"Huppumiehen" profilointi

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

"Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Kuka murhasi Jukka S. Lahden? -ketjussa keskustelun painopiste näytti siirtyneen "huppumiehen" profilointiin ja sen perusteisiin.

Arvioin keskustelussa, että tähän kannattaisi uhrata enemmän paukkuja kuin mitä tähän asti on tehty: Kirjoittaja luxetveritas » Ke Maalis 09, 2016 2:39 am

Lähtökohtana on murhaajan profilointi, jonka surmatutkinnan alkuvaiheessa laati kriminaalipsykologian dosentti HH. Tutkinnanjohtaja JJ perusti omat päätelmänsä ensisijassa HH:n laatimaan muistioon. Näitä profilointia koskevia tietoja on referoitu Vaasan hovioikeuden päätöksessä 19.2.2015.
132. JJ:n mukaan Jukka Lahteen kohdistunut surmateko on ollut näennäisen suunnitelmallinen muttei kuitenkaan spontaani. Iältään oletettavasti nuorehko, miespuolinen surmaaja oli kokenut uhrinsa taholta nöyryytystä tai epäoikeudenmukaisuutta, jonka hän oli teollaan pyrkinyt hyvittämään. Tappamisen toteuttaminen uhrin asunnossa, perheen läsnä ollessa, oli viitannut siihen, että kyseessä saattoi olla kosto, jolle tappaja oli halunnut yleisöä. Lukuisat veitsenpistot ennen hengen riistämistä ovat viitanneet siihen, että tekijä oli leikkinyt uhrinsa kanssa kuin "kissa hiiren kanssa". JJ on ilmoittanut käsityksensä perustuvan pitkälti kriminaalipsykologian dosentti HH:n tekijäanalyyseihin, minkä lisäksi hän oli konsultoinut psykiatrian dosentti HML:ää.

133. Hovioikeudessa on kirjallisena todisteena esitetty HH:n 8.12.2006 päivätty muistio "Tekijäanalyysi Jukka Lahteen kohdistuneesta henkirikoksesta" (kirjallinen todiste nro 88). Muistiossa korostetaan, että se on vain suuntaa-antava ja ettei sen perusteella tule sulkea pois epäiltyjä eikä sitä voida käyttää näyttönä ketään vastaan.

134. HH:n analyysi ei viittaa siihen, että Anneli Auer tulisi kyseeseen Jukka Lahden surmaajana. HH:n muistion merkitystä syytettä vastaan puhuvana todisteena heikentää kuitenkin se, ettei siinä ole otettu huomioon sitä vaihtoehtoa, että Jukka Lahden olisikin surmannut hänen aviopuolisonsa. HH:lle muistion laatimista varten annetuissa tiedoissa ei ole nähtävästi lainkaan kyseenalaistettu sitä, että Jukka Lahden on surmannut taloon tunkeutunut ulkopuolinen tekijä. Lisäksi HH:lle on kerrottu Jukka Lahden työstä ja niistä irtisanomisjärjestelyistä, joissa tämä oli ollut mukana. HH on sinänsä laajaan tutkimusaineistoon ja ulkomaisten asiantuntijoiden konsultointiin perustuvassa analyysissaan eritellyt vuosina 1997–2003 tapahtuneista henkirikoksista analysoitaviksi näin ollen vain sellaiset selvitetyt henkirikostapaukset, joissa täysi-ikäinen miesuhri on löydetty kotoaan, joka ei ole ollut tekijän ja uhrin yhteinen. Muistio on laadittu siinä todetuin tavoin siitä HH:lle kerrotusta lähtökohdasta, että koston motiivi on ollut pääasiallisin tutkintaa ohjaava hypoteesi. Muistiossa on todettu, että kostoa voidaan pitää teon varteenotettavana motiivina – "etenkin jos parisuhteeseen liittyvä motiivi voidaan sulkea pois".

135. HH:n näkemykset siitä, millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä Jukka Lahden surmaamisen tekotavasta ja teossa käytetyn väkivallan määrästä, eivät ole perustuneet olettamukseen ulkopuolisesta tekijästä. HH:n mukaan useiden kymmenten pisto- ja viiltohaavojen aiheuttaminen ilmentää raivotilaa, johon on yleensä syynä mustasukkaisuus, huumeet tai psyykkinen sairaus. Teräaseella aiheutettujen pistohaavojen ja niiden lukumäärän perusteella voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä uhrin ja tekijän välisestä suhteesta. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kymmenen teräaseen iskua, pois lukien puolustusvammat, käsittävät teot ovat tyypillisesti perheenjäsenten välisiä ja näiden yleisin motiivi on mustasukkaisuus. Yli 20 teräaseen iskua käsittävissä teoissa, joissa surmattu on ollut mies, on tekijä yleisesti ollut nainen. HH on esitietojen perusteella todennut muistiossaan, että tämä vaihtoehto voitaneen kuitenkin sulkea pois. Yli 20 teräaseen iskun teoissa tekijöiden keski-ikä on ollut noin 30 vuotta. HH:n mukaan kasvot ovat se ruumiinosa, joka symbolisesti edustaa henkilöä. Teoissa, joissa aiheutetaan uhrin kasvojen alueelle lukuisia vammoja, uhrin merkitys henkilönä on tekijälle vähäinen. Uhrin kasvojen vammat esiintyvät yleisimmin skitsofreenikoiden, huumausaineriippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten ja harvemmin alkoholiriippuvaisten ja vailla mielenterveydenhäiriötä ja päihderiippuvuutta olevien tekijöiden uhreilla. Kasvojen vammat ovat myös jossain määrin yleisempiä, jos uhri on tekijälle tuntematon kuin intiimi kumppani tai perheenjäsen.

136. Hovioikeus toteaa, että HH:n muistiossaan esittämät näkökohdat siitä, millaisia johtopäätöksiä tekijästä voidaan tehdä teon ja siinä käytetyn väkivallan perusteella, ovat muistiossa todetulla tavalla vain suuntaa-antavia. Niiden perusteella ei voida tehdä riittävän varmoja johtopäätöksiä tässä tapauksessa tekijästä, joka on surmannut Jukka Lahden. Kasvoihin kohdistettu voimakas väkivalta viittaa ulkopuoliseen tekijään. Lukuisat teräaseen lyönnit voivat viitata muistiossa todetulla tavalla läheiseen naistekijään tai ulkopuoliseen tekijään, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä, tai ylipäänsä tekijään, jonka teon motiivi on kosto. --

(Lähde: Vaasan hovioikeus, Diaarinumero: R 14/232, Antopäivä: 19.2.2015, Ratkaisunumero: 15/107766.)


Löytyykö alkuvaiheen rikostutkinnassa laadituille tekijäanalyyseille edelleen perusteita vai olisiko niitä syytä joiltain osin arvioida uudestaan, muuttaa, korjata tai täsmentää?

Päätelmäni murhaajasta 1.1
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Kirjoittaja Human interest » Ke Maalis 09, 2016 1:19 pm: --
Minun mielestäni edelleen on varteenotettava se mahdollisuus, että murhaajalla oli todellakin mukanaan kaksi teräasetta. Pidempää niistä olisi siis käytetty vasta lopussa annettuihin syviin ”varmistusiskuihin” (voihan olla, että murhaaja oli adrenaliinihuuruissaan lopulta epävarma kalloiskujen kuolettavuudesta, ja siksi varmisti asian näillä syvillä pistoilla?). Tämän käyttökelpoisemman veitsen huppis olisi sitten poistuessaan vienyt mukanaan.

Täällä monet ovat puhuneet siitä, että keskeltä lattiaa löydetty katkennut ja vääntynyt fileerausveitsi näyttää ensipartion ottamissa kuvissa siltä kuin se olisi ”asetettu” paikoilleen. Mitä jos fileerausveitsen jättäminen todella olikin osa murhaajan sairasta suunnitelmaa?

Jospa se epäkelpo veitsi otettiin mukaan nimenomaan murhapaikalle jätettäväksi: symbolisessa mielessä alleviivaamaan MIKSI-sanaa?
Verijälkien perusteella lattialta löydettyä veistä käytettiin surmaamisessa. Toisen fileerausveitsen käyttöä ei kuitenkaan voida sulkea pois. Patologin mukaan noin 20 cm syvät pernaan ulottuneet haavat on saatettu iskea jopa uhrin kuoleman jälkeen.

