Lasten kertomukset

[Gerbera]

Annelin silloiseltä asuinpaikalta, Turun Halisista, Löytänänkadulta on ollut matkaa TYKS:n Lastenpsykiatrian polikliniikalle kävellen 3,2km ja Halisten linja-autoreitti kulkee TYKS:n ohi. Välimatkaa ei ole ollut paljon. Terapiat on lopetettu jostain muusta syystä, kun kuljetusvaikeuksien takia.

[jokuvaan]

Miksi te jauhatte tätä samaa litterointivirhekohtaa, ja vaikka tyttö olisi kysynyt, että miksi puussa kasvaa kenguruita, niin se ei tippaakaan lisää aikaa, eikä mahdollisuuksia AA:n ehtiä murhaamaan miestään meille annetuin tiedoin, jotka nekin voivat olla täyttä potaskaa - kuten kaikki muukin. Todennäköisesti pääasia on, että tappelette, niin ette ehdi muuta ajattelemaan, joten jatkakaa.

...ja vaikka AA ja tyttö kertoisivat "huppumiehen" paukutelleen ikkunaa vaikka iltaseitsemästä lähtien, ei se lisäisi tippaakaan "huppumiehen" aikaa tai mahdollisuuksia ehtiä puukottamaan AA:a, painimaan JSL:n kanssa, tikkaamaan 70 fileerausveitsen (tai voikukkaraudan) iskua, piilottelemaan, uhkailemaan, astaloimaan ja hyppimään kengurun lailla - meille annetuin tiedoin, joista suurin osa pitää lääketieteellisellä varmuudella paikkansa. Ne yksityiskohdat, jotka perustuvat AA:n kertomuksiin, voivat olla potaskaa - kuten kaikki muukin hänen kertomansa. Vanhimman lapsen kertomukset voivat olla vain AA:n kertomusten plagiaatteja tai johdannaisia; eivät lapsen autenttisia kuvauksia.

Nuorempien lasten kertomukset voivat olla tosia - verenjuonteja, tuhkanlevityksiä, hyväksikäyttöjä ja viiltelyitä myöten. Tuomioistuin voi päätyä sellaiseen johtopäätökseen tutustuttuaan kaikkeen aineistoon - myös siihen, joka on yleisöltä salattu. Siinä sitä olisi kaikkitietävillä rationalisteilla selittämistä. Eihän nyt sellaista oikeassa elämässä tapahdu! Jenkeistä kopioituja huuhaa-syytöksiä kaikki! Missä on tuhkat, missä veret? Missä puukot, lakanat, vammat ja muut todisteet? Ehkä ne ovat hävitettyinä kaatopaikalla, viemäreissä, maastossa tai bittiavaruudessa. Ja pelkkä lasten sana voi ratkaista. Heitä on sentään kolme, neljä. Jos useaa lasta ei uskota, niin millainen olisi yhden lapsiuhrin kertomusten painoarvo? Mitätönkö?

[Sirpa]

Minkä huppumiehen?! Eikö siellä nyt korjatun tiedon mukaan ollut huppumiehet, jos oli kahdet kengänjäljetkin, ja nyt molemmat kengät hukassa, vai?

Tämä puolittaa yhden huppiksen ajan, mutta tuplaa AA:n, jos pitää lavastaa vielä tuplajäljetkin.

Eikö näitä esitietoja pitänyt päivittää nyt uuden tiedon mukaan, vai olenko käsittänyt jotakin väärin?

Ei lasten tarinat merkityksettömiä ole, mutta kahdessa huppiksessa on kaksin verroin vaaraakin - parasta olisi jos ei näkisi yhtäkään, ja parasta puhua vaikka puussa olevista kenguruista - mikä nyt turvallisuuden kannalta on parasta, kunnes tilanne on otollinen totuudelle, ja ehkä se nyt sitten on.

[Pardon]

Nuorempien lasten kertomukset voivat olla tosia - verenjuonteja, tuhkanlevityksiä, hyväksikäyttöjä ja viiltelyitä myöten. Tuomioistuin voi päätyä sellaiseen johtopäätökseen tutustuttuaan kaikkeen aineistoon - myös siihen, joka on yleisöltä salattu. Siinä sitä olisi kaikkitietävillä rationalisteilla selittämistä. Eihän nyt sellaista oikeassa elämässä tapahdu! Jenkeistä kopioituja huuhaa-syytöksiä kaikki! Missä on tuhkat, missä veret? Missä puukot, lakanat, vammat ja muut todisteet? Ehkä ne ovat hävitettyinä kaatopaikalla, viemäreissä, maastossa tai bittiavaruudessa. Ja pelkkä lasten sana voi ratkaista. Heitä on sentään kolme, neljä. Jos useaa lasta ei uskota, niin millainen olisi yhden lapsiuhrin kertomusten painoarvo? Mitätönkö?

