HÄKE 'nauha'

[turumurre]

Lasta ei muuten ole kuulusteltu, vaan puhuteltu. Ensimmäisen puhuttelun aikaan hänen äitiään ei vielä epäilty vaan haluttiin vain tietää mitä lapsi oli nähnyt. Mitä hän oikeasti oli nähnyt, sitä ei voi tietää aivan varmasti - mutta se, että hän on saanut äidiltään selostuksen yön tapahtumista niin kuin ne äidin mielestä menivät, samana päivänä ennen lapsen ensimmäistä puhuttelua, ei ainakaan helpota asiaa.

Silti lapsen ensimmäisessä puhuttelussaan kertomat seikat ovat louettavampia kuin kolme vuotta myöhäisemmät, koska ne eivät ole enää sama kertomus ollenkaan, koska pääasiat ovat muuttuneet muuksi kuin lapsi alunperin kertou, aivan uusia detaljeja on tullut lisää ym ym..

Kuka on sanonut että lapsi valehteli ensimmäiselläkään kerralla?? Lapsi on hirveässä tilanteessa, puun ja kuoren välissä, eikä hän varmastikaan joudu koskaan 'kuulusteltavaksi' sen vuoksi, että on uskonut vihjeitä joita äiti, hänen tärkein läheisensä isän kuoleman jälkeen on tarjonnut. Ei nuo 'mitat' sen tappajan kropan suhteita koskien mitenkään lapsen havaintoihin liity, vaan siihen, onko ylipäätään mahdollista, että noin vain voi nostaa jalkaa noin korkealla olevan ikkunan pokan ylitse, josta vielä törröttää ylöspäin lasin siivuja..

Sanoitko todella noin, ettei lasta ole 'kuulusteltu'....
Vuoden 2009 hiillostamiset oli pahimmanluokan ajojahtia.
Missä oli lasten huoltaja kun kuulusteltiin.
Miten omainen voi olla 'todistajana' omaista vastaan , ja vielä lapsi.
Annettiinko lapselle mahdollisuus kieltäytyä kuulusteluista.

Lapselle sanotaan ettei hänen kertomus vaikuta asioihin, tätä jankataan.
Kuitenkin jopa syyttäjän perusteisiin kuului useissa kohdin 'lapsen kertomus'.

Lähes suoraan sanotaan että valehtelee, 'ei siitä ikkunasta pääse', tätä jankataan,
ja sitten lapsi itkee ja sanoo 'mutku mä näin'. Ihan jatkuvaa itkuttelua.
Sitten vielä vakoillaan lapsen kotona (suihkusta lähtien), tilakuunteluin ja oikein soluttautujan avulla.
Siinä kuulkaa vakoiltiin myös syytöntä lasta/lapsia.

Lasta hiillostettiin sen takia kun tarvittiin lisänäyttöä äitiään vastaan,
mitään muuta tarkoitusta niillä kuulusteluilla ei ollut.

Itselle tuli mieleen että ihan kuin syyllistä olisi kuulusteltu.
Täysin tarpeeton, jonka lopputulos syyllisyyden kannalta oli pyöreä nolla,
saatiinpahan vain lapsi enemmän sekaisin, joten osavastuun kantajat on kyllä selvillä.

[Kuolemannaakka]

Jossain v:n 2009 kertomuksessa lapsi kuvaili, että mies vain nosti ensin toisen jalan ikkunan alareunan ylitse ja sitten sen perään toisen, niin kuin olisi aidan ylittänyt, tuosta vain ketterästi. On siinä jollain ulottuvaiset ja leviät haarat ja 'ne totanoini' vielä erikseen jotenkin korkealla, kun ulkopuolella on putousta terassin lattiaan yli metrin (104 cm), ja sisäpuolella on lattiaan lähes metrin (95cm ??..en muista tarkkkaan) ja se ulko-oven paksuuskin on otettava huomioon (n 10cm?) samoin ne lasin riekaleet (korkeimmillaan jotain 4-5cm ?)ikkunan alareunassa. Ei mene läpi..Onkohan niitä olemassa sellaisia hongankolistajia, joilla alaraajat on yli metrin pitkät ja vievät yli puolet koko kropan pituudesta?

