Mariacka kirjoitti:En tunne ruumiinavauksia tekevän oikeuslääkärin työtä tarpeeksi hyvin tietääkseni, mikä osuus hänellä on rikostutkinnassa. Pääasia lienee kuitenkin selvittää vainajan kuolinsyy (peruskuolinsyy jä välitön kuolinsyy) ja siihen myötävaikuttaneet tekijät. En tiedä myöskään sitä, onko ruumiinavauksen yhteydessä osattu pyytää lausuntoa vammojen iästä ja surman kestosta - ei välttämättä. Poliisihan on se, joka pyytää oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Selvää on kuitenkin, että instanssit tekevät läheistä yhteistyötä.
Missään ei taida olla tietoa siitä, oliko Laaksonen avauksen tehnyt lääkäri. Ellei, hänkin lienee turvautunut valokuviin. En muista tarkasti avauspäivämäärää, mutta se oli luultavimmin 1.12.
Etp:ssä on aika vähän aiempien vuosien tutkintaa, koska sen ei katsota liittyvän Auerin saamaan syytteeseen. Näin ainakin jossain kohdin mainittiin.
EDIT JPEG298:
Valkama on pyytänyt poliisia selvittämään (tutkintailmoituksen päiväys 11.3.2010) oikeuslääkäri Laaksoselta seuraavia asioita:
- Voivatko uhrin vatsan ja olkapäiden vammat olla peräisin rikotun oviaukon lasinpalasista?
- Voidaanko uhrin vammojen iästä lausua jotakin?
- Voidaanko oikeuslääkärille toimitetuista valokuvista 1-2 olevasta sängyn patjan ja lakanan verimäärästä lausua esim. kuinka pitkän ajan uhrin on tarvinnut olla kosketuksissa patjaan, jotta kuvissa oleva verimäärä on ehtinyt imeytyä lakanaan ja sen läpi patjaan?
Näitä ei siis ole selvitetty v 2006 ruumiinavauksessa
Onhan tuo outoa, jos uhrin vammojen iästäkään ei ole annettu v. 2006 lausuntoa. IMO.
Oikeuslääketieteestä etsin googlaamalla vähän tietoa, Wikipedia määrittelee sanan näin:
Oikeuslääketiede on lääketieteen ala, jossa tehdään tutkimuksia rikoksen tutkinnan avuksi. Niillä pyritään selvittämään rikokseen liittyviä tapahtumia ja niihin sekaantuneita henkilöitä.
Lisää tietoa em. lääninoikeuslääkäri Hannu Laaksosen kirjoittamana:
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen
.
.
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys voi sisältää poliisin suorittaman tutkinnan, ruumiin ulkotarkastuksen, tapahtumapaikkatutkimuksen ja ruumiinavauksen.
Tutkinnassa poliisin on tarvittaessa käytettävä apunaan lääkäriä, jolloin poliisi kääntyy ensi sijassa terveyskeskuksen puoleen. Tietyissä tapauksissa on oikeuslääkäri velvollinen antamaan poliisille virka-apua. Poliisi voi käyttää apunaan myös muutakin, tehtävään suorittanutta lääkäriä.
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys ei siis ole pelkkä ruumiinavaus. Korostettakoon vielä kerran lääkärin ja poliisin välisen yhteistyön tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä. Korostettakoon myös, että lääkärillä on lääketieteellinen asiantuntemus, joka hänen tulee välittää poliisille niin, että nämä ymmärtävät miksi kyseisessä tapauksessa lääkärin mielestä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys on tarpeen. Lääkäri myös allekirjoittaa kuolintodistuksen ja vastaa sen sisällön oikeellisuudesta, joten tilanteissa joissa omasta mielestä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on ehdottomasti tarpeen on oma kanta tuotava riittävän hyvin esille.
Lääninoikeuslääkäriltä voi aina kysyä neuvoa epäselvissä ja kiistanalaisissa tapeuksissa.
Ruumiin oikeuslääketieteellinen ulkotarkastus
Oikeuslääketieteellinen ruumiin ulkotarkastus tehdään poliisin määryksestä. Suorittajana on ensisijaisesti terveyskeskuslääkäri, eräissä tapauksissa oikeuslääkäri tai muu tehtävään suostunut lääkäri.
Oikeuslääketieteellisestä ruumiin ulkotarkastuksesta on aina laadittava kirjallinen lausunto kolmena kappaleena, joista kaksi annetaan tutkimusmääräyksen antajalle ja yksi jää lääkärin arkistoon. Tutkimuksesta maksetaan asetuksen mukainen palkkio. Tutkimusmääräyksen antaja hoitaa laskut lääninhallitukseen.
.
.
Tutkimushavainnot: Tärkeimmät ovat kuolinaikaan ja kuolemansyyhyn liittyvät löydökset.Vainajan tutkimisen ohella myös tapahtumapaikan tutkiminen on tärkeää. Jälkimmäinen kuuluu poliisille, mutta lääkäri saattaa havaita sellaista, mihin poliisi ei erilaisen koulutuksensa pohjalta kiinnitä huomiota.
.
.
Vammat ja muut kuolinsyyhyn liittyvät seikat tutkitaan vainajasta kuten elävillä. On myös muistettava, että kuolemansyyhyn ja -luokkaan viittaavia löydöksiä voi olla myös tapahtumapaikalla: tyhjät viinapullot, lääkepakkaukset, jäähyväiskirjeet jne.
Ruumiin ulkotarkastuksen yhteydessä voidaan ottaa myös vähäisiä näytteitä. Lähinnä kyseeseen tulevat näytteet, joiden määrityksellä on jostain syystä kiire tai tutkittava tekijä pilaantuu helposti. Esimerkkeinä vaikkapa verinäyte verensokerimääritykseen tai sivelyvalmiste sperman osoittamiseksi.
