Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10813
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Joosua kirjoitti:
Ke Elo 04, 2021 4:40 pm
Kuolemannaakka kirjoitti:
Ma Kesä 14, 2021 10:11 pm
Tämä asia ei liity mihinkään, mutta ihmettelinpä sitäkin joutessani, kun on jonkinlainen yhteensattuma tämäkin.

No siis, tosiaan: asia ei liity mihinkään, mutta ihmettelen, miksei Lahti mennyt hammaslääkäriin tänne tuttunsa/ystävänsä hammashoitolaan, joka oli aivan Turun torin kulmalla, vaan toiseen firmaan muutaman korttelin päähän Humalistonkadulle? Ja miten hiton paljon niitä hammasklinikoita siinä lähellä oli, kun toisella puolella toria oli vielä Oral-hammashoitolakin, jonne AV:n avovaimo meni samaan aikaan? Kaikkea sitä voi ihmetellä=)

Xxxx ei tietääkseni ole tämän jutun kanssa missään tekemisissä sinänsä ja oli siis jo ainakin kuuskymppinen 2006.

Paitsi että jos spekuloi vapaasti, että Lahti kohtasi parkkipaikkaa etsiesssään AV:n ja tästä sukeutui riita, joka myöhemmin yöllä eskaloitui murhaksi, niin tuuri oli äärimmäisen huono. Jos Lahti olisi mennyt Dentaan, ei olisi tarvinnut parkkipaikkaa etsiä lainkaan, vaan olisi ollut helppo kävellä Hansakadulla olleesta tilaisuudesta aamulla sinne suoraan, kun se oli ihan vieressä. Ja näin ei olisi AV:ta edes tavattu ja kuka ties henki säästynyt. Joskus voi olla pienestä kii.
Tuo parkkipaikkariita on hyvin mahdollinen motiivi murhalle. Mikään ei saa suomalaista miestä enempää hiiltymään kuin pysäköintipaikan meno nenän edestä.
Varsinkin jos on tuttu ja vittumainen mies, jolla luulee olevan suhde oman avovaimon kanssa, ja jolta on saanut potkut ja joka naureskelee menevänsä hammaslääkäriin niinkuin oma avokkikin ja omat hampaat on rikkihappo pehmentänyt eikä firma ole korvannut penniäkään.
Asiat voivat eskaloitua.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi

Kuolemannaakka
James Bond (David Niven)
Viestit: 10813
Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm

Re: Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Viesti Kirjoittaja Kuolemannaakka »

Joosua kirjoitti:
Ke Elo 04, 2021 4:40 pm
Kuolemannaakka kirjoitti:
Ma Kesä 14, 2021 10:11 pm
Tämä asia ei liity mihinkään, mutta ihmettelinpä sitäkin joutessani, kun on jonkinlainen yhteensattuma tämäkin.

No siis, tosiaan: asia ei liity mihinkään, mutta ihmettelen, miksei Lahti mennyt hammaslääkäriin tänne tuttunsa/ystävänsä hammashoitolaan, joka oli aivan Turun torin kulmalla, vaan toiseen firmaan muutaman korttelin päähän Humalistonkadulle? Ja miten hiton paljon niitä hammasklinikoita siinä lähellä oli, kun toisella puolella toria oli vielä Oral-hammashoitolakin, jonne AV:n avovaimo meni samaan aikaan? Kaikkea sitä voi ihmetellä=)

Xxxx ei tietääkseni ole tämän jutun kanssa missään tekemisissä sinänsä ja oli siis jo ainakin kuuskymppinen 2006.

Paitsi että jos spekuloi vapaasti, että Lahti kohtasi parkkipaikkaa etsiesssään AV:n ja tästä sukeutui riita, joka myöhemmin yöllä eskaloitui murhaksi, niin tuuri oli äärimmäisen huono. Jos Lahti olisi mennyt Dentaan, ei olisi tarvinnut parkkipaikkaa etsiä lainkaan, vaan olisi ollut helppo kävellä Hansakadulla olleesta tilaisuudesta aamulla sinne suoraan, kun se oli ihan vieressä. Ja näin ei olisi AV:ta edes tavattu ja kuka ties henki säästynyt. Joskus voi olla pienestä kii.
Tuo parkkipaikkariita on hyvin mahdollinen motiivi murhalle. Mikään ei saa suomalaista miestä enempää hiiltymään kuin pysäköintipaikan meno nenän edestä.
Mut hei Joosua, tehdään pieni ajatusleikki:

