KUULUSTELUKERTOMUS
20.9.2009
Rikoksesta epäilty
Anneli Auer
Keskusrikospoliisissa Turun yksikössä syyskuun 20. päivänä 2009 kello 12.00 alkaen rikosylikonstaapeli JH:n uudelleen kuulustelemana,
rikoksesta epäilty Anneli Auer kertoo:
Merkitään: Kuulusteltavalle ilmoitetaan, että häntä kuullaan rikoksesta epäiltynä Ulvilassa 01.12.2006 tapahtuneeseen Jukka Lahden murhaan.
Merkitään: Kuulusteltavalle on annettu luettavaksi poliisin ns. pin-kaavake koskien rikoksesta epäillyn oikeuksia ja velvollisuuksia.
K (Kysymys): Onko teillä kysyttävää oikeuksienne osalta?
V (Vastaus): Ei ole.
Kysyttäessä vastaan, etten tarvitse tähän kuulusteluun todistajaa enkä avustajaa.
K: Katsotko syyllistyneesi nyt tutkittavassa asiassa rikokseen?
V: En.
Merkitään: Sinua on eilen 19.09.2009 kuulusteltu rikoksesta epäiltynä Jukka Lahden murhaan. Onko se oikein merkitty ja onko Sinulla siihen jotain lisättävää?
V: Ei tule nyt mitään mieleen.
K: Sinulta on eilisessä kuulustelussa kysytty, miksi et vienyt lapsia ulos, vaikka talossa oli kertomasi mukaan miehesi surmaaja paikalla.
Psykologien ja psykiatrien mukaan käyttäytymisesi on ollut selvästi poikkeavaa kyseisessä tilanteessa. Miten kommentoit tätä?
V: Tekijä oli mieheni kimpussa, mietin mitä teen ja päätin, että menen soittamaan paikalle apua. Ensimmäinen ajatus oli se, että lapset täytyy saada turvaan, mutta en jäänyt kuitenkaan toteuttamaan sitä, koska minulla oli, että miten Jukan käy.
Kysyttäessä vastaan, että mennessäni soittamaan mietin kylläkin, että jos murhaaja tulee minun kimppuuni, kun olen soittamassa. Tein päätöksen ja menin soittamaan.
Soittaessani hätäkeskukseen, kuvittelin, että se menee suoraan poliisille, mutta jälkeenpäin on selvinnyt, että sieltä vasta soitetaan poliisit paikalle.
Menin soittamaan heti sen jälkeen, kun ajattelin sen ainoana mahdollisuutena auttaa Jukkaa.
Jos olisin löytänyt jotain ”kättäpidempää” olisin varmaankin yrittänyt mennä auttamaan Jukkaa, mutta en löytänyt mitään sellaista välinettä.
Voihan se olla niinkin, että jos olisin alkanut raahata lapsia sängystä ylös ja kuljettamaan heitä ulos niin tekijä olisi tuolloin ainakin huomannut sen, että mitä olen tekemässä.
K: Olet kertonut, tekijä lähti kaksi eri kertaa sinua kohden uhkaavan näköisenä? Mitä tarkoitat sanoilla ”uhkaavan näköisenä”?
V: Tekijän asentoa en pysty tarkasti kuvailemaan, mutta koin tilanteen tuolloin uhkaavaksi, koska tekijä hyökkäsi minua kohden.
Kun lähdin makuuhuoneen suunnasta karkuun tekijää, kuvittelin, että tekijä lähti seuraamaan minua, mutta pysähdyttyäni en kuullut sellaista ääntä, että tekijä seuraa minua ja voi olla, ettei tekijä lähtenytkään minun perääni vaan jäi edelleen makuuhuoneeseen ja päättelen tämän sen vuoksi, että makuuhuoneesta kuului tappelun ääntä.
Kysyttäessä vastaan, että makuuhuoneesta kuului Jukan tuskaista ääntä ja tappelun ääntä.
Kysyttäessä vastaan, että tappelun äänillä tarkoitan mäiskintää, kuvittelisin, että kun kaksi ihmistä tappelee syntyy tappelun äänet joissa kuuluu mäiskintää. En osaa tarkemmin kuvailla ääntä, joka makuuhuoneesta kuului.