Poistuessaan murhaajan olisi ilmeisesti kuitenkin tullut laittaa tuo toinen fileerausveitsi johonkin vyötuppeen tai laukkuun. Astalo lienee ollut kädessä hänen poistuessaan ikkuna-aukosta vaikkei tytär muista moista hänellä nähneensä.

Lattialta löydetty veitsi on toki saattanut jäädä siihen hämäykseksi, kuten 9-vuotias tytär varhaisessa kuulustelussaan epäili. Mutta miten surmaaja olisi sillä yrittänyt hämätä? Mitä hän halusi sen perusteella oletettavan tai ajateltavan?

Muuta asettelua veitsellä tuskin on ollut kuin se, mitä ambulanssimiehet veitselle tekivät ilmeisesti erehdyksessä. Mielikuvitukseni on niin köyhä, ettei se riitä näkemään, että takkahuoneen lattiaan olisi verellä kirjoitettu "MIKSI" tai mitään muutakaan...
Human interest kirjoitti: Minusta tuntuu selvältä, että tekijä on ollut määrätietoinen, tekonsa tarkkaan suunnitellut psykopaatti. Siksi tällaisia vähän epätodennäköisempiäkin selityksiä asioille mielestäni kannattaisi miettiä, vaikka niissä ei paljon järkeä tunnut olevankaan – paitsi jo kyseessä tosiaan on ns. täysin sekoboltsi psykopaatti, kuten olen miettinyt.

Ja varmasti hyökkääjä on luottanut fyysiseen ylivoimaansa. Minusta kaikki viittaa siihen, että tappaja on harjaantunut jossakin (yhdessä tai useammassa) kamppailulajissa. Tai sitten hän on lähitaistelussa "itseoppinut" (onko tällaisia? Ehkä rikollisjengeissä?) :shock:
Surmaaja oli määrätietoinen. Hänen oli määrä tappaa vain ja ainoastaan Lahti. Ja sen hän tekikin, vaikka haavoittikin myös Aueria. Hän ei kuitenkaan tehnyt tappamista yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla. Johtuiko se siitä, ettei hän oli taitamaton eikä ymmärtänyt helpompaa tappamistapaa vai halusiko hän tarkoituksellisesti kiduttaa uhriaan? Sekoboltsitappaja vai kylmäverinen murhaaja?

Näennäisen suunnitelmallinen...?

Profiloinneissa, joissa surmaajan päätellään olevan skitsofreenikko tai mielenterveyshäiriöinen tai huume- tai päihderiippuvainen, epäilyttää se, että näihin taitaa yleensä liittyä sellainen toimintakyvyn alentuminen, joka heikentää suunnitelmallista toimintaa. Sillä tavalla persoonallisuushäiriöinen ja/tai huumausainetta välineellisesti käyttävä, ettei tämä heikennä kykyä suunnilmallisuuteen ja harkittuun toimintyaan, saattaisi sopia paremmin tämän surman tekijän piirteisiin.

Oliko motiivina kostaminen vai estäminen? - Mielestäni toteutustapa tukee päätelmää, jonka mukaan pyrkimyksenä oli pikemminkin kostaa Lahdelle ja rankaista häntä eikä niinkään pysäyttää Lahti ja estää häntä jatkamasta toimintaansa tietyllä tavalla. Nähdäkseni mustasukkaisuus ja kateus ovat estämismotiivissa päällimmäisinä eikä perusteita sille ole löytynyt.

OIen näkevinäni etukäteisharkintaa ja suunnitelmallisuutta ainakin 1) kohteen rajaamisessa vain Lahteen, 2) asustuksen ja varusteiden valinnassa, 3) surmapaikan ja -ajankohdan valinnassa, 4) puhumattomuudessa ja 5) toimintanopeudessa.

Niin epätodelliselta kuin se kuullostaakin mietinnässä on myös palkkamurhan mahdollisuus. Voidaanko kostomotiivin perusteella sulkea pois se vaihtoehto, että joku kolmas maksoi tekijälle siitä, että tämä tappoi Lahden?

Palkkamurhan tapauksessa paikalle jäänyt tai jätetty ikivanha fileerausveitsi toimisi ehkä jonkinlaisena hämäyksenä, samoin kuin sadistisia piirteitä sisältävä surmaamistapa... Palkkamurha kun taitaa sopia paremmin estämismotiivin kanssa. Toki kostamisenkin voi delegoida mutta jotain olennaista siinä silloin ehkä menettäisiin...
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Millainen mies tappaa

Surmaajista noin 90 prosenttia on miehiä, ja siksi tutkimus on keskittynyt heihin. Rikoksentekoriskiä on verrattu miesten keskimääräiseen riskiin, jolle on annettu arvo 1.

_____________________________________ Riski tehdä henkirikos
Ahdistuneisuushäiriö ____________________ 0,3
Pitkäaikainen masennus _________________ 0,6
Suomalainen miesväestö keskimäärin ______ 1
Vakava masennus _______________________ 1,6
Alkoholismi ___________________________ 10,7
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ______ 11,7
Skitsofrenia ja samanaikainen alkoholismi _ 17,2

(Miksi nuori surmaa? Tiede 14:53 | 3.9.2008)


Vakavan mielenterveyshäiriön ja väkivaltakäyttäytymisen yhteys

Vakavaan mielenterveyshäiriöön, joka käsittää skitsofrenian, maanisdepressiivisen mielisairauden, psykoottisen masennuksen ja älyllisen kehitysvammaisuuden, liittyy 4,5-kertainen väkivaltarikosriski yleisväestöön verrattuna syntymäkohorttitutkimuksen mukaan. Väkivaltakäyttäytymisen kannalta tärkein psykoosiryhmän sairaus on skitsofrenia. Vakavien väkivaltarikosten riski on todettu 5–10-kertaiseksi skitsofreniaa sairastavilla miehillä yleisväestöön verrattuna. Sitä lisää 25-kertaiseksi skitsofrenian kanssa samanaikaisesti esiintyvä alkoholismi. Myös persoonallisuushäiriö, varsinkin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, komorbidina esiintyessään lisää edelleen riskiä. Väkivaltakäytös mielisairaalla liittyy siis useasti samoihin ongelmiin kuin "terveemmillä", mutta osin se liittyy hoitamattomaan mielisairauteen sinänsä. Seurantatutkimustiedon mukaan kaikkein alttein ryhmä mielisairaiden joukossa henkirikoksen uusimisriskin kannalta on sairaalasta poistetut kriminaalipotilaat ensimmäisen vuoden aikana. Väkivaltakäytöksen etiologian suhteen pätee yleisesti ottaen seuraava: mitä vakaampi, rauhallisempi ja oikeudenmukaisempi ympäristö on, sitä tärkeämpiä ovat yksilön ominaisuudet väkivaltakäyttäytymisen selittäjänä. Kuitenkin näennäisen rauhallisissa yhteiskunnallisissa oloissa on paikallisia eroja siten, että ympäristön väkivaltaisuus ja päihteiden käyttö sekä väkivallan uhriksi joutuminen lisäävät mielisairaiden tekemiä pahoinpitelyjä.

(Eila Tiihonen, Mielisairaudet ja väkivaltainen käyttäytyminen. Työterveyslääkäri 2004;22(3):295-298.)

Tilastotiedot vievät helposti harhaan. Suurin osa suomalaisista henkirikoksista taidetaan tehdä juovuspäissään ryyppyporukoissa. Ilta päättyy puukotukseen. Jälkikäteen ei välttämättä edes muisteta mistä riita alkoi.

Vakaviin mielenterveyshäiriöihin ja etenkin skitsofreniaan taas liittyy moninkertaisesti kasvanut riski syyllistyä väkivaltarikokseen. Tätä riskiä lisää merkittävästi samanaikainen alkoholismi ja/tai epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Kaikki väkivaltarikokset eivät kuitenkaan ole henkirikoksia, saati murhia.

Ulvilan surma näyttää poikkeavan monessakin suhteessa keskimääräisyyksistä, joista tilastoissa on kysymys. Tämä on saattanut hämmentää poliisia, joka on tottunut kohtaamaan tietyn tyyppisiä henkirikoksia. Alkoholilla ei ole voitu todeta olleen mitään tekemistä Ulvilan surman kanssa.

Naisten tekemät henkirikokset ovat harvinaisia ja taitavat taas yleensä liittyä parisuhderiitoihin. Tähän kategoriaa Ulvilan surmaakin yritettiin vuosia kestäneissä Auer-oikeudenkäynneissä turhaan sijoittaa.