Johtopäätökset: Alkuun todetaan kuolema. Kuolinajasta esitetään arvio edellä saatujen tutkimustulosten ja esitietojen perusteella. Paras arvio saadaan yhdistämällä kaikki saadut tutkimustulokset ja miettimällä, miten eri asiat sopivat keskenään yhteen tai esiintyykö niiden välillä ristiriitaa. Seuraavaksi mainitaan kuolemansyy ja -luokka tai ainakin arvio niistä. Lopuksi mainitaan, kirjoitetaanko kuolintodistus vai ehdotetaanko lisätutkimuksena oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta.
Olikohan Lahden ruumiin ulkotarkastus se, jonka tuloksia oli tämä veitsen säteittäinen kiertäminen haavassa?
Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus
Niissä tilanteissa, joissa on olemassa indikaatiot oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvityksen suorittamiseen, päädytään Suomessa lähes poikkeuksetta suorittamaan myös oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Monet syyt puoltavat rutiininomaisen ruumiinavauksen suorittamista, vaikka kuolemansyy sinänsä selviäisikin jo ulkotarkastuksen yhteydessä.
Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritetaan vain viranomaisen kirjallisen määräyksen perusteella. Eli kun lääkäri katsoo oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tarpeelliseksi hänen tulee aina ottaa yhteyttä poliisiin, pelkkä lääkärin lähete oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen ei riitä. Käytännössä yhteys otetaan tapahtumapaikan poliisiin. Eli jos henkilö saa Loimaalla liikenneonnettomuudessa vammat, joihin hän kuolee sairaalassa Turussa, on määrävä viranomainen Loimaan kihlakunnan poliisilaitos. Vastaavasti jos loimaalainen kuolee turkulaisessa sairaalassa hoitotoimenpiteen aikana on määräävänä viranomaisena Turun kihlakunnan poliisilaitos.
Mikäli lääkäri katsoo oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tarpeelliseksi, mutta poliisi ei, voidaan kiista alistaa lääninhallituksen ratkaistavaksi.
Poliisi huolehtii ruumiin kuljetuksista ja ruumiin mukana olleesta omaisuudesta.
Ruumiinavauksen suorittaa joko läänin oikeuslääkäri tai alueellisen työnjaon mukaisesti yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lääkäri. Tarvittaessa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi hyväksyä muunkinlaisen järjestelyn.
Ruumiinavausmääräyksen antajalla tai hänen määräämällään edustajalla on mahdollisuus olla läsnä ruumiinavauksessa. Avaajan suostumuksella voi mm. hoitanut lääkäri olla läsnä avauksessa. Lääkärin tulee puolestaan toimittaa avauksen suorittajalle lähete samoin kuin muut kyseeseen tulevat dokumentit, esim. sairauskertomus ja röntgenkuvat. Näin siitä huolimatta, vaikka poliisi laatii oman ruumiinavausmääräyksensä.
Avaaja ottaa ruumiinavauksessa tarvittavat näytteet ja kirjoittaa kuolemansyyn selvittyä kuolintodistuksen. Oikeuslääketieteellisistä ruumiinavauksista laaditaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ohjeiden mukainen pöytäkirja, jonka alkuperäinen kappale jää suorittajalle (lääninhallitukseen tai yliopiston oikeuslääketieteen laitokseen) ja jäljennös toimitetaan määräyksen antajalle.
Oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen ei tarvita omaisten suostumusta, mutta tätä ei pidä käyttää kiertotienä, jos omaiset kieltävät lääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamisen.
Lähde edellisiin 'otoksiin':
http://therapiafennica.fi/wiki/index.ph ... C3%A4minen
Lis.
Samasta lähteestä vielä pätkä kuolemaan johtaneista syistä, joista Mariacka jo kirjoitti:
Kuolemansyyn selvittäminen on lääkärille kuuluva tehtävä. WHO:n määritelmän mukaan: "Kuolemansyy käsittää kaikki ne sairaudet ja vammat, jotka joko johtivat tai myötävaikuttivat kuolemaan sekä ne väkivaltaiseen kuolemaan, myrkytykseen, hoitotoimenpiteeseen tai ammattitautiin liittyvät olosuhteet,joista kuolemaan johtanut vamma tai tila aiheutui".
Kuolemansyy koostuu seuraavista tekijöistä:
* Kuolemaan johtaneet syyt
1. välitön kuolemansyy
2. edeltänyt kuolemansyy
3. peruskuolemansyy
* Kuolemaan myötävaikuttaneet tai muut samanaikaiset syyt
* Kuoleman olosuhteet
Peruskuolemansyyllä ymmärretään tautia tai vammaa, joka pani alulle kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan, mutta yhtä hyvin tapaturmaan tai väkivaltaan liittyneitä olosuhteita, joista kuolemaan johtanut vamma aiheutui.
Välitön kuolemansyy on puolestaan välittömästi kuolemaan johtanut sairaus tai sairaustila. Sitä on saattanut edeltää yksi tai useampi peruskuolemansyystä seurannut sairaustila (edeltänyt kuolemansyy). Joskus tämä kausaalinen sarja saattaa puuttuakin, tällöin peruskuolemansyy on samalla välitön kuolemansyy.
Kuolintodistuksessa voidaan mainita myös kuolemaan myötävaikuttaneet sairaudet, ei kuitenkaan kuolemaan johtaneeseen tautiin lähiyhteydessä olevia. Nämähän kuuluisivat osana edellä esitettyyn kausaaliseen sarjaan.
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin.