Kenellä meistä on omia lapsia?

[Vespa velutina]

Häkepuhelun aikana AA:n tiedossa oli, että

- hänen miehensä kimpussa oli tappaja

Ottamatta nyt kantaa muuhun, sanoisin itse, että tappajaksi voidaan kutsua myös ihmistä, joka vasta yrittää tappaa, mutta ei ole vielä onnistunut missiossaan.

On paljon tehokkaampaa saada apua paikalle, kun kutsuu hyökkääjää reilusti tappajaksi eikä ole poliittisesti liian korrekti. Mitä häke tuumaisi, jos sanoisi vaikka: "Tänne tuli mies potentiaalisesti pahoissa aikeissa, mut en mää vaan tiedä, mitä se meinaa tehdä".

Vrt. "tääl on joku raiskaaja". Saako raiskaajaksi nimittää vasta kun sukupuolielimet on sisäkkäin, vai riittääkö, että uhrilta vasta revitään vaatteita päältä?

Anneli sai itsekin puukosta ennen puhelua. Eikö tämä ole riittävä merkki siitä, että äijä tuskin vain uhkailee teräaseella, vaan tekee sillä jotain vakavampaakin?

[sisotalo]

Tietenkin meillä kaikilla on omia lapsia, mutta ei heitä ole koskaan asetettu sellaiseen tilanteeseen, että murhaaja tunkeutuu vanhempien makuuhuoneeseen rikkomalla ikkunan, puukottaa äitiä ja alkaa tappaa isää. Kellään meistä ei ole tietoa, että pystyisimme toimimaa poliisin ohjeiden mukaan, kuten Anneli toimi. Kukaan meistä ei tiedä kuinka menettelisimme kun nainen hätäkeskuksessa häviää kahdeksi minuutiksi ja on ennen sitä käskenyt Annelin pysymään kuitenkin puhelimessa. Kun yhteys saadaan on murhaaja jo poistunut.

Nimerkki olisi lähtenyt repimään pieniä lapsia sängyistään olohuoneeseen murhaaja saaliiksi?

[violetti]

On lapsia ja myös lapsenlapsiakin. Vanhin lapsenlapsi oli aloittanut koulun, kun uutiset ulvilan surmasta tulivat joka puolelta. Poika oli usein yökylässä luonani ja oli saanut uutisten perusteella pelon, että joku voi tulla keskellä yötä kotiini. Poika toi pelkonsa esiin nukkumaan mennessämme useita kertoja. Vaikka lohdutin ja torjuin, ettei kukaan tule, ei ole mitään pelkoa, eikä kukaan pääsiskään, asuimme tuolloin kolmannessa kerroksessa, poika vaan pelkäsi.Poika uhosi monet kerrat, että jos joku tulee väkisin, huudan ihan sikana. Pelko haihtui ajan kanssa...

Jokainen normaali äiti tunnistaa itsessään leijonaemon ja lastensa suojelijan. Lapsi lykätään ensin turvaan, jos tulee uhkaava tilanne. Vaikka oman henkensä menettämisen uhalla. AA:n käytös ei tue sitä, että talossa olisi ollut tappaja paikalla. Vastavasti tytön käytös kertoo samaa; Ei ketään eikä mitään uhkaavaa,ei pelkohuutoa missään vaiheessa, ei siten vierasta talossa, saati että moinen "vierailija" olisi ollut isää puukottamassa.

[Ande]

Nimerkki olisi lähtenyt repimään pieniä lapsia sängyistään olohuoneeseen murhaaja saaliiksi?

Ei olisi, ei missään tapauksessa vaan päin vastoin, toivonut lasten pysyvän piilossa. Niin tekivät lapset siinä perheessä, jossa ammuttiin perheenäiti. En toki ollut paikalla, olen kuullut kerrottavan, että vanhin oli pyrkinyt pitämään vuoden ikäistä nuorinta kaikin keinoin hiljaa.

Mutta miten sinä selität, että Anneli toimi täysin päin vastoin? Ei hän suinkaan painanut visusti kiinni niiden huoneiden ovia, joissa lapset olivat. Ei, hän kutsui Amandan puhelimeen. Mitä todistaa se, että hän tiesi Amandan olevan varmasti jo hereillä.

Emme tietenkään voi tietää, miten itse toimisimme todellisessa hätätilanteessa. Aikuisille ihmisille on kuitenkin yllättäviä ja hätätilanteitakin tullut. En nyt vessahätää tarkoita, jos en ihan hengenmenon uhkaakaan. Väittääkö joku vastaan, yllättävässä ja nopeassa tilanteessa toimitaan pikemminkin vaistoilla kuin järjellä? Esimerkiksi auton eteen hyppää jotain -> väistetään jokseenkin automaattisesti. Vasta jälkeen päin ojan pohjalla todetaan, että eihän sitä jäniksen vuoksi olisi kannattanut ojaan ajaa. Useimmilla eläinemoilla on tapana suojata jälkeläisiään, vaistomaisesti tavalla tai toisella. Jopa jänis, joka näyttää jättävän poikasensa täysin heitteille, suojelee niitä pitämällä ne erillään piilossa, jotta mahdollinen peto ei syö suihinsa ainakaan kaikkia poikasia.