Skit­sof­ree­ni­koi­den suun­ni­tel­mal­li­set vä­ki­val­lan­teot ovat erittäin harvinaisia

Jouk­ko­mur­haa­ja An­ders Beh­ring Brei­vik sai­ras­taa mie­len­ti­la­tut­ki­muk­sen mu­kaan pa­ra­noi­dis­ta skit­sof­re­niaa. Tu­los on häm­mäs­tyt­tä­vä mm. sik­si, et­tä skit­sof­ree­ni­koi­den te­ke­mät hen­ki­ri­kok­set koh­dis­tu­vat lä­hes ai­na per­heen­jä­se­niin. Teot ei­vät ole suun­ni­tel­tu­ja.


Nor­ja­lai­nen jouk­ko­mur­haa­ja An­ders Beh­ring Brei­vik sai­ras­taa vas­ti­kään val­mis­tu­neen mie­len­ti­la­tut­ki­muk­sen mu­kaan pa­ra­noi­dis­ta skit­sof­re­niaa. Brei­vik on syyn­ta­kee­ton te­koi­hin­sa kah­den oi­keusp­sy­kiat­rin te­ke­män sel­vi­tyk­sen mu­kaan.

Ti­las­tol­li­ses­ti erit­täin har­vi­nai­nen tu­los yl­lät­ti tut­ki­musp­ro­fes­so­rin, Psy­kiat­ri­sen van­ki­sai­raa­lan vas­taa­van yli­lää­kä­rin Han­nu Lauer­man.

Jos skit­sof­ree­nik­ko te­kee hen­ki­ri­kok­sen, kol­mes­sa ta­pauk­ses­sa nel­jäs­tä hen­ki­löl­lä on skit­sof­re­nian li­säk­si epä­so­siaa­li­nen per­soo­nal­li­suus­häi­riö, jo­hon kuu­luu vä­ki­val­tais­ta käyt­täy­ty­mis­tä, päih­de­häi­riö tai mo­lem­mat. Brei­vi­kil­lä näi­tä häi­riöi­tä ei ol­lut, Han­nu Lauer­ma sa­noo.

Skit­sof­ree­nik­ko ei tee juu­ri kos­kaan val­mis­tet­tua hen­ki­ri­kos­ta laa­jan tut­ki­mus­näy­tön mu­kaan. Ka­pea-alai­sem­min pa­ra­noi­di­nen hen­ki­lö, jol­la ei ole skit­sof­re­niaa, syyl­lis­tyy jo to­den­nä­köi­sem­min val­mis­tel­tuun hen­ki­ri­kok­seen.

Skit­sof­ree­ni­koi­den te­ke­mät hen­ki­ri­kok­set koh­dis­tu­vat lä­hes sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti per­heen­jä­se­niin. Teot teh­dään yl­lät­täen, psy­koot­ti­ses­sa ti­las­sa ja ti­la­päi­sel­lä aseel­la.

Yleen­sä pa­ra­noi­dis­ta skit­sof­re­niaa sai­ras­ta­va hen­ki­lö käyt­täy­tyy huo­mat­ta­van ou­dos­ti tai erit­täin häm­men­ty­nees­ti. Brei­vi­kin käyt­täy­ty­mi­ses­sä ei ol­lut huo­mat­tu täl­lai­sia piir­tei­tä. Li­säk­si hän oli kyen­nyt har­joit­ta­maan lii­ke­toi­min­taa ja esiin­ty­mään va­kuut­ta­vas­ti.

Kui­ten­kin myös epä­to­den­nä­köi­siä asioi­ta ta­pah­tuu, Lauer­ma huo­maut­taa.

Ul­la Toik­ka­nen
(Lääkärilehti 2.12.2011 00.00)

Jos Ulvilan surma toteutettiin suunnitelmallisesti, kuten vahvasti epäilen, on siis erittäin epätodennäköistä, että tekijällä olisi skitsofrenia. Vielä epätodennäköisemmäksi sen tekee se, että poikkeuksena säännönmukaisuudesta esitetyn Norjan massamurhajan mielitilatutkimuksen diagnoosi kumottiin myöhemmin:
Oikeus tyrmäsi Breivikin mielentila-arvion

Tuomarit pitivät Norjan joukkomurhaajaa fanaattisena, ei psykoottisena.

Oslo.
Norjan joukkomurhaajan perjantaina saama 21 vuoden vankeustuomio mahdollisella jatkoajalla oli oikea ja odotettu, arvioivat oikeuspsykiatrian asiantuntijat Norjassa.

Tuomarit pitivät yksimielisesti Anders Behring Breivikiä syyntakeisena. Nyt kysymys kuuluu Norjassa, miksi syyttäjät eivät pitäneet. He vaativat Breivikiä pakkohoitoon.

Tuomion perusteluissa oikeus käytännössä murskaa Breivikistä ensimmäiseksi tehdyn mielentila-arvion. Oikeuspsykiatrit Synne Sørheim ja Torgeir Husby pitivät koko oikeudenkäynnin ajan tiukasti kiinni kannastaan, että Breivikillä on paranoidinen skitsofrenia, hän on psykoottinen ja kuuluu siten syyntakeettomana pakkohoitoon.

Tuomiossa Sørheimin ja Husbyn tulkinnat Breivikistä teilataan yksi toisensa perään.
--
Jo silloin, kun Sørheimin ja Husbyn mielentila-arvio Breivikistä ennen viime joulua tuli julki, arvostelivat muut oikeuspsykiatrian asiantuntijat arvion päätelmiä valtavasti. Arvostelun ytimessä oli juuri se, että psykiatrit eivät tunteneet Breivikin poliittista alakulttuuria.

Oikeus päätyi pyytämään Breivikin syyntakeisuudesta toisen näkemyksen. Oikeuspsykiatrit Agnar Aspaas ja Terje Tørrisen pitivät Breivikiä syyntakeisena, vaikkakin katsoivat, että Breivikillä on muun muassa narsistinen persoonallisuushäiriö.
--
Anna-Liina Kauhanen, Helsingin Sanomat, Ulkomaat 26.8.2012.
(http://www.hs.fi/ulkomaat/a1345861216531)

Sikäli kuin Ulvilan surma toteutettiin suunnitelmallisesti - kuten oletan tapahtuneen - psyykkinen sairaus, joka surmaajan kohdalla voisi tulla tulla kyseeseen, lienee jonkinlainen persoonallisuushäiriö, joka ei heikentänyt hänen toimintakykyään eikä teon suunnitelmallista toteuttamisesta.
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Caldera
Axel Foley
Viestit: 2109
Liittynyt: La Heinä 06, 2013 10:33 am

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja Caldera »

luxetveritas kirjoitti: Sikäli kuin Ulvilan surma toteutettiin suunnitelmallisesti - kuten oletan tapahtuneen - psyykkinen sairaus, joka surmaajan kohdalla voisi tulla tulla kyseeseen, lienee jonkinlainen persoonallisuushäiriö, joka ei heikentänyt hänen toimintakykyään eikä teon suunnitelmallista toteuttamisesta.
En ole persoonallisuushäiriöiden asiantuntija mutta sen verran on kokemusta että lähipiiriä terrorisoi vuosikymmeniä mielestäni aika puhdas narsisti. Jossain vaiheessa tuli itsekin luettua aihepiiristä että paremmin ymmärtäisin tai pystyisin auttamaan kyseisen henkilön varsinaisia kohteita. Kyllähän tätä ihmistä luonnehti ensisijaisesti ihmisenä sellainen grandiositeetti eli egon pönkitys. Antisosiaalisista taas kuvittelen että heillä fokus on enemmänkin omassa materiaalisessa tai muussa edunvalvonnassa. Jos jakoa yrittäisi sovittaa tähän oikein kunnon kyökkipsykologityyliin, niin jos Jukka tapettiin jonkun käytännöllisen ongelman takia, tekijä voisi olla antisosiaaliseen pershäiriöön kallellaan. Ja jos hänet tapettiin jonkun henkilökohtaisen loukkaantumisen tai kasvojen menetyksen tai vääryyden takia, silloin olisi kyse pikemminkin narsistisesti häiriintyneestä yksilöstä. Eikä mielestäni Seinäjoen tyttösurmaajan tapainen varttihullukaan olisi täysin poissuljettu. On suunniteltu, mutta ei ihan realiteeteissa ehkä lopuksi ja oli lähinnä tuuria.

