HÄKE 'nauha'

[pikasso]

Yksi asia, heh, tässä vielä vaivaa. Miksi häkenauhalle ei ole taltioitunut lapsen huolestuneisuutta äidin haavalle ja verentulolle. Olen ymmärtänyt, että lapsi ja äiti kohtaa juuri siinä puhelun alkaessa. Ehkä muistan väärin.

[hellämustapääfinnilä]

[/b]
Auerin "Mä en sit tiedä et kaviks hän kattomas..." kyllä kummastuttaa, miksi hän ei tiedä tätä?

Mä mietin tätä samaa just vähän aikaa sitten.

Jos kuvittelee tilanteen omalle kohdalle niin tuntuis siltä että jos talossa on pienikin mahdollisuus olla vielä hullu kirvesmurhaaja jonka olinpaikkaa en varmuudella tiedä niin yrittäisin sitten kyllä ainakin pitää tavallisen tarkkaan vaarin siitä, että tiedän missä lapseni ovat ja onko siellä joku muukin.

Järjellinen lavastajakin olisi kyllä hoputtanut lapset kiireenvilkkaa pihalle. Anneli sen sijaan ei ollenkaan ole huolissaan suunnitelmansa paljastumisesta, vaan lapsi pyörii siinä vieressä ja käy kurkkimassa takkahuoneeseenkin.

Jos Auer olisi suunnitellut surmatekoa päiviä ja viikkoja etukäteen, olisi uskoakseni ottanut tällaiset asiatkin huomioon, mikäli tekijä on. Jos olettaa, että päätös puolison surmaamisesta syntyi vasta surmayön aikana, ei kaikkia yksityiskohtia ole mitenkään ehtinyt älykäs ja looginenkaan surmaaja ottaa huomioon. Olettaisin Lahden virkoamisen puhuvaksi ja liikkuvaksi olleen Auerille häkepuhelun aikaan yllätys, joten aikaa ei sillä hetkellä ollut lavastuksen suunnitteluun, vaan piti vain improvisoida.

Olen kyllä usean muun täällä kirjoittaneen kanssa samaa mieltä siitä, että on varsin erikoista ja outoa Auerilta päästää (jopa kehottaa?) lapsensa katsomaan, onko tappaja vielä talossa. Itse jos meneekin, kun arvelee, ettei surmaajan tarkoitus ole surmata muita kuin Lahti, mutta lapsen elämää tai terveyttä ei äidin luulisi missään tilanteessa haluavan riskeerata. Tappaja oli kuitenkin halunnut veitsellä pistämällä osoittaa Auerillekin sen, että tämän on paras häipyä häiritsemästä.

Se seikka, että lapsi ylipäätään meni kurkkimaan takkahuoneeseen, kertoo minusta siitä, ettei hän mitenkään erityisen peloissaan ollut. Ei siis oikein tajunnut, mitä tapahtui, vaan kuvitteli, että paikalla oli vain joku "rosvo".

Olen tässä eri linjoilla, uskon lapsen tajunneen, että isä on todella vaarassa. Omasta turvallisuudestaan hän ei sen sijaan tunnu olevan huolissaan, taikka äidin turvallisuudesta (mitä tämä sitten kullekin kertoo).

Lapsi oli kuullut äidin selittävän apua soittaessaan hätääntyneen kuuloisesti (?) sen, että talossa on tappaja, joka hakkaa hänen miestään puukolla. Lapsi kuulee, miten äiti kertoo kahteen otteeseen saaneensa itsekin puukosta, kertoo myös, että verta valuu hänestäkin.

Lapsi on kuullut isänsä voimakkaat valitusäänet, samoin karjaisut ja rääkäisyt. Hän on ehkäpä myös kuullut, miten isä puhuu autosta ja hälytyksestä, ja apuun tulemisesta. Lapsi on kuullut äitinsä raivokkaat huudot, nähnyt hänen juoksevan kahteen otteeseen täyttä karkua makuuhuoneesta eteiseen (?), kuullut kun äiti sanoo isälle älä kuole (?).

Lapsi on luultavasti kuullut nuo pahaaenteilevät kopsahdukset ja isänsä älä-älä:t, koska tulkitsee niiden jälkeen isän tarvitsevan pikaisesti apua. Isä voi hänen mielestään sillä hetkellä niin huonosti, että pelkää isän kuolevan.

