HÄKE 'nauha'

[turumurre]

Minä jotenkin ymmärsin, ettei tuo kilven rustailu liittynyt mitenkään siihen murhayöhön. Vaan että JOSKUS oli rakennettu kilpeä, jossa käytettiin ruskeita pyyhkeitä. Eli poika muistelee ruskeiden kuitujen mahdollista lähdettä, ei sitä että juuri tuona yönä olisi rakennettu tämä kilpi. Eikö kuitenkin puhuttu siitä, että kilpi oli tehty majaleikkejä varten???? Nyt tässä annetaan joko tahallisesti tai tahattomasti ymmärtää, että kilpi olisi rakennettu murhaa varten, eikä majaleikkiä varten. Tässä kontekstissa minusta kertomus ei ole yhtään naurettava edes siinä määrin että se heikentäisi kertomuksen uskottavuutta. Saas nähdä...

No selväähän se on että 'laudoista ja pyyhkeistä rakennettu kilpi-tarina' 'liittyy' surmaan, se sisältyy lainaamani tekstin mukaan syyttäjän valituslupahakemukseen. Ei sinne nyt lasten normileikkejä sisällytetä. Onko sitten syyttäjä kehittänyt tästäkin asiasta vielä pidemmälle menevän skenaarion, niin sekin on mahdollista.
Jos olisi niin, että syyttäjä on edelleen kehitellyt tätä kilpi-asiaa niin se on entistä naurettavampaa harhaa ja kertoo entistä enemmän asian paikkaansapitämättömyydestä.

Minua on aina ihmetyttänyt se, että Anneli kertoo hänen ja Jukan riidelleen tyttären itsekkyydestä (vai mikä se adjektiivi oli). On minusta hieman erikoista, että aikuiset riitelevät tästä ikäänkuin lapsen luonteenpiirre olisi toisen vanhemman syytä. Luulisi, että Jukka pyrkisi kasvattamaan lasta parempaan suuntaan sen sijaan että riitelisi siitä vaimonsa kanssa. Jolloin minua vähän mietityttää josko salaisuus liittyisi jotenkin tähän tyttäreen ja tämä salaisuus on se josta riideltiin. Anneli kertoi totuuden, että pariskunta riiteli tyttöön liittyen, mutta ei kertonut totuutta siitä miksi tytön asioista riideltiin.... Se mikä tämä tyttöön liittyvä salaisuus voisi olla en osaa edes arvata.

Riitelyä ja riitelyä. Jos turren ja kumppanin riitelyt lasten kasvatuksesta kriminalisoitaisiin niin turre&kumpp istuisivat pallo jalassa vielä tänäkin päivänä.

Auer on kertonut 'tunnustus'-kuulusteluissaan yhdestä erimielisyydestä joka häneltä saatiin puristettua ollessaan väsynyt ja pois raiteiltaan. Eipä tätä yksittäistä kannata liikaa yliarvioida. Voisi hyvin olettaa että kyse oli tästä samasta kerrasta/tapahtumasta mikä myös nyt, näiden uusien syytösten aikana, on tullut esiin.

[Valhalla]

Korkein oikeus pitää toistaiseksi salassa osan syyttäjien Anneli Aueria koskevasta valituslupahakemuksesta.

LUE MYÖS

Uudet kuulustelut paljastavat: Auer uhkaili lapsiaan

Lopullinen ratkaisu valituslupahakemuksen julkisuudesta tehdään myöhemmin.
Salaaminen koskee poliisin lisätutkinnassa hankkimia Auerin alaikäisten lasten kertomuksia. Syyttäjät yrittävät saada jutun korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.
KKO:n harkinta valitusluvan antamisessa oikeusjutuille kestää yleensä keskimäärin nelisen kuukautta.
Hovioikeus vapautti Auerin syytteistä aiemmin kesällä.
STT

Se mitä turre uskoo tai toivoo valituslupahakemuksen sisältävän on täysin arvailua. Ja aiemmista viesteistä päätellen voi arvata mihin suuntaa arvausta on viety.