No mutta eihän lapsi parhaimmillaankaan nähnyt murhaajaa kuin sekunnin pari. Todella äkkinäinen tilanne, kyyneleet silmissä, puolikuoliaaksi pelästyneenä. Ei noihin yksityiskohtiin minusta voi takertua kovin tarkasti. Minusta on ihan ihmeellistä, että Anneli lavastaa sopivat jäljet tyttärensä näkyyn. Jotenkinhan tuo on täytynyt sopia, kun äiti ei kerran kuulusteluissa mainitse mitään ikkunasta menoa nähneensä edes. Silti löytyy jäljet. Onko äiti vaan sanonut lapselleen, että sano, että meni ikkunasta??

Tuommoinen pikkulapsi olisi murtunut ensimmäisessä kuulustelussa, jos on tarkoituksella valehtelisi. Kolmen vuoden päästä tarinoihin tottakai tulee lisää asioita ja yksityiskohtia, jotka eivät kaikki pidä paikkaansa, vaan muistikuviin sekottuu päättelyjä ja asioita, joita hän on kuullut. Mutta tuo 2006 kertomus on sinänsä ihan toimiva ja jotenkin mahdollinenkin.

Vaihdat puheenaihetta. Kommentoin sinun väitettä ettei ensimmäisellä kertomuksella ikkunasta ulos menemisestä ole mitään eroa myöhemmän kertomuksen kanssa. Selvä, ymmärrän, sivuutit sen.

Lasta ei muuten ole kuulusteltu, vaan puhuteltu. Ensimmäisen puhuttelun aikaan hänen äitiään ei vielä epäilty vaan haluttiin vain tietää mitä lapsi oli nähnyt. Mitä hän oikeasti oli nähnyt, sitä ei voi tietää aivan varmasti - mutta se, että hän on saanut äidiltään selostuksen yön tapahtumista niin kuin ne äidin mielestä menivät, samana päivänä ennen lapsen ensimmäistä puhuttelua, ei ainakaan helpota asiaa.

Silti lapsen ensimmäisessä puhuttelussaan kertomat seikat ovat louettavampia kuin kolme vuotta myöhäisemmät, koska ne eivät ole enää sama kertomus ollenkaan, koska pääasiat ovat muuttuneet muuksi kuin lapsi alunperin kertou, aivan uusia detaljeja on tullut lisää ym ym..

Kuka on sanonut että lapsi valehteli ensimmäiselläkään kerralla?? Lapsi on hirveässä tilanteessa, puun ja kuoren välissä, eikä hän varmastikaan joudu koskaan 'kuulusteltavaksi' sen vuoksi, että on uskonut vihjeitä joita äiti, hänen tärkein läheisensä isän kuoleman jälkeen on tarjonnut. Ei nuo 'mitat' sen tappajan kropan suhteita koskien mitenkään lapsen havaintoihin liity, vaan siihen, onko ylipäätään mahdollista, että noin vain voi nostaa jalkaa noin korkealla olevan ikkunan pokan ylitse, josta vielä törröttää ylöspäin lasin siivuja.

Kiva jos pysyttäisiin siinä asiassa josta oli puhe. Ensimmäisen ja viimeisten kertomusten välillä on eroa.

No mikä ihmeen ratkaiseva ero niiden kertomusten välillä muka on? Molemmissa kertoi, että huppumies meni ikkunasta, sehän se tärkeä asia on. Mitä merkitystä sillä on, kertoiko, että nosti jalan yli ovenreunan vai että loikkasiko kuin aituri? Minun pointtini on se, ettei lapsi voinut asiaa kauhean tarkasti havainnoida. Siis kyse on MIELIKUVASTA, että murhaaja meni nopeasti, tai nosti vain jalkaa ja oli toisella puolella, ja tottakai muistikuvat muuttuvat kolmessa vuodessa, kun kyseessä on ollut ihan silmänräpäys, kun tilanteen on nähnyt. Todennäköisesti on nähnyt sen siinä vaiheessa, kun huppumies on juuri astumassa ulos. Jos selän on nähnyt, niin siinä kohtaa hän sen on nähnyt, eikä siinä ole huppari kauaa vilkkunut enää. Ja tottakai lapsen mielestä murhaaja tuli kylppäristä päin, kun eihän se mistään muualta olisi voinut tullakaan! Kylppäri oli vastakkaisella seinällä kuin terassin ovi. Jos lapsi näkee pakoon loikkaavan murhaajan, niin jäähän siitä vaikutelma, että kylppäristä varmaan juoksi ja loikkasi ikkunasta pihalle. Jos kerran jälkien mukaan murhaaja nousi arkun päältä ikkunankarmin yli, niin kyllähän hän sitten sen jalan ehkä yli siitä nosti, hän sai siitä hyvän korokkeen, kuten toisen puolen muovituolista. Ei minusta ole oleellista tyyli, vaan se, että lapsi näki miehen poistuvan.

