisena... Outoja assosiaatioita pieni kuva kuitenkin herättää. Miksi siihen on ympätty liike? Miksei ole jätetty pelkkää profiilia?

Animaatiot olivat tuolloin vielä melko harvinaisia kotisivuilla; ehkä tarkoitus oli vain osoittaa, että asiantuntijoita tässä ollaan tekniikankin saralla - vaikkei se kuva mikään tekniikan ihmenäyte ollut. Ehkä JSL (& co) halusi/(halusivat) pitäytyä mahdollisimman simppelissä animaatiossa - ja nyökyttävä liike oli parempi kuin "ei" -liike :roll: . En tiedä. Hassu kuva kuitenkin.

cicero
6 miljoonan dollarin mies
Viestit: 4192
Liittynyt: Pe Syys 07, 2007 2:40 pm
Paikkakunta: ulkomaat

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja cicero » La Huhti 07, 2012 10:22 pm

Sivut näyttävät hieman keskeneräisiltä joten kyse saattaa olla ihan vain kokeilustakin joka olisi ehkä jonkun ajan päästä otettu pois.

Mä en usko perheen sisäisiin omituisuuksiin, lähinnä siihen että vanhempien välit olivat tulehtuneet rajusti ja lopputulos oli surma. Annelin pääkoppa on ehkä ollut liikaa rasittunut perhesivuston ylläpidosta, ja senhän me kaikki tiedämme että netissä muiden mammojen kanssa kouhkaaminen saattaa vetää maailmankuvaa reilusti vinoon jos sattuu olemaan vaikutuksille ja puheille altis tyyppi :roll: En suosittele.

Noisin pitää tätä myös suoraan mustasukkaisuus-surmana. Omasta menneisyydestään Anneli muistaa että Jukka oli melko helposti saatavilla työaikaan vaikka oli naimisissakin. anneli ei ole siis voinut luottaa häneen töissä oloaikaankaan, mistä mieleen tulee ne Annelin kertomat uhkailut...olisiko hän itse lähetellyt uhkailuja Jukalle työaikaan? Jukka on ne samantien deletoinut ja Anneli ollut ihmeissään kun poliisi ei niitä ole löytänyt :roll: Anneli itsehän varmasti olisi tuollaiset viestit säilyttänyt...
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"

Avatar
TiiaStiina
Komisaario Köster
Viestit: 1817
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina » Su Huhti 08, 2012 1:07 am

Idea pienestä liikkuvasta kuvasta on sinänsä hyvä, mutta sivuston pikkupää näyttää minusta irtopäältä luonnottoman liikkeen vuoksi. Melkeinpä alan miettiä missä on se kirves joka saa pään heilahtamaan. Onneksi alapuolella on normaali kuva.

Viestien deletoimisesta: olisiko niin ettei poliisi löytäisi deletoituja viestejä? Käsittääkseni deletoitukin aineisto säilyy jollain lailla, siis ainakin tietokoneella, jollei siihen ole kirjoitettu päälle. Tekstiviesteistä en tiedä.

Avatar
Tara
Fitz ratkaisee
Viestit: 6165
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 11:16 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja Tara » Su Huhti 08, 2012 3:41 pm

Olen samaa mieltä Instigatorin kanssa lasten kurittamisesta!!

...siirsin Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta tänne..
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ow#p470648
Instigator kirjoitti:Iltalehden kyselyssä 60% noin 5000 vastaajasta on sitä mieltä, että lasta saa kurittaa fyysisesti, vaikka näkemys on ollut ristiriidassa Suomen rikoslain kanssa jo vuodesta 1984 lähtien - kolmisenkymmentä vuotta. Kertoo jotain siitä, kuinka tiukassa fyysinen kurittaminen on suomalaisessa kulttuurissa. Kyselyn tuloksella tai suomalaisella kulttuuriperinnöllä ei toki ketjun aiheen ja avausviestin yksilöimän oikeudenkäynnin tulokseen ole mitään vaikutusta. Mutta Anneli lienee juuri sitä ikäluokkaa, jolle fyysisestä kurittamisesta luopuminen on kaikkein vaikeinta.

...etsin yhtä tuoretta artikkelia, jossa taas kerran todettiin fyysinen kuritus vahingolliseksi, sehän tekee lapsista mm 'valehtelijoita' hyvin helposti. Noh, olen ollut tätä mieltä jo kauan kauan aikaa..