[turumurre]

No niin. Syyttäjän tekemää valituslupahakemusta onkin paras kommentoimaan Anneli ja siitä turre saa yhtä objektiivisen sitaatin kuin yleensäkin. Väritys yllä minun. Siitä saa yhtä uskottavaa tarinaa kuin mitä Annelilta on murhayöstä saanut muutenkin. Mahtaakohan puolustus edes nähdä syyttäjän hakemusta. Lisäksi syyttäjä mainitsi tutkinnan edelleen jatkuneen. Lapset muuten tekivät myöskin valituslupahakemukset.

Toki tämä 'kilpi-tarina' valituslupahakemukseen sisältyy, ei siitä ole mitään mieltä valehdella.
Otetaan nyt huomioon että ei Auer puolustuksineen ainoa ollut joka hakemukseen pääsivät tutustumaan.
'Kilpi-tarina' sisältyi ainakin tuolloin syyttäjän hakemukseen, voihan olla että se täsmennetystä on jätetty mahdottomana pois.
Tytärhän oli tavallaan tuolloin elokuussa 2011 'pidätettynä'. 'Pidätettynä' ilmaisu on paikallaan koska hänethän eristettiin kaikesta normaalista tuolloin (asianosainen).
Ehkäpä syyttäjä on tajunnut tiettyjen asioiden mahdottomuuden ja kuullahan saatiin nyt myöhemmin että täsmennetty hakemus keskittyy kertomusten ristiriitoihin (+häkenauhan arviointiin). Tälläiseksi ristiriidaksi voi lukea pojan v2009 kertomat asiat verrattuna v2011 kertomiin asioihin. Tyttären elokuun 2011 kuulusteluissa kertomia asioita ei edes sisällytetty alkuperäiseen valituslupahakemukseen. Miksi ei?

[Teleksi]

Turre, osoita mulle, että missä lukee pojan kertoneen, että äiti ja sisko rakensivat yöllä kilpeä ruskeista pyyhkeistä?

Käsittääkseni, korjaa jos olen väärässä, tarina meni niin, että JOSSAIN VAIHEESSA oli rakennettu majaa ja tähän majaleikkiin liittyen poika muisti ruskeista pyyhkeistä rakennetun kilven, jonka äiti ja sisko olivat kyhänneet. Ja jos tämä rakentaminen liittyy siis viattomaan lasten ehdoilla tehtyyn majanrakennukseen, niin tuskin sitä on yöllä -saatikka murhayönä kyhätty. Vaan joskus aikaisemmin.

Jolloin ruskeista pyyhkeistä rakennettu kilpi ei kerro välttämättä murhasta yhtään mitään muuta kun sen, että tälla tavalla tulee osoitetuksi, että perheellä on ollut ruskeita pyyhkeitä, jotka voisivat mitä mainioimmin olla ruskeiden kuitujen lähde.

Minusta siinä tarinassa, että äiti ja sisko ovat ritarileikkeihin rakentaneet kilven ruskeista pyyhkeistä ei ole mitään mielipuolinen, vaan ihan uskottava tarina. Minäkin olen meidän pyyhkeistä (tosin ne eivät ole ruskeita) rakentanut omille lapsille erilaisia majoja, lippuja, pesiä...

Rikospaikalta otettuja kuvia katsoessani pidän hyvinkin mahdollisena sitä, että tällainen kilpi rakennettuaan on jäänyt lojumaan johonkin ja sille on voinut tulla käyttöä murhan myötä. Siitä me emme itse asiassa tiedä mitään. On Turren ja Annelin etujen mukaista liittää nauhoituksen äänet, sipinät ja ruskeat pyyhkeet yhdeksi tarinaksi vaikka ne eivät sitä välttämättä ole.

[Teleksi]

Ja tyttären eristyksissä olosta me emme tiedä mihin se liittyy - liittyykö se näihin lsh-juttuihin vai murhaan. Joten tältäkin osin asia on arvailuidesi varassa Turre.

[Valhalla]

Otetaas mukaan lisää vähän muutakin kuin Annelin ja turren näkemyksiä

SavonSanomat: Syyttäjät: Auer oli väkivaltainen jo aiemmin
5.9.2011 14:03
(Päivitetty 5.9.2011 14:03)

Syyttäjien mukaan Anneli Auerin ja hänen puolisonsa välillä oli lukuisia riitoja. Auer myös kohdisti mieheensä väkivaltaa ennen henkirikosta.