Kysyttäessä vastaan, että juostessani makuuhuoneesta pakoon kohti eteistä niin varmaankin tappelun äänet kuului sinne saakka. Ollessani keittiössä soittamassa hätäkeskukseen niin puhelimen luokse tappelun äänet ja mäiskintä kuului aivan selvästi.
Muistan aivan selvästi, että kun tulin etukuistilta takaisin sisään niin eteisessä kuulin, että makuuhuoneesta kuului tappelun ja mäiskinnän ääniä.
K: Miten pitkälle menit makuuhuoneeseen molemmilla kerroilla?
V: Olohuoneessa meillä oli parkettilattia ja makuuhuoneen puolella oli lattiassa laattalaatoitus. En muista, että olisin mennyt laatoitukselle saakka vaan pysähdyin huoneitten välissä olevalle oviaukolle.
Kuten olen kertonut, kävin oviaukolla kaksi (2) eri kertaa ja kummallakin kerralla murhaaja lähti välittömästi minua kohden juoksemaan ja minä lähdin saman tien juoksemaan karkuun.
Ensimmäisestä kerrasta oviaukolla käynnistä minulla ei ole tarkkaa muistia eikä mielikuvaa siitä missä Jukka huoneessa oli, mutta tekijä lähti välittömästi minun ollessa oviaukolla minua kohti. En kuitenkaan osaa sanoa missä kohtaa tekijä huoneessa oli, kun oviaukolle saavuin.
Toisella kerralla muistan, että Jukka oli huoneen keskivaiheella, jollakin tavalla lattialla, mutta ei täysin makaavassa asennossa eli joko polvillaan taikka istuallaan ja tekijä oli Jukan kimpussa jollakin tavalla kumarassa Jukan päällä. Minun tullessa oviaukolle lähti tekijä välittömästi ja nopeasti minua kohden ja tällöin hänen ollessa minusta noin 2-3 metrin päässä näin hänen kasvonsa ja tällä perusteella olen kertonut tuntomerkkejä.
Minulla ja tekijällä oli lyhyt katsekontakti ja sitten lähdin karkuun.
K: Oliko makuuhuoneen kattovalo kytkettynä päälle tapahtumahetkellä?
V: En osaa sanoa missä vaiheessa joku on kytkenyt makuuhuoneeseen valot päälle, mutta olen itse voinut automaattisesti painaa valokytkintä ja sytyttää valaistuksen päälle. Toisella käyntikerralla oviaukolla käydessäni on valojen täytynyt olla päällä, koska muuten en olisi voinut nähdä tekijän kasvoja.
K: Oliko keittiössä, olohuoneessa tai eteistilassa valot päällä?
V: En muista.
K: Jos ei ollut valoja kytkettynä päälle keittiössä, miten näit valita puhelimesta numeron hätäkeskukseen?
V: Keittiössä ei koskaan ollut täysin pimeää, koska ulkona oleva katuvalaistus valaisi aina jonkin verran.
Olen voinut myöskin tekijää pakoon juostessani sytyttää johonkin tilaan valoja päälle, mutta en muista.
Merkitään: Sinua on kuulusteltu 06.12.2006, jolloin olet kertonut tekijän tuntomerkeistä seuraavaa:
Hän oli isokokoinen, vähintään 180 sm, mahdollisesti jopa yli 190 sm. Hän oli pukeutunut rosvonnäköiseksi eli hänellä oli yksiväriset tummat vaatteet. Kasvoista näkyi keskiosa eli kasvoja ei näkynyt kokonaan, Hiuksia ei näkynyt lainkaan.
Suusta minulla ei ole mitään erityistä muistikuvaa.. Hän oli aika tavallisen näköinen. Silmät olivat enemmän suurikokoiset kuin pienet ja ne olivat enemmän erillään toisistaan kuin lähellä, mutta ei kuitenkaan silmiin pistävästi.
Nenä oli mielestäni pyöreähkö normaalin kokoinen. Tarkoitan, että ei mitään terävä. Kuitenkin oli normaalin näköinen nenä eli tavallinen.
