Izotope RX4 Advanced ohjelma ja sillä tehdyt äänianalyysit

[perusasiamies]

Minkä vastauksen uusi tutkimus antaa kysymykseen kuka puhuu "mite mä pääsen linjoi"?

Eihän se itsestään sille nauhalle tule, vaan joku sanoo jossakin. Ei kai se olisi ollut mitenkään mahdotonta selvittää, kuka sillä tietyllä hetkellä aamuyöstä pölisi jossakin linjoille pyrkiessään. Luulisi olevan kohtuullisen vähän puhelinliikennettä jopa häkessä siihen aikaan.

En tiedä vastausta, mutta spekuloin tähän.

Kyllähän tuo "mite mä pääsen linjoi" kuulostaa ihan täysin Auerin omalta ääneltä. Olen tästä joskus ollut eri mieltä, mutta kyllä se on Auerin ääntä.

Tuo on sinällään mielenkiintoinen kommentti, että siitä voi kyllä päätellä, että äänentasoissa on jotain pielessä. Auerhan on tuon "mite mä pääsen linjoil" sanonut todennäköisesti aivan parin metrin päässä puhelimesta. Ja hän on sen tyttärelleen sanonut, jolloin suu on varmaan ollut puhelimeen päin. Mutta ajatelkaapa kuinka huonosti se nauhalle on tallentunut! Joudumme arvailemaan, kenen sanoma se kommentti on ja mitä siinä sanotaan. Mutta Jukan puhe kuuluu 10-kertaa kauempaa takkahuoneesta kristallin kirkkaasti.

[Nikolajevits]

Itse tunnen turun murteen kuin omat taskuni, siinä sanotaan :

*tsirp* *hiljaisuus*
Auer: hei mun täytyy ny, A*****!
A*: nii?
Auer: tuuksä tänne puhelimee?
A*: joo
Auer: mä meen kattoo tonne
A*: mitä mä (sano)..
Auer: mä, mä soita poliisil, siel pyydettii et.. *kävelee kauemmas*
*kauempana, samaa aikaa kävellen kokoajan kauemmas*
Auer: me pysytää siel linjoil..

[Nicht schuldig]

Ihmettelyyn miksi Tuija kuuli sitä ja tätä joskus ja luuli sitä ja tätä silloin, miksi vasta 2009 tai 2011 blabla.. Tuija Niemi ei ole edes äänitutkija, hänellä ei ole siihen mitään koulutusta. Käytännössä häkenauhaa tutki Litteroija. Kysy vaan että mitä v*ttua on päässyt tapahtumaan. Pienen paikkakunnan Poliisi joutui suureen myrskyyn ja hups, Poliisin toiminnan epäkohdat tulivat päivänvaloon, kuten kuulustetun suoranainen syyttäminen, syyllisenä pitäminen, rankaisu, valehtelu, vainoaminen, jopa todisteiden väärentäminen ja muu kohtelu. Tätä on tapahtunut ennenkin, kokoajan, mutta pieni ihminen ei mahda mitään kun Poliisi käy koko koneistolla päälle.

Lisään tähän vielä, että tärkeintä ei ole ymmärtää, mitä ohjelmisto voi tuottaa saatikka, että tärkeysjärjestyksessä samalla viivalla olisi se, että mitä siitä voidaan tulkita.

Ensimmäinen askel ymmärryksessä on se, että ymmärtää mikä on se ilmiö, joka synnyttää jonkin tuloksen. Jos ei ymmärrä itse ilmiötä, alkaa helposti tulkitsemaan ja jopa ylitulkitsemaan asioita.

Luulen kyllä, että Niemi olisi tehnyt varsin toisenlaista "tulkintaa", jos hänellä olisi ollut kohtuullisen vankat tiedot esim. fysiikan, matematiikan, luonnontieteiden tai jonkin muun sellaisen tieteen suhteen, joka vaatii vankkaa analyyttistä ajattelua. En väitä, etteikö kielitieteet sitä myöskin vaadi, mutta eikö se ole vain osa tätä osaamista?

[zem]

Hieman ihmetyttää, miten oikeus voisi päätellä mitään definitiivistä Ampujan Korkeimpaan
toimittaman tutkimuksen perusteella.

Alla kuva "syyttäjän uusien todisteiden" graafeista ja siihen liittyvä teksti - vihreät
lisäykset Zem:

3. Miehen valitus (vaakaan jatkuva viiva) 2:03,2 - 2:04,2, jonka lomassa naisen sana "KUOLE" (alaviistoon oikealle lähtevä jana) valitus jatkuu kohtaan 2:04,8
(uusista todisteista)

Tosiasiassa ainakin tästä graafista voidaan paikallistaa vain ensimmäinen tavu oletetusta sanasta "-uole" - nähdään ajassa 2:03,3 - 2:03,7. Sen jälkeen tallenteella kuullaan kopsahdus,
mikä näkyy (tai pitäisi näkyä) kohdassa 2:03,8 (koska kolahdus kuullaan ja nähdään aaltomuodossa tässä kohdassa). Tämän päälle ja jälkeen sijoittuisi viimeinen tavu "le" -
mutta sitä ei graafissa nähdä, nähdään vain uhrin valituksen jatkeita.