Mitä onkaan lapsen päässä liikkunut kun hän toteaa puhelimeen:
2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti. Tulkaa äkkii. (taustalla uhrin valitusta)

Ketään ei ole luurin toisessa päässä, ja lapsen hätä on käsinkosketeltava.

Ennen takkahuoneen ovelle menoa oletan lapsen vielä kuulevan äitinsä sanovan puhelimeen, että 'se' aikoo tappaa isän, äsken isä oli vielä äidin mukaan hengissä.

Mielestäni on 9-vuotiaan käsityskyvyn aliarvioimista olettaa hänen olevan ymmärtämättä tilanteen vakavuutta isän kannalta, tai kuvittelevan tilanteen seikkailuna, tai että joku on tullut taloon vaikka vain varkaisiin. Mutta nämä ovat niitä mielipideasioita, emmehän tietenkään tiedä miten tosiasiallisesti oli tämän(kään) asian laita.

[hellämustapääfinnilä]

1:06 Jos sanoo ”häivy”, todennäköisesti tarkoitettu ulkopuoliselle, koska AA on puhelimessa ja lapsi on tässä vaiheessa omassa huoneessaan (lapsen 1. ääni kohdassa 1:38).

Mistä syytä oletat lapsen olleen puhelun alussa huoneessaan? Voisiko hän olla äitinsä lähellä, mutta puhumatta?

Otteita Auerin kuulusteluista:

"Silloin, kun olin puhelimessa, oli Axxxx suurimaan osan ajasta vieressäni. "

"K: Milloin näit Axxxx:n ensimmäisen kerran ja missä Axxxx tuolloin oli?

V: Kun mies oli tunkeutunut makuuhuoneeseen ja löi minua rintaan niin lähdin juoksemaan karkuun pois makuuhuoneesta. Juoksin muistaakseni kohti eteistä niin muistaisin, että tuon juoksun aikana näin Axxxx:n ensimmäisen kerran eteisaulassa."

2:39-2:41 kolahdus, metallinen ääni ja vaimeampi kolahdus. Uhrin ääntely loppuu vasta näiden äänien jälkeen.

Äänitutkijan mukaan uhrin ääntely loppuu jo aikaisemmin, eli 2:32, myös valitusäänet, jotka nekin ovat 'puheääntä':

2:32 Uhrin puheääntä ei enää kuulu

Mistä syistä oletat, ettei uhri menettänyt lopullisesti tajuntaansa/kuollut juuri silloin, kun valitusäänet päättyvät?

5. Kohdassa 1:25 uhri pyytää hälyttämään apua "[tee] hälytys, tule tänne apuun". Syntyy vaikutelma siitä, että uhri ei ole kuullut AA:n soittavan häkeen.

Kohta 1:25 kuuluu tarkkaan ottaen näin (Turumurren ketjun ensimmäisestä viestistä kopsatun) litteroinnin mukaan:

1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.

Mielestäni uhri ei tässä pyydä, vaan toteaa. Uskon Lahden kuulevan Auerin puheen, sillä Auer ja lapsikin kuulevat Lahden äänet (Auer kuulee lisäksi voimakasta tappelun ääntä/mäiskintää puhelun aikana, mutta tätä ei häkenauhalle ole tallentunut).

8. Kohdassa 1:51 epäilty AA puhuu uhrille, ja kysyy ”lähtikö se jo” viitaten ulkopuoliseen murhaajaan. AA ei näe tässä vaiheessa murhaajaa.

Miksi mielestäsi Auer ei kohdassa 1:51 näe murhaajaa?

Häkenauhalitterointia ko. kohdasta:

1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)

Sanooko Lahti murhaajalle, että tämä voisi vähän auttaakin?

Uskottavampaa on, että Lahti näkee Auerin (ja Auer Lahden) ja pyytää tätä auttamaan. Yrittääkö Lahti nousta tässä seisomaan (kylhä nous)?

Kun Auer ei tule auttamaan, uusii Lahti pyyntönsä käskevämpään sävyyn, turhaan.

Kopsahdusäänet eivät voi johtua kallon murskaavista iskuista, muutoin uhri olisi menettänyt tajuntansa tai ainakin ääntelyssä olisi tapahtunut jonkinlaista variaatiota.

Tästä pitäisi saada jonkun lääketieteen edustajan näkemys, itse en osta tätä (tai ehkä oletkin alan asiantuntija, Piskooppi?).