Miehen kulmakarvat eivät olleet voimakkaan väriset, ne olivat suorat ja laskeutuivat kauempaa alaspäin.
En nähnyt kasvoja hyvin ja vain osan niistä.
Hän vaikutti, että ei ihan nuori ollut eli yli 30 vuotta, saattoi olla jopa 50 vuotta.
Hän oli painavan näköinen isokokoinen, mutta ei ylipainoinen. Lievästi pikkuisen pullea, vähän vatsakas ennemmin kuin atleettisen näköinen.
Oletko edelleen samaa mieltä tekijän tuntomerkeistä kuin olet ollut aiemmissakin kuulusteluissa ja sairaalassa tehdyssä videopuhuttelussa?
V: Muutoin tekijän tuntomerkit on oikein merkitty, paitsi kulmakarvojen osalta en osaa varmuudella sanoa, että olivatko ne juuri tuollaiset, koska en nähnyt niitä ollenkaan.
K: Miten tekijä tunkeutui rikotun ikkunan kautta makuuhuoneeseen?
V: Tarkkaa muistikuvaa minulla ei ole, mutta tajusin, että lasinpalasia lentää, niin seuraava muistikuva on se, että näin hahmon ihmisestä, mahdollisesti päästä ja ylävartalosta ja samassa tekijä oli jo kokonaan sisällä. En osaa sanoa tuliko tekijä sisälle jalat vai pää edellä, mutta muistan tajunneeni jonkun tulevan sisään ja sitten seuraavaksi tekijä oli jo sisällä ja Jukan kimpussa.
Muistelisin, että Jukka seisoi rikotun ikkunan edessä jo silloin, kun tekijä oli tulossa sisään. Muistelisin, että Jukka sanoi jossain vaiheessa jonkin kirosanan, mutta joka tapauksessa Jukka kommentoi jotain.
Olen kertonut, että herätessäni meteliin olimme molemmat Jukan kanssa sängyllä ehkä seisomassa, mutta siinä vaiheessa, kun tekijä tuli rikotun ikkunan kautta huoneeseen oli Jukka seisomassa rikotun ikkunan edessä makuuhuoneen lattialla.
K: Poliisi on tehnyt rekonstruktion tapahtumapaikalla 25.11.2008. Sen mukaan on mahdoton tehdä tekijästä tarkkoja havaintoja makuuhuoneen valaistuksessa. Miten kommentoit tätä?
V: En osaa muuta sanoa kuin sen, että mitenkään tarkkoja havaintoja en ole minäkään tehnyt vaan näin tekijästä kasvon piirteet ja olen ne kuvaillut aikaisemmin kuulustelussa. Saattaa myös olla, että olohuoneen puolella taikka eteisessä oli valot päällä.
K: Missä vaiheessa olet ottanut puhelun hätäkeskukseen?
V: Tekijä tuli makuuhuoneeseen, kävi Jukan kimppuun ja pisti minua veitsellä rintaan ja minä lähdin juoksemaan karkuun, Juoksin eteiseen ja huusin lapsille, että lähtekää pakoon. Muistan, että mietin vähän aikaa eteisessä, että mitä teen ja sitten menin soittamaan.
Kysyttäessä vastaan, että ajallisesti kuvittelisin, että aloitin soiton hätäkeskukseen alle minuutin kuluttua siitä, kun tekijä oli taloon sisään tullut.
Puhelun aikana kävin edellä kertomani kaksi eri kertaa makuuhuoneen ovella ja molemmilla kerroilla tekijä lähti minua kohden ja tänä aikana Axxxx oli puhelimessa.
Muistan, että ennen puhelun aloittamista, törmäsin jossakin kohtaa Axxxx:ään. En muista sanoinko Axxxx:lle mitään.
K: Missä Axxxx silloin oli, kun aloitit puhelun hätäkeskukseen?
V: En osaa sanoa.
K: Jos et tiennyt, Missä Axxxx oli tuolloin niin, etkö ollut huolissasi hänestä?
V: En varmaankaan tuolloin edes ajatellut koko asiaa.
K: Miksi et mennyt herättämään naapureita ja pyytänyt heitä soittamaan hätäkeskukseen?