Syyttäjät perustavat väitteensä siihen, mitä Auerin lapset ovat kertoneet hovioikeuden Ulvilan murhajuttua koskevan ratkaisun jälkeen. Anneli Auer itse kertoi käräjä- ja hovioikeudessa, että perheessä oli kaikki hyvin.

–Elokuussa 2011 esiin tullut uusi todistelu osoittaa väitteen vääräksi ja päinvastoin osoittaa, että perheessä oli lukuisia ongelmia ja myös lapsiin kohdistunutta väkivaltaa, syyttäjien valituslupahakemuksessa sanotaan.

Syyttäjät yrittävät saada jutun korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. He vaativat Anneli Auerille murhasta elinkautista vankeutta. Hovioikeudessa syyte Aueria vastaan hylättiin. Auer on kiistänyt jyrkästi syyllisyytensä.

Jutussa tapahtuneen käänteen eli lisätutkinnan taustalla on Anneli Auerin veli. Tämä otti hovioikeuden ratkaisun jälkeen yhteyttä syyttäjään ja toisti kerrotun mukaan sen, mitä Anneli Auerin kaksi lasta olivat kertoneet hänelle murhan ajankohtaan liittyvistä tapahtumista.

Syyttäjien mielestä uusi todistelu sulkee pois sen mahdollisuuden, että murhapaikalla olisi ollut perheen ulkopuolinen ihminen. Perheen poika on valituslupahakemuksen mukaan kuunnellut tilannetta oven takaa eikä ole kuullut kenenkään ulkopuolisen ääniä.

Syyttäjien mukaan elokuussa järjestetyissä kuulemisissa tuli ilmi, että Anneli Auer olisi uhannut lapsia ja kieltänyt heitä useaan kertaan kertomasta psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja poliisille havainnoistaan.

–Sen sijaan heidän oli kerrottava muun muassa ulkopuolisesta tekijästä ja Annelin soittamasta hätäpuhelusta.

Poliisi tutkii väitteet
intiimistä kanssakäymisestä
Murhamysteerissä tapahtuneen käänteen takana on Anneli Auerin veli. Tämä otti elokuun alussa yhteyttä syyttäjään ja toisti sen, mitä Anneli Auerin kaksi lasta olivat kertoneet hänelle murhan ajankohdan tapahtumainkulusta. Asia selviää korkeimmalle oikeudelle jätetystä valituslupahakemuksesta.

Syyttäjien mukaan uusi todistelu sulkee pois mahdollisuuden, että murhapaikalla olisi ollut perheen ulkopuolinen ihminen.

Syyttäjät vaativat Auerille edelleen murhasta elinkautista vankeutta.

Korkein oikeus on päättänyt pitää toistaiseksi salassa osan syyttäjien Anneli Aueria koskevasta valituslupahakemuksesta. Lopullinen ratkaisu valituslupahakemuksen julkisuudesta tehdään myöhemmin.

Hovioikeus vapautti Auerin syytteistä kesällä.

Poliisijohto aikoo selvittää, pitävätkö Anneli Auerin lausumat intiimistä kanssakäymisestä peitepoliisi Sepon kanssa paikkansa. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan selvitys on tuskin julkinen.

Anneli Auer sanoi Satakunnan Kansan haastattelussa muun muassa, ettei Seppo ollut ainakaan impotentti.

[Teleksi]

Ja omaan keskusteluani jatkaakseni.

On mielenkiintoista olettaa, että lapset ovat puhuneet ihan sekoja ja sellaisia joissa ei voi olla hiventäkään totuuspohjaa. Heidän olisi pitänyt näitä satuja, joiden läpi näkee ihan helposti, puhua kahdesta tai oikeastaan kolmesta eri teemasta. 1) murhaillasta, 2) äidin väkivaltaisuudesta, 3) äidin uhkailuista ja 4) seksuaalirikoksista ja 5) eläinten kaltoinkohtelusta (tuli näköjää sitten viisi asiaa). Vaikka nämä jutut ovat siis ihan mielikuvituksellisa ja niillä ei ole mitään todellisuuspohjaa, niin kuitenkin useat eri viranomaiset ovat ottaneet ne niin todesta, että Anneli istuu nyt vankilassa. Heidän arvioinsa ei ole mitään siinä rinnalla, että Turre on lukenut Annelin kertomia lainauksia lehden välityksellä ja päätellyt näiden pohjalta että eihän tässä ole mitään totuuspohjaa.

