Omat väittämät - omat 'faktat'

[turumurre]

Mitäs jos otetaan tähän vielä 'loppukiri'.
Useille kirjoittajille on kuukausien aikana kertynyt hyviä mielipiteitä joistain asioista.
Niitä voisi taltioida nyt tähän ketjuun.
Jospa näin aluksi laitettaisiin maksimissaan kolme omaa väittämää.

Toivoisin, ainakin näin aluksi, että kommentoinnit siirretäisiin muihin ketjuihin.
Sillä jos osaa kirjoittaa, osaa myös tekstiä kopioida.

Tämä ei ole siis koko tapahtuman tarkastelua, kuten 'Miten kaikki meni'-ketju,
vaan omassa väittämässä voisi perehtyä vain yhteen osa-alueeseen.

Aloitan omilla väittämilläni, ne on rakennettu enempi kuva- ja tekstisarjoiksi,
ja kopioitu aikaisemmista kirjoituksistani.
Omani alkaa -ikkunasta kulkemisella-, joku toinen taas voipi kirjoittaa oman väitteensä
vaikka veitsestä, toinen taas vaikka piilotetusta astalosta jne. jne...

-----------------------------------------------------

Omat väittämät - omat 'faktat'

-----------------------------------------------------


Väittämä 1, turumurre:

Kyllä se näin on, että joku verinen surmaaja on ikkunasta mennyt ulos
Muuten noita ikkunasta ulosmenemiseen viittaavia verijälkiä ei voi selittää.
Alla kuvasarja poistumisjäljistä.
Lavastajalla olisi ollut ylivoimainen työ tehdä niin täydellistä lavastusta.

Lyhyt selvitys vielä, vaikka kuvat sen jo kertovatkin:
Surmaaja on ensin astunut oikealla jalalla arkunpäällä olevien housujen päälle, oikealla kädellä ottanut karmin yläosasta kiinni (sisäseinään veritahrat käsivarresta ja verisen hanskan jälki karmissa). Vasen jalka ikkunan alalaidalle (verijäljet sisä- ja ulkopuolella alakarmia). Vasen käsi samalla vasemmalle puolelle karmia; ja nyt vähän spekua: vasemmassa kädessä on ollut se surma-astalo, karmista ei ole otettu kiinni käämmenellä vaan käsivarrella/astalolla tukien. Siitä vääntäytynyt eteenpäin osittain ulkopuolelle vasemmalla kyynärvarrella tukien (karmissa ja seinässä verijäljet).
Kukkakorin päällä (kaukana) oleva verijälki on syntynyt astalon heilahduksesta, vaiheessa jossa kyynärpää-käsivarsi-astalo on tehnyt heilahdus liikkeensä. Ja samaa jatkumuoa noudattaen surmaaja on tiputtautunut alas terassille (kengän verinen osajälki). Surmaaja ei siis ole välttämättä astunut kuin vasemmalla jalalla ikkunan alalaidalle. Ensimmäisen terassi-askeleen jälkeen toinen (toinen kengän verinen osajälki) ja sitten terassin aukosta pakoon. Terassin kulkuaukkoon on vielä tippunut astalosta veripisara (tai sitten kengästä on jäänyt jokin verijälki?)
Näin se meni

Jälki 1. Verinen oikean kengän jälki housujen päällä


Jäljet 1,2,3. Seinässä olevat veritahrat oikeasta kädestä (2,3)


Jäljet 2,3. Seinässä olevat veritahrat oikeasta kädestä


Jälki 4. Vasemmassa ikkunan karmissa oleva verisen hanskan jälki


Jäljet 4,5,6,7,8,9. Oven ulkopuoli, karmeissa ja seinässä verijälkiä


Jäljet 4,8,9,10,11. Oven ulkopuoli, karmeissa ja seinässä verijälkiä


Jäljet 12,13. Kukkakorin päällä, kynnyspellissä ja ovessa oli verijälki. Veritippa?


Jälki 14. Lähempi verinen kengän osajälki. Kuvaan mallinnettu koko kengän jälki.