Eli graafiin kirjoitettu yhtenäinen "kuole" ei ole graafista löydettävissä.

Lisäksi ihmetyttää hieman tuo "kuole" sanan kohdalla oleva "haarauma": "KUOLE" (alaviistoon oikealle lähtevä jana"). Kun juuri samalta taajuudelta siis lähtee ei alaviistoon vaan
kutakuinkin suoraan kulkeva jana. Eli päälekkäin laskeva "-uo" sekä samalta taajuudelta
lähtevä valitus?

Tämä valitus kuitenkin nousee äkillisesti "kopsahduksen" jälkeen - eli kohdassa on
jonkinlainen katkos. Samoin "-uo" -tavun alku on (ilmeisesti) Ampujan "kohostama"?

Jos graafia katsoo, äänien spektrit eivät vaikuta luontevilta jatkumoilta. On mössöä ja
toisaalta äkillisiä hiljaisia (mustia) alueita. Ainakaan sellaisenaan, ilman kuuntelukokemusta,
ei graafeista ole todisteiksi - ilmeisesti Ampuja ei tätä väitäkkään.

Mutta "uusien todisteiden" joukossa graafit ovat jotakin havainnollistamassa - no,
sen ainakin havainnollistavat, että kuullaan ehkä tavu "-uooo", mutta ei tavua
"le", graafiin kirjoitetusta tekstistä "miehen valitus ja kuole" huolimatta.

[Nikolajevits]

Hyvin jyrkästi alkaa tauon jälkeen "miehen valitus ja _o_u"

Tulisiko "le:stä" selkeämpää jos onnistuu hiljentämään valitusta? Uole vaikuttaisi olevan ikäänkuin valituksen päällä, eli luultavasti lähempänä tallentavaa yksikköä kuin valitus, vaikka taajuudet kohtaavatkin

[zem]

Juuri "taajuuksien kohtaaminen" hieman ihmetyttää - kun tallenteelta kuunneltuna
"miehen" valitus on korkeammalla taajuudella kuin naisen "uoo" -ulvahdus.

N on oikeassa, että volyymin perusteella olettaisi "naisen" olevan lähempänä
"tallentavaa yksikköä" - miten lienee käytännössä mahdollista, jos kuitenkin astaloidaan
niin että toinen on korkeintaan alempana?

Jos ainoa "tallentava yksikkö" kuitenkin on Hätäkeskus, ulvahdus tulee Ampujan graafin
mukaan lähempää puhelinta, so. mahdollisesti myös tuulikaapista - mikäli nyt sitten graafi ei
ole niin "ehostettu", että siitä ei voi päätellä mitään, jolloin siitä ei myöskään ole
minkäänlaiseksi todisteeksi.

Mutta graafin perusteella tavu "-le" näyttäsi olevan fiktiota.

[Nikolajevits]

Korvakuulolla valitus tosiaan on taajuudeltaan korkeampaa kuin Uole

Mutta mielestäni "le" tulee hieman ennen kopsahdusta, kopsahdus seuraisi välittömästi päätettä le,
jos sana on ikäänkuin kaksitavuinen Kuoo-le jossa le voimaponnistus < muotoisessa keltaisessa viirussa, tuo suoraan sivulle kulkeva ? Välissä pieni himmennys, joka on kaikua tavusta Kuo, jonka päätteeksi kirkkaampi le, ja kopsahdus, irrallinen viiru ylempää?

Tässä tulisi se ristiriita, että Jukan tulisi olla (?) Lähempänä tallentavaa yksikköä(puhelinta) kuin tämän Uole huudon, oven läpi ajateltuna, ja astalointiasentoa

Mietin kuitenkin sitä, itseäni vastaan, että jos matalat taajuudet kantautuvat kerran paremmin talon rakenteissa, se voisi selittää tämän päällekkäisyyden, se vain kantautui paremmin, vaikka olikin taaempana. Se voisi olla yksi selitys. Olisi mukava saada Hz tavuista Kuo, Le, sekä uhrin valituksesta

Uolehan on aika kova huuto itseasiassa, jos uhrin valitus onkin matalampaa, se olisi mielenkiintoista..