[turumurre]

Ja omaan keskusteluani jatkaakseni.

On mielenkiintoista olettaa, että lapset ovat puhuneet ihan sekoja ja sellaisia joissa ei voi olla hiventäkään totuuspohjaa. Heidän olisi pitänyt näitä satuja, joiden läpi näkee ihan helposti, puhua kahdesta tai oikeastaan kolmesta eri teemasta. 1) murhaillasta, 2) äidin väkivaltaisuudesta, 3) äidin uhkailuista ja 4) seksuaalirikoksista ja 5) eläinten kaltoinkohtelusta (tuli näköjää sitten viisi asiaa). Vaikka nämä jutut ovat siis ihan mielikuvituksellisa ja niillä ei ole mitään todellisuuspohjaa, niin kuitenkin useat eri viranomaiset ovat ottaneet ne niin todesta, että Anneli istuu nyt vankilassa. Heidän arvioinsa ei ole mitään siinä rinnalla, että Turre on lukenut Annelin kertomia lainauksia lehden välityksellä ja päätellyt näiden pohjalta että eihän tässä ole mitään totuuspohjaa.

Eipäs nyt sotketa tähän surmapuolen käsittelyyn näitä uusia epäilyjä, jotka tosin samasta lähteestä kotoisin ovatkin.
Yksi pointti jota sinä eikä moni muukaan täällä ota huomioon; Puhutte kollektiivisesti aina että "lapset ovat kertoneet sitä ja tätä". Näinhän ei ole vaan pääasiassa kaksi nuorempaa ovat puhuneet.
Kuten aikaisemmissa osoitin niin tytär on edelleen pysynyt kannassaan, onpa jopa itse joutunut epäilyn alaiseksi oletettujen uusien kertomusten vuoksi.
Tytär oli ainoa tilanteessa mukana ollut todistaja ja hän myös näki ulkopuolisen poistuvan surmatalosta. Tästä on hovioikeuden erittäin pätevästi perustellut päätökset kaikkien luettavissa.

[Valhalla]

Kuten aikaisemmissa osoitin niin tytär on edelleen pysynyt kannassaan, onpa jopa itse joutunut epäilyn alaiseksi oletettujen uusien kertomusten vuoksi.

Täysin perätön ja faktaton väite. Jälleen. Turren on ilmeisesti tarkoitus harhauttaa jos joku vaikka uskoisi - ei olisi perehtynyt asiaan. Kannattaa siis olla varovainen mitä uskoo ja omaksuu - etenkin jos nimimerkki ei siteeraa mitään lähdettä.

[Teleksi]

Lapsi sanan monikko on lapset oli sitten 2 tai 3 tai 4 lasta kyseessä.

Missään ei itse asiassa ole sanottu, ettei vanhin lapsi ole puhunut. Anneli kertoi syksyllä, että vanhin lapsi on kertonut asioista muista lapsista poikkeavasti. Tämä on A) Annelin kertomaa ja B) emme tiedä mitä sen jälkeen on tapahtunut. On täysin mahdollista, että vanhin lapsikin on avannut sanaisen arkkunsa.

[Valhalla]

Mainittakoon, että tämä esikoinen on tauon jälkeen jälleen mm palannut sos.mediaan normaalinuorten tapaan ja omalla nimellään ( parin havaintoni mukaan viikko kaksi sitten ). Äiti on pysynyt eristettynä kaikesta kanssakäymisestä ( paitsi asianajajastaan ja vanhempiensa tapaamisoikeuden suhteen ).