Jos noista äärimmäisen epätieteellisistä vaihtoehdoista pitäisi valita joku, niin kallistuisin narsku tai varttihullu -vaihtoehtoihin. Valitettavasti, mieluimmin ottaisin sen "järkisyystä" tappavan, se olisi helpompi sovittaa muihin asioihin. Mun mielestä tuo kaveri möykkää parissa kohdassa nauhalla, sekä saaTAN-kohdassa että vielä selvemmin "nui vaa" -kohdassa. Se kuuluu siellä taustalla tytön puheen alla. Suuttunut, loukkaantunut? Ei ehkä mies "järki"missiolla. Noh, vaikea sanoa noista vähäisistä äänistä.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Persoonallisuushäiriöt käsittävät laajan kirjon erilaisia henkilön toimintaan vaikuttavia häiriöitä, joille on joitain yhteisiä piirteitä.
Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöitä on monentyyppisiä. Yleisimpiä ovat epävakaa, antisosiaalinen, narsistinen, riippuvainen, estynyt ja pakko-oireinen persoonallisuushäiriö.
Persoonallisuushäiriöisen henkilön on muun muassa vaikea solmia tai ylläpitää ihmissuhteita sekä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Tämän seurauksena hän voi tuntea itsensä vieraantuneeksi ja yksinäiseksi. Sairastunut voi luulla, että hänen uskomuksensa ja asenteensa ovat erilaisia kuin useimmilla muilla ihmisillä. Muut taas voivat kokea hänen käyttäytymisensä epätavallisena, odottamattomana tai loukkaavana.
Persoonallisuushäiriöt ilmaantuvat tavallisesti nuoruusiällä tai varhaisaikuisuudessa, toisinaan jo lapsuudessa. Itsemurhariski on noin kolme kertaa keskiarvoa suurempi. Persoonallisuushäiriöiden oireilu liittyy kiinteästi vuorovaikutustilanteisiin. Siksi diagnoosista helposti seuraa sosiaalinen leimaantuminen.
Yleisyys: jopa 13 % väestöstä.
(Mielenterveyden keskusliitto)

Näyttää siltä, että persoonallisuushäiriöt ovat varsin yleisiä ja antisosiaalinen eli epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö kuuluu yleisimpiin persoonallisuushäiriöihin. Lisäksihän epäsosiaalisella persoonallisuudella on keskivertosuomalaismieheen verrattuna 11,7-kertainen riski syyllistyä henkirikokseen.
Persoonallisuushäiriöt
Lääkärikirja Duodecim
14.11.2015
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Persoonallisuushäiriöiden olennainen piirre on jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen. Eri persoonallisuushäiriöissä ongelmana voi olla tapa havainnoida tai tulkita omia tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys, alttius impulsiiviseen käytökseen tai vuorovaikutuskyvyn vaikeudet.

Persoonallisuushäiriöt tulee erottaa persoonallisuuden muutoksista. Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Persoonallisuuden muutoksella ymmärretään myöhemmin aikuisiällä tapahtunutta muutosta, joka on muun psykiatrisen sairauden, aivovamman tai muun sairauden tai pitkittyneen stressin seurausta.

Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä ilmenee etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä. Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan jäykempiä ja itsepäisempiä. Persoonallisuushäiriöille ominaiset käytöstavat ymmärretään henkilön keinoina hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita.

Persoonallisuushäiriöille ominaisia piirteitä esiintyy oireina myös muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä. Tällöin käytös rajoittuu kuitenkin vain varsinaiseen sairausjaksoon, ellei henkilö kärsi samanaikaisesti sekä kyseisestä sairaudesta että persoonallisuudenhäiriöstä.

Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.

Persoonallisuushäiriöiden päätyyppejä

Persoonallisuushäiriöt jaetaan nykyisin kolmeen eri pääryhmään. Epäluuloiselle (paranoidinen), eristäytyvälle (skitsoidinen) ja psykoosipiirteiselle (skitsotyyppinen) persoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen erikoisuus tai outous. Epäsosiaaliselle (antisosiaalinen), epävakaalle ("rajatila", "borderline"), huomiohakuiselle ja narsistiselle persoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus. Estyneelle, riippuvaiselle ja pakko-oireiselle persoonallisuushäiriöille on tyypillistä ahdistuneisuus ja pelokkuus. Usein henkilöllä ilmenee samanaikaisesti usean eri persoonallisuushäiriön piirteitä. Epäluuloiset, narsistiset, epäsosiaaliset ja pakko-oireiset häiriöt ovat yleisempiä miehillä, kun taas epävakaa, riippuvainen ja huomiohakuinen persoonallisuus ovat tavallisempia naisilla.

(Terveyskirjasto)

Se, että raja persoonallisuushäiriöisen ja ns. normaalin käytöksen välillä on liukuva, viittaa siihen, että persoonallisuushäiriöiden välillä on suuria aste-eroja. Tästä voi päätellä, ettei persoonallisuushäiriön takia ole välttämättä haettu psykiatrista hoitoa. Eli henkilö ei välttämättä ole hoitosuhteessa.

Kolmesta persoonallisuushäiriöiden päätyypistä tuo toinen tai keskimmäinen ryhmä (johon kuuluu epäsosiaalinen, epävakaa, huomiohakuinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö) saattaisi siis tulla kysymykseen Ulvilan surman tekijän kohdalla. Tämän ryhmän häiriöillehän on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus.
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Caldera kirjoitti: -- aika puhdas narsisti. Jossain vaiheessa tuli itsekin luettua aihepiiristä että paremmin ymmärtäisin tai pystyisin auttamaan kyseisen henkilön varsinaisia kohteita. Kyllähän tätä ihmistä luonnehti ensisijaisesti ihmisenä sellainen grandiositeetti eli egon pönkitys. Antisosiaalisista taas kuvittelen että heillä fokus on enemmänkin omassa materiaalisessa tai muussa edunvalvonnassa. Jos jakoa yrittäisi sovittaa tähän oikein kunnon kyökkipsykologityyliin, niin jos Jukka tapettiin jonkun käytännöllisen ongelman takia, tekijä voisi olla antisosiaaliseen pershäiriöön kallellaan. Ja jos hänet tapettiin jonkun henkilökohtaisen loukkaantumisen tai kasvojen menetyksen tai vääryyden takia, silloin olisi kyse pikemminkin narsistisesti häiriintyneestä yksilöstä.


Jako on mielenkiintoinen! Eli tuo olisi ymmärrettävissä niin, että antisosiaalinen/epäsosiaalinen persoonallisuus liittyisi mahdolliseen estämismotiiviin, mutta narsistinen persoonallisuus sopisi sen sijaan kostamismotiiviin.

Estämismotiivi tulisi kysymykseen esim. tilanteessa, jossa murhaaja olisi uskonut tai epäillyt, että Lahdella oli suhde murhaajan puolisoon. Toinen vaihtoehto estämismotiivista voisi olla tilanne, jos murhaaja tai tämän puoliso olisi ollut irtisanomisuhan alainen ja Lahti olisi saattanut vaikuttaa irtisanomisen kohdistamisessa häneen. Kuten aiemmin mainitsin, se, että surmaan näyttäisi liittyvän sadistisia piirteitä, viittaa siihen, ettei kysymys olisi ollut estämismotiivista.

Kostomotiivi sopisi siis tilanteeseen, jossa murhaaja on kokenut tulleensa väärin tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Lähes kaikki merkit viittaavat siihen, että tuollainen kokemus voisi olla lukuisalla määrällä niitä, jotka Lahden aikana irtisanottiin tai osa-aikaistettiin Poricopperilta/Luvata Porista. Narsistinen persoonallisuus siis olisi kokenut tuon irtisanomisen tai osa-aikaistamisen poikkeuksellisen henkilökohtaisesti ja erityisen loukkaavana.
Eikä mielestäni Seinäjoen tyttösurmaajan tapainen varttihullukaan olisi täysin poissuljettu. On suunniteltu, mutta ei ihan realiteeteissa ehkä lopuksi ja oli lähinnä tuuria.
Varttihulluus taitaa viitata hetkelliseen mielenhäiriöön ja spontaaniin surmatekoon, joka yleensä tuomitaan tappona. Seinäjoen tyttösurmassa on ehkä hieman samoja piirteitä kuin Ulvilan surmassa. Voiko siinä kuitenkaan olla kysymyksessä varttihulluudesta? Ymmärsin uutisesta, että käräjäoikeuden mukaan tekoa olisi suunniteltu pitkään ja se toteutettiin sadistisesti.