Toivottavasti et sekoita kahta käynnissä olevaa juttua keskenään. Nämä väitetyt lasten kertomukset liittyvät surmajuttuun. Toisesta jutusta sinäkään et tiedä lasten kertomuksia, en myöskään minä.

Otan kantaa vain surmatutkimukseen, koska siitä on annettu tietoa, myös uusimmista epäilyistä. Ne eivät minusta vaikuta mahdollisilta. Se ei ole kaikkitietävää rationalismia vaan sen epäilyä, että syyttäjä on ihmeellisille vesille.

[jokuvaan]

- - -
Toivottavasti et sekoita kahta käynnissä olevaa juttua keskenään. Nämä väitetyt lasten kertomukset liittyvät surmajuttuun. Toisesta jutusta sinäkään et tiedä lasten kertomuksia, en myöskään minä.
- - -

Syyttäjä sekoittaa kaksi käynnissä olevaa juttua keskenään. Heidän koko esitutkintamateriaaliin perustuvaan juttujen "linkittymispäätökseensä" luotan enemmän kuin nimimerkki Pardonin näkemyksiin. Toisesta jutusta tiedetään syytteet; ne perustuvat pitkälti uhrien - todennäköisesti alaikäisten - kertomuksiin.

- - -
Otan kantaa vain surmatutkimukseen, koska siitä on annettu tietoa, myös uusimmista epäilyistä. Ne eivät minusta vaikuta mahdollisilta. Se ei ole kaikkitietävää rationalismia vaan sen epäilyä, että syyttäjä on ihmeellisille vesille

Myös lsh-tapauksista on annettu tietoa yleisölle; tosin vähänlaisesti. Uusimmat surmatapauksen epäilyt vaikuttavat (kaikessa mustassa humoristisuudessaan, absurdiudessaan ja uskomattomuudessaan) mahdollisemmilta kuin "huppumiestarina". Piikkilankateoriat voivat toisaalta osoittautua paikkansa pitäviksi, joten vakavilla asioilla "leikitään" . Saahan sitä kaikkeen tarttua, kun eräskin AA:n syyttömyydestä ilmeisen vakuuttunut nimimerkki tarttuu jopa rekossa käytettyjen kenkien jälkiin todisteina "kahdesta huppiksesta" .

Irrationaalisten seikkojen olemassaolon tunnustaminen on myös rationalismia.

[rantakoski]

Olikohan Sirpa ottanut hieman yömyssyä kun näki jo kahdet "hupparin" jäljet kun käytännössä surmapaikalla hyvä kun oli edes puolikkaan "hupparin" jäljet

[Sirpa]

Minä mitään nähnyt, siis muuta kuin sen turren allekirjoituksen, ja sitten taisi siinä Mäkisen todistuksessa olla useampia kengänjälkiä sikinsokin olohuoneessa.

Mutta ei tässä vielä kaikki: syytä olettaa, että kengänjälkiä onkin todellisuudessa kolmenlaisia - vielä viisi viikkoa murhasta ilmestyi housuihin verinen kengänjälki. Syytä olettaa, että sekin on erilainen, koska yhdistetään murhapaikan eristyksen pettämiseen. Mutta - kuten syyttäjä toteaa - tähän on liityttävä vahvaa vahvempaakin okkultismia, jos tuo jälki on Lahden verestä.

Ei siis kahdet erilaiset kengänjäljet, vaan jopa kolmet. Tai sitten ne kolmannet oli rekonstruktio kengänjäljet. Ja ne neljännet sitten lavastettu, kai.

[Pardon]

- - -
Toivottavasti et sekoita kahta käynnissä olevaa juttua keskenään. Nämä väitetyt lasten kertomukset liittyvät surmajuttuun. Toisesta jutusta sinäkään et tiedä lasten kertomuksia, en myöskään minä.
- - -

Syyttäjä sekoittaa kaksi käynnissä olevaa juttua keskenään. Heidän koko esitutkintamateriaaliin perustuvaan juttujen "linkittymispäätökseensä" luotan enemmän kuin nimimerkki Pardonin näkemyksiin. Toisesta jutusta tiedetään syytteet; ne perustuvat pitkälti uhrien - todennäköisesti alaikäisten - kertomuksiin.