[jokuvaan]

Toisin kuin rekonstruktiotallenteilla, alkuperäisen tallenteen taustalta ei ollut kuulunut mahdollisen ulkopuolisen henkilön puhetta tai mitään muutakaan ääntelyä, kamppailun ääniä, lasin päällä kävelyä tai poistumista terassin oven ikkunasta.
- - -
Koska Jukka Lahden kuolemaan johtanut isku on annettu sinä aikana, kun Anneli Auer ei ole ollut puhelimessa, hovioikeus katsoo, että hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevät seikat kokonaisuutena puhuvat pikemminkin syytteen puolesta kuin sitä vastaan.
- - -
(Oma tarkennus: Lapsi 1.12.2006 klo 15:00 ->) Puhuttelussa A on kertonut, että hän oli herännyt siihen, kun joku oli paukuttanut talon ikkunaa. Hän oli luullut ääntä pakkasen paukkeeksi. Hän oli kuullut myös isänsä tai äitinsä kiljuvan. A oli sitten mennyt katsomaan vanhempiaan ja nähnyt heidät hereillä ja sängystä nousseina. Hän ei ollut uskaltanut panna valoja päälle, koska huone oli ollut täynnä lasinsiruja. A oli mennyt pois huoneeseensa ja tullut vähän ajan kuluttua takaisin. Tällöin hän oli nähnyt isänsä makaavan lattialla sängyn vieressä. Hän oli nähnyt lattialla myös puukon, jollaista hän ei ollut aiemmin nähnyt. Hän ei ollut nähnyt ketään ulkopuolista henkilöä. Hänen äitinsä oli tuolloin ollut soittamassa. A oli mennyt pois ja tullut vähän ajan kuluttua takaisin. Silloin hän oli nähnyt miehen pakenevan terassin oven ikkunasta. Hän oli nähnyt miehestä vain selän. Miehellä oli ollut päällään musta huppari.
- - -
Anneli Auer on 2.12.2006 Satakunnan keskussairaalassa kertonut, että hän oli tapahtumayönä herännyt siihen, kun oli alkanut kuulua räiskintää. Myös Jukka Lahti oli herännyt meteliin. Anneli Auer oli ymmärtänyt, että terassin oven ikkunasta lensi lasinpalasia. Hän oli ollut sängyssä joko polvillaan tai seisomassa ja suojannut kasvojaan. Jukka Lahti oli noussut seisomaan lattialle lähemmäksi terassin ovea ja sanonut jotakin. Hetken kuluttua ikkuna-aukosta oli tullut joku sisälle. Tuo henkilö oli käynyt Jukka Lahteen käsiksi, ja heidän välillään oli kamppailtu. Anneli Auer oli mennyt tilanteeseen väliin, jolloin sisään tunkeutunut mies oli iskenyt häntä veitsellä. Anneli Auer oli juossut pakoon. Hän oli nähnyt A:n, joka oli ollut talon eteisessä, ja sanonut, että talossa oli tappaja ja että lasten piti juosta ulos. Anneli Auer oli avannut talon ulko-oven, minkä jälkeen hän oli soittanut hätäkeskukseen.

Lapsen kertomus on puolustuksen vahvin todiste. Lapsen kertomus on ristiriidassa AA:n kertomuksen kanssa. Vertailtavat kertomukset on annettu heti surmayötä seuranneina päivinä.

Tilanne surmayönä: ”Huppumies” hakkaa ikkunaa.

Lapsi: kuuluu pauketta, isä tai äiti KILJUU - > lapsi menee katsomaan. Vanhemmat ovat hereillä ja SÄNGYSTÄ NOUSSEINA. On pimeää. Jos ei tulkita äidin sängystä nousemista jalan lattialla olemiseksi, vaan sängyssä polvillaan olemiseksi, on silti outoa, ettei lapsi kurkkiessaan näe tai kuule terassilla mesoavaa ”huppumiestä”. Äiti ei ilmeisesti noteeraa lasta lainkaan. Isä rauhoittelee ja käskee lapsen takaisin nukkumaan.

AA: kuuluu räiskintää, JSL herää, sanoo jotakin ja menee ovelle. AA on sängyssä ja toteaa, että ikkunasta lentää lasinpalasia. Hetken kuluttua joku tulee sisälle ja käy JSL:een käsiksi. Lasta ei näy eikä kuulu.

Tilanne surmayönä: ”Huppumies” mäiskii JSL:a takkahuoneessa.

Lapsi on HUONEESSAAN käymässä ja tulee vähän ajan kuluttua takaisin. Hän käy TAKKAHUONEEN RAJALLA ja näkee isänsä makaavan lattialla. Äiti on PUHELIMESSA. ”Huppumiestä” ei näy eikä kuulu. Lapsi menee pois ja palaa vähän ajan päästä -> lapsi näkee silloin mustahupparisen miehen poistuvan ovi-ikkunasta.