..tuolla wikissä olikin asiasta vielä selvemmin. Se on todella lujassa tuo kasvatusperinne meillä. Olenkohan tavannut yhtään haastattelua, jossa joku julkkis kerrottuaan että oli lapsena saanut selkäsaunoja, jatkaa, että ei se mitään haitannut, olen antanut anteeksi..

.. Kurittaminen vaikuttaa tuhoisasti empatiakyvyn kehittymiseen: väkivaltaisen kasvatuksen saaneet lapset syyllistyvät itse muita helpommin väkivaltarikoksiin, koulukiusaamiseen ja omaisuusrikoksiin kuin ne, joita ei ole kasvatettu ruumiillisella kurituksella. He eivät kykene eläytymään toisen ihmisen asemaan ja kokemaan, miltä heistä tuntuu, koska he ovat sisäistäneet väkivallan ikään kuin luonnollisena, asiaankuuluvan asiana, joka on täysin sallittu tapa setviä ihmissuhteita. Vanhempana (noin 10-12 vuoden iässä) kurittaminen saa aikaan sen, että lapsi omaksuu ns. spartalaisen moraalin: kaikkea saa tehdä mutta kiinni ei saa jäädä ja oikean ja väärän ymmärtämisen sijaan suuntaa henkiset resurssinsa siihen, miten ei jää kiinni tai miten kykenee välttämään rangaistuksen.
Ruumiillista kuritusta käsittelevä tutkimus voidaan summata lyhyesti: kurituksesta ja väkivallasta on lapselle pelkkää haittaa. Kurituksella ei saavuteta mitään kasvatuksellista hyötyä, ja sen avulla saadaan vain joko silmänpalvontaa tai sokeaa tottelevaisuutta ilman omaa harkintakykyä. Väkivalta traumatisoi, lisää nuoruus- ja aikuisiän aggressiivisuutta, ja haitat ulottuvat aikuisikään saakka


Auerin kertomat poskille läpsiminen ja tukistelu ja kylmät suihkut sekä ulkona lukkojen takana seisottaminen siihen asti kunnes lapsi itkee ja pyytää päästä sisälle, on raukkamaista ja halveksittavaa kasvatusta, nöyryyttävää ja vahingollista, vaikka olisi kuinka saanut kokea jotain vastaavaa itse niin onko sitä pakko siltyi jatkaa? Onnelliseksi hän on kyllä omaa lapsuuden kotiaan kuvannut (apu-lehti 15. syyskuu 2011).

Ja kun ei väkivalta ja kaltoinkohtelu ole jäänyt edes tähän.. Fyysisen kurittamisen vahingollisuus on meillä tiedetty ainakin 20-30 vuotta ja alan tutkijoitten parissa kauemminkin, Alice Milleristä alkaen ainakin (musta pedakogia).
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...

lukutoukka
Tarkastaja Morse
Viestit: 951
Liittynyt: Ma Huhti 06, 2009 3:02 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja lukutoukka » Su Huhti 08, 2012 4:58 pm

Onnellisuus on hyvin vaikeasti hahmoitettava käsite. Ei ihmisen kieroutuminen johdu aina pelkästään fyysisistä kärsimyksistä, mutta joskus ihmiset voivat myös sulkea kokemuksia muististaan. Silloin vaikeat kokemukset voivat alkaa hallita ihmistä ilman, että ihminen ymmärtää asioiden todellista yhteyttä.

Avatar
Tara
Fitz ratkaisee
Viestit: 6165
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 11:16 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja Tara » Su Huhti 08, 2012 5:46 pm

lukutoukka kirjoitti:Onnellisuus on hyvin vaikeasti hahmoitettava käsite. Ei ihmisen kieroutuminen johdu aina pelkästään fyysisistä kärsimyksistä, mutta joskus ihmiset voivat myös sulkea kokemuksia muististaan. Silloin vaikeat kokemukset voivat alkaa hallita ihmistä ilman, että ihminen ymmärtää asioiden todellista yhteyttä.
Niinpä.. Voi myös kysyä, saako 'onnellisen lapsuuden' kokenut elämästä ns oikean käsityksen vai kenties väärän? En nyt tarkoita että onnellisuus olisi jotain sellaista että pumpulipussissa olisi lasta pidetty. Loppujen lopuksi jotenkin tuntuu siltä, että lapsuus on joka tapauksessa aika rasittava vaihe ihmisen elämässä. Kolhuja tulee ilman että niitä omat vanhemmat vartavasten aiheuttavat.

