AA:n ensimmäiset kuulustelut sairaalassa

[Mariacka]

Siirrän ulkosuomalaisen kysymyksen ja oman vastaukseni "jälkiketjuun".

[alpo holisti]

Jos A oli arkun päällä voi isku tulla alhaalta päin, vai mitä A itse tästä sanoi?

[Susihukka]

Kameran asettaminen väärään paikkaan on mielestäni alkeellinen virhe.

Itse myöskin kasvonilmeiden viestinnästä kiinnostuneena, kiinnitin huomioni aivan samaan asiaan. Todella häiritsevä ja aivan turha virhe.

[v-a-45]

http://www.iltalehti.fi/nettitv/?21881241
Lisäsin vielä tämän kuulustelun lopun kun en sitä tuolta aikasemmin löytänyt.

[Toripolliisi]

http://www.iltalehti.fi/nettitv/?21881241
Lisäsin vielä tämän kuulustelun lopun kun en sitä tuolta aikasemmin löytänyt.

Joo, "muutetaan Turkuun, kun Jukalla ei ole enää töitä täällä." Pian oli suunnitelma kasassa mutta jotenkin sulkee mielestään pois itse tapahtuman ytimen ja oman roolinsa siinä, videossa myös toteaa haluavansa unohtaa tämän kaiken. Voisi kuvitella, että tuon tosiaan haluaa deletoida tajunnastaan niin olokin on siten parempi olletikin kun on itse ollut päähenkilönä eikä muut yllättäen tätä havainneetkaan.

[Mahis]

Tässä pitää ottaa huomioon että Annelin tulevaisuuden suunnitelmat on voitu käydä läpi sukulaisten kanssa jo ennen kuulusteluja, ei se Anneli ole varmaankaan itse näin järkevästi osannut suunnitella tulevaisuutta. Ihan kuullosta siltä että toistaa asioita mitä muut ovat hänen kanssa keskustelleet.

[surfergirl]

Tässä pitää ottaa huomioon että Annelin tulevaisuuden suunnitelmat on voitu käydä läpi sukulaisten kanssa jo ennen kuulusteluja, ei se Anneli ole varmaankaan itse näin järkevästi osannut suunnitella tulevaisuutta. Ihan kuullosta siltä että toistaa asioita mitä muut ovat hänen kanssa keskustelleet.

Aika nopeasti ne sukulaisetkin on sitten murhan tuottamalta alkujärkytykseltä kyenneet suunnittelemaan muuttoja ja talon myyntiä ja lasten koulunkäyntiä. Jos oma sukulaiseni olisi joutunut kaamean rikoksen kohteeksi niin voisi mennä jonkin aikaa ennen kuin alkaisin hänelle puhua mitään siitä että täytyy pian mennä siivoamaan se murhapaikka että voidaan sitten unohtaa tää juttu.

[v-a-45]

Tässä pitää ottaa huomioon että Annelin tulevaisuuden suunnitelmat on voitu käydä läpi sukulaisten kanssa jo ennen kuulusteluja, ei se Anneli ole varmaankaan itse näin järkevästi osannut suunnitella tulevaisuutta. Ihan kuullosta siltä että toistaa asioita mitä muut ovat hänen kanssa keskustelleet.

Aika nopeasti ne sukulaisetkin on sitten murhan tuottamalta alkujärkytykseltä kyenneet suunnittelemaan muuttoja ja talon myyntiä ja lasten koulunkäyntiä. Jos oma sukulaiseni olisi joutunut kaamean rikoksen kohteeksi niin voisi mennä jonkin aikaa ennen kuin alkaisin hänelle puhua mitään siitä että täytyy pian mennä siivoamaan se murhapaikka että voidaan sitten unohtaa tää juttu.

