Oikeudenkäyntipäivien seurantaketju - syksy 2013

[Frankie]

Tämä taitaa olla hovioikeuden papruja, mutta tuli vastaan täällä jossain ketjussa muutama päivä sitten. Laitetaan nyt, niin näkemättömätkin näkevät.
http://www.poliisi.fi/poliisi/satakunta ... ku_001.pdf

[rantakoski]

Laitetaas tänne Ilta-Sanomien juttuja näistä julkitulleista matskuista, kun ne ovat syksyn oikeudenkäynnin aineistoa. Ja kunhan saanen paperit kokonaisuudessaan, varmaankin laittelen niitä myös Minfoon.

Tässä IS juttuja:

"Sit loppu" - 3-vuotias hämmentyi Ulvilan surmayön äänistä
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 62578.html

Perheen kaksi keskimmäistä lasta kertovat monelaisista äänistä, joita he kuulivat surmayönä huoneeseensa.

Molemmat sanovat sanovat heränneensä "rätsäyksiin". Nuorempi, tapahtuma-aikaan kolmevuotias kuvailee "rätsäystä" lasinsirpaleiden aiheuttamiksi.

- Mä heräsin siihen ku kuulus sellasii lasinsirpaleiden sellasta lasinsirpaleiden ääniä, kolmevuotias kertoo.

Hän kuuli myös muita ääniä.

- Ekaksi mä kuulin tömähdyksen, sit raahauksen. Ja sitten mä kuulin sellasen metallisen kolahduksen. Sellasen ku ovi laitetaan niinku kiinni, kolmevuotias kertoo.

Äänet aiheuttivat hämmennystä.

- Ni me ihmeteltiin mist ne tulee, lapsi kertoo haastattelijalle.

Lapsen mukaan heidän lisäkseen huoneessa oli myös perheen nuorin lapsi.

-xxx ei koskaan ennen ollu nukku siellä mun ja yyy:n huoneessa mut sit sinä yönä se nukkus, lapsi kertoo.

Sitä, miksi perheen kuopus oli juuri sinä yönä heidän huoneessaan lapsi ei osaa sanoa. Hänen mukaansa normaalisti kuopus nukkui vauvasängyssä äidin ja isän vieressä.

Haastattelijan kysymykseen, kuka päätti, että kuopuksen siirrosta lasten huoneeseen, lapsi vastaa, että äiti.

Kolmevuotias kertoo myös hiljaisista askeleista sekä läheltä ja kauempaa kuuluvista juoksuaskeleista.

-Ja sitten siin kuulus sellasta että hana ois ollut päällä. Siin niinku siin keskiosassa ja sit loppu.

Kolmevuotiaan mukaan hanan ääni kuului vessan suunnasta.

Ulvilan surmaan liittyvät lasten kertomukset julki: kuuli veitsellä lyömisen äänen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 41174.html

Ulvilan surman esitutkintaan liittyvät lasten kertomukset tulivat hetki sitten julkisiksi.

Julkinen aineisto sisältää osia perheen kahden keskimmäisen lapsen oikeuspsykologisista haastatteluista, jotka tehtiin vuonna 2011 Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten psykologisessa yksikössä.

Suurin osa nyt julkiseksi tulleesta aineistosta on perheen toiseksi vanhimman lapsen kertomusta: runsaat 40 sivua käsittävästä aineistosta hänen osuutensa on 33 sivua. Loput sivut ovat toiseksi nuorimman lapsen oikeuspsykologisista haastatteluista.

Toiseksi vanhin lapsi oli rikoksen tekohetkellä 7-vuotias ja toiseksi nuorin 3-vuotias.

Aineisto tuli nyt "virallisesti" julkiseksi, mutta toiseksi vanhimman lapsen osalta sen sisältö selostettiin tiedotusvälineissä jo syyskuussa, heti sen jälkeen kun Vaasan hovioikeus oli tehnyt julkisuusasiassa ratkaisunsa.