Leikitään, että sinä olisit poliisi, jolle pomo määrää tutkittavaksi pikkukaupungissa edellisenä yönä tapahtuneen murhan, koska se, jolle juttu kuuluisi, on lomalla. Katselet kuvia yltäpäältä veressä ja lasinsiruissa olevasta takkahuoneesta, uhrin yli viidestäkymmenestä veitsenpistosta, lukuisista torjuntavammoista käsissä ja kirveellä tai sorkkaraudalla murskatuista kasvoista, ulos ikkunasta terassille johtavista kengänjäljistä ja lattialla olevasta kuluneesta fileerausveitsestä. Kuulet yli 30 vuotta töissä olleen teknisen tutkijan sekä tämän esimiehen mielipiteen, että jäljet näyttävät kaiken toiminnan tapahtuneen takkahuoneessa. Sinne on menty ikkunasta ja poistuttu samaa tietä. Vaimoa on myös puukotettu, mutta mitään mita vammoja hänellä ei ole. Hän, kuten 9 vuotias pikkutyttö kertovat, että ikkunasta tuli isokokoinen ("konstaapeli Härmän kokoinen" 188cm) tummiin pukeutunut hupulla osin naamansa peittänyt mies. Tapahtumista on olemassa myös häke-puhelu, jossa tyttö pyytää isälleen apua sydäntäsärkevästi ja kirkuu kauhuissaan, kun näkee kuolleen isänsä puhelun lopulla. Puhelun alussa, vaimon ollessa puhelimessa, taustalla mies taistelee ja huutaa tuskasta, sänky siirtyy ulvoen ja kuuluu kolinaa. Hän huutaa vaimoaan apuun, mutta mitä vaimo voi tehdä, yrittää huutaa tunkeutujalle ja juoksee karkuun. Poliisit saapuvat vain 6 minuuttia surmaajan poistumisen jälkeen. He ovat soittaneet matkalta vaimolle ja tajunneet että nyt oli tosi kyseessä ja ajavat loppumatkat nasta laudassa ja pillit päällä. Perillä he tapaavat shokista lähes puhumattomaksi menneen ja kysyttäessä sekavasti selittävän vaimon sekä tytön, joka "vapisi aivan kiinni äidissään, selvästi tapahtunutta peläten". Sekä kolme pientä lasta, jotka onneksi kertovat oleensa koko ajan huoneissaan, kaksi nuorinta on vielä liian pieniä ymmärtämään, mitä on tapahtunut. Poika pelästyy ulkona liikkuvaa poliisia ja huutaa että tuolla on murhaaja.

No, seuraavana päivänä tulee taas tieto puukkomiehestä: 3 km:n päässä murhatalosta hurjistunut mies heiluu fileerausveitsen kanssa ja yrittää omakotitaloon sisään. Sisällä on hänen avopuolisonsa ja hänen aikuinen lapsensa. He ovat soittaneet poliisin paikalle ja mies pidätetään.

Olet nähnyt kymmeniä rikospaikkoja ja tiedät, että tällaisissa puukotustapauksissa surmaaja itse saa viiltohaavoja helposti, koska verestä liukas fileerausveitsi ei taistelussa pysy käsissä vaan tekee haavoja kämmeniin. Ikkunan reunoistakin on voinut saada haavoja ranteisiin. Pidätetyllä miehellä on käsi siteissä ja niissä viiltohaavoja. Hän kertoo, että on viillellyt ne tänään itse, koska on ongelmia isäsuhteessa ja avoliitossa.

Miestä kuulustellaan ja luet papereista, että tämä mies asuukin aivan murhatalon naapurissa, vain muutaman sadan metrin päässä. Käy myös ilmi, että hänet on aikoinaan erotettu Luvatalta ja hänen avovaimonsa on siellä töissä edelleen. Kumpikin väittää, että eivät tunne puukotuksen uhria, tosin mies sanoo, että on kuullut hänen olleen vaikea luonne. Mutta hän vannoo, ettei ole koskaan nähnytkään tätä. Käy kuitenkin ilmi puhelutiedoista, että avovaimo on soittanut miehelle surman jälkeisenä aamuna ja kysyttäessä hän kertookin, että ovat keskustelleet surmasta, josta oli taloa tiedotettu.