12. Kolahdus, metallinen ääni ja vaimea kolahdus kuuluvat kohdassa 2:39-2:41, jonka aikana tai jälkeen uhrin puheääntä ei enää kuulu.

Miksi väität toistamiseen uhrin puheäänen lakkaavan vasta 2:39-2:41 aikana tai jälkeen, vaikka äänitutkija on tämän yksiselitteisesti kirjannut tapahtuneen häkenauhan ajassa 2:32?

2:32 Uhrin puheääntä ei enää kuulu

[Teleksi]

Olisi mielenkiintoitsa tietää ovatko pään vammat sellaisia, että ne olisivat estäneet Jukkaa puhumasta - eli kun Jukka puhuu selkeästi häke-nauhalla, niin olisiko tämä ollut mahdollista jos hän olisi saanut jo kaikki vammat. Olisiko siis teoriassa mahdollista, että murhaaja olisi poistunut jo ennen häkepuhelua?

[Toripolliisi]

Olisiko siis teoriassa mahdollista, että murhaaja olisi poistunut jo ennen häkepuhelua?

No mitä se Anneli siellä makkarissa sitten olisi meuhkannut?

1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti) jne..

[surfergirl]

Tässä koottuna nämä uhrin ääntelyt häkelitteroinnissa.
Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
Uhri: Auu.
Uhri: Aihh (yninää, valitusta).
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni).
0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa")
0:56 Uhri: (napsahdus) Öhh (kolahdus) Ähh.
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:15 Uhri: Öh.
Uhri: ...auto.
Uhri: Oh. Eih.
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
Uhri: Lala.
2:22 Uhri: Aiih.
2:27 Uhri: (Se jäi).

Enimmäkseen aika nonverbaalista, mutta muutama kokonainen lyhyt lause mahtuu mukaan. Ei se nyt mitenkään ennenkuulumatonta ole, että päänvammapotilaat saattavat pystyä puhumaan muutamia lyhyitä lauseita ja muuten enimmäkseen valittelevat tai puhuvat sekavia kuten pyyjääpää, mutta jos/kun nuo pään vammat olivat lopullinen kuolinsyy niin kyseessä olivat vaikeat vammat ja vaikeissa aivovammoissa vammautunut on usein syvästi tajuton ja siten luonnollisesti puhekyvytön tapahtumahetkellä ja sen jälkeen. Joskus voi käydä niin, että välittömästi vamman jälkeen puhe sujuu mutta tilanne huononee ja tajunta heikkenee kun aivoihin vuotaa verta. Jos vamma sijaitsee puhealueella niin voi olla puhekyvytön vaikka olisikin tajuissaan muuten.

Mutta miksi AA olisi väittänyt että surmaaja on paikalla ja hän kuulee hakkaamisen äänet hätäpuhelun aikana jos surmaaja olisi jo ajat sitten häipynyt. Entä miksi hän odottaa ja soittaa häkeen vasta myöhemmin?

[hellämustapääfinnilä]

[/b]
Auerin "Mä en sit tiedä et kaviks hän kattomas..." kyllä kummastuttaa, miksi hän ei tiedä tätä?

Mä mietin tätä samaa just vähän aikaa sitten.

Jos kuvittelee tilanteen omalle kohdalle niin tuntuis siltä että jos talossa on pienikin mahdollisuus olla vielä hullu kirvesmurhaaja jonka olinpaikkaa en varmuudella tiedä niin yrittäisin sitten kyllä ainakin pitää tavallisen tarkkaan vaarin siitä, että tiedän missä lapseni ovat ja onko siellä joku muukin.

Tähänhän löytää vastauksen kuulustelusta, Annelin sanomana.

K: Missä Axxxx silloin oli, kun aloitit puhelun hätäkeskukseen?

V: En osaa sanoa.

K: Jos et tiennyt, Missä Axxxx oli tuolloin niin, etkö ollut huolissasi hänestä?

V: En varmaankaan tuolloin edes ajatellut koko asiaa.

Eli ei ajatellut lasta/lapsia vaikka on monesti sanonut huutaneensa lapsille, että juoskaa ulos ja kun itse sitten juoksi ulos ei voinut sinne ulos jäädä koska ajatteli, että lapset ovat sisällä tappajan kanssa.

Joo, nyt kummastuttaa vielä enemmän, kun en muistanut tuota selityskohtaa aiemmin. Jos talossa oli tappaja, ja Auer 'ei varmaankaan' ajatellut koko tyttären turvallisuutta yhtään??