Tänään julkitulleessa aineistossa perheen toiseksi vanhin lapsi kertoo muun muassa äänistä, joita hän kuuli surmayönä. Lapsen mukaan hän kuuli ikkunan rikkomisen, takaoven aukaisun, nauhurin suhinan ja nauhurin painikkeiden napsahdukset. Lapsi kertoo kuulleensa myös veitsellä lyömisestä aiheutuneita ääniä, ja miten jääkaappipakastin aukaistiin ja suljettiin.

Rikoksen tekohetkellä lapsi oli huoneessaan. Äänet hän sanoo kuulleensa oven läpi, korva ovessa kiinni.

Toiseksi vanhin lapsi kertoo myös, että hän näki äidillään muutama kuukausi rikoksen jälkeen valkoisen c-kasetin, jossa oli kuivunutta verta.

Toiseksi nuorin lapsi kertoo heränneensä outoihin ääniin, jotka hän tulkitsi lasinsirpaleiden aiheuttamiksi. Hän kertoo kuulleensa myös kolahduksia, raahaamista muistuttavia ääniä, tömähdyksiä ja rääkäisyjä.

Auerin lapsi: Äiti vihjasi surmasta etukäteen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 69834.html

Lapsen mukaan äiti varoitti jo ennakkoon lapsia puhumasta tulevista tapahtumista.

Perheen toiseksi vanhin lapsi väittää, että Anneli Auer varoitti jo ennakkoon lapsia kertomasta, jos he kuulevat tulevina öinä outoja ääniä.

Lapsi oli henkirikoksen tapahtuma-aikaan seitsemänvuotias.

Asia tulee esille lapsen oikeuspsykologisessa haastattelussa, josta julkaistiin pieni osa keskiviikkona. Haastattelija kysyy lapselta, miksi hän vasta nyt, viiden vuoden jälkeen kertoo surmayöstä. Lapsi sanoo syyksi vaikenemiselleen, että äiti oli kieltänyt lapsia puhumasta tapahtumista kenellekään.

Haastattelija kysyy lapselta, että eikö hän saanut kertoa.

– En ja sitten se oli kans sillo Ulvilassa ennen ku se tapahtus, niin se oli sanonu pari viikkoo ennen sitä ja pari päivää ennen sitä ku se tap, Jukka murhattiin, niin se oli sanonu että jos me kuullaan yöllä outoja ääniä ja me ei tiedetä mitä ne on, tai vaikka tiedetään mitä ne on, niin me ei saada kenellekään kertoa, lapsi vastaa.

Haastattelijan kysymykseen, kuka oli sanonut, lapsi vastaa, että hänen äitinsä. Lapsen mukaan äiti oli kieltänyt kaikkia lapsia puhumasta.
Haastattelija kysyy vielä uudestaan lapselta, että oliko hänen äitinsä aikaisemmin sanonut jotakin vastaavaa.

– On se, se on sanonu niinku ka, pari viikkoo ennen sitä ja sitte pari päivää ennen sitä, lapsi vastaa.

Auerin 7-vuotias lapsi: Äiti nauhoitti Ulvilan surman
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 86273.html

Perheen toiseksi vanhin lapsi kertoo heränneensä surmayönä epämääräiseen kolinaan.

- Johonkin koladukseen mä heräsin et en mä tiedä mikä se oli, että joku kolaht, joku kolahdus kuulu ja mä heräsin.

Lapsen mukaan pian tämän jälkeen hän kuuli ikkunan menevän rikki. Hänen mukaansa se kuulosti samalta kuin joku olisi heitellyt tai pudotellut lautasia lattialle.

- Mä ajattelin sillon, sillon mä en tienny että ikkuna meni rikki, et sillon mä luulin että lautasii menis rikki, tapahtuma-aikaan seitsemän vuotta vanha lapsi kertoo.

Lapsi kertoo, että heti kolahduksen jälkeen kuului parkaisu.

- Se oli, kuulostaa ihan niinku siltä ku päähän lyödään jollain.

Lapsi kertoo kuulleensa myös naksahduksia. Haastattelijan kysymykseen, tiesikö hän, että naksahdus on peräisin nauhurista, lapsi vastaa "joo" ja nyökkää.