[turumurre]

Jos puhelimen normipaikalta astuu YHDEN askeleen aulan suuntaan, nakee seka terassin oven kokonaan etta kodinhoitohuoneen oven. Jommasta kummastahan sen on tunkeilijan poistuttava jos aikoo yleensa poistua. Vai katon kauttako se ninja aikoo raketilla lahtea? Vai rikkoisiko viela vahan liikuntaa saadakseen toisenkin kolminkertaisen ikkunan?

Annelia tunkeilijan poistuminen kiinnostaa, koska koko ajan kyselee, lahtiks se jo tai pyrahtelee katsomassa. Mitaan johdon aarimmilleen venyttamista saati kiropraktikkoa vaativaa kaularangan venyttamista ei todellakaan tarvita. Toden totta, puhelinkoje ei olisi normipaikaltaan pystynyt havannoimaan terassinovea. Sita kayttava ihminen olisi halutessaan helposti pystynyt.

Tasta jankkaaminen on kylla ylivoimaisesti lapsellisinta keskustelua, joka on pitkaan aikaan sattunut silmiin.

Mistä voit tietää, kuinka helposti pystyy?
Olitko paikalla?

[Tara]

^ Kuolemannaakka, aivan, tyylistä ei ollutkaan kysymys, vaan elävästä mielikuvasta, jonka lapsi uskoo nähneensä totena, hänen tilanteessaan erittäin sopivan mielikuvan sen rinnalla mikä oli oikeasti totta, se mitä lapsi tuskin olisi murtumatta kestänyt.

Sellainen voi olla mielikuvien voima.Lapsen kannalta se oli varmaan helpotus, että paha 'meni pois', juuri silloin. Eihän se mielikuva, vaikka kuvitelmaa onkin, uhkaa lasta. Ristiriita kuitenkin jäi kytemään, kiitos Auerille, joka tunnusti murhan lapselle ja sitten kohta taas peruikin tunnustuksen, ja on jopa vedonnut lapseen, että se miten hänen käy ja on jo käynyt, riippuisi jotenkin siitä mitä lapsi kertoo/tai on kertonut yön tapahtumista puhutteluissa! Terapia ja kaikki mahdollinen tuki tulee varmaankin tarpeeseen.

Aika näyttää kuinka Auerin käy, sillä lapsen mielikuva ei muuta miksikään Auerin osuutta tapahtumiin.

[Rouva_Etsivä]

Kun siellä on kuunneltu ja "vakoiltu" lasta ja lapsia niin sitä ei valitettavasti voi syyksi sälyttää viranomaisten niskaan. Kyllä on Anneli itse syyllinen siihen, että omaa lasta on kuultu moneen kertaan ja asioita jankattu ja ollut tilakuuntelua tms. Lapsi on joutunut todella vaikeaan tilanteeseen, mutta valitettavasti se on hänen oma äitinsä, joka hänet on siihen saattanut. Ihan turha täällä on moittia työtään tekeviä viranomaisia, heidän tehtävänään on pitää huolta siitä, että murha selviää. Äidin tehtävä olisi suojella lastaan/lapsiaan, mitä Anneli ei tosiaankaan ole tehnyt, ei jos ulkopuolinen murhaaja todella olisi ollut talossa, ja erityisesti nyt kun on aiheuttanut lapselleen aivan liian suuren taakan kannettavaksi. Lasta todella säälin. En sen vuoksi, että häntä on kuunneltu vaan sen vuoksi, ettei oma äiti ole suojellut häntä.

[Mariacka]

Sanoitko todella noin, ettei lasta ole 'kuulusteltu'....
Vuoden 2009 hiillostamiset oli pahimmanluokan ajojahtia.
Missä oli lasten huoltaja kun kuulusteltiin.
Miten omainen voi olla 'todistajana' omaista vastaan , ja vielä lapsi.
Annettiinko lapselle mahdollisuus kieltäytyä kuulusteluista.
---

Hieman aiheesta poiketen, mutta lapsen kuulusteluihin liittyen kuitenkin:

Rikoksen uhrina eli asianomistajana lapsella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin asianomistajilla. Lapsella on oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutetusta vahingosta, hänellä on oikeus olla vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin ja hänellä on myös velvollisuus puhua totta. Oikeusturvavaatimus lapsen kohdalla tarkoittaa lisäksi sen turvaamista, ettei rikoksen selvittäminen aiheuta lapselle lisävahinkoa. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/last ... sprosessi/

Linkissä myös muuta mielenkiintoista tietoa lapsen asemasta oikeusjutuissa.