ILTALEHTI:
Perjantai 11.12.2015 klo 14.02 (päivitetty klo 17.43)
--
Aiheutti uhrille suurta tuskaa

Iskut tehtiin neljässä eri vaiheessa. Aluksi tekijä peitti uhrinsa silmät urheiluhousuilla ja laittoi korvanappeihin musiikin soimaan. Sen jälkeen hän löi uhria ensimmäisen kerran keittiöveitsellä rintaan.

Uhri nousi istumaan, jolloin häntä lyötiin veitsellä selkään. Uhri pyrki kontaten pakoon, jolloin tekijä iski häntä uudestaan selkään. Tämän jälkeen 15-vuotias vielä käänsi uhrinsa selälleen, meni hajareisin tämän päälle ja löi lopulliset iskut veitsellä rintaan.

Teko kesti niin kauan, että siitä todennäköisesti aiheutui uhrille suurta tuskaa. Siksi murha tehtiin oikeuden mielestä erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.

Tyttö piilotti murha-aseen takapihalle ja varmisti, että uhri on kuollut. Vasta sen jälkeen tyttö soitti isälleen ja kehitti tarinan ulkopuolisesta tekijästä. Tyttö ei kertomansa mukaan ajatellutkaan avun hälyttämistä paikalle.

Suunnitteli pitkään

Tuomion mukaan tyttö ei ollut tekohetkellä erityisen kiihtyneessä tilassa, eikä tilanne edennyt missään vaiheessa yllättävästi tai odottamattomasti. Siksi tappamisessa ei käräjäoikeuden mielestä voinut olla kyse odottamattomaan tilanteeseen reagoimisesta.

Teko kesti suhteellisen pitkään, ja 15-vuotiaalla olisi ollut useita mahdollisuuksia luopua surmatyöstä. Hän valmistautui tekoon etukäteen hankkimalla lasinpesunestettä myrkyksi. Siksi oikeus katsoo, että tytön täytyi tehdä päätös surmaamisesta viimeistään edellisenä viikonloppuna teosta.
--
MARKKU SAARINEN
[email protected]
(http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015121 ... 3_uu.shtml)
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Vareksenpoikanen
Martin Riggs
Viestit: 649
Liittynyt: Su Syys 15, 2013 10:35 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja Vareksenpoikanen »

Tässä yksi vanha ylen uutinen:
http://yle.fi/uutiset/poliisi_rasistine ... an/8424545

Vuonna 2006 kun Ulvilan henkirikos tapahtui ja sitä alettiin tutkia ei vielä oltu alettu tilastoimaan viharikoksia. Kun niitä ei tilastoitu niin ei käsittääkseni niitä myöskään otettu oletetuksi motiiviksi niin kuin vasta vuoden 2009 jälkeen. Rikoslain 6 luvun 5 § on nykymuodossaan vuodelta 2015. Milloin tuomion koventamisperusteeksi tuli rikoslakiin "viharikos"ei mulla ole tietoa.

Wikipedian mukaan: Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi Kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä 2009 seuraavan: ”Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan."

Olisiko koventamisperustetta alettu valmistelemaan vuoden 2009 jälkeen?

Minä kääntyisin Huppiksen profiloinnissa tällaisen viharikoksen, sadistisuuden tai rasistisuuden taikka kettutyttö teorian kannalle.

Tuota "Kettutyttö" teoriaa perustelisin sillä että niiden toimintatapa on vapauttaa (turkiseläimiä) öiseen aikaan. Vapauttamista kutsutaan iskuksi.
Olisiko Ulvilan surmassa pyritty vapauttamaan "jotakin" tekemällä isku, ja tuhoamalla se millä vapautta on kahlittu?
Iskulla huolehdittaisiin heikommassa asemassa olevien eduista.

Silloin se ei olisi varsinaisesti vihan aikaansaamaa vaan ennemminkin aatteellisen taustan vaatimus.

Ja jos se olisi näin niin katseiden pitäisi kääntyä kohti Luvataa.

Joku tässä viittaa Kettutyttö toimintaan.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Vareksenpoikanen. kirjoitti:Tässä yksi vanha ylen uutinen:
http://yle.fi/uutiset/poliisi_rasistine ... an/8424545

Vuonna 2006 kun Ulvilan henkirikos tapahtui ja sitä alettiin tutkia ei vielä oltu alettu tilastoimaan viharikoksia. Kun niitä ei tilastoitu niin ei käsittääkseni niitä myöskään otettu oletetuksi motiiviksi niin kuin vasta vuoden 2009 jälkeen. Rikoslain 6 luvun 5 § on nykymuodossaan vuodelta 2015. Milloin tuomion koventamisperusteeksi tuli rikoslakiin "viharikos"ei mulla ole tietoa.

Wikipedian mukaan: Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi Kansainvälisenä homofobian vastaisena päivänä 2009 seuraavan: ”Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan."

Olisiko koventamisperustetta alettu valmistelemaan vuoden 2009 jälkeen?

Minä kääntyisin Huppiksen profiloinnissa tällaisen viharikoksen, sadistisuuden tai rasistisuuden taikka kettutyttö teorian kannalle.

Tuota "Kettutyttö" teoriaa perustelisin sillä että niiden toimintatapa on vapauttaa (turkiseläimiä) öiseen aikaan. Vapauttamista kutsutaan iskuksi.
Olisiko Ulvilan surmassa pyritty vapauttamaan "jotakin" tekemällä isku, ja tuhoamalla se millä vapautta on kahlittu?
Iskulla huolehdittaisiin heikommassa asemassa olevien eduista.

Silloin se ei olisi varsinaisesti vihan aikaansaamaa vaan ennemminkin aatteellisen taustan vaatimus.

Ja jos se olisi näin niin katseiden pitäisi kääntyä kohti Luvataa.

Joku tässä viittaa Kettutyttö toimintaan.

Tarkoitatko siis, että murha oli poliittiinen? Kun seuloin Suomi24-palstalla heti surman jälkeen esitettyä viestittelyä, tuli mieleen ns. luokkasolidaarisuuden mahdollisuus murhaan vaikuttavana motiivina (Kirjoittaja luxetveritas » La Tammi 16, 2016 1:59 am). Listani viimeinen viesti kiteytti asian:
Työmarkkinatukimies
2.12.2006 18:14
Jos on kiusannut aiheettomasti työtöntä niin tuo kuolema oli aivan oikeutettu.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/3740440/ ... t-19607059

Lahden työpaikka (Luvata) oli keskeisin tutkintasuunta Ulvilan surmatutkinnan alussa enkä näkisi perustetta luopua siitä. Koska poliisi ei sillä suunnalla ilmeisesti kuitenkaan päässyt surmaajan jäljille, muitkin vaihtoehtoja kannattaa selvittää ja sulkea pois.

Näkisin sen takia aiheelliseksi arvioida myös tekijän profilointia kriittisesti uudestaan. Onko jotain jota ei ole tullut otetuksi huomioon?

JJ:n näkemys, jonka mukaan surmateko on ollut näennäisen suunnitelmallinen epäilyttää entistä enemmän. Jos tekoon todellakin sisältyi hämäystä ikivanhan fileerausveitsen valinnassa surma-aseeksi ja sen jättämisessä rikospaikalle, viittaa se mielestäni pikemminkin siihen, että surmateko oli näennäisen spontaani mutta suunnitelmallinen.

BTW. En ole oikein ymmärtänyt viharikoksia erityisenä kategorianaan. Se on haiskahtanut vähän poliittiselta leimakirveeltä, kuten "neuvostovastaisuus" joskus suomettumisen aikana.
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Unensieppaaja
Remington Steele
Viestit: 244
Liittynyt: Ti Maalis 08, 2016 3:38 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja Unensieppaaja »

Psykopaatti:

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö eli psykopaattinen käytös alkaa jo ennen 15 vuoden ikää. Käytökselle on ominaista välinpitämättömyys toisten oikeuksista ja kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä syyllistyen toistuvasti lainrikkomuksiin eikä kadu tekojaan.