V: Meillä oli kotona puhelin keittiössä, joten soitin siitä. Minulle ei tullut mieleenkään, että olisin lähtenyt naapuriin soittamaan apua ja siten olisin jättänyt lapset ja Jukan murhaajan käsiin.
K: Miksi et tosissasi yrittänyt auttaa Jukkaa esim. lyömällä jollakin välineellä esimerkiksi makuuhuoneessa olleilla puuklapeilla?
V: Jos meillä olisi ollut esimerkiksi ampuma-ase, niin varmasti olisin mennyt auttamaan Jukkaa ja ampunut aseella tekijää.
Puuklapeilla lyömiseen olisi minun pitänyt mennä sisälle makuuhuoneeseen saakka ja sitä en uskaltanut tehdä, koska tekijä oli niin isokokoinen.
K: Olisiko Teillä keittiössä ollut jotain sellaista lyöntivälinettä, jolla olisit voinut tekijää lyödä?
V: Jälkeenpäin ajateltuna keittiössä olisi ollut vaahtosammutin, mutta tuolloin tapahtumahetkellä minulle ei tullut mitään mieleen.
K: Kerrotko vaatetuksestasi, mitä Sinulla oli päällä tapahtuma-aikaan?
V: Päällä minulla oli T-paita, joka toimi yöpaitana sekä alushousut, mutta kenkiä minulla ei ollut koko aikana.
K: Pidätkö kertomustasi uskottavana siltä osin, että tekijä olisi kesken miehesi surmaamisen kuullut, kun menit makuuhuoneen oviaukolle ja rynnännyt joka kerta perääsi ja varsinkin, kun kävelet paljain jaloin talon puulattialla?
V: En osaa muuta sanoa kuin sen, että näin kuitenkin tapahtui.
Kysyttäessä vastaan, että varmaankin paljain kävellessä parketilla kuuluu ”läpsytystä” ja varmaankin tekijä kuuli ja siten lähteä minua kohden.
Toinen vaihtoehto on se, että tekijä näki minun tulevan oviaukolle ja lähti sen vuoksi minua kohden.
Muistan ainakin, että toisella kerralla huusin oviaukolta jotain ja sen vuoksi tekijä varmaankin osasi lähteä minua kohden.
K: Pidätkö kertomustasi uskottavana siltä osin, että tekijä olisi kesken miehesi surmaamisen kuullut, kun menit makuuhuoneen oviaukolle, rynnännyt perääsi ja kääntynyt oviaukolla ja lopettanut takaa-ajon siihen?
V: En osaa sanoa tekijän ajatuksia, mutta näin tapahtui, kuten olen kertonut. Olen ajatellut asiaa ja ehkä tekijä halusi vain pelotella minut pois paikalta eikä halunnut tehdä minulle pahaa.
Merkitään: Tauko kello 14.00 ja jatkuu 14.15
K: Olet kertonut, että lähtiessäsi juoksemaan makuuhuoneen ovelta tekijää pakoon, juoksit jommallakummalla kerralla ulos saakka. Onko näin?
V: Kyllä, molemmilla kerroilla juoksin ulos etukuistille saakka. Etukuisti on talon pääsisäänkäynnin edessä ulkona oleva katettu tila. Olen varmaankin aukaissut ulko-oven, koska yöllä on ovi ollut lukittuna.
Päästyäni kuistille, muistan, että kuuntelin eikä tekijä seurannut minua, koska hänen juoksuaskeliaan ei kuulunut ja siten palasin takaisin sisälle.
K: Onko mielestäsi normaalia, että äiti jättää kyseisessä tilanteessa pienet lapset sisälle miehensä murhaajan kanssa ja pakenee itse ulos?
V: Kuistilla mietin, että mitä teen ja en voinut jättää Jukkaa ja lapsia taloon sisään ja sen vuoksi palasin takaisin.
Minun perääni tekijä lähti, joten on luonnollista, että lähden pakoon ja juoksen kohti ulko-ovea.
K: Olet kertonut aiemmissa kuulusteluissa huutaneesi lapsille, että lähtekää ulos, talossa on tappaja. Pitääkö tämä paikkansa?
V: Kyllä.