Lasten kuulustelujen/puhuttelujen litteroinneissa ei missään vaiheessa kerrota lapselle oikeudesta olla vastaamatta, sensijaan korostetaan jatkuvasti "pitää puhua totta". Erikoista on myös se, ettei kukaan lapsiasiaihminen ole ottanut asiaan kantaa.

[MissHolmes]

Minulla on mielikuva, että lapsille kerrotaan kyllä, että jos ei muista niin ei tarvitse keksiä mitään vastausta, vaan voi olla vastaamatta tai jos ei tiedä, niin sitten ei tiedä. Mutta mitään ei pidä keksiä ja pitää puhua totta.

Minä en tiedä miten lapselle olisi pitänyt ilmaista se, että ei tarvitse vastata.

Kuulemisten tarkoitushan oli selvittää mitä tuolloin yöllä tapahtui. Ja jos epäiltynä on lasten äiti, on vähän hölmöä mennä sanomaan, että sinun ei tarvitse paljastaa äitiäsi.

Kyllähän kaikkien edun mukaista on kuitenkin se, että mikäli AA on syyllinen, hän saa teostaan rangaistuksen.

Ja jos taas ei ole, ei tilanne olisi varmasti tällaiseksi riistäytynyt.

Minä henkiklökohtaisesti katson myös lasten parhaaksi pitkällä juoksulla sen, että äidin syyllisyyskysymys selvitetään.

[Kuolemannaakka]

Äidin tehtävä olisi suojella lastaan/lapsiaan, mitä Anneli ei tosiaankaan ole tehnyt, ei jos ulkopuolinen murhaaja todella olisi ollut talossa, ja erityisesti nyt kun on aiheuttanut lapselleen aivan liian suuren taakan kannettavaksi. Lasta todella säälin. En sen vuoksi, että häntä on kuunneltu vaan sen vuoksi, ettei oma äiti ole suojellut häntä.

Mutta eikö ole vähän kummallista sekin, että vaikka Anneli teki hirveän tarkat ja fiksut lavastukset, ja ajatteli joka asian ja osasi hätäpuhelun aikana näytellä huudot murhaajalle, pakojuoksut ja vielä tappaa Jukan lasten ja poliisienkin huomaamatta, hän olisi sitten pilannut kaikki nuo tarkat suunnitelmat "unohtamalla" näytellä lapsilleen hätääntynyttä murhaajan vuoksi ja käskemällä heitä "murhaajaa katsomaan" tms?? Eikö tuo nyt olisi ihan alkeellinen virhe, kun muuten lavastus oli ihan mestarillinen, että 3 vuotta on poliiseja hämännyt? Ja koko Häke-nauha: miksei tosiaan mennyt sinne naapuriin?! Jos itse murhasi Jukan ja suunnitteli koko jutun, miksei juossut lasten kanssa talosta naapuriin ja kertonut, että murhaaja hyökkäsi, sehän olisi paljon uskottavampaa. Jos kerran Jukka heräsi kesken puhelun yllättäen, niin Anneli ei voinut tätä etukäteen tietää, eikä siis tarvinnut alkuperäisen suunnitelman mukaan Jukan huutoja mihinkään, eikä myöskään Jukan tappaminen kesken puhelun kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. Mikä järki olisi soittaa paikanpäältä Häkeen, huutaa, että täällä on tappaja (vaikka Jukka ei sanonut 23 sekuntiin mitään, eli piti olla kuollut!), ja sitten odotella puhelimessa rauhallisesti, kuitenkin Jukan yllättäen herättyä lavastaen juoksuja taidokkaalla minuutin improvisoinnilla ja murhatakin siinä sivussa (sekä kätkeä astalo: sehän ei voinut myöskään olla osa alkuperäistä suunnitelmaa, koska Jukan piti olla kuollut veitseniskuihin! ). Olen koko ajan painottanut sitä, että vaikka Jukka on muka kuollut, kun Anneli Häkeen soittaa, niin Anneli silti heti aluksi antaa ymmärtää, että Jukka on hengissä ja tappelu käynnissä. Vai pitikö Jukka valituksissaan ihan sattumalta tuon 23 sekunnin tauon puhelun alusta? Halusiko Anneli, että Jukka olisi hengissä puhelun aikana, että hän saisi oman aviomiehensä kuolinhuutoja uskottavasti nauhalle? Ei hyvänen aika...