Psykoosipiirteinen persoonallisuus:

Psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä henkilöllä ilmenee skitsofreniaa (ks. «Skitsofreenistyyppinen häiriö»1) sairastaville henkilöille ominaisia kokemuksia ja uskomuksia ilman, että kyseessä olisi kuitenkaan varsinainen skitsofrenia. Hän voi kokea toisten eleiden viittaavaan häneen (suhteuttamisajatukset), uskoo vahvasti taikauskoon, selvännäköön tai muuhun maagiseen ajatteluun, hänellä voi olla epätavallisia havainto-, depersonalisaatio- (ks. «Itsensä epätodelliseksi ja vieraaksi tunteminen (depersonalisaatio)»2) ja derealisaatiokokemuksia, hän on usein ulkonäöltään tai pukeutumiseltaan erikoinen, usein epäluuloinen ja sosiaalisesti eristäytyvä.
(Lähde: Terveyskirjasto)

Psykoosipiirteinen olisi voinut tulkita Lahden puheita/lehtijuttuja jne. (sanallisia/sanattomia), niin että ne kohdistuisivat häneen. Tällainen henkilö voisi olla harhaluuloinen. Depersonalisaatio voi viitata tapahtuneen teon muistamattomuuteen. Dissosiaatiossa henkilö voi toimia tiedostamattaan aivan järkevästikin, dissosiaatiokin aiheuttaa muistikatkoksia ja unohduksia esim. Ei muista käyneensä pankkiautomaatilla vaikka näin on todellisuudessa tehnytkin. Edelliset usein trauman aiheuttamia.

Psykopaatti on varteenotettava vaihtoehto. Heidän toiminta on usein hyvin suunniteltua, johdonmukaista ja omaa etua tavoitteleva. Impulssiherkkä ja empatiakyvytön = vaarallinen henkilö.

Henkilön tuijottava katse voi johtua adrenaliiniryöpystä, psykoottisuudesta,vihasta tai päihteiden käytöstä. Viipyilevä katse taas kertoo ei niin avoimesta "tuijotuksesta", mutta on läheistä sukua tuijottavalle katseelle. Viipyilevä katse johtuu monesti sisäälle kätkettyyn vihaan, joka ilmenee henkilöissä ahdistuksena. Viha-aggression purkaminen fyysisesti voi johtaa väkivaltatekoon.

Ihan normi kaveri ei huppis mielestäni voi olla, joskin "ei niin merkittävää vikaa", kun toiminta on ollut melko suunnitelmallista. Vai onko huppiksella vain ollut hyvää tuuria(?)

- Mieshenkilö
- +40 v.
- hyväkuntoinen (tekee fyysistä työtä?/urheilee)
- insinööri, rakennusmies tms.
- on teon aikana ollut työsuhteessa ja on vieläkin
- vain yksi läheinen tietää teosta (ainakin epäilee)
- työskentelee isossa porukassa, on vetäytyvä, mutta työnsä hoitaa kelvollisesti
- viimeinen ihminen jota voisi kuvitella tekijäksi
- katkera, "mitta tullut täyteen", voi olla ettei syyn tarvitse olla kummoinenkaan. Kateutta J.S Lahtea kohtaan.
- ei omia lapsia
- päihteiden käyttö maltillista, jos ollenkaan
- psykopaatti (olisiko Jukka sosiaalipsykologina tämän huomannut ja maininnut asiasta)
- tuntee lahden

(Kirjoitusvirhe muok.)

Unensieppaaja
Remington Steele
Viestit: 244
Liittynyt: Ti Maalis 08, 2016 3:38 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja Unensieppaaja »

Luxveritas kirjoitti:
Kolmesta persoonallisuushäiriöiden päätyypistä tuo toinen tai keskimmäinen ryhmä (johon kuuluu epäsosiaalinen, epävakaa, huomiohakuinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö) saattaisi siis tulla kysymykseen Ulvilan surman tekijän kohdalla. Tämän ryhmän häiriöillehän on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus.[/quote]

Epävakaa on tunne-elämältään epävakaa, tällaiset henkilöt kohdistavat pettymykset usein itseensä mm. Viiltelemällä itseään. Heillä on vahva taipumus ja riski itsetuhoisen käyttäytymiseen. Epävakaa on keinoton suhteessa toisiin ihmisiin. Dramaattinen ja huomionhakuisuus esiintyy tunteiden kautta ns. Ripustautumisena toisiin ja hylätyksi tulemisen pelossa uhkaa tappaa itsensä ja näin saa henkilön jäämään luokseen. Epävakaa tuskin tappaa muita, kuin itsensä.

Haluaako narsisti liata kätensä? Voisi kyllä laittaa jonkun toisen asialle. Olen ymmärtänyt, että narsisti manipuloi muita taitavasti, saavuttaakseen oman edun. Ehkä narsisti voisi tulla kyseeseen.

Ps. En osaa vielä lainata oikein, täytyy harjoitella

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Unensieppaaja kirjoitti:Psykopaatti:

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö eli psykopaattinen käytös alkaa jo ennen 15 vuoden ikää. Käytökselle on ominaista välinpitämättömyys toisten oikeuksista ja kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä syyllistyen toistuvasti lainrikkomuksiin eikä kadu tekojaan.

Psykoosipiirteinen persoonallisuus:

Psykoosipiirteisessä persoonallisuushäiriössä henkilöllä ilmenee skitsofreniaa (ks. «Skitsofreenistyyppinen häiriö»1) sairastaville henkilöille ominaisia kokemuksia ja uskomuksia ilman, että kyseessä olisi kuitenkaan varsinainen skitsofrenia. Hän voi kokea toisten eleiden viittaavaan häneen (suhteuttamisajatukset), uskoo vahvasti taikauskoon, selvännäköön tai muuhun maagiseen ajatteluun, hänellä voi olla epätavallisia havainto-, depersonalisaatio- (ks. «Itsensä epätodelliseksi ja vieraaksi tunteminen (depersonalisaatio)»2) ja derealisaatiokokemuksia, hän on usein ulkonäöltään tai pukeutumiseltaan erikoinen, usein epäluuloinen ja sosiaalisesti eristäytyvä.
(Lähde: Terveyskirjasto)

Psykoosipiirteinen olisi voinut tulkita Lahden puheita/lehtijuttuja jne. (sanallisia/sanattomia), niin että ne kohdistuisivat häneen. Tällainen henkilö voisi olla harhaluuloinen. Depersonalisaatio voi viitata tapahtuneen teon muistamattomuuteen. Dissosiaatiossa henkilö voi toimia tiedostamattaan aivan järkevästikin, dissosiaatiokin aiheuttaa muistikatkoksia ja unohduksia esim. Ei muista käyneensä pankkiautomaatilla vaikka näin on todellisuudessa tehnytkin. Edelliset usein trauman aiheuttamia.

Psykopaatti on varteenotettava vaihtoehto. Heidän toiminta on usein hyvin suunniteltua, johdonmukaista ja omaa etua tavoitteleva. Impulssiherkkä ja empatiakyvytön = vaarallinen henkilö.
--


Tilastollisesti epäsosiaalinen persoonallisuus tosiaan syyllistyy henkirikokseen jopa 11,7 kertaa herkemmin kuin keskivertosuomalainen ja vieläpä huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, jos hän on myös skitsofreenikko ja/tai alkoholisti. Ja tähän häiriöön liittyy usein myös päihteiden väärinkäyttöä.

Se, mikä tämän persoonallisuushäiriön sopivuudessa Ulvilan surmaajalle kuitenkin epäilyttää, on se, että tällainen henkilö varsin todennäköisesti on jo poliisin vanha tuttu, kuten sanonta kuuluu. Ensimmäiset kontaktit virkavallan kanssa ilmeisesti ovat myös tapahtuneet ennen 15 vuoden ikää.
Epäsosiaalinen persoonallisuus. Tässä häiriössä ominaista on piittaamattomuus sosiaalisista ja normien mukaisista velvollisuuksista ja välinpitämättömyys toisten tunteita ja oikeuksia kohtaan. Vallitsevien sääntöjen ja käyttäytymisen välillä on karkea epäsuhta. Yleensä rangaistuksilla ei voi helposti muuttaa tällaista lainvastaista käyttäytymistä, sillä henkilö ei koe katumusta. Vilpillisyyttä, valehtelua, käyttäytymisen hallinnan puutetta ja väkivaltaa esiintyy näillä henkilöillä. Myös kestävien ihmissuhteiden pitäminen voi olla vaikeaa. Usein heillä on lapsuudessa ja nuoruusiässä jatkuvaa ärtyvyyttä ja käytöshäiriö. Diagnoosi edellyttää näyttöä epäsosiaalisesta käytöksestä ennen 15 vuoden ikää. (Oma Terveys Oy Sisällöntuotanto 30.9.2015.)