Lapsi kertoo myös kuulleensa osan äänistä kahteen kertaan.

- Ja sitten kuulosti ihan silt ku se koko, niinku se koko juttu alkais alusta et kuuluis se ensimmäine parkasu ja, mut sit se kuulosti hiljasemmalt ja se tuli hiljasempana mutta ihan sama ääni ja sit vähän sem, semmoselt ku se tulis radiosta, semmoselt vähän surisevammalta.

- Ihan samat, ihan samat äänet mut vaan vähän hiljemmin ja vähän semmotti surisevammin niinku radiosta tulee, lapsi kuvailee myöhemmin.

Hän sanoo, että hänelle tuli jo siinä tilanteessa mieleen, että äänet tulevat ehkä nauhurilta.

- Mä ajattelin jo silloin. Jälkeenpäin mä sitten oon siit ollut varmempi, mut sillon mää olin sellatii iha, se käväs mielessä, mut emmä sitten tienny että tulik se nauhalta.

Seitsemänvuotias kuuli oven läpi naksahduksia.

- Ja siit kuulu semmonen ääni ku niinku nauhurist kuuluu semmonen ku painaa nappia niinku "naks, naks, naks".

-Ja sit rupes kuuluun semmonen ääni ku jotain nauhaa kelattais, semmonen "uuu" ku se pyöri siinä. Sit tas kuulus "naks, naks, naks" ja sitten kuulosti ihan silt ku se koko, niinku se koko juttu alkais alusta...

- Niin se niinku alko alusta ja sitten siinä jossain vaiheessa ku se oli lakanut alusta, niin vähän aikaa sen jälkeen ku se oli alkanut alusta, niin sitte kuulu ku Anneli lähti soittaan sitä hätäpuhelua.

- Siite ku se oli soittanut sen hätäpuhelun niin sitte se loppus se, sitten kuulus taas pari naksausta ja sitten semmosta ku nauhurin nappii painetaan.

Lapselta kysytään, mitä ääniä hän kuuli ennen kuin hänen äitinsä soitti hätäpuhelun.

-Siin kuulus ekaks semmonen ku nauhurii painetaes, sellatti "naks, naks, naks". Sit kuulus semmonen ku jotain kelattais, semmosta, semmonen, semmost hiljasta hurinaa.

[sisotalo]

Iltalehtien lainaukset lasten kertomuksista ovat harhaanjohtavia. Tärkeintä on tuoda esiin se lavastus, jota poika esittää. Ensin pitää kuitenkin kertoa, mitkä olivat hänen perustietonsa. Tärkeintä on seuraava lause.
H: Elikkä, ook sä Minnalle yhtä usein kertonu ku Arille?
A: Useemmin kyllä niinku molemmille, et mä oon istunu Minnan sylissä ja sitten Ari on oliu siin vieressä istumassa.
Siis Minna Auerin osuus on lasten todistuksissa Ulvilan murhasta ratkaiseva. Hänen merkityksensä nousee myös kärkeen kun tuomio annettiin Jens Kukan tekemisiksi väitetyistä raiskauksista. tämän puolesta puhui Minnan käytös oikeudessa

[Evil Lindros]

Sitä, miksi perheen kuopus oli juuri sinä yönä heidän huoneessaan lapsi ei osaa sanoa. Hänen mukaansa normaalisti kuopus nukkui vauvasängyssä äidin ja isän vieressä.

Haastattelijan kysymykseen, kuka päätti, että kuopuksen siirrosta lasten huoneeseen, lapsi vastaa, että äiti.

Kolmevuotias kertoo myös hiljaisista askeleista sekä läheltä ja kauempaa kuuluvista juoksuaskeleista.

-Ja sitten siin kuulus sellasta että hana ois ollut päällä. Siin niinku siin keskiosassa ja sit loppu.