Jälki 15. Ulompi verinen kengän osajälki. Kuvaan mallinnettu koko kengän jälki.


Jälki 16. Terassin poistumisaukon kohdalla oli verijälki. Veritippa?


-----------------------------------------------------


Väittämä 2, turumurre:

Häkepuhelun alku on täyttä sananvaihtoa puhelinlinjalla.
Kun häkenauhan kuuluvuus on mitä on, niin samaan aikaan puhuttujen repliikkien 'läpi' ei välttämättä kuulu takkahuoneen tapahtumat. Vain voimakkaimmat karjaisut ja valitukset ovat kuuluneet.
Kannattaa verratta aikaa, siitä kun häkepäivystäjä lähti puhelimesta, aina sinne asti kun J:n äänet loppuivat. Tällä välillä ei kovin montaa repliikkiä puhuta, ja juuri tämä aikajakso on täynnä takkahuoneesta kuuluvia ääniä.

turumurren häkenauha sekunti sekunnilta
musta=häkepuhuja
punainen=A:n tuottamat äänet
vihreä=Lapsi
uhri tai muu ääni
- viiva rivin edessä= puuttuva sekuntiaika


0:01 Häke: Hätäkeskus.
0:02 Tääl o joku tappaja.
- Tulkaa nopeesti.
0:04 Häke: Mi, mikä. Joku tuli ikkunast sisää.
0:05 Häke: Rauhotu, mikä paikkakunta?
0:06 Ulvila.
0:07 Häke: Ulvila, jooh.
-
-
0:10 Tähtisentie
- viiskytneljä
0:12 Häke: Anteeks mikä?
- Tähtisentie
-
0:15 Häke: Joo-o. Viiskytneljä
0:16 Häke: Onks tää omakotitalo?
0:17 On.
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:19 Joku tuli ikkunast sisää
- ja hakkaa puukol
- mun miestäni.
- Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla. Uhri: A U U U.
0:24 Kyllä.Heti.
- Uhri: A N N U U
0:26 Häke: Kuka siel Uhri: AUU
- hakkaa puukolla,
- tunneksä sitä?
-
0:30 Ei se o pimeetä.
- Mä juoksi puhelimee
- ku mä pääsin.
- Löi muaki, tulee
- näköjää verta
0:35 Häke: Joo.
- Hei nopeesti.
0:37 Häke: Joo, laitan apua.
- Onks teillä monta siellä?
0:39 Meil o myös neljä
- lasta täällä.
0:41 Häke: Neljä lasta.
0:42 Kyllä.
0:43 Häke: Jaaha, odota hetki,
- mä meen hetkeks pois linjalta.
- Älä sulje puhelinta,
- älä mene pois. Uhri: Aihh (yninää, valitusta).
0:47 En.
-
-
0:50 Uhri: A i i
- (laahaava ääni)
0:52 Nopeesti.
0:53 Uhri: (Tuu jo) (Huijaa)
0:54 Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?
-
0:56 Uhri: (napsahdus)+ Öhh,
- (kolahdus)+ Ähh,
-
0:59 Meni, lähtikse
- mies jo?
1:01 Uhri: A A R G H,
- (erittäin voimakas karjaisu).
- (hengittää raskaasti puhelimeen)
- (hengittää raskaasti puhelimeen)
-
1:06 ( Ä I H H ) ( H Ä I V Y ) (käheä rääkäisy)
- (laahaava ääni)
- (laahaava ääni)
- Ä Ä H H , A U U H
- (voimakkaita valitushuutoja)
-
1:12 Onks joku tulossa jo?
-
-
1:15 Uhri: Öh.
-
-
Uhri: ...auto.
-
-
Uhri: Oh. Eih
-
-
-
1:25 Uhri: Hälytyys...
-
...tule(e) tänne apuun.
-
-
-
-
-
-
1:34 (tyhjä kohta)
-
1:36 Hei mun täytyy
- ny, 'Lapsi'
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: A a g h ! (valittaa)
1:41 Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Mä soitan poliisil,
siel pyydettii et...
-
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 ?: (Mite mä pääse linjoi)
1:48 Uhri: (No vähä voit auttaakii).
- ?: (Kylhä nous) (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
-
1:51 Lähtikse jo?
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
-
1:54 (MITÄKÖ) (PITÄÄKÖ)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Vittikö
- (juoksuaskelia)
- (oven aukaisu)
-
2:00 Uhri: Aagh ! (valittaa)