[Pieni liekki]

Jokainen normaali äiti tunnistaa itsessään leijonaemon ja lastensa suojelijan. Lapsi lykätään ensin turvaan, jos tulee uhkaava tilanne. Vaikka oman henkensä menettämisen uhalla. AA:n käytös ei tue sitä, että talossa olisi ollut tappaja paikalla. Vastavasti tytön käytös kertoo samaa; Ei ketään eikä mitään uhkaavaa,ei pelkohuutoa missään vaiheessa, ei siten vierasta talossa, saati että moinen "vierailija" olisi ollut isää puukottamassa.

Luulisi, että etenkin isovanhempien joukosta löytyisi enemmän myötäeläjiä Anneli Auerin tilanteelle. Ainakin Auerin omat vanhemmat ovat kertoneet oikeudessa, kuinka peloissaan lapset olivat olleet heille muuttaessaan. Eivät olleet lapset uskaltaneet mennä pitkään aikaan ilman aikuisia pihalle leikkimäänkään, kun olivat pelänneet murhaajan tulevan takaisin.

Mitä sinä tai minä loppujen lopuksi voimme sanoa Auerin tai tyttären käytöksestä surmayönä, kun ei meistä kumpikaan ollut paikan päällä havaintoja tekemässä emmekä ole päässeet Auerin kanssa kasvokkain asiasta keskustelemaan? Minä olen kuunnellut häkenauhan useaan kertaan ja kuunnellut myös Auerin omaisten todistajalausunnot eri oikeudenkäynneissä. Niistä selviää, että hätä on ollut valtava, kun murhaaja on riehunut takkahuoneessa, ja että suru on ollut perheen keskuudessa suuri isän kuoleman jälkeen.

[sisotalo]

Minulla on helppo asettaa itseni Annelin asemaan näiden viiden minuutin aikana. Mutta en ole lainkaan varma, että järki olisi pysynyt tallella kuin Annelilla. Vaikka äärimmäiset tilanteet synnyttävät äärimmäisen tehokasta käyttäytymistä, olen joskus pystynyt siihen, mutta en tietenkään näin vakavassa asiassa.

Täällä anti-annelistiit asettavat Annelin toimet äidinrakkauden vastakohdaksi ja vetävät sitten johtopäätöksen, että Anneli oli murhaaja. Tietenkin joku voisi tasapainottaa vastakkaiset intressit vähemmän oikein, siis muulla kuin Annelin tavalla. Mutta Anti-annelistiit väärentävät aina tapahtumat löytääkseen vian Annelista. Eräs temppu on, että Anneli olisi muka kehoittanut Amandaa menemään takkahuoneelle kun murhaaja vielä oli siellä

[Teleksi]

On lapsia ja voin kokemuksen rintaäänellä sanoa: elän todella onnellisessa parisuhteessa ja mieheni on parasta mitä minulle on tapahtunut. Silti, hädän hetkellä lapset menevät miehen edelle, ei pienintäkään epäilystä. Jos olisimme uppoavassa laivassa, niin minä laittaisin lapsen viimeiselle pelastusveneen paikalle ja jättäisin mieheni hukkumaan. Ja olen 1000% varma, että mieheni tekisi samoin minulle. Asiasta ei tarvitsisi edes keskustella. Auerin tapauksessa ei kuitenkaan ollut edes kyse tällaisestä valintatilanteesta: lapsi vai mies. Koska Auer olisi voinut kantaa huolta sekä lapsensa turvallisuudesta että miehensä tilanteesta.

Annelin puolustuksesi täytyy sanoa, että shokkitilassa ihminen käyttäytyy usein hyvin tunteettoman oloisesti. Shokissahan Anneli varmaan oli riippumatta oliko hän tappanut miehensä vai joku muu.

[Teleksi]

Täällä anti-annelistiit asettavat Annelin toimet äidinrakkauden vastakohdaksi ja vetävät sitten johtopäätöksen, että Anneli oli murhaaja.

Sistalo, vedät mutkat suoriksi tällä väitteellä. SInun väitteesi mukaan logiikka menee Anneli ei rakastanut lastaan => Anneli on paha => Anneli tappoi miehensä. Mutta tässä menet metsään, en usko että täällä näin ajatellaan. Todellisuudessahan päättelyketju menee niin, että jos Anneli olisi kokenut lapsensa olevan vaarassa, hänen äidinvaistonsa olisi lyönyt päälle ja hän olisi suojellut lastaan paremmin. Mutta tämän logiikan mukaan Anneli ei kokenut lapsensa olevan vaarassa. Ja tämä johtuu siitä, että hän tiesi, ettei syytä pelkoon ole (koska talossa ei ole ulkopuolista murhaajaa).

