Piti palata tutkimaan etpk-aineistoa ja Annelin vanhimman tyttären ensimmäistä puhuttelua murhapäivältä, josta pätkä puhuttelun alusta tämän viestin lopussa. Minusta puhuttelusta selviävät seuraavat oleelliset asiat:
- vanhin tytär on havahtunut siihen, että perheen ikkunaa on paukutettu (=takkahuoneen oven ikkunaa on rikottu)
- vanhin tytär on kuullut jommankumman vanhemmista kiljuvan
- vanhin tytär on käynyt katsomassa takkahuoneen suunnalla kolme kertaa
- ensimmäisellä kerralla on ollut pimeää eikä hän ole uskaltanut sytyttää valoja rosvon ja lattialla olleiden lasinsirujen takia, vanhemmat ovat olleet nousseina ylös (luulisin, että äiti on tällöin ollut sängyn päällä kohottaen peittoa suojakseen lasinsiruilta ja isä on seissyt lattialla sängyn vieressä)
- toisella kerralla äiti on ollut puhelimessa vanhimman tyttären käynnin aikana ja tyttö on havainnut lattialla sekä isänsä että puukon, muttei ole nähnyt tekijää
- kolmannella käyntikerralla vanhin tytär on nähnyt tekijän poistuvan ikkunasta, mutta ei ole kiinnittänyt huomiota, oliko tekijällä jotain kädessä
Mielestäni poliisit olivat turhan hätäisiä esittäessään lapselle kysymyksiä, minkä takia jää hänen kertomuksensa perusteella hieman epäselväksi äidin ja isän tarkka sijainti takkahuoneessa suhteessa sänkyyn sekä valojen sytyttämisajankohta. Käsittääkseni lapsen on täytynyt käydä takkahuoneen suunnalla ensimmäisen kerran juuri ennen sitä hetkeä, kun tekijä on hyökännyt ikkunasta sisälle.
Vanhimman tyttären puhuttelun litterointi. Puhuttelu suoritettiin Satakunnan keskussairaalan neuvotteluhuoneessa 1.12.2006 alkaen klo 15.
Puhuttelun suorittivat ryk K.K., ryk R.L. ja vrk M.M., joista jälkimmäinen suoritti kuvauksen.
Puhuttelussa oli läsnä sosiaaliviranomainen.
Litteraatiotaulukossa on ensimmäisenä kellonaika 15.00 + kulunut aika puhuttelun alusta. Sitten kulloinkin äänessä oleva henkilö ja lopuksi litteroitu teksti.
0.05 K.K.: Mikä sun nimi on?
0.08 Vanhin tytär: Axx. Oikee nimi Exx, mut mua kutsutaan Axxksi.
0.11 K.K.: Joo. Mitä toi, sää olit nukkumas yöllä?
0.16 Vanhin tytär: Joo.
0.18 K.K.: Juu, mihin sä olet heränny?
0.20 Vanhin tytär: No, siihen, kun mä kuulin et---joku paukutti meiän ikkunaa. Mää luulin eka,
ett pakkanen paukku, mut sit mää kuulin, että äiti tai iskä kilju.
0.30 KK: Joo, no sä menit huoneest sit sinne?
0.33 Vanhin tytär: Kattomaan. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanu, ku siel,
siel oli koko huone täynnä lasinsiruja.
0.43 K.K.: Joo, sä menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Mitä sä näit siellä?
0.46 Vanhin tytär: Mää näin--ku mää katoin sin kolme kertaa, et sil kertaa mää näin, ett äiti ja
iskä oli jo hereillä.
0.55 K.K.: Joo.
0.56 Vanhin tytär: Sit ku mä menin pois ja mä tulin vähän ajan päästä ...
0.59 K.K.: Sillon ku sä menit eka kerran siihen ni oliko se lasi viäl rikki--tai rikki jo?
1.03 Vanhin tytär: Oli--sit kun mä tulin ...
1.05 K.K.: Ja siel oli äiti ja isä vaan sillon?
1.08 R.L.: Misä ne oli äiti ja isi silloin?
1.10 Vanhin tytär: Ne oli nousseet sängystä.
1.11 K.K.: Ne oli sängyn vieressä siin takkahuoneessa? Sit sä menit takasi. Mihin sä
menit takasi?
1.18 Vanhin tytär: Huoneeseeni. Sit mull niinko tota, ku mä .... Mul o lukuvalo, mä meinasin
sytyttää sen, mut mä en uskaltanut. Mä pelkäsin, et jos siel on joku rosvo, ni
jos se sit yrittää hyökät mun kimppuuni.
1.31 K.K.: Joo.
1.32 Vanhin tytär: Sit mää en ottanu sit ku mää menin uudestaan kattoon mää näin iskän
lattialla.
1.38 K.K.: No missä äiti oli sillon?
1.40 Vanhin tytär: Äiti oli muistaakseni soittamassa.
1.42 K.K.: Oliko valot sillo päällä, vai oliko pimeetä?
1.47 Vanhin tytär: No, kai ne oli päällä, ko mäen olis muute nähny pimeessä.
1.51 R.L.: Mis kohtaa iskä oli siel lattialla? Muistatko?
1.55 Vanhin tytär: Aika siin sängyn vieres se makas lattialla.
1.58 K.K.: Olik siel ketään vierasta miestä?
2.00 Vanhin tytär: Mää en nähny, se oli varmaan menny jonnekin piiloon. Sit siel oli puukko
lattialla. Ja sit ko mää menin pois sieltä--Ku mä tulin sinne taas vähän ajan
päästä, mä näin ku se mies pakeni ikkunasta.
2.19 K.K.: Siitä oven ikkunasta?
2.21 Vanhin tytär: Joo.
2.23 K.K: Minkä näkönen se mies oli?
2.25 Vanhin tytär: No mää näin vaan sen selän ja mää näin vaan, et sil oli muistaakseni musta
huppari.
2.32 K.K: Olik sillä mitään kädessä?
2.35 Vanhin tytär: Mää en muista.
2.40 K.K.: No kuulik sä sen miehen puhuvan mitään?
2.42 Vanhin tytär: En.
2.43 K.K.: Kuuliks sä isän puhuvan?
2 .45 Vanhin tytär: En.----Paitsi ennen ku iskä ei enää--ennen ku iskä kuoli siellä---ni ennen
sitä mä kuulin, kun se puhui jotain, sössötti sitä mmmm-mmm, ja sit silt
loppui ääni, eikä se enää puhunu. (itkee)
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:
"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."