Tämähän ihan suoraan kuvaa näytelmää, jossa on alku, keskiosa ja loppu. Mutta kenenhän tämä näytelmä sitten on? Kuka on käsikirjoittanut sen? Ja mistä oikeasti lapsi tietää tai muistaa vielä vuosien jälkeenkin, että se oli just äidin päätös, että sisar nukkuu murhayönä heidän huoneessaan? Kolmivuotias lapsi? Joo joo, tiedän että jotkut lapset pystyy hyvinkin muistamaan kaikennäköistä, mutta mikä on sen todennäköisyys ja mikä todennäköisyys, että se muistikuva on kuitenkin väärä? Ja toi poika korva kiinni ovessa. Niin mihin se taas heräsikään? Miksi hitossa ne olisi rikkonut sen ikkunan ensin ja sitten alkanut vasta supattaa, että nyt? Oikein niin kuin halunneetkin että lapsi kuulee sen jälkeen, kun ovat etukäteen myös puhuneet murhasta? Halunneet teolleen todistajia? Ja sitten raiskanneet, kun ovat saaneet mitä ovat halunneet? Ei hitto koko hommassa ja noissa lasten puheissa ei ole mitään järkeä kokonaiskuvan kannalta.

Tuosta Sisotalon pätkästä tulee mieleen, että poika on istunut sijaisäiskän sylissä ja palkkioksi siitä vähän tarinoinut ja saanut sillä huomiota. Tarina on jatkunut, koska huomiota on tullut. En syytä lasta, joka on traumatisoitunut, mutta miten nämä aikuiset menee tuohon mukaan? Se on mysteeri, ellei sitten kaikki vain menekin mukaan siihen vain, koska kaikille on jotenkin kätevää, jos Auer tuomitaan. Ei ole väliäkään sillä miten älyttömältä nämä lasten todistukset kuulostavat ja näyttävät.

[one eye]

Tämä on sitten vaikeata joillekin. Lasten kertomuksissa yhdelläkään yksittäisellä yksityiskohdalla tuskin oli ratkaisevaa merkitystä. Ratkaisevaa oli se, että kolmella lapsella kertomukset oli yhteneviä, niiden aihepiiri/viittaukset olivat asioihin joihin lapsilla ei ole kokemusta tai käsittelykykyä ja, että kertomukset olivat yhtä fyysisen eli somaattisen näytön kanssa.

[peltirumpu]

Sitä, miksi perheen kuopus oli juuri sinä yönä heidän huoneessaan lapsi ei osaa sanoa. Hänen mukaansa normaalisti kuopus nukkui vauvasängyssä äidin ja isän vieressä.

Haastattelijan kysymykseen, kuka päätti, että kuopuksen siirrosta lasten huoneeseen, lapsi vastaa, että äiti.

Kolmevuotias kertoo myös hiljaisista askeleista sekä läheltä ja kauempaa kuuluvista juoksuaskeleista.

-Ja sitten siin kuulus sellasta että hana ois ollut päällä. Siin niinku siin keskiosassa ja sit loppu.

Tämähän ihan suoraan kuvaa näytelmää, jossa on alku, keskiosa ja loppu. Mutta kenenhän tämä näytelmä sitten on? Kuka on käsikirjoittanut sen? Ja mistä oikeasti lapsi tietää tai muistaa vielä vuosien jälkeenkin, että se oli just äidin päätös, että sisar nukkuu murhayönä heidän huoneessaan? Kolmivuotias lapsi? Joo joo, tiedän että jotkut lapset pystyy hyvinkin muistamaan kaikennäköistä, mutta mikä on sen todennäköisyys ja mikä todennäköisyys, että se muistikuva on kuitenkin väärä? Ja toi poika korva kiinni ovessa. Niin mihin se taas heräsikään? Miksi hitossa ne olisi rikkonut sen ikkunan ensin ja sitten alkanut vasta supattaa, että nyt? Oikein niin kuin halunneetkin että lapsi kuulee sen jälkeen, kun ovat etukäteen myös puhuneet murhasta? Halunneet teolleen todistajia? Ja sitten raiskanneet, kun ovat saaneet mitä ovat halunneet? Ei hitto koko hommassa ja noissa lasten puheissa ei ole mitään järkeä kokonaiskuvan kannalta.