Mutta ei se kyllä niinkään mene, että kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Jos pysytään Auerin tapauksen tiimoilla, niin en ottaisi kirjaimellisesti puhetta 'onnellisesta lapsuudesta' tässä tapauksessa ainakaan. Eihän noita voi varmasti aina edes itse tietää, saati joku toinen, mikä siellä kaukana lapsuudessa painoi mieleen ruttuja joilla on seurauksensa vielä myöhemmin elämässä. Usein kuulee huomautettavan, mutta entäs se henkinen kurinpito, luunappi otsaan ja se on siinä tms, aivan kuin ei fyysinen pahoinpitely aiheuttaisi myös henkistä hätää.

Monimutkainen teema tämä 'lapsuuden kokemukset'. Sen vain sanon, että on hienoa, että fyysinen kuritus on lailla kielletty nykyään. Jotkut vanhemmat ovat asian kyllä ymmärtäneet ilman lakiakin.

Puhe 'onnellisesta' lapsuudesta saattaa pitää taustallaan mitä tahansa. Mutta jollain tapaa harmitti, kun luin jostain iltapäivälehdestä joitain julkkisten vastauksia kysymykseen ovatko he saaneet fyysistä kuritusta, että 'joo, kyllä, turpiin tuli, remmistä, tukkapöllyä mutta ei se enää mitään haittaa'. Minusta noissa vain muutamassa vastauksessa jo näkyy lapsiin kohdistuvan väkivallan perinteen jatkuminen.

Nyt löysin sen jutun julkkisten kurikokemuksista:

http://www.iltalehti.fi/perhe/2012040715424919_pr.shtml

Yksi matoinen osuma paikallisesta keskustelusta: Anonyymin lukijan vastaus.. hyväksytkö fyysisen kurituksen? Hyväksyn. Jollen olisi itse lapsena ajoittain saanut ympäri korvia, niin istuisin kaiketi nyt vankilassa. Sen verran rankkoja kolttosia tuli välillä tehtyä. Asiahan on päinvastoin. Vankiloita täyttävät suuremmassa määrin ne joita kuritettu enemmän kuin ne, joita on kuritettu vähemmän.

60% prosenttia vanhemmista (IL:n kyselyyn nyt vastanneista) yhä hyväksyy fyysisen kurinpidon.

Onkohan lasten pahoinpitely ollenkaan vähentynyt vsta 1984, jolloin fyysisen kurin kieltävä laki tuli voimaan.

lisäystä

PS: Kun ajattelen noita Annelin puheita lasten kurituksesta, että se oli enemmän tai vähemmän kovempi.. (<--- Annelin oma liikanainen komparatiivi), ja että se olisi ollut Jukka joka suihkutti lapsia kylmällä vedellä, seisotti pihalla,.. jne, niin tulipa vain mieleen (tuolla kakkelin puolella pöllytessä) seuraavaa: Jukka Lahti oli sosiaalipsykologi. Tuntuu todella omituiselta, että hän olisi tukenut lasten fyysistä rankaisua. Kai hän nyt jo sosiaalipsykologian peruskursseilla oli saanut tietää millaisen lapsuuden kokeneet täyttävät aikuisena vankiloita? Kovaa kuria lapsuudessaan kokeneet ihmiset.

Joopa. Annelin puheet.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...

cicero
6 miljoonan dollarin mies
Viestit: 4192
Liittynyt: Pe Syys 07, 2007 2:40 pm
Paikkakunta: ulkomaat

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja cicero » Su Huhti 08, 2012 9:27 pm

Mä uskon että kautta jutun Anneli on kertonut Jukan tehneen juuri niitä juttuja joita hän itse on tehnyt. Lasten järkyttävistä rankaisemisista sähköpostiin tulleisiin uhkailemisiin. Myös surmaillan " Anneli oli lähdössä ja Jukka pyrki pitämään kotona" tuntuu siltä että Anneli on vaihtanut roolit päänsä sisällä.