Kuulustelu jatkuu, kysellään, missä mies oli murhayönä. Menimme myöhään, joskus 1-2 yöllä aikoihin nukkumaan, mutta nukkumassa oltiin, molemmat kertovat. Avovaimo sanoo, että mies nukkui hänen vierellään, ja kyllä hän olisi herännyt, mikäli mies olisi jonnekin lähtenyt. No entäs mitä teitte päivällä. Noo... oli siinä kauppareissua ja muuta... Missä? No... oltiin Turussa. Avovaimolla oli hammaslääkäri ja vein sen sinne ja oltiin sit koko päivä siellä.
Hmm... selaat papereita ja huomaat, että surman uhrikin on ollut samana päivänä, samana aamupäivänä Turussa hammaslääkärissä. Siis arkipäivänä, 150 km:n päässä. Ja molemmat siinä ihan Turun torin vieressä.

Tutkit miehen taustoja: hän on lapsesta saakka harrastanut merikalastusta ja metsästystä. Onnistuu niin kalanperkuu kuin grillauskin. Hän on lehdessäkin kertonut, että tykkää mennä veneellä avomerelle ja virvelöidä. Hänellä on kotitalkkarifirma ja paljon työkaluja. Hän harrastaa triathlonia ja hänellä on kommandopipoja ja hupullisia kalastustakkeja ja talvipyöräilyvarusteita. Pariton näppylähanskakin löytyy kämpästä. Miehen pituus on 187cm ja hänen kasvonsa ovat hieman pöhöttyneet ja ihohuokoset suuret, johtuen satunnaisista ryyppyputkista, jotka välillä keskeyttävät äärimmäisen kovat treeniviikot kuukausiksi. Huomaat, että vaimo on kuvannut tunkeutujan juuri tämän näköiseksi.

Autokin tutkitaan: pakettiauto on ajettu autotalliin, mutta sen takakontin sisäpuolelta löytyy veritahra. Autossa on myös märkiä jätesäkkejä, joiden historia jää epäselväksi, vaikka niitä ei sen tarkemmin tutkitakaan. On joulukuun alku. Ovatkohan ne sateessa kastuneet vai onko vesi suolaista? Sitä ei huomata testata, eikä autoa myöskään kuiduteta.

Papereista löytyy myös tapaus saman vuoden keväältä, kuinka mies on mennyt entisen pomonsa kotiovelle, käynyt tähän käsiksi ja yrittänyt sisään. Syynä oli ollut se, että miehen mielestä pomo oli kohdellut alaisiaan huonosti. Pomo oli kuitenkin päässyt irti ja soittanut poliisit. Miestä pidetään aikamoisena kuumakallena.

Pidätätkö miehen, vai pidätätkö vaimon ja itkien rosvosta kertovan 30-kiloisen tytön, joka puristaa kädessään pitkäkaula-nimistä pehmokirahvia? Pidätätkö heidät, koska he ovat yhdessä äänittäneet tekemänsä surman kasettimankalle ja soittivat sitä murhan aikana? Vai sössitkö alkututkimuksen?



Mutta valitettavasti veritahrasta ei saada dna:ta, ja heti seuraavana päivänä tulee Helsingistä viesti, että uhrin entinen opiskelukaveri, homoseksuaalinen mies on kadonnut, ja hänenkin naamansa ja pituutensa näyttää aika hyvin vastaavan vaimon kuvausta. Fileerausveitsimiehestä ei saada kuvaa tarpeeksi nopeasti tai sitä ei muuten vaan huomata ottaa mukaan, kun mahdollisten syyllisten kuvia näytetään leskelle. Vaimon mielestä kadonnut mies on aikalailla surmaajan näköinen ja voisi olla hän. Hän valitsee kadonneen miehen kuvan nipusta.

Jonkun ajan kuluttua tulee myös tieto, ettei veitsimiehen dna mätsää halosta löydettyyn tuntemattoman miehen dna:han. Eikä häntä sitten enää tutkita prosessin missään vaiheessa.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS


”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi

Joosua
Adrian Monk
Viestit: 2910
Liittynyt: Pe Helmi 15, 2019 11:35 pm

Re: Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Viesti Kirjoittaja Joosua »

En vastaa kysymykseesi. Jos teen sen, syyllistyn varmasti kiusaamiseen ja perheen eheyttämisen estämiseen, joista toimista minua saamassani yksityisviestissä uhkailtiin. Ja tämä taas todennäköisesti aiheuttaisi lisää uhkailua. Uhkailu ei minua pelota. Mutta en tiedä onko tämän asian vatvominen niin arvokasta että haluan aiheuttaa kenellekään mitään tunnemyrskyjä. Varsinkaan kun näyttää siltä että viranomaisetkaan eivät näe syytä kuluttaa asiaan aikaansa piste.