Tuosta Sisotalon pätkästä tulee mieleen, että poika on istunut sijaisäiskän sylissä ja palkkioksi siitä vähän tarinoinut ja saanut sillä huomiota. Tarina on jatkunut, koska huomiota on tullut. En syytä lasta, joka on traumatisoitunut, mutta miten nämä aikuiset menee tuohon mukaan? Se on mysteeri, ellei sitten kaikki vain menekin mukaan siihen vain, koska kaikille on jotenkin kätevää, jos Auer tuomitaan. Ei ole väliäkään sillä miten älyttömältä nämä lasten todistukset kuulostavat ja näyttävät.

Olen sisotalon kannalla valemuistoista puhuttaessa. Mielestäni kysymys ei ole mistään valemuistoista, vaan silkasta pahantahtoisesta valehtelusta. Lapset eivät halunneet muuttaa äitinsä luo asumaan, koska pelkäsivät häntä ja isoa siskoaan. Tämä tiedetään varmaksi. Mutta miksi he pelkäsivät? Kuka on tuon pelon aiheuttanut ja sekoittanut pienten lasten mielet? En usko, että lapset ovat omasta päästään keksineet noita satuja, ainakaan kaikkia juttuja. Kyllä näihin tarinoihin on vaikutettu ulkopuolelta voimakkaasti. Tahattomasti tai tahallisesti, mutta vaikutettu on.

Miettikääpä sitäkin, että lapset innostuivat kertomaan seksuaalirikoksista vasta murhatarinoiden jälkeen. Miksi he kertoivat näin vakavista rikoksista vasta kaiken muun jälkeen? Aivan kuin heille olisi selvinnyt, että murhajutut eivät riitäkään. Kertoiko joku lapsille ja sijaisvanhemmille, että murhatarinat eivät vie Annelia takaisin vankilaan? Syntyivätkö tarinat seksuaalirikoksista sen takia? Kuka auttoi tarinoiden kehittelyssä?

Valemuisto on tietenkin kauniimpi kuvaus valehtelusta. Voidaanhan noita tarinoita nimittää noinkin. Boldasin tytön kertomuksesta kohdan, jossa hän väittää nuorimman lapsen nukkuneen vauvasängyssä isän ja äidin huoneessa. Väite on todistetusti epätosi, kuten niin moni muukin yksityiskohta lasten kertomuksista.

[MissHolmes]

Päinvastoin.

NallePuhin Ihaan kuva vanhempien makuuhuoneesta pesuhuoneeseen johtavassa ovessa suorastaan huutaa, että tuossa kohdassa on ollut vauvan pinnasänky. Se selittäisi myös sen, että vanhin lapsi kuullusteluissa kertoi, ettei sitä ovea käytetty, mutta jätti perustelematta miksi. Siksi, kun siinä aina ennen oli ollut pinnasänky edessä.

Rekvisiitta jäi kiireessä siirtämättä, mutta sänky siirtyi: pois alta ja tieltä.
Ikävä kyllä Ulvilassa ei vieraita käynyt, joten tuskin tullaan saamaan kunnon todistusta keltään aikuiselta siitä, missä sänky oli aiemmin ollut.
Tosin jos asunto olisi tuolloin tutkittu kunnolla, olisi Annelin siivoamisen tason huomioiden, varmasti löytynyt pinnasängyn jalkojen jäljet lattiastaa.

[peltirumpu]

Päinvastoin.

NallePuhin Ihaan kuva vanhempien makuuhuoneesta pesuhuoneeseen johtavassa ovessa suorastaan huutaa, että tuossa kohdassa on ollut vauvan pinnasänky. Se selittäisi myös sen, että vanhin lapsi kuullusteluissa kertoi, ettei sitä ovea käytetty, mutta jätti perustelematta miksi. Siksi, kun siinä aina ennen oli ollut pinnasänky edessä.