Kun on ihmetelty, että miksei Anneli juossut ulos, tai miksei huutanut lapsiaan karkuun tai ollut paniikissa, niin tosiaankin: miksei?? Taitava lavastaja ja tilanteen mukaan toimija, eikä tuollaista tajua! Miksei niitä kyyneleitä nähty jälkeenkäänpäin? Vai oliko kyse vain siitä, että se oli hänen luonteensa ja toimintatapansa vaaratilanteessa ja shokissa?

[MissHolmes]

Ei Annelin lavastus minusta ole mikään ammattitaidolla tehty taidon näyte.

Ainoa mitä Anneli on tehnyt, on varmasti ikkunan hajotus. Sivutuotteena on syntynyt jäljet terassille, olohuoneen lattiaan, kuitua ikkunanpieleen jne jne. Ja luonnollista on ollut ko. tapahtuman jälkeen vaihtaa pois ne kuituiset ja ennen kaikkea veriset vaatteet sekä peseytyä hieman.

Kuidut Jukan alushousuissa selittyisi muuten sillä, että Anneli on todellakin hyökännyt Jukan kimppuun sängyssä: istunut Jukan päällä ja lyönyt ensimmäiset iskut veitsellä ja halolla.

Kuidut ikkunassa selittää sillä, että ikkunaa hajottaessa Annelilla oli edelleen tuo r7uskekuituinen vaate päällä.
Hän riisui sen vasta mennessään peseytymään.

[Toripolliisi]

Mutta eikö ole vähän kummallista sekin, että vaikka Anneli teki hirveän tarkat ja fiksut lavastukset, ja ajatteli joka asian ja osasi hätäpuhelun aikana näytellä huudot murhaajalle, pakojuoksut ja vielä tappaa Jukan lasten ja poliisienkin huomaamatta, hän olisi sitten pilannut kaikki nuo tarkat suunnitelmat "unohtamalla" näytellä lapsilleen hätääntynyttä murhaajan vuoksi ja käskemällä heitä "murhaajaa katsomaan" tms?? Eikö tuo nyt olisi ihan alkeellinen virhe, kun muuten lavastus oli ihan mestarillinen, että 3 vuotta on poliiseja hämännyt?

Samaa mieltä MissHolmesin kanssa, ettei mitään mestarillista ole havaittavissa, pikeminkin pikatilanteissa tehtyjä ratkaisuja nimimerkillä "enhän se minä ollut".

Poliisien hämäämisestä sen verran, ettei siinä koko poliisikunta suinkaan hämääntynyt, riitti kun tutkinnan johtajan sai taakseen ja muiden pienempien virkamiesten piti toimia sen mukaan, vaikka sielläkin epäileviä Tuomaksia oli..

[Kuolemannaakka]

Ei Annelin lavastus minusta ole mikään ammattitaidolla tehty taidon näyte.

Ainoa mitä Anneli on tehnyt, on varmasti ikkunan hajotus. Sivutuotteena on syntynyt jäljet terassille, olohuoneen lattiaan, kuitua ikkunanpieleen jne jne. Ja luonnollista on ollut ko. tapahtuman jälkeen vaihtaa pois ne kuituiset ja ennen kaikkea veriset vaatteet sekä peseytyä hieman.

Kuidut Jukan alushousuissa selittyisi muuten sillä, että Anneli on todellakin hyökännyt Jukan kimppuun sängyssä: istunut Jukan päällä ja lyönyt ensimmäiset iskut veitsellä ja halolla.

Kuidut ikkunassa selittää sillä, että ikkunaa hajottaessa Annelilla oli edelleen tuo r7uskekuituinen vaate päällä.
Hän riisui sen vasta mennessään peseytymään.

Missä vaiheessa Anneliin tuli tuo puukonisku, joka puhkaisi keuhkopussin?

[MissHolmes]

Eikä Annelin soitto häkeen ollut osa lavastusta: se oli pakko tehdä.
Olisiko AA laittanut Jukan auton takakonttiin ja kipannut Kokemäen jokeen?