Itse olen saanut selkääni eikä se mua ole kismittänyt jälkeenpäin, tiedän että aiheesta tuli mutta äidin psyykkinen pahoinpitely minua kohtaan joka alkoi teini-iässä vaivaa mieltäni edelleen....
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"

Avatar
Tara
Fitz ratkaisee
Viestit: 6165
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 11:16 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja Tara » Su Huhti 08, 2012 10:06 pm

Tarkoitukseni ei ollut mitenkään vähätellä henkistä pahoinpitelyä. Sitä vain että kun käytetään ruumiillista väkivaltaa, aiheuttaa se tietenkin myös tuntemuksia psyyken puolella, niin kuin kipu aina, mistä syystä tahansa. Ei mikään kärsimys ole irrallaan ihmisen psyykestä. Sitä tarkoitin.

Väkivallan perinne perheen sisällä on meillä vanha traditio. Asiasta oli joskus olemassa jopa eräänlainen huoneentaulu, kuninkaan käskykirje tms. Perheen pään, isännän kuului piiskata vaimoaan ja lapsiaan sekä palvelijoita aika ajoin. On näyttöä myös siitä, että vaimo saattoi jopa epäillä, että 'rakastaakohan mieheni minua enää kun ei ole pitkään aikaan minua piiskannut' (muistista, muuan suomalaisen taiteilijan puoliso ystävättärelleen kirjeessä 1800-1900 vaihteessa). Siinä että lapsikin saattaa hyväksyä kokemansa pahoinpitelyn ei ole mitään ihmettelemistä, jollei ehkä juuri sillä hetkellä kun sitä kokee, niin jälkeen päin kyllä, ellei heti kohta kivun lakkaamisen jälkeen, niin aikuisena??. Näinkö se traditio menee, ja siis jatkuu ja jatkuu..??

Eihän me muitakaan kokemiamme kipuja muisteta sellaisina kuin ne joskus koimme (ajattele jos muistaisimme kaikki hammaslääkärin tuolissakin kestetyt kidutukset tuskineen päivineen, voisiko niitä kestää?? Ei, ja muisti armahtaa, ei niitä voi muistaa. Helpotuskin oli aikanaan suuri kun kipu oli ohi...)

Lapsista muutenkin aika usein tuntuu, että asiat nyt vaan ovat miten ovat, ja jos jokin menee perheessä oikein pieleen he kyselevät, oliko se minun syytä..( tuttu lause joka ollaan nähty myös Ulvilan surman yhteydessä) eivät he kykene olosuhteitaan ja vanhempien vakaumusta muuttamaan, ja selkäsaunoistaan ja vaikka mistä hirveyksistä kertovat aikuisina: se oli ihan oikein minulle.

Ja kuitenkin me ollaan lapsina pelänneet kipua, yrittäneet rimpuilla pois aikuisen otteesta, vaistomaisesti vastustelleet, valitteneet, itkeneet itsemme uneen, yksin ja nöyryytettyinä..

'Se oli oikein minulle'. Voitaisiinpa kysyä siltä lapselta 'miltä tuntuu' , siltä joka juuri tuntee kipua ja pelkoa, häpeää sillä hetkellä kun sen koki ja oli täysin avuton vanhempansa käsissä.

Eikä ollut oikein.

Turha varmaan tästä jatkaa, tradition voima ei ulotu terveeseen järkeen, jotenkin se vaan sujahtaa ohitse, sinne mihin järki ei yllä..ja muhii siellä.

Siis niin se on, me itse jatketaan tuota perinnettä, ei muisteta miltä kipu, pelko, kauhu yms oikeasti tuntui silloin kun olimme pieniä. Myöhemmin ollaan tunteettomia myös toisten kipua kohtaan. Eikö ne tutkimustulokset aiheesta ole juuri tämän suuntaisia?
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...