Todellisuudessa Anneli ei voinut mennä omaan kotiin, koska siellä oli rikostutkinta kesken ja siksi heille oli sosiaalipuolen toimesta järjestetty se turva-asunto. Sukulaiset ottivat lapset vikonlopuksi itselleen ja hakivat samana päivänä myös vaatteita ym. heille surma-asunnolta. Oli puhuttu siivoamisesta, mutta ei Annelin, vaan sukulaiset sanoivat auttavansa.
Se kun Anneli oli miettinyt "tikkauksen" jälkeen menevänsä kotiin lasten kanssa on mielestäni juuri sitä, ettei hän tajua tai tiedosta tapahtunutta kunnolla ja joku muu on sanonut, ettei nyt kotiin pääse ja kertonut muista vaihtoehdoista esim. juuri sieltä sos.päivystyksestä.
Tuo muu höpinä on mitä on ja kun kerran ollaan jo asioitakin suuniteltu, eikä olla enään "sekaisin" niin jotenkin vaan tuo kylmyys/tunteettomuus paistaa.

[Clouseau]

Aika nopeasti ne sukulaisetkin on sitten murhan tuottamalta alkujärkytykseltä kyenneet suunnittelemaan muuttoja ja talon myyntiä ja lasten koulunkäyntiä. Jos oma sukulaiseni olisi joutunut kaamean rikoksen kohteeksi niin voisi mennä jonkin aikaa ennen kuin alkaisin hänelle puhua mitään siitä että täytyy pian mennä siivoamaan se murhapaikka että voidaan sitten unohtaa tää juttu.

Tavallinen reaktio läheisen kuoleman jälkeen on käytännön asioihin keskittyminen: hautajaiset, poismenneen tavarat, tapahtuneesta tiedottaminen jne. Tämä on normaali suojamekanismi. Kyynelten aika tulee monesti myöhemmin, joskus vasta kuukausia hautajaisten jälkeen. Ihminen on eläin; hätätilanteessa se vain toimii ja lopettaa syvällisten miettimisen. On täysin mahdollista, ettei Auerille karu todellisuus puolison kuolemasta vielä nyt vuosienkaan jälkeen ole valjennut, koska oikeusprosessi on pitkittänyt tätä henkistä hätätilaa. Jos hän sattuisikin olemaan syytön ja saisi vapauttavan tuomion, henkinen romahdus voi olla dramaattinen.

On muuten aika kyseenalaista julkistaa näitä videoita, joissa toistaiseksi tuomitsematon henkilö ( = syytön kunnes toisin todistetaan) makaa sairaalavuoteella läheisen ihmisen väkivaltaisen kuoleman jälkeen. Jos syylliseksi lopullisesti tuomitaan, niin siinä tapauksessa voi puolestani näyttää vaikka telkkarissa primetime.

[Toripolliisi]

Tavallinen reaktio läheisen kuoleman jälkeen on käytännön asioihin keskittyminen: hautajaiset, poismenneen tavarat, tapahtuneesta tiedottaminen jne. Tämä on normaali suojamekanismi. Kyynelten aika tulee monesti myöhemmin, joskus vasta kuukausia hautajaisten jälkeen.

Itse olen havainnut myös muunlaista aikataulua. Suru on ollut muutaman päivän ajan raju, varsinkin ennalta odottamattamissa tapauksissa. Ei siinä perintöjä aleta miettimään tai muitakaan tavaroita komuamaan. Hautajaisjärjestelyt omaisten tukemana ovat normaalia toimintaa. Muut järjestelyt perunkirjoituksineen sitten myöhemmin, vainajan vaatteiden käsittely surutyöhön liittyen voivat viedä aikansa. Eivät ole ensimmäisiä toimenpiteitä todellakaan.

[pohtiijamiettii]

Surussa voivat ryhtyä märehtimään välittömästi ne, joilla on turvaverkko ja jotka eivät ole vastuussa muista kuin itsestään. Kun on vastuussa lapsista, on ajateltava ensisijaisesti elämän jatkumista, turvallisen elämän rakentamista lapsille. Jos on omat vanhemmat, tai on itse niin vanha että omat aikuiset lapset ovat tukena, voi toki romahtaa kertaheitolla suremaan. Jos psyyke antaa myöden eikä suojamekanismi estä pahinta surua.