Vai tarkoittaako Auer, ettei muuten älykkäänä ja loogisena ihmisenä huomannut ajatella sitä mahdollisuutta, että tähän ko. asiaan tultaisiin joskus poliisin toimesta kiinnittämään huomiota? Eihän hän ehkä tiennyt puhelun jäävän nauhalle.

[surfergirl]

Tuohon puhumiseen vielä, että tuolta toisesta ketjusta bongasin että oli sanottu JL:n saaneen niin kovan iskun ohimoon että lyömäase painui aivoihin. Jos tämä sattui olemaan samalla puolella kuin puhealue niin tuskinpa puhui mitään enää sen jälkeen.

[silentservice]

Älyttömän paljon täällä spekuloidaan sillä, että miksi Auer on sanonut sitä ja tätä kuulusteluissa vaikka häkenauhalla tilanne kuulosta toiselta. Vastaus on niin yksinkertainen. Auer ei osannut ajatella, mitä kaikkea häkenauhalta voikaan kuulua, jos oletti häkepuhelun nauhoittamista edes tapahtuvan. Varsinkin tämä korostuu, kun Lahti virkosikin kesken puhelun ja paikalla oli vielä lapsia. Siinä menisi kovahermoisimmankin konseptit helposti sekaisin.

[taavetti]

Joo, nyt kummastuttaa vielä enemmän, kun en muistanut tuota selityskohtaa aiemmin. Jos talossa oli tappaja, ja Auer 'ei varmaankaan' ajatellut koko tyttären turvallisuutta yhtään??

Eipä tainnut ajatella, eikä tainnut muutenkaan olla ihan maailmankartalla tytön järkytyksestä. Kuulusteluissa joulukuussa 2006 häneltä kysytään, muistaako hän, kun tytär kirkui ja missä vaiheessa tämä kirkuminen tapahtuu. Auer ei tämmöistä kirkumista ole kuullut, hänen mielestään tytär oli rauhallinen ja totesi jossain vaiheessa, että hänestä tuli isätön 9-vuotiaana. (ETP jpeg155). Minusta tuo väittämä on jokseenkin pysähdyttävä.

[surfergirl]

Älyttömän paljon täällä spekuloidaan sillä, että miksi Auer on sanonut sitä ja tätä kuulusteluissa vaikka häkenauhalla tilanne kuulosta toiselta. Vastaus on niin yksinkertainen. Auer ei osannut ajatella, mitä kaikkea häkenauhalta voikaan kuulua, jos oletti häkepuhelun nauhoittamista edes tapahtuvan. Varsinkin tämä korostuu, kun Lahti virkosikin kesken puhelun ja paikalla oli vielä lapsia. Siinä menisi kovahermoisimmankin konseptit helposti sekaisin.

Itse olen tulkinnut nämä spekulaatiot pääosin AA:n syyttömyyteen uskoville kohdistetuksi ihmettelyksi, että miksi AA:n ja häkenauhan "tarinat" eivät tunnu stemmaavan. Jos AA on syyllinen niin ei ole tietysti mitään ihmeteltävää, tarinat eivät stemmaa siksi että toinen niistä ei ole totta, mutta jos AA on kertonut totuuden niin joku muu selitys pitäisi keksiä.

[hellämustapääfinnilä]

Tästä metallisesta äänestä oli tovi sitten puhetta, jos ajattelee äänen Auerin aiheuttamaksi, täytyy sen ja vaimeamman kolahduksen tulla melko läheltä puhelinta, sillä 2:42 Auer on joko puhelimessa tai lähellä sitä (koska päivystäjä kuulee Auerin tiedustelevan: onksielt tulos joku?, ja vastaa hänelle mielestäni ikäänkuin ajattelisi Auerin olevan luurin toisessa päässä).

Eli metallisen äänen + vaimeamman kolahduksen ja Auerin puhelimeen paluun välillä on vain yksi sekunti:

2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
2:38 Lapsi: Äiti tuu.
2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja. Mikä on tilanne nyt, apu on koko ajan tulossa.

(korostus hmpf)

(Kolahduksen) ja Auerin puhelimeen paluun välillä on siinäkin vain 3 sekuntia.

Ei ulkopuolista-tapauksessa: laskiko Auer puhelimeen tullessaan pestyn lyömäastalon tiskialtaaseen, niinkuin muistan jonkun arvelleen 'kauan sitten'?

