CSI kirjoitti:En nyt oikein saa kiinni, että mikä aasinsilta tuosta Lintilän keissistä pitäisi löytyä pakkomielteenomaisesti vaalittuun oletukseen, että Ulvilan keissi olisi joku Suuri Salaliitto™ tässä valtakunnassa?
Anneli Auerin tukijoukot eivät ole puhuneet ninjoista, tai salaliitoista. Niistä ovat puhuneet ainoastaan Anneli Aueria syyllistävät tahot, jotka haluavat poliisia ja syyttäjälaitosta vaivaavan rakenteellisen korruption jäävän piiloon, - eli ns. piilokorruptioksi. Tätä tahoa ei ole koskaan kiinnostanut ne useat vääryydet, joita poliisi ja syyttäjät leskiäitiä kohtaan harjoittivat.
Kun pienessä arvovaltaisessa satakuntalaisessa kokoomuslaisten kaveripiirissä puututaan rikostutkintaan, päätetään syyllisyyskysymyksestä ja annetaan paikkaansapitämättömiäkin lausuntoja julkisuuteen (
Holmlund-
Paatero-
Nissinen-
prof Tolvanen...Tutkinnanjohtaja
Kuusirantaa unohtamatta! Listaa voisi jatkaa…), niin siinä vaiheessa neljän pienen lapsen leskiäidin
oikeusturva, ja syyttömyysolettama ovat lentäneet ikkunasta. Siitä samasta ikkunasta, josta murhaaja tuli sisälle.
Professori
Matti Tolvaselle pitäisi tämän, jos minkä olla
varoittava esimerkki. (Tolvanen väitti hiljan perättömästi Juha Joutsenlaheden suhteen Anneli Aueriin olleen liian läheinen, ja toimivan varoittavana esimerkkinä). Syytön perheenäiti tuomitaan kahdesti murhasta paikallisessa käräjäoikeudessa ja kokonainen lapsiperhe tuhotaan prosessissa, jossa tuomareilla on sidonnaisuuksia arvovaltaisiin tahoihin, naapureihinsa, puoluekavereihinsa ja vapaamuurareihin.
Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri ei esim. kerro
Kalle Kulmalan olevan vapaamuurari.
Anette Santamaasta ei tietoja löytynyt. Olisiko hän luopunut tuomarin tehtävistään, tai jäsenyydestään Ulvilan kokoomuksessa? Tuskin.
Anneli Auerin tapauksen yhteydessä minulle selvisi, että poliisissa on käynnissä sisäinen valtataistelu. Kirjoitin asiasta kantelussani jo vuonna 2012 silloiselle oikeuskansleri
Jaakko Jonkalle, joka on myös Satakunnan hyvävelipiiriläisiä.
Kari Lintilän tapaus on vain jatkumoa poliisin sisäiselle valtataistelulle. Rehellisiä ja suoraselkäisiä poliiseja yritetään alistaa rakenteellisen korruption metodeilla, kuten esim. työpaikkakiusaaminen (suomeksi sakin hivutus), ja maineen ryvetys poliisiorganisaation sisällä (juoruilu), joka voi lopulta johtaa julkiseen maineenryvetykseen mediassa, ja ankariin laillisiin toimenpiteisiin alistumatonta vastaan.
Juha Joutsenlahti joutui samaan myllyyn, koska suoraselkäisesti pysyi ammattitaitoonsa nojaten sillä kannalla, ettei Anneli Auer ollut miehensä murhaaja. Hän oli kaikenaikaa oikeassa, aivan niinkuin Lintiläkin. Joutsenlahden tapauksessa hänen alaisensa (ne huonosti työnsä tehneet) jengiytyivät esimiestään vastaan, peitelläkseen omat virheensä ja turvatakseen oman selustansa. Lisäksi tarvittiin häikäilemätön “jengipomo” vetelemään naruista. Samainen ryk
Tapio Santaoja onkin ollut vetelemässä kaikista naruista syytöntä leskiäitiä vastaan.
Suosittelen kaikkia lukemaan Lintilä-ketjun. Se on hyvin opettavainen. Laitan alle joitain tärkeimpiä kohtia.
"Suomen Kuvalehti julkaisi sunnuntaina [05.05.2019] artikkelin, jossa se kertoo entisen Helsingin poliisin rikoskomisario Kari Lintilän oikeudenkäynnistä. Syyttäjä katsoo Lintilän luovuttaneen salassapidettävää aineistoa toimittajille ja rikkoneen virkasalaisuutta.
Aineisto liittyy 2000-luvun alkupuolen tapaukseen, jossa kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari tuomittiin naisystävänsä laittomasta uhkauksesta. Jaskaria syytettiin myös parituksesta ja pahoinpitelystä, mutta hänet vapautettiin näistä syytteistä.