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Joosua kirjoitti:
Ke Elo 04, 2021 10:19 pm
En vastaa kysymykseesi. Jos teen sen, syyllistyn varmasti kiusaamiseen ja perheen eheyttämisen estämiseen, joista toimista minua saamassani yksityisviestissä uhkailtiin. Ja tämä taas todennäköisesti aiheuttaisi lisää uhkailua. Uhkailu ei minua pelota. Mutta en tiedä onko tämän asian vatvominen niin arvokasta että haluan aiheuttaa kenellekään mitään tunnemyrskyjä. Varsinkaan kun näyttää siltä että viranomaisetkaan eivät näe syytä kuluttaa asiaan aikaansa piste.
Toivon, että kaikesta huolimatta vastaat Kuolemannaakan kysymykseen. Avoimuuden nimissä annan sinulle tässä luvan julkaista täällä julkisella puolella ne kaksi viestiä, jotka olen sinulle yksityisviesteinä lähettänyt ja jotka olet ilmeisesti kokenut uhkailuina. En hyväksy toisten uhkailuja ja kiusaamista, joten olen valmis ottamaan palautetta vastaan omista viesteistäni ja tarvittaessa koetan parantaa tapojani, jos niissä on huomauttamista. Voit halutessasi laittaa viestit vaikka "Pieni liekki"-keskusteluketjuun, niin ei tule kenellekään bannia mahdollisesta lautamieskeskustelusta väärässä osiossa.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Avatar
Päämiäs
Neuvoja-Jack
Viestit: 525
Liittynyt: Su Huhti 13, 2014 3:25 pm
Paikkakunta: Ei voi virkavaltaa muuten opettaa kuin viedä saunan taakse ja lopettaa
Viesti:

Kiimalynkkarit ei olekaan idiootteja - kaikki. Vaan toinen heikompi toistaan - laumansa tietoresistenssin alamaisuudessa

Viesti Kirjoittaja Päämiäs »

miksi emme halua saada oikeaa tietoa ja valitsemme toisinaan mieluummin virheellisen tiedon?
Tietoresistenssi ei ole yksiselitteisesti tyhmyyttä, vaan sillä on inhimilliseen olemiseemme liittyviä syitä. Hieman kärjistäen, ihminen on laumaeläin, joka pitää yllä sosiaalista koheesiota, vaikka se joskus maksaisi ”totuuden”. Klintman esittää, että ihminen ei perimmältään ole totuuden etsijä. Siksi voimme olla immuuneja tiedolle, jonka seuraukset ovat epäkiitollisia omalle ryhmällemme.

Väärennettyjen syyteoikeudenkäyntien jälkeen faktojen julkisesti paljastettua Auerin ja taksikuskin täysin syyttömiksi, pahimmatkin kuivapillut kuivuivat umpeen ja pakenivat häpeissään kuin aivopierunsa väärätorvi kapellimestariin. Pahnanpohjimmaisina jäi vain muutama mätäpillu ja CuSIpää ulostamaan jemmautuneena pahaa oloaan.
Aikaansa ei kannata tuhlata vastailemalla näille trolleille.
Puolustuksikseen voi laskea, että he edes yrittävät (vaikkakin vääristyneesti) välittää epäoikeusvaltion tilasta, verrattuna suureen enemmistöön, valemediaan, poliitikkoihin ja viranomaisiin, jotka ovat välinpitämättömiä jutusta - vastoin kaikkia tietoja.
Kiimalynkkarin tunnistaa helposti, koska hän valehtelee joka kerta (testaapa ite!). Osa jopa itselleenkin:

Miksi vastustamme tietoa? Tietoresistenssiin on monta syytä

Tietoresistenssi ei ole yksiselitteisesti tyhmyyttä, vaan sillä on inhimilliseen olemiseemme liittyviä syitä.
Ajatellaanpa, että meillä olisi käytössä oikea tieto, jonka avulla voisimme suunnitella elämäämme ja rakentaa parasta mahdollista maailmaa. Ajatus on utooppinen, mutta houkutteleva disinformaation aikana.