[surfergirl]

Mut jos AA olis laskenut vettä pesua varten häkepuhelun aikana niin missä on sen ääni häkenauhalla?

Jos klapia käytettiin lyömäaseena niin sitä ei varmaan oltu pesty?

Voisko joku kolahdus tulla yksinkertaisesti siitä, että lapsi laskee luurin pöydälle?

[silentservice]

Yksikin kolahdus voi olla ratkaiseva tai sitten ei. Tuo metallinen kolahdus voi tulla melkein mistä vaan. Lapsi liikahtaa järkyttyneenä ja kaataa takkavänelisetin jalustan tms. Mielenkiintoista on, miten ääni on tulkittu metalliseksi kolahdukseksi. Esim retkikirveen tiputtaminen parketille tai veitsen putoaminen tms on voi kuulostaa miltä vaan sattumasta johtuen (riippuen siitä miten sattuu putoamaan). Jos ääni tulisi metalliesineen asettamisesta tiskipöydälle, luulisi äänitutkijan tuollaisesta raportoivan...

[hellämustapääfinnilä]

Mut jos AA olis laskenut vettä pesua varten häkepuhelun aikana niin missä on sen ääni häkenauhalla?

Jos klapia käytettiin lyömäaseena niin sitä ei varmaan oltu pesty?

En tiedä kuuluisiko veden laskeminen pesuhuoneesta, jos ei ihan 'täysillä' laske (ei siksikään, että verinen vesi roiskuisi ehkä ympäriinsä)?

Tästä lyömäaseesta on mielestäni ollut julkisuudessa tieto, että Lahden lopullinen kuolinsyy oli jollain tylpällä aseella tehdyt iskut päähän, ilmeisesti vielä astalo on ollut päästään kaksihaarainen? Tästä joku paremmin muistava voinee valaista tarkemmin tai laittaa linkkiä tietoon, mutta olen kyllä siinä käsityksessä, että puuklapi ei sovi astaloksi. Klapilla on toki voitu lyödä Lahtea aikaisemmin, tästä ei kai ole julkisuudessa ollut tietoa (paitsi se Lahden hius verisessä klapissa)?

lis.

Yksikin kolahdus voi olla ratkaiseva tai sitten ei. Tuo metallinen kolahdus voi tulla melkein mistä vaan. Lapsi liikahtaa järkyttyneenä ja kaataa takkavänelisetin jalustan tms.

Lapsi on käsittääkseni ollut keittiössä tai ehkä eteisen puolella puhelimen kanssa tuolloin, kun metallinen ääni syntyy.

Ei metallinen ääni välttämättä astalon laskemisesta tiskipöydälle/-altaaseen tule, en sitä väitä, ja ehkei tosiaan ääni ja kolahdukset liity mitenkään astaloon, vaan tulevat jostain muusta, 'luonnollisesta' syystä.

lis. nro 2

Löysin yhden astalosta kertovan uutisen:

Ulvilan surmassa käytetty toinen ase voi olla sorkkarauta. Satakunnan Kansan tieto on, että poliisit etsivät nimenomaan sorkkarautaa Tähtisentien rikospaikan lähimaastosta heti veriteon jälkeisenä aamuna joulukuussa 2006.

Kohutun henkirikosjutun syyttäjä Jarmo Valkama vahvistaa, että toinen surma-ase on edelleen kateissa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Valkama ei kuitenkaan halua kertoa, mitä muuta asetta kuin poliisin aiemmin julkistamaa Fiskarsin vanhaa keittiöveistä raa’assa verityössä käytettiin.

– Meillä on toisesta aseesta jokin arvio ja olettamus, mutta ei varmaa tietoa. Sen verran raskaammasta esineestä on kuitenkin kyse, että sillä syntyi pahempaa jälkeä kuin keittiöveitsellä, Valkama sanoo.

Sorkkarauta on Valkaman mukaan yksi hypoteesi.

– Kaikkia metalliesineitä haettiin. Surmaan sopisi monenlainen esine. Se voi olla teoriassa niin kirves kuin vasarakin.

Syyttäjä ei halua kertoa julkisuuteen, kumman iskuaseen käyttäminen lopultakin aiheutti henkilöstövalmentaja Jukka S. Lahden kuoleman. Asiasta on kuitenkin saatu varmuus oikeustieteellisessä ruumiinavauksessa.

SK 24.2.2010