Haavoittunut AA juoksee pakoon, ”huppumies” ja JSL painivat takkahuoneessa, AA näkee juostessaan lapsen ETEISESSÄ (menossa takkahuoneen rajalle?), avaa ulko-oven, kertoo tappajasta ja käskee lapset ulos; TÄMÄN JÄLKEEN AA soittaa hätäkeskukseen. AA:n mukaan lapsi siis seisoo eteisessä AA:n juostessa karkuun pistohaava rinnassa; ”huppumiehen” ja JSL:n kamppaillessa takkahuoneessa. Miksei AA mene lasten kanssa välittömästi etuovesta ulos (huutamaan ja soittamaan apua naapurista) vaan antaa lapsen haahuilla olohuoneessa ja rupeaa soittamaan keittiöstä? Miksei lapsi mainitse kuvauksessaan äidin juoksua, ”huppumiestä” tai kamppailua? Tai... eikö niitä ollutkaan?

Lapsen mukaan vanhemmat ovat hereillä ja sängystä nousseina, ikkuna rikki ja oletettu huppumies terassilla pitämässä taukoa ikkunan hakkaamisesta, kun lapsi käy ensimmäisen kerran takkahuoneessa. AA on tarinassaan sängyssä polvillaan tai seisomassa, kun ”huppumies” hyökkää sisään.

Lapsen mukaan takkahuoneesta on kuulunut kirkumista, kun ikkunaa on paukutettu. (Riidasta ei ole suoranaista mainintaa, mutta oudoista äänistä ja kirkumisesta kyllä). AA on eri tarinoissaan vuoroin ihmetellyt JSL:n kanssa kuuluvaa pauketta, vuoroin kuullut JSL:n sanovan jotakin ja menevän katsomaan, kun ”huppumies” rikkoo lasia. Lapsen käyntiä takkahuoneessa ennen ”huppumiehen” sisääntuloa AA ei mainitse. Sen sijaan AA kertoo nähneensä lapsen eteisessä ennen hätäkeskukseen soittamista.

Lapsi puolestaan kertoo, että äiti on ollut jo puhelimessa, kun lapsi on omassa huoneessaan käytyään palannut takkahuoneen rajalle ja nähnyt isänsä lattialla, siis lattialla – ei sängyllä verta vuotamassa. Lapsen ilmoittama ”vähä aika omassa huoneessa” ensimmäisen olohuoneessa käynnin jälkeen on siis sisältänyt ”huppumiehen” sisääntulon, AA:n haavoittumisen, JSL:n n. 70 (pääosin pinnallista) pistohaavaa, JSL:n virumisen sängyllä verta vuotamassa (määrittelemättömän ajan) ja joutumisen lattialle, AA:n karkuun juoksun ja etuoven aukaisun sekä AA:n soittaman häkepuhelun alkuosan.

Hätäkeskustallenteessa on ensimmäinen mahdollinen äidin lapselle osoittama repliikki kohdassa 0:59 (”Meni, lähtikse mies jo?”), mikä implikoisi, että AA on huomannut lapsensa käyneen katsomassa ”huppumiestä” ja verisenä viruvaa isäänsä, (mutta ilmeisesti vähät välittänyt asiasta) - ja ensimmäinen selvä lapselle osoitettu repliikki kohdassa 1:39 (”Tuuksä tänne puhelimee?”), mikä implikoisi, ettei AA:lla ole ollut vähäistäkään huolta lasten turvallisuudesta, vaan ainoastaan astalointitehtävän loppuun saattamisesta (JSL:n alettua huudella hälytystä apuun) ja sen varmistelemisesta, että vain erinäiset (ennakolta äänitetyt?) äänet kuuluisivat häkeen.

AA:n kertomuksen mukaan hän huusi tappajasta lapsilleen ennen häkeen soittamista. Miksei äiti sitten sanonut häkepuhelun alussa mitään ”eteisessä seisseelle” lapselleen? Ja puhelun jatko: ”Meni, lähtikse mies jo? Hei, mun täytyy ny (huutaa lastaan)…Tuuksä tänne puhelimee?”

Ei mene läpi. Ei voi mennä läpi.

Ketju jatkuu: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=24&t=12419 T. Mode