AA.lla oli tarkoitus tappaa miehensä. Oliko se tarkoitus syntynyt hetken raivossa ja siinä ja nyt, on sitten eri asia.


AA:lla on voinut olla tarkoitus soittaa häke puhelu hetkeä myöhemmin, mutta lapsen heräääminen ja tulo paikalle on sotkenut koko kuvion ja soitto on ollut pakko aloittaa saman tien. Se, että Jukka onkin alkanut liikkua ja vaikertaa, on ollut yllätys ja pistänyt kuvion kokonaan uusiksi.

Puhelun ensimmäisen 24 sekunnin aikana ei kuulu uhrin ääntä, mutta siitä eteen päin, ensin kymmen sekunnin välein ulina-yninää ja sitten jo jatkuvalla syötöllä sanan ja lauseen tyyppisiä. Siis aivan selkeästi alkaa virkoamaan. -ja johtuen juurikin varmasti ikkunasta tulvivasta +1 C ilmasta.

Virkoaminen on AA:lle yllätys ja hän joutuukin tekemäään nopean ratkaisun: lapsi puhelimeen ja toimeen.
________________

Anneli on todennäköisesti saanut haavan ikkunasta sitä rikkoessaan.... fileerausveitsessähän ei ollut Annelin paidan kuituja....

[Toripolliisi]

Missä vaiheessa Anneliin tuli tuo puukonisku, joka puhkaisi keuhkopussin?

Tuota ei saada ehkä koskaan selville jos Anneli pysyy huppumiehen olemassaolossa.

On kaksi perusvaihtoehtoa. Anneli tunnustuksessaan mainitseen Jukan tuikanneen. Toinen vaihtoehto on, että tuikkasi itse tainnutettuaan Jukan ja pisteltyään tätä sitten "riittävästi" kunnes luuli kuolleeksi. Oma tuikkaus siis osana toimenpiteitä, joilla huomio saadaan pois itsestään.

[Tara]

turumurrelle..

Lasten kuulemisesta käytetään esitutkinnassa ilmausta puhuttelu ja videopuhuttelu, ei kuulustelu.

"Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista:
"Kun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen
rikolliseen tekoon, lasta voidaan kuulustella teon johdosta. "

Lasta kyllä voidaan kuulustella, turumurre. Lasta kuitenkin suojaa kuten tiedät, eri lait kuin aikuista. Aikuinen on oikeustoimikelpoinen. Kuulustelu -sana ei tarkoita lapsen kohdalla samojen keinojen käyttöoikeutta kuin aikuisten - eli sana kuulustelu ei merkitse samaa asiaa lapsen ja aikuisen kohdalla.

Mutta jos halutaan pitäytyä yksittäisten sanojen sanakirjamerkityksissä, niin totta tosiaan, kuulustelu mikä kuulustelu .

Laki olisi oikeuttanut/velvoittanut Auerin olemaan läsnä lastensa puhutteluissa (puhuttamisessa) heti alkuvaiheessa. Aika jännä, että se joka on antanut lapselle totuuden vastaisia tietoja suojellakseen omaa tekoaan ( on kyllä kertonut olleensa sekaisin murhayönä) -josta häntä tosin ei vielä virallisesti epäilty - olisi ollut ns tukemassa lasta kun lapselta kysyttiin, mitä hän näki ja koki murhayönä.

Lasta siis voidaan kuulustella rikoksesta epäiltynä. Pitääkö sanoa, että Auerin lapsilla ei ole mitään osuutta isänsä murhaan, ja että he eivät ole vastuussa asian suhteen millään tavalla, eikä heitä voi panna samanlaiseen vastuuseen edes puheistaan kuin Auer voidaan. Siihen eiedes lasten kielellinen kehitystaso anna edellytyksiä. Onko hiillostamista, jos lapselle muistutetaan, että totta pitää kyllä puhua? Mutta jos ei muista jotain niin ei muista, lapsille on sanottu myös tämä. Minä en hiillostamista allekirjoita.