[pikas.so]

Käyttäytymisen perusteella en voisi tuomita ketään, koska hämmentyneenä ihminen voi toimia oudosti suhteessa "yleiseen kaavaan " Täten tuomitsen sen kaavan vanhoilliseksi tai nykyisellä ajattelutavalla tuhoon tuomituksi. Epäinhimillinen ja suurenteluun taipuvainen muka oikeuksia tavoitteleva julkinen keskustelukin plus syyttäjätaho joutaa roskikseen.

On omia lapsia ja lapsenlapsiakin.

[pystykorvat]

Vai palstalaisten lapset tai lapsettomuus täällä on jo vedetty esiin. Joko tuo olisi viimeinen valtti niin kuin useissa keskusteluissa natsikortti jonka kääntänyt on hävinnyt keskustelun.

[Ande]

Vai palstalaisten lapset tai lapsettomuus täällä on jo vedetty esiin. Joko tuo olisi viimeinen valtti niin kuin useissa keskusteluissa natsikortti jonka kääntänyt on hävinnyt keskustelun.

Minä olen se, joka tämän kortin käänsin ja pidän säälittävinä sellasia, jotka osallistuvat keskusteluun ohi aiheen, eli tässä tapauksessa vastaamatta otsikon kysymykseen. Vai oletko aiemmin kertonut, onko itselläsi lapsia vai ei?

Eikö sinulla todellakaan ole muuta sanottavaa? Eli pidätkö sinä oikeasti Annelia yksinkertaisempana äitinä kuin koppeloa tai koiraa? Et ole tainnut lukea aiempia viestejäni, joissa olen kertonut, kuinka nekin vähäisellä järjellään yrittävät yllättävässä hätätilanteessa suojella jälkeläisiään joutumasta 'murhaajan' kynsiin. Tämän voi todistaa jokainen, joka on tavannut lintupoikueen metsässä silloin, kun ne eivät osaa vielä lentää.

Nimimerkkiisi viitaten voin kertoa, että jopa pystykorvainen koira ymmärtää varjella pentujaan. Ei emokoira päästänyt itsensä ja muutaman päivän ikäisten pentujen väliin vieraita, vain oman vanhemman pentunsa. Lieneekö susien kanssa yhteistä perintöä, että muut lauman nuoremmat nartut osallistuvat pentujen hoitoon.

En minä ole näissä keskusteluissa kilpailemassa voitosta keinolla millä hyvänsä - toisin kuin eräät. Luokittelisin itseni kategoriaan 'kriittiset realistit', johon lukeutuvat ne harvat keskustelijat, jotka avoimin silmin pohtivat tosiasioita eivätkä valikoi niitä laput silmillä niin kuin annelistit ja antiannelistit.

[Pieni liekki]

En minä ole näissä keskusteluissa kilpailemassa voitosta keinolla millä hyvänsä - toisin kuin eräät. Luokittelisin itseni kategoriaan 'kriittiset realistit', johon lukeutuvat ne harvat keskustelijat, jotka avoimin silmin pohtivat tosiasioita eivätkä valikoi niitä laput silmillä niin kuin annelistit ja antiannelistit.

Miksi sinulla on sitten tarve verrata Anneli Aueria nimeltä mainiten neandertalilaiseen, koppeloon tai pystykorvaiseen koiraan?

[Ande]

Miksi sinulla on sitten tarve verrata Anneli Aueria nimeltä mainiten neandertalilaiseen, koppeloon tai pystykorvaiseen koiraan?

Jospa nyt lukisit vähän tarkemmin mitä olen kirjoittanut. Verrannut, ehkä mutta nimenomaan siten, että mikä tahansa yksinkertaisempikin emo huolehtii hädissään jälkeläisistään. Tässä suhteessa Anneli ei toiminut kuten koppelo tai pystykorvainen koira.
Tällä aloituksella hain keskustelua siitä, millä tavalla mikä tahansa eläin (ihmiset mukaanluettuna) yleensä toimii yllättävässä hätätilanteessa. Jos järki ei ehdi mukaan, mennään vaistoilla. Anneli toimi epäilemättä järkevästi soittaessaan häkeen, mutta ei muuten.

Lajin säilymisen kannalta luonnonvalinta on suosinut niitä, jotka ovat onnistuneet varjelemaan jälkeläisensä niin pitkään, että ovat voineet jatkaa sukuaan. Neanderdalilaisia ei ole enää muuta kuin rippeinä geeneissämme.