Tosiasiassa emme kuitenkaan ole kaikissa asioissa valmiita ottamaan oikeaa tietoa vastaan. Emme esimerkiksi halua tietää etukäteen kuka on luettavana olevan dekkarin murhaaja, vaikka asia olisi helppo selvittää. Harva haluaa tietää prosentuaaliset riskinsä sairastua, vaikka tieto olisi saatavilla geenikartoituksesta. Ihmisillä on paljon syitä olla ottamatta tietoa vastaan. On strategista tietämättömyyttä ja tietoon ja sen arviointiin liittyy usein myös tiedon ulkopuolisia tekijöitä.

Etsimmekö totuutta?

Mikael Klintman selvittää kirjassaan Knowledge Resistance. How We Avoid Insight from Others (2019) tietoresistenssin syitä. Hän kysyy, miksi emme halua saada oikeaa tietoa ja valitsemme toisinaan mieluummin virheellisen tiedon. Klintman tarkastelee asiaa niin evoluutiopsykologian, sosiologian kuin taloustieteenkin pohjalta.

Klintman puhuu siis tietoresistenssistä (knowledge resistance), ei faktaresistessistä (fact resistance). Faktaresistenssi viittaa kuitenkin mahdollisuuteen yksinkertaisesti erottaa faktat ja ei-faktat, tietoresistenssi on laajempi, vähemmän kategorisoiva ja moninaisempi käsite.

Tietoresistenssi ei ole yksiselitteisesti tyhmyyttä, vaan sillä on inhimilliseen olemiseemme liittyviä syitä. Hieman kärjistäen, ihminen on laumaeläin, joka pitää yllä sosiaalista koheesiota, vaikka se joskus maksaisi ”totuuden”. Klintman esittää, että ihminen ei perimmältään ole totuuden etsijä. Siksi voimme olla immuuneja tiedolle, jonka seuraukset ovat epäkiitollisia omalle ryhmällemme. Tähän viittaavat myös useat ns. kognitiiviset vinoumat, kuten uskomusten pysyvyys ja vahvistusharha.

Tiedon vastustaminen ei ole myöskään yksiselitteisesti huono asia. Filosofi John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian lähtökohtana on tietämättömyyden verho (veil of ignorance), jonka suojissa yhteiskuntasopimuksen tekijöillä ei ole tietoa omasta yhteiskunnallisesta asemastaan. Tämän ideaalitilanteen johdosta ei ajeta kenenkään etua, kaikki ovat tasavertaisia. Orjuutta ei voi hyväksyä, koska ei tiedä, onko itse orja vai isäntä. Myös ajatuksessa työntekijöiden nimettömästä rekrytoinnissa on mukana tietämättömyyden hyve.

Tiedon hankkimista pitää optimoida huomioiden oman tavoitteemme. Siksi onkin helppo tarttua tietoon, joka sopii ennakko-oletuksiimme.

Tiedolla on myös hintansa. Meillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia hankkia kaikkea mahdollista tietoa jo pelkästään siksi, että aika tai tiedonhakutaidot eivät riitä. Puhumattakaan siitä, että spesifin tiedon käsittely edellyttää asiantuntijuutta. Tiedon hankkimista pitää optimoida huomioiden oman tavoitteemme. Siksi onkin helppo tarttua tietoon, joka sopii ennakko-oletuksiimme. Itse asiassa käsittelemme tietoa aina suhteessa johonkin tavoitteisiin, esimerkiksi etsimme tietoa koronarokotteesta saadaksemme selvää, onko se turvallinen.

Miten vahvistaa tiedon luotettavuutta?

Klintman esittää erityisesti kolme tekijää, jotka vaikuttavat tiedon luotettavuuden arviointiin: 1) väitteen luonne, 2) väitteen esittämän asian kehystäminen ja 3) väitteen esittävä ihminen tai ihmisryhmä, johon kytkemme tietouskomuksemme. Näitä voi verrata myös Chinnin, Rinehartin ja Bucklandin (2014) esittämiin tiedon tuotannon luotettavuuden prosesseihin, joita esittelen myöhemmin.