Jos pitäydytään tiukasti käsitteitten sanakirjamerkityksissä, niin päädytään aika mielenkiintoisiin seikkoihin. En muista milloin viimeksi (1700-1800 luvulla vielä??), mutta historia kertoo kuinka esim eläimille on järjestetty virallisia oikeudenkäyntejä tuomareineen ja asianajajineen, ja niille on myös langetettu sanktioita, kun ne ovat sortuneet rikokseen - esim sika on purrut karjakkoa jalkaan. - Eikö se muka ole rikollista toimintaa - vai saavatko eläimet purra hoitajiaan jalkaan, tai lapsi tehdä teon joka on lain mukaan rikos- ei tietenkään 'saa' vai mitä ?

Joku sanoo heti ettei tällä ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. On sillä jotain...esim juuri yksittäisiin sanoihin juuttusessa, ..esim rangaistus mikä rangaistus, lasta saa rankaista (osoittaa 'rajat'!<--mitä tuo sitten kenellekin vanhemmalle pitää sisällään).. jne..

Kaikuja menneitten aikojen suhtautumisesta lapsiin oikeustoimien kohteena voidaan nähdä yhä siinä miten lapsien ( myös mielisairaitten) rankaisemiseen aika yleisesti yhä vielä suhtaudutaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Animal_trial

Artikkeli aiheesta suomeksi:

http://teknokekko.vuodatus.net/blog/5310

[Kuolemannaakka]

Eikä Annelin soitto häkeen ollut osa lavastusta: se oli pakko tehdä.
AA:lla on voinut olla tarkoitus soittaa häke puhelu hetkeä myöhemmin, mutta lapsen heräääminen ja tulo paikalle on sotkenut koko kuvion ja soitto on ollut pakko aloittaa saman tien. Se, että Jukka onkin alkanut liikkua ja vaikertaa, on ollut yllätys ja pistänyt kuvion kokonaan uusiksi.

Puhelun ensimmäisen 24 sekunnin aikana ei kuulu uhrin ääntä, mutta siitä eteen päin, ensin kymmen sekunnin välein ulina-yninää ja sitten jo jatkuvalla syötöllä sanan ja lauseen tyyppisiä. Siis aivan selkeästi alkaa virkoamaan. -ja johtuen juurikin varmasti ikkunasta tulvivasta +1 C ilmasta.

Virkoaminen on AA:lle yllätys ja hän joutuukin tekemäään nopean ratkaisun: lapsi puhelimeen ja toimeen.
________________

Anneli on todennäköisesti saanut haavan ikkunasta sitä rikkoessaan.... fileerausveitsessähän ei ollut Annelin paidan kuituja....

Mutkun mutkun... vielä kertaalleen kysyn: Mikäli Anneli luuli Jukan kuolleen, niin miksi hän kertoi, että Jukka ja Mr. Murhaaja tappelevat takahuoneessa?? Kun ei kerran edes kuulu ääniä, kuin vasta kun Jukka yllättäen alkaakin herätä. Mikä logiikka tässä on? Miten kuollut mies voi tapella?
Lisäksi: miksi Anneli ei vienyt lapsia ulos, ja mennyt naapuriin soittamaan, jos kaikki oli lavastusta? Eikö ole sata kertaa vaikeampi lavastaa paikalla olevaa murhaajan ja uhrin välistä kamppailua (samalla kun murhaaja ja uhri ovat eri huonessa), kuin käyttäytyä loogisesti ja juosta lapset mukana naapuriin itkemään? Eihän tytön tuleminen paikalle (mikä yllätys se edes olisi voinut olla, kun talossa on huudettu, hakattu 30sek ikkunaa hajalle ja puukoteltu pitkin yötä; ihme on se, ettei muutkin lapset tulleet paikalle!) siihen pakottanut, että omasta puhelimesta oli soitettava: paljon helpommin tytön olisi saanut murhaajasta vakuuttumaan, kun oltaisiin juostu ulos. Nyt äiti joutui teeskentelemään lapselleen, että takkahuoneessa on murhaaja, vaikka siellä ei mitään ollutkaan! Ja lapsi vieläpä murhaajan sitten näkee, bonuksena.

Ja ikkunaa rikkoessa ei kyllä saa syvää pistohaavaa rintaansa... miten ihmeessä sellaisen saisi? Paljonko voimaa tarvitaan, että lasinpala uppoaa rintaan, ja sen saa lisäksi sieltä vielä ehjänä pois? Jos lasiin kaatuu, niin lasi katkeaa haavaan sisälle. Kyllä kai lääkärit sentään lasin ja puukon erottavat haavasta päätellen? Luulisi ainakin.
Ja missä on tuo verinen lasinpala? Pesty sekin?