Jopa oman puolison hengestä on tiukassa paikassa luovuttu, kunhan lapset ovat säilyneet, tai toinen vanhemmista lasten huoltajaksi. Muistan noin neljännesvuosisata sitten sattuneen hukkumistapauksen, jossa mies ja vaimo joutuivat veden varaan. Mies oli tietenkin yrittänyt pelastaa vaimoa, mutta sitten oli tullut mieleen lapset: miten pärjäävät lapset jos he molemmat hukkuvat. Muistan tämän siksi, kun se tapahtui sillä joella, joka näkyi silloin ikkunastani.

[Vespa velutina]

Eikö sinulla todellakaan ole muuta sanottavaa? Eli pidätkö sinä oikeasti Annelia yksinkertaisempana äitinä kuin koppeloa tai koiraa? Et ole tainnut lukea aiempia viestejäni, joissa olen kertonut, kuinka nekin vähäisellä järjellään yrittävät yllättävässä hätätilanteessa suojella jälkeläisiään joutumasta 'murhaajan' kynsiin. Tämän voi todistaa jokainen, joka on tavannut lintupoikueen metsässä silloin, kun ne eivät osaa vielä lentää.

Nimimerkkiisi viitaten voin kertoa, että jopa pystykorvainen koira ymmärtää varjella pentujaan. Ei emokoira päästänyt itsensä ja muutaman päivän ikäisten pentujen väliin vieraita, vain oman vanhemman pentunsa. Lieneekö susien kanssa yhteistä perintöä, että muut lauman nuoremmat nartut osallistuvat pentujen hoitoon.

Täytyy erottaa asiat, jotka tiedämme, ja asiat, jotka luulemme tietävämme.

Anneli ei varoita lasta puhelun aikana takkahuoneessa riehuvasta murhaajasta. Oiskohan niin, että varoitus on turha, koska lapsi tietää jo, että takkahuoneessa on murhaaja? Toinen teoria on se, että Anneli ei uskalla varoittaa lasta ääneen, koska pelkää, että varoitus nimenomaan saisi murhaajan huomion kiinnittymään lapseen?

Me emme tiedä, onko Anneli viittilöimällä, huitomalla, silmiä pyörittämällä, huulillaan äänteitä muodostaen, kurkunleikkauseleitä tehden tms. osoittanut lapselle: isä- pulassa -tappaja- älä-mene.

Me emme myöskään tiedä, missä lapsi milloinkin on. Siksi on turhaa tehdä johtopäätöksiä Annelin äidinvaistoista puhelun perusteella.

Äidinvaisto on muutenkin järkyttävän huono argumentti. Nainen, jolla ei ole lapsia, lähettää heidät vaiston puutteessa surman suuhun? Mites esim. puolison lapset, jotka eivät ole biologisesti omia? Toimiiko vaisto heihin? Entäs sijaislapset? Lähettäisikö Ari Auer mukulat katsomaan, onko tappaja vielä paikalla? Ai niin, Ari on mies, onko miehillä vastaavat isänvaistot?

Minulla on itselläni kaksi lasta, vastaus kysymykseesi.

Olen tosin sitä mieltä, että esim. tuomareiden lapsettomuus tai lapsellisuus ei ole mikään olennainen oikeudellisen päättelykyvyn kriteeri. (Tai, no ehkä Ulvilan keississä on oikein erikseen toivottu, että tuomarit on mahdollisimman lapsellisia, ainakin, mitä perusteluihin tulee, koska satuilua on pakko harrastaa, jos elinkautinen kakku pitää leipoa).

Anneli olisi äidinvaistoiltaan erityisen kylmä mielestäni esim. seuraavissa tapauksissa:
- hän olisi puhelimessa notkuessaan antanut tytölle leipäveitsen keittiöstä ja sanonut, että meneppäs takkahuoneeseen tökkimään tällä sitä pahaa setää, niin isä pelastuu, jääden itse luuriin odottelemaan
- olisi hakenut kaksivuotiaan kuopuksensa lastenhuoneesta, pistänyt tämän rintareppuun ja käyttänyt tätä ihmiskilpenä juostessaan auttamaan Jukkaa takkahuoneeseen.
-lisää potentiaalisia vaaratilanteita en nyt keksi, mutta jotain "tapa mieluummin tuo lapsi, äläkä mua ja mun suloista aviomiestäni"-tyyppiset purkaukset luuriin voisivat toimia vastaavina

Nyt huppumies ei missään vaiheessa ollut uhkaamassa lapsia, joten välitöntä vaaraa ei koitunut. Murhaajan kynsissä oli siis vain Jukka, ja hän ihan kirjaimellisesti, jos selästä kerran löytyi raapimisjälkiä.

[Caldera]

Niin ja miten mahtaisi käyttäytyä tyttö jos se tosiaan eläisi jossain väkivaltahelvetissä. Eikö se mahtaisi anoa että äiti, älä taas lyö iskää..