Väitteen luonne liittyy esimerkiksi huonoon kykyymme uskoa väitteitä pitkän aikavälin prosesseista, kuten ilmastonmuutoksesta. Väitteet, jotka koskevat välittömiä ja staattisia asioita on helpompi hyväksyä. Oma aistihavainto ja kokemus ovat eräänlaisia luotettavuuden mittareita, joita ei voi käyttää hitaasti muuttuvien prosessien, ja usein myöskään tieteellisen kokeellisin menetelmin mitattavan tiedon kohdalla. Havaintoon ja kokemukseen liittyviin mittareihin vaikuttavat myös olosuhteet. Vaikka näköhavaintoa voidaan pitää pätevänä todistuksena esimerkiksi oikeudessa, havaintoajankohtana vallitseva pimeys voi vaikuttaa todistuksen luotettavuuteen (Chinn, Rinehart & Buckland 2014).

Väitteen kehystäminen voi vaikuttaa siihen, miten tietouskomukset voivat muuttua. Klintman painottaa sosiaalisen ryhmän merkitystä tietouskomuksissamme, tietoa on vaikea arvioida puhtaan objektiivisesti ja neutraalisti, sen sijaan siihen liittyy usein ideologisia leimoja.

Esimerkiksi jos puhe ilmastonmuutoksesta ymmärretään kehystetyksi niin sanottuihin vihervasemmistolaisiin arvoihin, oikeistolaisemmin leimautuvan on vaikea ottaa argumentteja vastaan. EVA:n tuoreen raportin mukaan suomalaisten suhtautuminen ilmastonmuutokseen onkin politisoitunut. Kun vielä vuonna 2006 87 prosenttia perussuomalaisten kannattajista oli samaa mieltä väitteen ”ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka”, nyt vuonna 2021 luku oli enää 31 prosenttia. Ero saattaa johtua juuri siitä mihin arvoihin ilmastonmuutos liitetään. Niin sanottujen faktojen polarisoitumisen vuoksi (Kahn 2015) tietoa tulisikin kehystää uudella tavalla. Toinen tekijä on leimautuminen ihmisryhmään, joka onkin Klintmanin kolmas teijä luotettavan tiedon arvioinnissa. Jos ilmastonmuutoskeskustelu yhdistetään vihreiden ja vasemmiston kannattajiin, perussuomalaisen kannattajien voi olla vaikea hyväksyä sitä todeksi. Äärimmilleen vietynä esimerkiksi kaiken tutkimuksen, näytön ja todisteiden ideologinen kieltäminen johtaa negationismiin, joka tuhoaa luottamusta ja estää järkevän keskustelun.

Klintman operoi koko kirjan ajan mielenkiintoisesti kahden saksalaisfilosofi Friedrich Nietzschen tunnetuksi tuoman metaforan, appollonisen ja dionysisen avulla. Apolloninen viittaa antiikin Apollon-jumalaan, joka tunnetaan järjen ja rationaalisuuden jumalana, Dionysos edustaa sen sijaan impulsiivista, spontaania ja osittain tiedostamatonta ajattelua. Klintmanin argumetti läpi kirjan on, että tietoresistenssi on usein dionysistä, sitä on vaikea vastustaa täysin rationaalisesti ja tietoisesti juuri sosiaalisiin ja ideologisiin siteisiin liittyvistä syistä. Siksi tarvitaan eräänlaista uudelleen muotoiltua valistusta (Enlightment), jossa otetaan huomioon sosiaaliset normit, rakenteet ja kontekstit, joissa ihmiset elävät.

Klintman kutsuu dionysisiksi strategioiksi malleja, joilla voitaisiin levittää oikeaa tietoa vahvistamalla samalla sosiaalisia siteitä. Tällaisia ovat muun muassa ongelmien uudelleenkehystäminen, esimerkiksi liittämällä puhe ilmastonmuutoksesta sellaiseen kehykseen, jossa sillä ei ole ”viherpiipertäjien” leimaa. Tätä on jo laajasti tapahtunutkin, kun ilmastonmuutoskeskustelu liitetään esimerkiksi teknologisiin innovaatioihin ja yritysten ja sijoittajien ”vihreään” ajatteluun.

Toinen dionysinen strategia on kognitiivisten roolimallien käyttäminen. Kun asiasta puhuu omaan viiteryhmään kuuluva henkilö, väitteeseen on helpompi uskoa. Kolmantena strategiana on kognitiivinen kollaboraatio, eli eri ihmisryhmien osallistaminen tiedontuotantoon.

Miten arvioimme tietoa?