-
2:02 Uhri: A-laalalala (kopsahdus keskellä)
2:03 ...(u)ole)
-
2:05 (vaimea kopsahdus) Uhri: Lala
- Ö H
2:07 : ...
2:08 (vaimeita askelia) Tuleeksielt
- kettää?
2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku,
- tulkaa äkkii,
- mun iskä voi huonosti.
- Tulkaa äkkii. (taustalla uhrin valitusta)
-
-
-
2:17 ?: ...(n)ui vaa (erittäin vaimea ääni).
-
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.
-
-
2:22 Uhri: Aiih
2:23 HEI, L O P E T A !
-
2:25 (askelien ääniä) (Aja)
2:26 Häke: Joo haloo.
2:27 Uhri: (Se jäi). Lapsi: Ni
- tulkaa äkkii, mun
- iskä voi huonosti, jooko
- (uhrin valituksia)
2:31 Häke:Joo, sinne on apu
2:32 jo tulossa. Osaakko (uhrin puheääntä ei enää kuulu)
- sä, onks siel joku
- aikuinen paikalla nytte?
2:35 Lapsi: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti
- puhuu ?
2:38 Lapsi: Äiti tuu.
2:39 (kolahdus) Lapsi: Nyt siel
- puhutaa taas
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Onksielt
- tulos joku?
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu
- hälyttäny. Mä voidaan
- nyt, mä vähän kyselen
- lisätietoja. Mikä on
- tilanne nyt, apu on
- koko ajan tulossa
2:50 Joo. Mä en tiedä
- mikä tyyppi se o, se.
2:52 Hajotti meiän
- ton, se takaovi,
- sil o mustat
- vaatteet
2:56 Häke: Jo, onks hän
- siel paikal viel?
2:58 Mä olen tääl,
- mä juoksin äske
- ulos, et mä meen
- sinne, se lähtee juoksee
- mun perää. Se
- meni takas ja se
- aikoo tappaa mun mieheni
- se oli äske viel hengis.
3:06 Häke: Joo, missä se
- se sun mies,
- mimmoses se sun
- mies siel nyt on?
3:10 Makaa siel
- lattial ja
- huus äske apua,
- nyt hiljeni.
3:14 Häke: Sun mies hiljeni vai?
3:14 Lapsi: itkun alkua +
- voimakas rääkäisy (lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Älä itke Lapsi
- hei, siel
-
3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko (lapsi itkee taustalla)
- ajan tulossa, onks
- sun mies nyt iha
- tiedottomana makaa vai?
3:25 Emmä tiedä,
- mä en oo,
- keittiös,
- mä en. Meneks
- mä kattomaa?
3:30 Häke: Joo, mut missäs
- se tekijä nyt on, missä
- se tekijä täl hetkel on?
3:33 No todennäkösest siel
- ellei lähteny ulos jo,
- mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 En tiedä,
- siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
- (A kysyy lapselta) Lapsi oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Se lähti jo vai?
3:43 Häke: Sano vähä tuntomerkkejä,
- mä voin sanoo
- poliisille, mustat vaatteet
- ja mitä muuta?
3:47 Mustat vaatteet,
- siin oli joku, sanotaa
- et vähintää
- satakahdeksakymment
- senttiä pitkä,
- vähä, aika tukeva
3:53 Häke: Joo.
3:54 Semmoset niinku mustat
- vaatteet, semmoset, ettei
- naamaa kokonaa näkyny.
- Iha vieraan näköne mulle.
3:58 Häke: Iha vieras.
3:59 Jooh
- (taustalta kuuluu lapsen itkua)
- Hei tulkaa nopeesti.
4:02 Häke: Joo, poliisi
- soittaa sul, me
- voidaan lopettaa sitte.
4:05 Onks tänne joku
- ambulanssi tulossa kans?
4:07 Häke: On ambulanssi on
- kans tulossa ja poliisi,
- mut me voidaan lopettaa
- ni poliisi soittaa
4:11 Joo.
4:12 Häke: Täst tavottaa täst (lapsi itkee taustalla)
- sun numerosta, mistä sä
- soitat nyt. Me voidaan
- lopettaa, poliisi soittaa
4:16 Joo. Selvä.
4:17 Häke: Joo, hei.
4:18 Heihei.

