Sinäpä sen sanoit.Corazzon kirjoitti:Eihän tässä mitään ongelmaa pitäisi olla, koska Annuli tietää murhaajan. Poliisit ja tutkinta toimii huonommin, ei ole murhaajaa löytynyt, vaikka hän on varma asiasta. Uskon kyllä, että hän tietää murhaajan. Voipi olla, ettei kykene ymmärtämään. Mieli pyrkii joskus kieltämään epämieluisat asiat. Varsinkin, jos ei pysty niitä hyväksymään/käsittelemään. Jonkinlaista sairautta on sekin. Vaikkei sitä ehkä siinä mielentilatutkimuksessa todettu.
Hovioikeuden murhatuomion olennainen tiivistyy mielestäni allaolevaan kappaleeseen. Siitä on selvästi luettavissa hovioikeuden jäsenten ’tosiasiallinen’ käsitys jonka mukaan Auer tunsi tekijän. Tämä selittäisi hovioikeuden mukaan epäselväksi jääneet kysymykset, MUTTA hovioikeus ei tietenkään tämän perusteella ole voinut tuomita Annelia, koska kyseistä ulkopuolista tekijää ei ole löytynyt ja koska tuomioistuin on rikosasiassa sidottu syyttäjän teonkuvaukseen ja oikeudenkäynnissä esitettyyn näyttöön. Syyte on hylätty, koska syyttäjän esittämä näyttö ei tässä ole riittänyt Annelin syyllisyyden osoittamiseen ’aukottomasti’, mitä beyond reasonable doubt-kriteeri murhan kaltaisesta teosta tuomitseminen käytännössä edellyttää. Annelin pelasti siis se, että ainakin teoriassa oli olemassa ’vaihtoehtoinen tapahtuimainkulku’ jota voitiin pitää objektiivisesti arvioiden mahdollisena. Tässä AA Manner teki erinomaista työtä. Suora copy-paste tuomion kpl 331. joka löytyy otsikon ”hovioikeuden johtopäätökset” alta:
”331. Kyse on erittäin vakavasta rikosasiasta, jolloin voidaan edellyttää, että syytteen tueksi on esitetty kattava selvitys siitä, kuka on syyllistynyt väitettyyn rikokseen. Syyksilukevan tuomion edellytyksenä on, ettei tekijän syyllisyydestä jää mitään varteenotettavaa epäilyä. Oikeudenkäyntiaineisto jättää avoimeksi erilaisia varteenotettavia vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja siitä, kuka on surmannut Jukka Lahden hätäkeskuspuhelun aikana. On mahdollista, että ulkopuolinen tekijä on muulla kuin Anneli Auerin kertomuksesta ilmenevällä tavalla kohdistanut Jukka Lahteen väkivaltaa ja lopulta surmannut Jukka Lahden ja ettei Anneli Auer joko osaa tai halua kertoa koko totuutta tässä asiassa. Tällä ei ole kuitenkaan asian ratkaisemisen kannalta merkitystä, koska ulkopuoliseen tekijään viittaavia vaihtoehtoja ei esitetyn näytön perusteella voida riittävällä varmuudella poissulkea, vaan ne saavat pikemminkin tukea rikospaikalla tehdystä teknisestä rikostutkinnasta. Vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen poissulkeminen edellyttäisi, että avoimiksi jääviin kysymyksiin annettaisiin syytetyn vahingoksi vastauksia, jotka perustuisivat ratkaisevasti Anneli Auerin peruuttamiin esitutkintalausumiin ja myös liiaksi tuomarin omaan vakuuttuneisuuteen siitä, mitä asiassa on hänen näkemyksensä mukaan "oikeasti" tapahtunut. Tämä ei ole sallittua. Näin ollen syytteen tueksi esitetty näyttö ei riitä siihen, että Anneli Auerin katsottaisiin surmanneen Jukka Lahden syytteen teonkuvausten mukaisesti ja että hänet tuomittaisiin tästä rikoksesta rangaistukseen. Hovioikeudelle ei siten jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä syyte. Asia on ratkaistava epäselvässä tapauksessa syytetyn eduksi ( in dubio pro reo ).”