- - -
Otan kantaa vain surmatutkimukseen, koska siitä on annettu tietoa, myös uusimmista epäilyistä. Ne eivät minusta vaikuta mahdollisilta. Se ei ole kaikkitietävää rationalismia vaan sen epäilyä, että syyttäjä on ihmeellisille vesille

Myös lsh-tapauksista on annettu tietoa yleisölle; tosin vähänlaisesti. Uusimmat surmatapauksen epäilyt vaikuttavat (kaikessa mustassa humoristisuudessaan, absurdiudessaan ja uskomattomuudessaan) mahdollisemmilta kuin "huppumiestarina". Piikkilankateoriat voivat toisaalta osoittautua paikkansa pitäviksi, joten vakavilla asioilla "leikitään" . Saahan sitä kaikkeen tarttua, kun eräskin AA:n syyttömyydestä ilmeisen vakuuttunut nimimerkki tarttuu jopa rekossa käytettyjen kenkien jälkiin todisteina "kahdesta huppiksesta" .

Irrationaalisten seikkojen olemassaolon tunnustaminen on myös rationalismia.

Surmajutun todistelu on mennyt minulle epäuskottavaan ja sinulle näköjään uskottavaan suuntaan. Tottakain on myös oikein leikkiä satanismiajatuksilla ihan siinä jutussa, missä ne juolahtavat mieleen. Eihän sen niin väliä mitä on taoahtunut, koska ainahan on mahdollista että mukana on joku saatanallinen vire. Jos ei ole, niin hellurei. Sellaista on spekulointi.

[complex]

Huomasin yhden mielenkiintoisen yksityiskohdan jonka vanhempi tytär ja poika muistavat samankaltaisesti.

Vanhemman tytön ja AA:n keskustelu:
Tytär: ...mut miks te rikkositte sen ikkunan (miks sä rikkosit sen ikkunan)

Ja pojan haastattelusta:
M: Sano vielä kerran että mikä oli se lasiääni outo sun mielestä?
A: Ko silti vaik se kuulu silti se lasiääni vaik äiti oli puhelimes ja ko iskä huus silti kuulu vaan se rikkinäinen lasiääni vaik se on ekaks se loppu ihan vähäks aikaa tais jatkuu lasi se rikkinäi se rikkinäinen lasin ääni


Pojan ihmettelyä rievien välistä luettuna voisi päätellä että hänellä on sellainen käsitys että Äiti on ollut se joka sitä lasia on rikkonut. Kertomukset vaikuttaa luotettavilta koska molemmat ihmettelee asiaa oma-aloitteisesti --> Ei minkäänlaista johdattelua.

[MollyMalone]

Poikahan on kertonut kuulleensa tietyt äänet kahteen kertaan. Hän oli siis kuullut äitinsä puheet kahteen kertaan ja toisella kerralla oman kertomansa mukaan ilman taustameteliä. Annelin mukaan "eihän poika silloin ole voinut kuulla samoja ääniä kahteen kertaan jos kerran osa äänistä puuttuu"... Mitäpä jos Anneli huutelikin siinä samalla rikkoessaan ikkunaa että apua, tulkaa pian, täällä on joku puukottaja mun miehen kimpussa, Jospa ikkunan rikkomisen tarkoituksena olikin naapurien huomion herättäminen. Niin että nämä heräisivät meteliin ja voisivat todistaa "Annelin rikkoneen ikkunan huutaakseen hädässä apua". Vain poika heräsi näihin huuteluihin. Tyttö oli jo hereillä.

Naapurit eivät kuitenkaan olleet heränneet ikkunan hajoamiseen eivätkä huuteluihin joten yritys meni peffalleen. Anneli soitti saman tien ikkunan hajotettuaan häkeen toistaen samat jutut kuin aiemmin ikkunaa rikkoessaan ja kuvitteli että ennen poliisin tuloa ulkopuolelle tai jopa talon sisälle tai terassille olisi ehtinyt yksi tai kaksi naapuria ainakin pällistelemään tai ainakin ovat kuulleet huudot, ja hyvällä tuurilla myös sotkemaan ja tekemään jälkiä. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Poika kuitenkin kuuli äidin mekaaniset lauseet lähes identtisesti kahteen kertaan. Ekan kerran jälkeen hän kuuli äidin valitsevan näppäinpuhelimella häken numeron. Siinä myös sitä pojan kuulemaa näppäilyjen ääntä.