Apollonisen ja dionysisen yhteenkietoutumista voidaan tarkastella myös Chinnin, Rinehartin ja Bucklandin (2014) episteemisen kognition AIR-mallin avulla. A viittaa mallissa tiedon arvioinnin kognitiivisiin tavoitteisiin ja arvoihin (aims and values). Tiedon arviointiin liittyy tavoitteita, jotka voivat olla joko episteemisiä, tietoa koskevia, tai nonepisteemisiä, tiedon ulkopuolisia. Esimerkiksi rokoteturvallisuuden selvittäminen on episteeminen tavoite. Jos taas tietoa arvioidaan vain ulkopuolisista syistä, esimerkiksi että pärjäisin tentissä tai että voisin loistaa omassa ryhmässäni ja sosiaalisessa mediassa, on kyse nonepisteemisistä tavoitteista.

Toki episteemiset ja nonepisteemiset tavoitteet voivat olla samanaikaisia. Tupakoitsija voi esimerkiksi arvioida tietoa tupakan terveysvaikutuksista (episteeminen tavoite) mutta arviointiin voi samalla vaikuttaa tavoite säilyttää positiivinen kuva omasta terveydestä (nonepisteeminen tavoite). Tiedon arviointiin liittyy usein siis tiedon ulkopuolisia tekijöitä ja tämä tekee tiedon luotettavuuden arvioinnista haasteellista, dionysinen sotkeutuu apolloniseen.

AIR-mallin muut komponentit ovat myös mielenkiintoisia tietoresistenssin ymmärtämiseksi. I viittaa episteemisiin ideaaleihin. Episteemiset ideaalit ovat eräänlaisia kriteereitä, jotka vahvistavat tietouskomuksia. Chinn, Rinehart ja Buckland erottelevat viisi erilaista episteemisten ideaalien kategoriaa: 1) uskomusten sisäinen rakenne (esim. kausaalisuus tai selityksen eheys); 2) yhteys muuhun tietoon; 3) empiirinen evidenssi; 4) luottamus henkilöön joka tietoa jakaa ja 5) tiedon selkeys ja ymmärrettävyys. Jälkimmäiset liittyvät vahvasti viestintään ja kommunikaatioon. Kaikkia edellä mainittuja kriteereitä käytetään oikeuttamaan tieto tai uskomus mutta ei välttämättä yhtä aikaa. Vastaavasti jos tieto ei ole millään kriteerillä oikeutettavissa, sitä voidaan voimakkaasti vastustaa. Edelleen eri tilanteissa voidaan käyttää eri ideaaleja tai painottaa niitä eri tavoin.

Esimerkiksi argumentaatio toimii vain, kun olosuhteet ovat suotuisat, esimerkiksi osapuolilla on sanan- ja puheenvapaus. Tiedon tuotannon luotettavissa prosesseissa törmätään myös tiedon kustannuksiin. Luotettavan tiedon arvioiminen vaatii panostusta, johon ei välttämättä olla valmiina tai resurssit ovat riittämättömät.

Kolmas komponentti AIR-mallissa on luotettavat prosessit (reliable processes) tietouskomusten tuotannossa. Chinnillä, Rinehartilla ja Bucklandilla on useita esimerkkejä tällaisista prosesseista tai eräänlaisista skeemoista, joita käytämme arvioidessamme tietoa. Esimerkiksi huolellinen argumentointi on luotettava prosessi tietouskomuksen oikeuttamiseksi, samoin kuin asiantuntijan ja tieteellisen tiedon käyttäminen tietoa arvioitaessa. Monet oikean tiedon tunnistamisen tekniikat ovat myös luotettavia prosesseja, kuten lähteiden ja julkaisijan tarkistaminen. Lienee kuitenkin selvää, että nämä prosessit eivät ole virheettömiä. Esimerkiksi argumentaatio toimii vain, kun olosuhteet ovat suotuisat, esimerkiksi osapuolilla on sanan- ja puheenvapaus. Tiedon tuotannon luotettavissa prosesseissa törmätään myös tiedon kustannuksiin. Luotettavan tiedon arvioiminen vaatii panostusta, johon ei välttämättä olla valmiina tai resurssit ovat riittämättömät.