[Spurgumies]

Onko mietitty mahdollista pään kääntyilyä ja näin ollen suun olemista eri suuntaan puhelimeen katsottuna, myös murhaajan olinpaikka suhteessa uhriin vaikuttaa ääniin, myös jos murhaajan oleminen uhrin päällä vaikuttaa ääniin

[Nikolajevits]

Sekoilin hieman, ehkä tulkitsin spektriä väärin, kuitenkin..

Kohdassa "lähtiksejo?" Menee ääni mielestäni Jukan valituksen taakse, Annelin huutaessa makuuhuoneen ovelta, se on livehuuto, ja se toimii kuten pitääkin. Kuitenkin Uole, epäilty tallennus, olisi lähempänä puhelinta kuin Jukan valitus, tämä ei täsmäisi, ellei tallentava yksikkö olisi toisessa suunnassa kuin puhelin

Jos Uole on korkeampitaajuuksinen kuin Jukan valitus, viiminenkin ripe mahdollisuudesta että ainut tallentava yksikkö olisi puhelin, on poissuljettu, sillä Jukan valituksen matalampana tulisi kantautua korkeaa paremmin puhelimeen, ja Jukan ollessa vielä lähempänä puhelinta kuin astaloija, selitystä on vaikea enää antaa

Sitä tarkoitin kaikessa amatööriydessäni. Tuo -le olisi siis mielestäni myös ennen napsahdusta

[Stratagem]

Hieman ihmetyttää, miten oikeus voisi päätellä mitään definitiivistä Ampujan Korkeimpaan
toimittaman tutkimuksen perusteella.

Alla kuva "syyttäjän uusien todisteiden" graafeista ja siihen liittyvä teksti - vihreät
lisäykset Zem:

3. Miehen valitus (vaakaan jatkuva viiva) 2:03,2 - 2:04,2, jonka lomassa naisen sana "KUOLE" (alaviistoon oikealle lähtevä jana) valitus jatkuu kohtaan 2:04,8
(uusista todisteista)

Tosiasiassa ainakin tästä graafista voidaan paikallistaa vain ensimmäinen tavu oletetusta sanasta "-uole" - nähdään ajassa 2:03,3 - 2:03,7. Sen jälkeen tallenteella kuullaan kopsahdus,
mikä näkyy (tai pitäisi näkyä) kohdassa 2:03,8 (koska kolahdus kuullaan ja nähdään aaltomuodossa tässä kohdassa). Tämän päälle ja jälkeen sijoittuisi viimeinen tavu "le" -
mutta sitä ei graafissa nähdä, nähdään vain uhrin valituksen jatkeita.

Eli graafiin kirjoitettu yhtenäinen "kuole" ei ole graafista löydettävissä.

Lisäksi ihmetyttää hieman tuo "kuole" sanan kohdalla oleva "haarauma": "KUOLE" (alaviistoon oikealle lähtevä jana"). Kun juuri samalta taajuudelta siis lähtee ei alaviistoon vaan
kutakuinkin suoraan kulkeva jana. Eli päälekkäin laskeva "-uo" sekä samalta taajuudelta
lähtevä valitus?

Tämä valitus kuitenkin nousee äkillisesti "kopsahduksen" jälkeen - eli kohdassa on
jonkinlainen katkos. Samoin "-uo" -tavun alku on (ilmeisesti) Ampujan "kohostama"?

Jos graafia katsoo, äänien spektrit eivät vaikuta luontevilta jatkumoilta. On mössöä ja
toisaalta äkillisiä hiljaisia (mustia) alueita. Ainakaan sellaisenaan, ilman kuuntelukokemusta,
ei graafeista ole todisteiksi - ilmeisesti Ampuja ei tätä väitäkkään.

Mutta "uusien todisteiden" joukossa graafit ovat jotakin havainnollistamassa - no,
sen ainakin havainnollistavat, että kuullaan ehkä tavu "-uooo", mutta ei tavua
"le", graafiin kirjoitetusta tekstistä "miehen valitus ja kuole" huolimatta.

Siis iZotopen graafi/3D näkymä helpottaa äänisuunnittelijoita (elokuva, game, music...) näkemään paremmin audion spektrisiä ominaisuuksia. Se ei todellakaan ole mikään dB/SPL/EBU kuvajainen, joka osoittaisi MITÄÄN äänien välisistä voimakkuuseroista muuten kuin graafisesti. Tähdentäisin vielä, että iZotope RX1-5, ei voi eritellä monoäänestä "ääneksiä", jotka eivät vaikuttaisi alkuperäiseen verrokkiääneen. Se, että voidaan eritää jokin "huokaus", "hengitys" ja verrata sitä johonkin toiseen äänitteen vastaavaan, on tarkoituksen hakuista. Täyttä fiktiota. Olen kuunnellut ns. HÄKE-nauhan (wav.) Siellä on ihan selkeitä leikkauskohtia kymmeniä. Kuka niitä on leikellyt ja miksi? Sen huomaa kun zoomaa aaltomuodolla tarpeeksi tiiviisiiseen aaltomuotoon: Yhtäkkiä aaltomuoto heittää 180 astetta? Eihän digitaalinen tallenne "heitä asteita". Nyt on merkkejä vahvasti siitä, (että joku, jonkun painostuksesta) kopeloi noita ääni-todisteita?