[MissHolmes]

Uskoisin, että lapsi2:n tarina on voinut hieman värittyä vuosien varrella, mutta alkuperäinen ajatus on se totuus.

Pitäisin erittäin todennäköisenä, että alkuperäinen kertomus lasin rikkoutumisen jatkumisesta tauon jälkeen pitää paikkaansa. Hänhän on kertonut jo alkuperäisissä kuulemissa, että rikkomisessa oli taukoa.

Myös riidan sanat oavt voineet toistua. Useinhan jankkaava riita on j u u r i se repivin: hoetaan samaa ja samaa, kunnes hermo katkeaa.

Kyse ei siis välttämättä ole nauhoituksesta, vaan koko illan (23:00-02:00) jatkuneesta riidasta, jossa samat asiat toistuvat uudestaan ja uudestaan.
Lapsesta se voi kuullostaa nauhotteelta. Sanoohan moni aikuinenkin tuollaisessa tilanteessa usein ''vaihda levyä'.

[rantakoski]

Poika puhui myös että toisella kertaa äänet olivat erilaiset, voimakkaammat ja vaimeammat äänet - kummassa järjestyksessä ne menikään. HÄKE-nauhalla kuullaan ääniä vaimeina ja voimakkaina, mitkä olivat omiaan herättämään poliisin/teknikon/syyttäjän ajatukset taustanauhasta, sekä AA:n oma vitsailu aiheesta sukulaisille ja mediassa.

[MissHolmes]

Mahdollistahan on, että osa äänistä kuuluu kovempaa ja osa vaimeampana, jos luurille laitetaan käsi.
Jukan äänet kuuluu AA:n ollessa makuuhuoneessa kovempaa kuin AA:n äänet. Peittäisikö lapsi vaistomaisesti luurin kädellä äidin alkaessa ''touhuta''?

[Veristi]

On mahdollista, että Anneli on jo etukäteen leikkinyt lasten kanssa orjaleikkejä, joiden kautta manipuloinut lapsen jo etukäteen "näkemään" huppiksen. Vanhimman lapsen kertomukseenhan sisältyi mm. se kummallinen laattakiven siirtymisepisodi. Häkepuhelun aikaiset 'vuorosanat' ovat saattaneet olla lapselle näin jo entuudestaan tuttuja, ja lapsi käyttänyt puhelun aikana juuri noita "oikeita" sanoja (mm. "joo se lähti"). Näin Anneli olisi jo etukäteen "vihkinyt" lapsen mukaan omaan "radiokuunnelmaansa" ilman, että lapsi on mitenkään tietoinen "roolistaan".

[MollyMalone]

Poika puhui myös että toisella kertaa äänet olivat erilaiset, voimakkaammat ja vaimeammat äänet - kummassa järjestyksessä ne menikään. HÄKE-nauhalla kuullaan ääniä vaimeina ja voimakkaina, mitkä olivat omiaan herättämään poliisin/teknikon/syyttäjän ajatukset taustanauhasta, sekä AA:n oma vitsailu aiheesta sukulaisille ja mediassa.

Poika kuuli puhumiset toiseen kertaan ilman taustaääniä. Asia mikä sai Annelin sanomaan etteihän se ole sama asia kuin kuulla kahteen kertaan samat asiat. Samaan syssyyn hän mainitsee että poika oli myös sanonut että oli kuullut ambulanssin tulon sireeneistä mutta Annelin mukaan sireeneitä ei ollut. joten Annelin mielestä tämä oli osoitus siitä että poika valehtelee. Ambulanssihenkilökunnan mukaan sireenit otettiin pois päältä vähän ennen pihaan tuloa. Annelin huomio tuossa vaiheessa on siis ollut niin kiinni jossain muussa ettei ole kiinnittänyt huomiota lähestyviin sireenin ääniin, muistaa vaan että huidellessaan ulkona sireenit eivät enää olleet päällä.

Poliisille riitti taustanauha-ajatukseen pojan sanoma että äänet kuuluivat kahteen kertaan ja siinä välissä kuului jotain "napin painallusta" sekä Annelin omat vitsailut asiasta.

Olen sitä mieltä että Anneli hajoitti ikkunan antaakseen naapureille sellaisen kuvan että huutaa hädissään tappajan ollessa sisällä. Tytär vaan yllätti kesken kaiken ja tarinaa piti vähän muutella.