[Mahis]

Eiköhän se ole aivan yksilöllistä miten ja milloin ihminen suree.
Joku rupeaa heti suremaan ja itkemään, toinen on tyyni ja hoitaa asiaasiat, suree ehkä kun asiat on hoidettu, kolmas näyttää ehkä ulkopuolelle siltä että mikään ei järkytä.
Minusta on kummallista että esim Pirkko Lahti on mennyt kertomaan oikeudessa miten AA:n olisi pitänyt käyttäytyä.
Silloin kun minun läheiseni kuoli yllättäen, ymmärsin kyllä järjellä että kuolema on käynyt, mutta en osannut surra, ensimmäisen yön esim istuin ja kudoin sukkia.
Sen jälkeen olin tosi huolissani siitä kun en tiennyt miten minun olisi pitänyt surra, harkitsin jo että menen kysymään ammattilaisilta neuvoa miten surraan kun läheinen kuolee.

[surfergirl]

Se että pohtii missä asua jatkossa ei ehkä ole niin kummallista, mutta se on minusta odottamatonta, että ainakaan näissä julkaistuissa pätkissä Annelilla ei näytä olevan mitään erityistä hätää tai tarvetta vedota poliisiin että ottakaa nyt se tekijä kiinni nopeasti. Hän viittaa siihen ettei voi mennä kotiin niin kauan kuin tekijä on vielä vapaalla jalalla ikään kuin pelkäisi että tekijä palaa vielä hoitelemaan muun perheen, mutta sen sijaan että kyselisi ahdistuneena onko poliisilla jotain johtolankoja tai onko he nyt varmasti turvassa ja mitä poliisi aikoo tehdä saadakseen tekijän vankilaan ja Jukalle ja itselleenkin oikeutta mahdollisimman pian niin hän sitten vaan tyynesti että yritetään unohtaa tämä juttu. Se on mun mielestä red flag yksi päivä puukotuksen ja aviomiehensä murhan uhriksi joutumisen jälkeen. Olkoonkin kuinka shokissa ja olkoonkin sureminen kuinka yksilöllistä tahansa niin en pidä tätä luonnollisena reaktiona näin nopeasti.
Tuolla ulkona on ehkä joku hullu huppumies joka uhkaa meidän perhettämme mutta unohdetaan nyt koko juttu ja let's move on. Yhden päivän jälkeen.

[kalmusto]

Kun on miehen työn takia muuttanut Suomen entisestä pääkaupungista, jonkun tuppukylän lähiöön, jossa ei ole tuttuja eikä sukua, on varsin luontevaa about koko ajan ajatella, että jos ei miehen työ olisi täällä, muutettaisiin Turkuun. Kun sitten tuo tuppulähiössä asumiseen pakottava tekijä poistuu on varsin luontevaa ajatella, että nyt muutetaan Turkuun, varsinkin jos joku vielä nimenomaa kysyy. Vahvasti syyttömyyden puolestaa todistaa, että uskaltaa tuoda nuo suunnitelmat vapaasti esiin.

[Teleksi]

Kuten jo toisaalla sanoin. Ehkä voi selittää sokilla tms. Annelin rauhallisen ja tunteettoman käytöksen sairaalassa. Mutta hänen käytöksensä on samanlainen "tunnustuskuulustelussa". Se minusta kertoo, että Annelin käytös kummassakin tilanteessa on luontaista, eikä johdu shokista tai muusta. Vaan siitä että hän on mitä on, eikä pysty muuta olemaan. Niinkuin joku toinen itkisi ja raivoaisi vastaavassa tilanteessa eikä pystyisi hillitsemään käytöstään. Jos Anneli ei esim. pysty syviin tunteisiin, niin ei hän oikein sellaisia pysty esittämäänkään. Minulle tämä kertoo ehkä jonkinlaisesta tunnekylmyydestä. EI välttämättä edes se miten hän puhuu, vaan mitä hän sanoo.