F60.2 Epäsosiaalinen persoonallisuus

Häiriölle on ominaista yleisistä normeista piittaamaton toimintatapa. Käytökselle on ominaista välinpitämättömyys toisten oikeuksista ja kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia ihmisiä. Henkilö on impulsiivinen, vilpillinen ja helposti ärtyvä ja usein myös aggressiivinen syyllistyen toistuvasti lainrikkomuksiin eikä kadu tekojaan. Epäsosiaalinen ihminen näkee toimintansa syyt muualla kuin itsessään.

Epäsosiaalinen käytös alkaa jo ennen 15 vuoden ikää. Murrosiän jälkeen käytös tyypillisesti johtaa juridisiin seurauksiin, usein myös vankilatuomioihin. Tähän häiriöön liittyy usein myös päihteiden väärinkäyttöä.

Hoito
Tämä häiriö lievittyy usein iän sekä lähipiiristä ja yhteiskunnalta saadun palautteen myötä. Tutustuminen omiin taipumuksiin ja hankaluuksille altistavien tilanteiden välttely saattavat estää hankaluuksiin joutumista. Päihde-, mieliala- ja impulsiivisuusoireet saattavat edellyttää hoitosuhdetta ja usein myös lääkitystä.
(HUS, Mielenterveystalo.)

Oletan, että Ulvilan surmatutkijat ovat ensitöikseen käyneet läpi kaikki vanhat tuttunsa, joihin lukeutuvat myös epäsosiaaliset persoonallisuudet. Tuo kollaaminen tuskin on jäänyt yhteen kertaan.

Tästä persoonallisuushäiriöstä lukemieni kuvausten perusteella minulle ei muodostunut sellaista käsitystä, että epäsosiaalinen persoonallisuus olisi se porukan hiljainen, jota kukaan ei voisi uskoa murhaajaksi. Voi olla, että käsitin väärin. Sen sijaan tuo psykoosipiirteinen persoonallisuus taitaa olla juuri tällainen eristäytyvä tyyppi...?

En tiedä, voisiko psykoosipiirteiseen persoonallisuushäiriöön liittyä ylikorostunut tai ylihengellinen uskonnollisuus. Ilmeisesti voisi. Poliisi kuitenkin epäili jossain vaiheessa uskonnollisia syitä Lahden murhan motiivina. Lahti oli tiettävästi allerginen uskonnolle, hän provosoi ja provosoitui siitä. En ole varma, mutta epäilen, että kun AA:n veli, joka tietääkseni oli uskonnollinen, oli jonkin aikaa pidätettynä, se liittyi tähän uskontokysymykseen. Häntä tuskin kuitenkaan voi kuvailla eristäytyväksi tyypiksi.

Lahti ei tietääkseni ollut kuitenkaan julkisesti profiloitunut uskontovastaisuudella, joten ilmeisesti varsin rajattu lähipiiri voisi tällöin tulla kysymykseen epäiltyinä hänen surmastaan. Ne on käsittääkseni poliisi jo seulonut läpi.

Sikäli kuin psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö voitaisiin muulla tavoin sovittaa henkilöihin hänen työpaikallaan tai sieltä irtisanottuihin, se voisi mielestäni tulla kysymykseen surmaajan mahdollisena persoonallisuushäiriönä.
Viimeksi muokannut luxetveritas, La Maalis 12, 2016 3:42 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Unensieppaaja kirjoitti:
Luxveritas kirjoitti:
Kolmesta persoonallisuushäiriöiden päätyypistä tuo toinen tai keskimmäinen ryhmä (johon kuuluu epäsosiaalinen, epävakaa, huomiohakuinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö) saattaisi siis tulla kysymykseen Ulvilan surman tekijän kohdalla. Tämän ryhmän häiriöillehän on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus.


Epävakaa on tunne-elämältään epävakaa, tällaiset henkilöt kohdistavat pettymykset usein itseensä mm. Viiltelemällä itseään. Heillä on vahva taipumus ja riski itsetuhoisen käyttäytymiseen. Epävakaa on keinoton suhteessa toisiin ihmisiin. Dramaattinen ja huomionhakuisuus esiintyy tunteiden kautta ns. Ripustautumisena toisiin ja hylätyksi tulemisen pelossa uhkaa tappaa itsensä ja näin saa henkilön jäämään luokseen. Epävakaa tuskin tappaa muita, kuin itsensä.

Haluaako narsisti liata kätensä? Voisi kyllä laittaa jonkun toisen asialle. Olen ymmärtänyt, että narsisti manipuloi muita taitavasti, saavuttaakseen oman edun. Ehkä narsisti voisi tulla kyseeseen.

Ainakin häikäilemättömyys mainitaan narsistisen persoonallisuuden piirteeksi. Näkisin Ulvilan surman tekotavassa häikäilemättömiä piirteitä. Lisäksi narsistiin soveltuisi kateus murhan motiivina (vrt. asiat, joihin aimmin viittasit).

Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen sekä voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. (Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen
Lääkärikirja Duodecim 14.11.2015
)


--
Esimerkiksi Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät koetaan usein kylminä, vaikka he voivatkin ensin vaikuttaa lämpimiltä tai jopa karismaattisilta. Narsistinen persoonallisuushäiriö onkin eräänlainen pidempiaikainen itsetunnon ja itsearvostuksen säätelyjärjestelmän häiriö. Hoitoon hakeutuminen saattaa liittyä hankalien ihmissuhteiden provosoimaan ahdistuneisuuteen tai masennusoireisiin. He voivat hakeutua hoitoon jossakin kriisitilanteessa, mutta jättävät hoidon helposti kesken itsetuntonsa taas noustessa.
Hoito
-- Esimerkiksi narsistisessa persoonallisuushäiriössä psykoterapiaan hakeutuminen seuraa usein vasta voimakkaan pettymyskokemuksen jälkeen. Häiriö altistaa masennusjaksoille, joita hoidetaan kuten masennusta yleensä hoidetaan. (HUS, Mielenterveystalo.)

Olisiko narsistinen persoonallisuus sellainen, joka pitää itseään ylivertaisena ja nauttii tehtyään täydellisen murhan? Mutta riittäisikö hänelle se, että yksin tietäisi tehneensä surman ilman että saisi siitä muille kertomalla ansaitsemaansa kunnioitusta?
Ps. En osaa vielä lainata oikein, täytyy harjoitella
Maalaa alue ja paina Quote nappia 8)
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Epävakaa persoonallisuushäiriö voisi ilmeisesti sopia ns. "rajatila"-tapaukselle, jonka tekemä henkirikos olisi enemmän spontaani kuin suunnitelmallinen. JJ:n kuvaus näennäisestä suunnitelmallisuudesta saattaisi sopia Ulvilan tapaukseen, jos JJ:n arvio ylipäätään vastaa niitä piirteitä, joita surman tekotapaan liittyy...
Epävakaalle persoonallisuudelle ("rajatila"- tai "borderline"-persoonallisuushäiriö) on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus. Ihmissuhteet ovat intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Käytökselle on ominaista hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti, vaikeus kontrolloida suuttumusta, itsetuhoinen impulsiivisuus ja toistuvat itsemurhayritykset. (Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen Lääkärikirja Duodecim 14.11.2015.)


F60.3 Epävakaa persoonallisuushäiriö

Häiriölle on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus. Ihmissuhteet ovat usein intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Käytökselle on ominaista hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti, vaikeus kontrolloida suuttumusta, itsetuhoinen impulsiivisuus ja toistuvat itsemurhayritykset. Epävakaata persoonallisuutta on kutsuttu myös rajatilapersoonallisuudeksi tai borderline -persoonallisuudeksi.

Seuraavassa tyypillisiä piirteitä:

  • Käsitys omasta itsestä on ailahtelevainen – välillä epäonnistunut, mitätön ja hävettävä yksilö ja välillä erinomainen ja pärjäävä.
  • Vaikeus toimia pitkäjänteisesti – elämän suunnitelmat saattavat muuttua nopeasti, on vaikea sitoutua suunnitelmiin tai sovittuihin asioihin.
  • Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.
  • Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.
  • Mielialat vaihtelevat nopeasti joko itsestään tai tilanteiden mukaan.
  • Toistuva tai jatkuva sisäisen tyhjyyden tunne.
  • Impulsiivisuus – hetken mielijohteesta tehdyt asiat, jotka jälkikäteen harmittavat.
  • Itsetuhoinen käyttäytyminen – itsensä tahallinen vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen.
  • Musta–valko-ajattelu - On vaikea nähdä samassa ihmisessä tai asiassa samanaikaisesti sekä hyviä, että huonoja puolia.
  • Ajoittain todellisuuden tajun hämärtyminen – harhaluuloja tai epätodellisia kokemuksia saattaa esiintyä eteenkin kriisitilanteissa.