Rekvisiitta jäi kiireessä siirtämättä, mutta sänky siirtyi: pois alta ja tieltä.
Ikävä kyllä Ulvilassa ei vieraita käynyt, joten tuskin tullaan saamaan kunnon todistusta keltään aikuiselta siitä, missä sänky oli aiemmin ollut.
Tosin jos asunto olisi tuolloin tutkittu kunnolla, olisi Annelin siivoamisen tason huomioiden, varmasti löytynyt pinnasängyn jalkojen jäljet lattiastaa.

Tekisi jo mieli sanoa pahasti, mutta olkoon.

Sinulla ei ole koskaan esittää minkään väitteesi tai epäilysi tueksi mitään muuta kuin luulojasi ja täysin typeriä olettamuksia. Mitä helvettiä joku nallepuh-kuva muka todistaa? Sen perusteella voi tehdä olettamuksen, että huoneessa on joskus ollut lastensänky, mutta ei mitään muuta. Älä jankkaa asiasta, joka voidaan varmuudella muuksi todistaa! Nuorin lapsi nukkui ja oli nukkunut muiden lasten kanssa samassa huoneessa jo pitkään.

Edellä mainitun lisäksi lasten tarinoiden ykstityiskohdista voidaa varmuudella todistaa epätosiksi useita muita kohtia. Kun yksityiskohdat ovat mahdottomia ("valemuistoja"), se tekee koko tarinasta epätoden. Tässä sinulle hiukan nielemistä kaiken muun lisäksi.

[Evil Lindros]

LOL samoilla perusteluilla mun huone varmaan ois murhatutkimuksissa miehen huone, koska ovessa on lätkäjuliste.

Tämä on sitten vaikeata joillekin. Lasten kertomuksissa yhdelläkään yksittäisellä yksityiskohdalla tuskin oli ratkaisevaa merkitystä. Ratkaisevaa oli se, että kolmella lapsella kertomukset oli yhteneviä, niiden aihepiiri/viittaukset olivat asioihin joihin lapsilla ei ole kokemusta tai käsittelykykyä ja, että kertomukset olivat yhtä fyysisen eli somaattisen näytön kanssa.

Tämä on sitten vaikeata joillekin, mutta toi poika on kyllä ihan tarpeeksi vanha ainakin kiinnostumaan tietynlaisista asioista ja ottamaan niistä selvää. Joillakin on hieman turhankin viaton käsitys lasten mielenkiinnoista. Kolmella lapsella voi olla yhtenevät tarinat, mutta sekään ei tee niistä vielä tosia. Lapsilla on ollut varsin hyvät motiivit tarinoida. Pelko muutoksesta on aivan helkutin vahva motivaattori. Ja tarinoihin kuuluu myös paljon fantastisia aineksia, joten skeptisesti on pakko suhtautua muihinkin osiin, varsinkin kun niissä ei ole mitään järkeä ja varsinkin kun ei tunnu taas fyysiset todisteet olevan olleen kohdallaan. Kai nyt jostakin sentään olisi jotain jälkiä jäänyt. Jotakin, mihin ei tarvitse yliluonnollista parantuneiden vammojen havaitsemisesta kertovaa UV-valoa. Vaikka kuinka ihmiset kertoisivat hurjaa tarinaa, se ei muutu sillä todeksi, jos ei siitä ole todisteita. Onhan niitä olemassa joukkohypnoosejakin. Tässä ei tarvita edes sitä. Riittää kun on yhtä pitävä sisarusparvi.

[Caldera]

Ratkaisevaa oli se, että kolmella lapsella kertomukset oli yhteneviä.

Yhteneviä ne oli myös pojalla ja nuoremmalla tytöllä sen suhteen että vanhin tytär oli surmayönä isänsä kimpussa. Ja satua on sekin.

[Anskubansku]

Peltirumpu Kerrotko miten nämä asiat ovat todistetusti vääriä?
Miten todistat lapsen sängyn olleen lasten huoneessa ennen murhayötä?
Jos asiat ovat todistetusti jotenkin, niin linkki luotettavaan lähteeseen
Nina Berg tai Niskasaari ei kelpaa...

[one eye]

Ratkaisevaa oli se, että kolmella lapsella kertomukset oli yhteneviä.