Chinn, Rinehart ja Buckland korostavat, että tiedon arviointi vaatii arvioijalta hyvää ymmärrystä skeemoista, joita he käyttävät. Tietoresistenssi voi olla myös puutteellista ymmärrystä näistä skeemoista, jotka muodostavat eräänlaisen verkoston, jossa yksi asia johtaa toiseen. Chinnillä, Rinehartilla ja Bucklandilla on pitkä esimerkki prosessista, joka liittyy rokotuksen turvallisuuden arviointiin sisältäen mm. episteemisiä arvoja (mm. avomielisyys, rehellisyys), emootioita, tiedonhankintataitoja, käsityksiä tieteellisestä tiedosta ja vertaisarvioinnista sekä medialukutaidosta. Oma havainto voi olla mittari, luotettavana pidetty prosessi, mutta ei kaikissa tilanteissa. Se voi olla hyvä mittari oman terveydentilan arvioimiseksi tietyissä olosuhteissa, mutta ei esimerkiksi yleisesti rokoteturvallisuuden arvioinnissa. On tärkeää ymmärtää, mitä prosessia missäkin arvioinnissa ja vallitsevissa tilanteissa ja olosuhteissa on hyvä käyttää.

Tietoresistenssi ja tiedon arviointi ovat lopulta varsin monimutkaisia kysymyksiä. Inhimillisinä olentoina olemme kiinni sekä sosiaalisissa verkostoissa että episteemisen kognition prosesseissa, jotka voivat myös johtaa harhaan. Näitä harhapolkuja käsitellään muun muassa tarkastellessa kognitiivisia vinoumia ja argumentaatiovirheitä, jotka liittyvät huolelliseen tai vähemmän huolelliseen argumentointiin.

STN:n CRITICAL-hankkeessa etsimme keinoja tukea 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten taitoja arvioida kriittisesti tiedon luotettavuutta. Tämän tehtävän toteuttamiseksi tulee myös ymmärtää millaisia skeemoja, tavoitteita ja ideaaleja he käyttävät tiedon arvioinnissa.
REIJO KUPIAINEN
yliopistolehtori Tampereen yliopisto
Lähteet
https://www.tuni.fi/alustalehti/2021/09 ... nta-syyta/
PERU_Viimeinen_virhe_turha_F35romut_HX-maanpetos=35mrd_ikivelkaorjuutemme._-Kaikki_blogistit_tietää_Auer_syytön
anneliauerkirjoittaa.blogspot.fi
seppo-isotalo
RadioRockKorporaatio-tenttaus._Suomiareena_pätkä:
youtube.com/watch?v=FH9CGJFLoMk
Syyttömien_KKOikeusmurhat_valeraiskauksista
areena.yle.fi/1-3719531
2298417
2104198
mtv.fi/katso/20618268
Syytön_taksikuski_10v_vankilaa_raiskausvalheista
anneliauer.com
mikkoniskasaari.fi
puheenvuoro.uusisuomi.fi/?s=auer
fi.wikipedia.org/wiki/Ulvilan_surma
Salasana_ulvila_Lataa_ILMAISEKSI_Faktakirja2_Miten_poliisi_väärensi_Auerin_murhaajaksi

Hermione
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5039
Liittynyt: Ma Kesä 22, 2020 6:38 pm

Re: Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Viesti Kirjoittaja Hermione »

Kun olen tutustunut hovioikeuden vuoden 2015 tuomioon, tajusin että nettikirjassa on tuomion sisältö tavallaan kansantajuisempaan muotoon pureksittuna. En ole löytänyt ainakaan ilmiselviä ristiriitaisuuksia.

Häkepuhelun analysointi on hyvä.

Ja voiko mitenkään liikaa mainostaa, että kesken jääneiden tutkintalinjojen spekulaatiot ovat todella mielenkiintoisia.

Avatar
Pieni liekki
Frank Columbo
Viestit: 9122
Liittynyt: Ke Joulu 25, 2013 10:38 am

Re: Uusi ilmainen nettikirja Ulvilan surmasta

Viesti Kirjoittaja Pieni liekki »

Toivottavasti vielä jonain päivänä sen jälkeen, kun toistaiseksi valitettavasti yhä keskeneräiset asiat on hoidettu kuntoon, saisimme luettavaksemme kirjan, jossa väärien seksuaalirikostuomioiden kohteiksi päätyneet Anneli ja tämän entinen miesystävänsä kertovat yhdessä Annelin jälkikasvun kanssa miten tällaiseen ikävään tilanteeseen on voitu päätyä ja kuinka siitä on mahdollista selvitä.
Pauli Kuusiranta kirjassaan "Ulvilan murha - Kadonneen tekijän jäljillä" sivulla 23:

"Murhaajan kiinnisaaminen mahdollisimman nopeasti on aina poliisin tärkein tehtävä."

Vastaa Viestiin