-----------------------------------------------------


Väittämä 3, turumurre:

On esitetty, että A olisi käynyt astaloimassa ajalla 2:00 - 2:07.
turumurre väittää, että se on tuossa ajassa mahdotonta.
A lähtee juoksemaan ajassa 1:55, askeltaa jostain puhelimen läheltä (juoksuäänet ensin lähenevät, sitten loittonevat), ja avaa myös oven johonkin. Sitten A on taas jossain askeltamassa puhelimeen kuuluvuus alueella ajassa 2:08, kysyen lapseltaan 'tuleeksielt kettää' (lapsi on keittiössä puhelimessa).

Hänellä olisi siis 13 s aikaa, lähtien ajasta 1:55, sinne asti kun taas kuuluu askeleet ja kysymys ajassa 2:08. Ja kokonaista 7 s astaloimis- ja punnerrusaikaa (2:00-2:07).
Takaoven (terrassin) ovesta ei ole voinut juosta ulos, jo senkin takia, että sen edusta oli täynnä lasiroinaa. Samoin se ovi ei enää olisi lasiroinan takia mennyt kiinni, jos sen olisi avannut.
Jos A olisi tuolloin käynyt astaloimassa, hänen olisi pitänyt olla myös kovin verinen,
eikä sellaisia verijälkiä näkynyt missään.
----------------------------------

[Piskooppi]

1. Anneli Aueria ei olisi alettu epäillä, ellei tutkinnanjohtajaksi olisi vaihtunut rikosylikomisario Pauli Kuusiranta:
Kyseessä on jo eläkkeelle jääneen P.K:n sanoja lainaten "vuosisadan juttu". Minä sanoisin, että kyseessä on itsenäisen suomen poliisihistorian paras onnistuminen tai pahin munaus murhatutkinnassa. Alkuperäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti on puolustanut Anneli Auerin syyttömyyttä. Joutsenlahti on saanut esimieheltään huomautuksen kerrottuaan julkisuuteen poliisin sisäisistä erimielisyyksistä.

2. Anneli Auerin rikosepäilyä koskevaan esitutkintapöytäkirjaan ei liitetty kaikkia syyttömyyttä puolustavia seikkoja mukaan. Tässä kohtaa rikottiin esitutkintalakia. Puolustusasianajaja joutui erikseen pyytämään poliisilta materiaalia, kuten veitsivalmistajan lausunnon. Tutkinnan alkuvaiheessa esimerkiksi punaisella 340/440-sarjan Volvolla oli keskeinen osuus, mutta siihen ei enää puututtu kun AA:a alettiin epäillä. Volvon kuljettajaa ei ole löydetty. Myös rikospaikalla ollut ulkopuolisen miehen DNA-näyte ohitettiin ilmeisen kevein perustein. Tunnistamattomien kuitujen (mm. mustia, punaisia ja ruskeankirjavia) alkuperä on ollut spekulaatioiden varassa, koska niitä vastaavia vaatekappaleita ei ole löytynyt perheen taloudesta. Toista murha-asetta ei ole löytynyt. Esitutkinta ei ole tuonut selkeitä vastauksia kysymyksiin, miksi AA olisi murhannut miehensä ja miten hän suoritti teon kokonaisuutena. Näyttö perheriidasta perustuu poliisin painostuksen alla tehtyihin kuulustelukertomuksiin, eikä niitä voida pitää luotettavina. Lisäksi historia ei tunne vielä yhtään tapausta, jossa perheriidan päätteeksi olisi suoritettu älykäs ja suunnitelmallinen lavastusmurha, lasten todistaessa väistämättömästi tapahtumaa aivan vierestä.