Yhteneviä ne oli myös pojalla ja nuoremmalla tytöllä sen suhteen että vanhin tytär oli surmayönä isänsä kimpussa. Ja satua on sekin.

Ja lähde tällekin tiedolle? Niskasaaret, Niinat ja Isotalot ei kelpaa eli mielipiteet eivät muutu blogissa faktoiksi. Ja jos lähdettä ei löydy, niin sillähän selviää sekin, että kuka tässä satuilee.

[kaljaloota]

Alkuperäinen lähde pitää näkyä, kuvat pitää olla aitoja, muuten ne voi jättää omaan arvoonsa.
MTV3 liveseurannasta on ollut hyötyä, kannattaa lukea, sieltä saa kattavampaa tietoa.
Erikoisin juttu mielestäni on se, että oli heti alettu vinkumaan palkkiotavaraa, vaikka J oli juuri hetki sitten murhattu.

[The Uolevi]

Alkuperäinen lähde pitää näkyä, kuvat pitää olla aitoja, muuten ne voi jättää omaan arvoonsa.
MTV3 liveseurannasta on ollut hyötyä, kannattaa lukea, sieltä saa kattavampaa tietoa.
Erikoisin juttu mielestäni on se, että oli heti alettu vinkumaan palkkiotavaraa, vaikka J oli juuri hetki sitten murhattu.

Mikäs tuo palkkiotavarajuttu on?

[Caldera]

Ratkaisevaa oli se, että kolmella lapsella kertomukset oli yhteneviä.

Yhteneviä ne oli myös pojalla ja nuoremmalla tytöllä sen suhteen että vanhin tytär oli surmayönä isänsä kimpussa. Ja satua on sekin.

Ja lähde tällekin tiedolle? Niskasaaret, Niinat ja Isotalot ei kelpaa eli mielipiteet eivät muutu blogissa faktoiksi. Ja jos lähdettä ei löydy, niin sillähän selviää sekin, että kuka tässä satuilee.

Noh, tämä allaoleva teksti on peräisin KIVI-ketjun ekalta sivulta, antiannelisti Taran sinne kopsaamana. "Ne"on Anneli ja tytär, kertojana siis tytär joka oli surman aikaan 3 v ja 10 kk (suurinpiirtein ainakin).

2011 - Se on se toiseksi nuorin, *) joka puhui sorakivestä:..L3: ja se (L1) kertos myös, et ne oli tuonu soraa sinne, jotain pieniä sorakiviä. Sielt..ne oli jostain löyt..H: Minne ne oli tuonu sorakiviä? L3: no sinne ko täs on see takapihan ovi(näyttää kädellään) ni niinku tähän johonki, ne oli tuonu, siihen mis Ju... Jukka. Ne oli raahannu sen Jukan..H:../..mille puolelle ovea? L3:.../...(näyttää sijainnin kädellään) sisäpuolelle... Se sanoi että ne oli tuonu, vähäsen nii, et Anneli oli tuonu niit ... H: ..milloin? L3: Siis sillon murhayönä sivu 4

Seuraavasta linkistä voi lukea Aamulehden artikkelista tytön lausunnon siitä miten äiti ja tytär on siellä supatelleet ja hihitelleet ja viuh-ääniefektit viuhuneet:

"Ja sitten kuulus sellasta supinaa ja hihitystä siin... siin kohas ku kuulu se "viuh" ku olis huitonu jollain, niin sillon kuulus kans se supina ja hihitys."

https://www.dropbox.com/s/b8jhkvbokjwrj ... alyysi.jpg

Osallistun kansakunnanlaajuiseen curlingiin enkä sano tässä kohtaa ääneen että on valehdeltu.

Edit: Sainpas sitten ne kuulustelut joita tässä luen samalla.

H: Murhayönä. Muistatko vielä et mitä muuta hän kertoi?
A: Et, sitten, et (L1) on raapinu sen jalkoja, silion murhayönä se raapis sen jalkoja ja sit, ne on lyöny sitä puukolla ja vasaralla päähän.
H: Ketä he on lyöny?
A:Jukkaa