En muista missä kohtaa itse silloin olin, kun olen lapsille huutanut edellä mainitulla tavalla.
K: Axxxx kuitenkin kertoo, ettei ole kuullut tällaista, vaikka on ollut tapahtuma-aikaan hereillä. Miten kommentoit tätä?
V: Axxxx ei varmaankaan muista illan tapahtumia niin tarkkaan.
K: Onko niin, että et ole tällaista varoitusta lapsille huutanutkaan?
V: Kyllä muistan huutaneeni.
K: Puhelu hätäkeskukseen 01.12.2006 yöllä on kestänyt nauhoituksen mukaan 4 min 20 s. Oletko sitä mieltä, että tekijä on kuullut sinun ja Axxxx:n puheet hätäkeskukseen?
V: En osaa sanoa. Talossa oli niin kova meteli, ettei tekijä ehkä kuullut minun ja Axxxx:n puhumista hätäkeskukseen. Meteli syntyi siitä, että tekijä oli tappamassa Jukkaa eli ne äänet, joita olen aikaisemmin kuulustelussa kuvaillut eli mäiskintää ja tappelun ääniä.
K: Tekijä on ollut puhelun aikana kertomasi mukaan makuuhuoneessa miehesi kimpussa. matkaa puhelimesta makuuhuoneeseen kertomasi mukaan on n. 6-7 m. Etkö pidä ihmeellisenä sitä, että tekijä ei ole rynnännyt sinun tai Axxxx:n kimppuun, kun olette olleet yhteydessä hätäkeskukseen. Miten kommentoit tätä?
V: Tekijä ei välttämättä kuullut meidän keskustelua hätäkeskukseen. Lisäksi makuuhuoneessa oli kova meteli, kuten olen kertonut.
Makuuhuoneessa Jukka huusi apua ja lisäksi tekijän aiheuttamat mäiskintä äänet varmaankin olivat kovempia kuin meidän puhe hätäkeskukseen.
K: Miksi surmasit miehesi?
V: Minä en ole Jukkaa surmannut eikä minulla ollut mitään syytä.
K: Oliko Sinulla taikka Jukalla aamu/kylpytakkia Tähtisentien talossa?
V: Meillä molemmilla oli kylpytakit, Jukalla oli muistaakseni kaksi (2).
Kysyttäessä vastaan, että minulla oli valkoinen kylpytakki ja Jukalla keltainen sekä raidallinen, jossa oli valkoisia ja tummansinisiä raitoja.
Kaikki kylpytakit olivat froteekankaasta valmistettuja.
Minun kylpytakki on kotona Turussa ja Jukan molemmat olen hävittänyt taikka antanut ne jonnekin keräykseen enkä tiedä missä ne ovat.
K: Olivatko edellä kertomasi kylpytakit teillä päällä illan/yön aikana 01.12.2006?
V: Ei ollut, minä en käyttänyt juuri koskaan kylpytakkia enkä muista, että Jukallakaan olisi kylpytakki ollut päällä illan taikka yön aikana.
Minä käytin kylpytakkia joskus saunan jälkeen, Jukka käytti silloin tällöin kylpytakkia myös kotitakkina.
K: Kävikö Jukka sinuun käsiksi 01.12.2006 yöllä?
V: Ei käynyt enkä minä käynyt Jukkaan käsiksi millään tavalla.
K: Oliko sinun ja Jukan välillä 01.12.2006 yöllä kovaäänistä huutamista/keskustelua?
V: Ei ollut minkäänlaista huutamista.
Silloin, kun tekijä aloitti oven lasin rikkomisen niin muistan, että ainoastaan Jukan kanssa keskustelimme ja ihmettelimme, että mitä nyt tapahtuu. Keskustelun äänen kovuutta en osaa sanoa.
K: Olitko jo pitkään suunnitellut miehesi surmaamista vai karkasiko tilanne molempien käsistä kovan riidan päätteeksi?
V: En ollut koskaan suunnitellut Jukan surmaamista eikä tilanne mitenkään meidän välillä karannut käsistä, koska en ole tehnyt Jukalle mitään.
Kysyttäessä vastaan, ettei minulle tule tässä vaiheessa mitään kysyttävää eikä huomautettavaa.