[Nikolajevits]

Stratagem

Tarkoitatko aaltomuodoilla että löydät ikäänkuin välistä leikattuja, yhdisteltyjä kohtia? Oletko varma että ne on on leikkauskohtia eikä muita äänimaailman muutoksia, esimerkiksi jos nauhoitetaan c-kasettisoittimella nauhoitettua kasettia ja siinä ois jälkiä stop ja taas rec, napin painalluksista? Jäljethän ois tosi pieniä, käytännössä mitättömän oloisia "klopsahduksia"

[Stratagem]

Nimenomaan 20 vuoden kokemuksella heti pisti korvaan ns, "huonot skarvit" eli audioleikkaus, jonka huomaa heti, jos "amplitudi" rli aaltomuoto leikkautuu kesken: siis graafi aaltomuoto ylhäällä ja seuraava myös ylhäällä kun pitäisi olla alhaalla. Simple.

[Nikolajevits]

Ootko varma ettei voi olla esim liiallista impedanssia sotkemassa, laite jossa vaihtovirtaa, kovalla äänentuotolla korkeaa ns ininää sekoittamassa kuvaa ? Sitten näitä välillisiä stoppauksia, jotain outoa meikäläinenkin havaitsee tossa nauhassa

Meikäläinen on amatööri mutta tuli mieleen

[Stratagem]

Kyllä yleensä kaikki ääni oli se mitä tahansa on tiettyä siniaaltoa, kun tarpeeksi zoomataan niin huomataan onko keskeytymätöntä juttua vai mitä? Heh, no näin.

[zem]

Jos Uole on korkeampitaajuuksinen kuin Jukan valitus, viiminenkin ripe mahdollisuudesta että ainut tallentava yksikkö olisi puhelin, on poissuljettu, sillä Jukan valituksen matalampana tulisi kantautua korkeaa paremmin puhelimeen, ja Jukan ollessa vielä lähempänä puhelinta kuin astaloija, selitystä on vaikea enää antaa

Sitä tarkoitin kaikessa amatööriydessäni. Tuo -le olisi siis mielestäni myös ennen napsahdusta

Ampujan spektrin ja mukana olevan tekstin mukaan korkeampitaajuuksinen "viiva" on
Jukan valitus, matalammalta lähtevä "kaksihaarainen kuvio" naisen "kuole":



"Kuole" on matalampi, ja kantautuu siis täten helpommin ja suuremmalla volyymilla
- siinä mielessä matalampi ääni voisi olla "lausuttunakin" fyysisesti lähellä sitä, joka
päästää korkean äänen.

Toisaalta voisi ajatella, että miehen korkealla äänellä huutaman täytyy olla myös
volyymiltaan suuri - ääni ei nouse korkeaksi kuin lujaa huudettaessa (vrt. "äänen
korottaminen"). Tällöin hiljemmin lausutun (oletetun) "kuole" äännähdyksen voisi tulkita
olevan lähempänä puhelinta (tai "tallennusvälinettä"). Com si com sa.

N edellä:

Tuo -le olisi siis mielestäni myös ennen napsahdusta

On nippa nappa mahdollista, ohessa kuva aaltomuodosta:



Tällöin kuitenkin jää aikalailla vähän tilaa tavulle "le" - verrattuna siihen,
että "uooo" kestää yli kaksi sekuntin kymmenystä. Ja jatkuuko "e" kolahduksen jälkeen?
Mahdoton sanoa aaltomuodosta sen paremmin kuin spektristäkään, koska mukana on
(kolmantena) uhrin valitus (mikä kyllä näkyy spektrissä).

Kiintoisa on myös kolmen valituksen suhde ajalla n. 2:01 - 2:03 - 2:06. Kun leikkaa välit
pois, huomaa, kuinka ensimmmäinen poikkeaa kahdesta seuraavasta kuuluvuudeltaan
ja äänimaailmaltaan (liitän äänitiedoston myöh.)

Ja: valitus 2:01 sekä 2:06 kestävät molemmat 8 sekuntin kymmenystä - jälkimmäinen on
aika tasan yhden sävelaskelen korkeampi kuin edellinen (jälkimmäisessä päällä tietysti
muita ääniä, so. ns. "lop-pu").

Mutta kehoitan vertailun vuoksi kuntelemaan kyseiset kolme valitusta, kun välit on leikattu pois.