Avatar
TiiaStiina
Komisaario Köster
Viestit: 1817
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina » Ma Huhti 09, 2012 12:22 am

Tara kirjoitti:Yksi matoinen osuma paikallisesta keskustelusta: Anonyymin lukijan vastaus.. hyväksytkö fyysisen kurituksen? Hyväksyn. Jollen olisi itse lapsena ajoittain saanut ympäri korvia, niin istuisin kaiketi nyt vankilassa. Sen verran rankkoja kolttosia tuli välillä tehtyä. Asiahan on päinvastoin. Vankiloita täyttävät suuremmassa määrin ne joita kuritettu enemmän kuin ne, joita on kuritettu vähemmän.
Väkivallan ilmapiiri on hämärtänyt ajattelua tuolla vastaajalla. Harva voikaan verrata millainen itse olisi, jos elämä olisi kohdellut toisin. Minulla on ainakin yksi vertailukohta. Setäni kuritti lapsia, myös minua, mutta isäni ei. Sedälle tein sitäkin enemmän kolttosia, isälleni muistan tehneeni vain yhden kepposen josta en saanut rangaistusta. Sitä kaduin vielä aikuisenakin. Sedälle tekemiäni juttuja en katunut. Sedän suuttuminen vain yllytti kokeilemaan rajoja uudestaan ja uudestaan. Selkäsauna hiljensi vain hetkeksi.

Joen kivestä ei tule sileää ainakaan kepillä hakkaamalla. Eiköhän sama päde ihmisiin. Ikävä kuulla että täälläkin vierailijoista useampi on kokenut väkivaltaa, joko fyysistä tai henkistä. Sen pahempaa se on, mitä läheisemmältä ihmiseltä tulee.
cicero kirjoitti:uskon että kautta jutun Anneli on kertonut Jukan tehneen juuri niitä juttuja joita hän itse on tehnyt
Tuntuu uskottavalta!
Tara kirjoitti:tradition voima ei ulotu terveeseen järkeen, jotenkin se vaan sujahtaa ohitse, sinne mihin järki ei yllä..ja muhii siellä.

Siis niin se on, me itse jatketaan tuota perinnettä, ei muisteta miltä kipu, pelko, kauhu yms oikeasti tuntui silloin kun olimme pieniä. Myöhemmin ollaan tunteettomia myös toisten kipua kohtaan. Eikö ne tutkimustulokset aiheesta ole juuri tämän suuntaisia?
Koston kierre on valmis kun ei itse muista, mitä piti kostaa, kenelle ja miksi. Samassa perheessä voi kuitenkin kasvaa sekä kostaja että – onneksi myös – täysin väkivallaton henkilö.

jokuvaan
Tarkastaja Clouseau
Viestit: 675
Liittynyt: La Huhti 24, 2010 5:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja jokuvaan » To Huhti 12, 2012 1:10 pm

^Auer on ainakin myöntänyt, että perheen lapsia kohdeltiin kaltoin tukistamalla ja seisottamalla heitä kylmässä suihkussa. Jospa ne pienet rankaisutoimet olivatkin se pikkusormi, joka vei koko käden? Onhan sitä jo spekuloitukin. Pahoinpitelijä on hyvin voinut olla AA JSL:n sijasta. Sopisi AA:n "paljastusten" jatkumoon: paloja sieltä, paloja täältä ja vähän Potteria sekaan, niin kokonaiskuva jää varmasti sekavaksi.

Sitten vähän vuodatusta eräille AA:a puolustaville hyeenoille: yleisöllä ei ole käytettävissään kaikkea Ulvilan surmaan ja lsh-syytteisiin liittyvää tutkintamateriaalia! On surkuhupaisaa, kuinka jotkut nikit esiintyvät ”ehdottomia totuuksia” jakavina oikeudenpalvelijoina, jotka kuvittelevat tietävänsä kaiken; niin AA:n ja virkavallan kaikki teot ja ajatukset kuin surman ja (todennäköisten) lsh-tapausten tai –syytösten taustatkin, esiintyvät toisten kirjoittajien harkintakykyä ja älykkyyttä kyseenalaistavina auktoriteetteina ja luulevat olevansa tapausten ”ainoita oikeita” tuomareita; niitä, jotka voittavat ”oikeudentajussaan ja viisaudessaan” kenet tahansa virkaatekevän henkilön. Totuus on, että pitkä ikä, akateeminen koulutus, ylenpalttinen kiinnostus ja/tai monipuolinen elämänkokemus eivät korreloi älyn, lahjakkuuden ja objektiivisuuden kanssa. ”Oikealta tuntuvat” käsitykset toisten ihmisten motiiveista voivat olla täysin virheellisiä. Koskee tietysti minunkin käsityksiäni.