Suomen Kuvalehden jutussa Lintilä kertoo, että hänet pidätettiin virasta alkuvuodesta 2018 – pian sen jälkeen, kun hän oli kiinnostunut vanhasta tapauksesta.
Lintilä kertoo SK:lle tavanneensa erään vanhan kollegansa kesällä 2017 ja kuulleensa tältä uutta tietoa Jaskari-tutkintaan liittyen. Tästä käynnistyi syyttäjän mukaan omatoiminen vanhan tapauksen tutkinta."
"Omatoimisen tutkinnan taustalla oli ajatus siitä, että silloiset ykkösrivin poliitikot olisivat päässeet vaikuttamaan tutkintaan.
Syytetty on esitutkinnassa myöntänyt selvitelleensä vuosina 2017–2018 vanhaa rikostutkintaa, mutta kiistää syyllistyneensä rikokseen."
Tällä kertaa oikeus toteutui, ja Lintilän juttu heitettiin ulos Helsingin käräjäoikeudesta. Kokoomuksen kansanedustaja opportunisti-hyväveli-YesMan
Kari Tolvanen saikin jäädä nuolemaan näppejään. Jäi korvaukset kunnianloukkauksesta saamati.
"Oikeuden mukaan kenellä hyvänsä on "oikeus pöyhiä eli tutkia ja selvitellä esimerkiksi menneisiin tapahtumiin liittyvää poliisin toiminnan lainmukaisuutta tai sen eettisyyttä tai muuta asianmukaisuutta tutustumalla esimerkiksi esitutkinta-asiakirjoihin".
Lintilän tapauksessa kihlakunnansyyttäjä
Juha-Mikko Hämäläisen mukaan rikosnimikkeinä olivat virkavelvollisuuden rikkominen, virkasalaisuuden rikkominen ja kunnianloukkaus.
Pahasti korruptoituneissa organisaatioissa on meneillään epätoivoinen vaino totuudenpuhujia, ja suoraselkäisiä virkamiehiä vastaan. Ihmiset yritetään kyykyttää vaikenemaan (vaikenemisen kulttuuri), ja olemaan puuttumatta epäkohtiin. Tämä on nähty myös lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa.
"Oikeuden mukaan epäillyt eivät ylipäätään voisi syyllistyä kunnianloukkaukseen kuulusteluissa.”
Tuosta lainauksesta tulee mieleeni myös P. Koiviston tapaus. Eikö häntäkin syytetty kunnianloukkauksesta kuulusteluissa kertomiensa asioiden takia?
"Syyttäjä Jukka Haavisto on tutkinut poliisien omatoimista poliisirikostutkintaa, eikä ole löytänyt perusteita epäillä minkäänlaista vilunkia vuoden 2006 tutkinnassa."
Eipä tietenkään.
Luottosyyttäjä Haavisto on tosin nyt itsekin aikamoisessa pulassa, kun Aarnio-jutun "Saara" oli jättänyt toimittajalle “säilytykseen” arkaluontoista materiaalia, joka tietenkin vuosi julkisuuteen.
Lisäksi Lintilää vastaan syytteeitä ajanut kihlakunnansyyttäjä
Juha-Mikko Hämäläinen on hänkin sekaantunut Anneli Auerin tapaukseen. Samat nimet ovat aina esillä ajamassa kokoomuseliitin intressejä. Tämä on selvääkin selvempi osoitus rakenteellisesta piilokorruptiosta. Olisi suursiivouksen aika.
Susku London kirjoitti:Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen on vuodesta 2016 lähtien ajanut syytettä toimittaja Mikko Niskasaarta vastaan kostaakseen sen, että tämä julkisti kiusallisia faktoja oikeusprosessista, jonka lopputulemaa on perusteltua epäillä oikeusmurhaksi.
Lue lisää Niskasaaren blogista:
Miksi vilppiä harrastava syyttäjä kohujuttuihin?
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/261
Niskasaari vastaa itse kysymykseensä näin:
“Vastaukseni kysymykseen on, että todennäköisesti siksi, koska
poliisit ja syyttäjät uskovat olevansa koskemattomia. He luottavat lujasti toisilleen takaamaansa syytesuojaan, vaikka
se ei perustukaan lakiin vaan rikokseen. Koska he estävät toistensa rikosten tutkinnan, he uskovat myös ettei valtavirtamedia tartu väärinkäytöksiin.
Rikos, jota poliisi ei tutki, on nimittäin monelle toimittajalle rikos jota ei ole tapahtunut.”
LINKKI Kari Lintilää käsittelevään ketjuun:
https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php ... ri+lintilä