​Käytännössä nämä taipumukset johtavat siihen, että elämä usein tuntuu olevan kaaoksessa ja on erilaisia ihmissuhdeongelmia. Hoitokontaktissa esiintyy vaikeutta sitoutua pitkäjänteisiin suunnitelmiin ja sietää rajoituksia ja sääntöjä.

Tämä persoonallisuushäiriö johtaa usein jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta ympäristössä joka on persoonallisuushäiriöiselle sopiva, oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
--
(HUS, Mielenterveystalo.)

Tähän persoonallisuushäiriöön näyttäisi kuuluvan suhteellisen korkea itsemurha-alttius, mutta sulkeeko se pois sen, että rajatila-tyyppi voisi käyttäytyä aggressiivisesti muita kohtaan?
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Avatar
luxetveritas
Jane Marple
Viestit: 1056
Liittynyt: Pe Syys 26, 2014 8:15 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja luxetveritas »

Nyt taisi löytyä sellainen persoonallisuushäiriö, joka sopisi surmaajalle, jonka surmateon päämotiivina olisi kosto kärsitystä vääryydestä (irtisanominen tai osa-aikaistaminen).

Epäluuloiselle persoonallisuudelle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta esimerkiksi epäillä puolisoaan tai partneriaan uskottomuudesta.(Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen. Lääkärikirja Duodecim 14.11.2015.)


Epäluuloisessa persoonallisuushäiriössä on luonteenomaista epäluuloisuus, perusteeton epäily petetyksi tulemisesta, kyvyttömyys antaa anteeksi ja taipumus tulkita toisten ystävällisetkin teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Myös toistuvia perusteettomia uskottomuusepäilyksiä saattaa esiintyä, samoin liiallista itsekeskeisyyttä ja omahyväisyyttä. Epäluuloisesta persoonallisuudesta kärsivät kantavat kaunaa, ovat hanakoita suuttumaan ja tulkitsevat viattomat huomautukset tai tapahtumat uhkaaviksi. (Oma Terveys Oy Sisällöntuotanto 30.9.2015.)


F60.0 Epäluuloinen persoonallisuus

Häiriölle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta. Hän myös helposti reagoi suuttumuksella tai vastahyökkäyksellä kokemaansa itseensä kohdistuvaan uhkaan.

Vaikka tällaiset taipumukset ovat omiaan hankaloittamaan sosiaalista elämää, henkilö hakeutui harvoin itse hoitoon, ja aloitteen tekee usein läheiset, kuten puoliso tai työtoverit.

Stressaavissa tilanteissa tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä on altis todellisuudentajun horjumiselle ja psykoottisille oireille.
--
(HUS, Mielenterveystalo.)


Epäluuloista persoonallisuutta ilmentävät hyvin epäluuloiset ja ajoittain lähes vainoharhaiset ajatustavat, sekä pitkävihaisuus. (HUS, Mielenterveystalo.)


Se, että epäluuloiseen persoonallisuushäiriöön kuuluu vaikeus antaa anteeksi ja tällaisesta kärsivä kantaa kaunaa, sopinee pitkävihaiselle surmaajalle, joka on kauan aikaa katkera epäoikeudenmukaiseksi kokemastaan kohtelusta.

Outokummun Poricopper toteutti ensimmäisen suuren joukkoirtisanomisen keväällä 2003 (noin 190) ja toisen (uudella nimellä Luvata Pori) syksyllä 2005 (noin 170). Surmayöhön 2006 mennessä ensimmäisestä irtisanomisesta oli kulunut 3½ vuotta ja toisesta vain noin 1 vuosi.

Kuinka kauan epäluuloinen persoonallisuus voisi hautoa katkeruuttaan ja mikä laukaisisi sen, että hän ryhtyy kostoon? Persoonallisuushäiriöön näet näyttäisi kuuluvan myös tietty impulsiivisuus reagoimalla helposti vastahyökkäyksellä. -Näennäistä suunnitelmallisuutta?
On vain kerättävä faktat, vankkumattomat tosiasiat, asetettava ne oikeisiin yhteyksiinsä ja tehtävä niistä välttämättömät johtopäätökset.

Vareksenpoikanen
Martin Riggs
Viestit: 649
Liittynyt: Su Syys 15, 2013 10:35 pm

Re: "Huppumiehen" profilointi

Viesti Kirjoittaja Vareksenpoikanen »

Tällä Kettutyttö-teorialla tarkoitin sitä että tekijän ei välttämättä tarvitse olla Luvatalainen vaan on aatteellisesti suurten tehtaiden joukkoirtisanomisia vastaan.

Koska nuo mielenterveyshäiriöteoriat ei minun mielestäni sovi ihan koko kokonaisuudessaan kuvioon mukaan. Mielisairas on sairas. Ja silloin kun hän on itselleen tai ympäristölleen vaarallinen on edessä pakkohoito - tavalla tai toisella. Näkisin asian niin että jos kyseessä olisi ollut mielisairas niin hän olisi jäänyt kiinni, eikä olisi pystynyt häviämään niinkuin tuhka tuuleen. Mielisairaan sisäiset kivut vastaa fyysisesti sairaan fyysisiä kipuja joka heikentää teon/työn suorituskykyä.

Sen vuoksi ajattelin että teon taustalla voisi olla se että puolustetaan, ei irtisanottuja, vaan työntekijöitä joita ei ole vielä irtisanottu.

Eihän eläinaktivistitkaan puolusta niitä eläimiä joiden turkit roikkuvat nahkurin orsilla, vaan niitä joiden nahka on sinne vaarassa joutua.

Eli härskisti sanottuna: Tappamalla tuo joka sanoo itseensä joksikin "psykolookiksi" saadaan palautettua rauha tuolle tehtaalle ja loput työntekijät saavat pitää työpaikkansa.

Jos kyseessä olisi jonkinlainen aktivisti, teko olisi suunnitelmallinen. Pako tekopaikalta olisi suunnitelmallinen. Paikka ja aika tappamiselle olisi valittu suunnitelmallisesti. (miksi ei iskenyt Turussa? tai matkalla? miksi ei iskenyt päivällä?)

Jotenkin tuntuu siltä että jos kyseessä on epäluulo ja anteeksiantamattomuus: (Luxe.)
"Epäluuloisessa persoonallisuushäiriössä on luonteenomaista epäluuloisuus, perusteeton epäily petetyksi tulemisesta, kyvyttömyys antaa anteeksi ja taipumus tulkita toisten ystävällisetkin teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Myös toistuvia perusteettomia uskottomuusepäilyksiä saattaa esiintyä, samoin liiallista itsekeskeisyyttä ja omahyväisyyttä. Epäluuloisesta persoonallisuudesta kärsivät kantavat kaunaa, ovat hanakoita suuttumaan ja tulkitsevat viattomat huomautukset tai tapahtumat uhkaaviksi. (Oma Terveys Oy Sisällöntuotanto 30.9.2015.)
niin ei tekijä olisi niin vaikeen kautta tekoaan tehnyt että yöllä ikkunasta olisi pitänyt mennä tappamaan.
Ikkunasta sisään kömpimistilanteessa epäluuloa sairastava kokee epäluuloa, siitä mitä sen ikkunan sisäpuolella on. Pystyykö epäluuloinen menemään ikkunan läpi pimeyteen (eli sisään taloon) kun ei tiedä mitä edessä on?

Tappamisella on lopetettu jokin toiminta jossa Jukka S. Lahti on ollut mukana, tai jota hän on. Ja näiden julkisuudessa olevien tietojen perusteella se ei oikeastaan voisi olla muu kuin työ työpaikalla. Josta hän mm. itse oli Turun reissullaan maininnutkin että muuttaa takaisin Turkuun.

Siinä tapauksessa jos Lahdella on ollut Turusta paluumatkallaan joku kyytiläinen mukana niin kuvioon sopii silloin "kirvessurmaajatyylinen" tappaja joka lähtee kostoretkelle haettuaan kirveen (ts. astalon) kotoaan. Se edellyttäisi vähintäänkin jotain sanaharkkaa matkalla.

Nää on kaikki spekulointia: jos, jos... ja jos.
Mutta jos me emme tiedäkkään kaikkea?

Vastaa Viestiin