Jos ”ehdottomien totuuksien” esittämisen taustalla on vain vankkumaton USKO jonkun syytettynä olevan (tai muuten rikosasiassa asianosaisen) henkilön motiiveihin tai toiminnan tarkoitusperiin, olisi parempi antaa oikeuslaitoksen suorittaa tuomarointi ja keskittyä subjektiivisten MIELIPITEIDEN ilmaisuun – ilman eksakteja VÄITTEITÄ vastaajien tai muiden henkilöiden luonteenpiirteistä, luotettavuudesta tai motiiveista. Silloinkin, kun kritisoidaan virkamiehiä tai toisia kirjoittajia, on syytä esittää vankat perustelut väitteilleen.

Uskon AA:n syyllisyyteen sekä JSL:n surmassa että lsh-tapauksissa. Uskoni pohjautuu rajalliseen tietoon ja voi olla väärä. Suurimpia syyllisyyttä tukevia seikkoja ovat perheenjäsenen tilastollinen todennäköisyys kotona tapahtuvan surman tekijänä, ”huppumiestarinan” naurettavuus, AA:n normeista poikkeava käytös, AA:n kertomusten huono sopiminen aikajanalle (etenkin poliisipartion kanssa käydyn keskustelun jälkeen), peruttu tunnustuskertomus, (joka sisälsi yksityiskohtaisia tietoja mm. surman motiivista ja riidasta, mahdollisesta surmavälineestä, uhrin kenkien siirtymisestä vastaajan jalkaan, tunnelmista, sijanneista ja surmaa edeltäneistä vuorosanoista) ja valitusluvan hakeminen KKO:lta osin uusin, syyllisyyttä tukevin todistein. Lsh antaisi motiivin JSL:n surmaan. Motiivina ovat voineet olla myös parisuhdeongelmat yhdistettyinä AA:n PMS-oireisiin, yleiseen uupumukseen ja arvostuksen puutteeseen.

Uskoa lsh-syytöksiin tukevat uhrien kertomukset, toisen vastaajan saama aiempi väkivaltatuomio, AA:n ylläpitämän Perhekerho-sivuston jalkoväli- ja rintavalokuvat, korostetun seksuaaliväritteiset vinkit ja vitsit sekä törkeyksiä sisältävät parisuhdekeskustelut, jotka on linkitetty suojaamattomina Perhekerhon etusivulle, joka on suunnattu myös pikkulapsille.

Rikospaikkatutkinta, todisteiden keruu ja tuomarointi eivät kuulu minfolaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Jotain voi yrittää mielessään ratkoa, jos näihin median yleisölle syöttämiin, mutkikkaisiin rikostapauksiin (tai AA:n seinää päin juosseeseen olemukseen; syvällä päässä seisoviin silmiin, keikkuvaan päähän, vääntyilevään suuhun, monotoniseen ääneen, rypytyksillä ja röyhelöillä korostettuihin patalappuihin ja punattuihin pulloposkiin) on jäänyt koukkuun. Puolustajien kannattaisi tarkkaan miettiä, mikä AA:ssa niin herättää ”luottamusta”. Onko se koulutus, vankkumaton asenne, kotiäitiys vai pienyrittäjyys? Entä rouvan laskelmointikyky, epävakaus, siivottomuus, epäsosiaalisuus, nettiseuran hakeminen ja epäonnistuminen seurustelukumppaneiden valinnassa, sammuminen keittiön lattialle, paljastelutaipumus, valikoiva muistamattomuus, kertomusten muuttuminen, lasten syytökset ja AA:n epäluottamus lapsiaan kohtaan? Eivätkö nämä seikat laske luottamusta AA:iin itseensä – edes kasvattajana?

huippumies
Nikke Knattertton
Viestit: 872
Liittynyt: Ke Maalis 07, 2012 9:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 3)

Viesti Kirjoittaja huippumies » To Huhti 12, 2012 1:33 pm

Kiitos, Jokuvaan. Toivottavasti myös muut lukevat ajatuksella. Mitäpä tuohon lisäämään. Paitsi sen, että kun tuohon lisätään narsistinen persoonallisuushäiriö, usko vahvistuu.

Vastaa Viestiin