3. Mikäli oikeus toteaa Anneli Auerin syyttömäksi, jää vahva epäilys siitä, että paikalla on ollut ulkopuolinen murhaaja. Ulkopuolista murhaajaa ei ole tavoitettu tai häntä ei ole osattu epäillä. Yli 700 DNA-näytettä on otettu potentiaalisilta "kostajilta", mutta vastaavuutta ei ole löytynyt. Järkevin perustein ei voida poissulkea vaihtoehtoa, että murhaaja saattoi olla uhrille tuntematon. Konkreettisia todisteita Jukka Lahden saamista uhkailuista ei ole esitetty julkisuudessa. On myös mahdollista, ettei näillä mahdollisilla uhkailuilla ole yhteyttä surmaan. Poliisi laati murhaajasta alkuvaiheessa profiilin asiantuntijoiden avulla. Ongelmana profiilin laadinnassa on, että tilastollisille poikkeamille jää aina mahdollisuus.

[MissHolmes]

Minusta on aika kauan ollut selvää, että surmaaja on AA.

Rikospaikalta puuttuu kokonaan ne jäljet, joita sinne olisi pitänyt syntyä ulkopuolisen tulemisesta kuraisesta marrasyöstä. Ja sieltä puuttuu myös kaikki jäljet, joita olisi pitänyt verisestä sylipainijasta jäädä ulkopuolelle.
Ulkopuolinen surmaaja ei myöskään olisi pystynyt poistumaan rikkinäisestä ikkunasta jättämättä sitä DNAtaan. Eikä olisi pystynyt taistelemaan paksuissa vaatteissa minuutteja pudottamatta hikipisaroita viimeistään siinä vaiheessa, kun on ''istunut'' JL päällä.

Ulkopuolista vastaan sotii myös se fakta, että JL näyttää maanneen tajuttomana sängyllä suurimman osan ajasta.

Ainoa mahdollisuus ulkopuoliseen on se, että AAlla on ollut apuri. Mutta silloinkin AA on syyllinen.

En kuitenkaan usko tuohon apuri teoriaan, koska siinä tapauksessa surma olisi ollut järkevämpää suunnitella paremmin.

[Nooruska]

Itse myös uskon AA:n syyllisyyteen.

Tosin, oma perusteluni on niinkin hattaraa kuin se, että todisteet ulkopuolisesta tekijästä ovat minimissä, olemattomat. Kyllä nyt (vaikka poliisit ovatkin no...) olisi jotain osviittaa saatu siitä ulkopuolisesta tekijästä.
Itse kyllä uskon, että on ollut tappelua puolin ja toisin ja tällä kertaa olikin vähän kohtalokkaampi kinastelu.

[Teleksi]

1. On tullut osoitetuksi usealla eri menetelmällä, että tapahtumat eivät ole voineet mennä annelin kertomalla tavalla.
- lapsen kertomus - annelin ja lasten kertomukset kumoavat toisensa.
- verijäljet
- häkepuhelu
- annelin oma kertomus
-....
2. Ainoa varsinainen näyttö Annelin syyllisyydestä murhaan on se että hänen kertomuksensa ei vastaa tapahtumia (kohta 1). Lisäksi on useita "aihetodisteita", jolla ei loppupelissä ole paljoa arvoa.

3. On viitteitä ulkopuolisesta, mutta nämä eivät toisaalta sulje pois sitä että ulkopuolista ei olisi ollut
- kadonneet tavarat
- verijäljet
-DNA
- lapsen kertomus
- uhkailut

Joten jää yksi oleellinen kysymys, "Miksi Annelin kertomus ei vastaa tapahtumien kulkua?" Siihen voi vastata
- koska anneli tappoi miehensä
- koska anneli ei halua paljastaa kuka tappoi miehensä tai
- koska syystä tai toisesta Annelin kuva todellisuudesta on vääristynyt

[Metsäpirtti]

Mää kans

Jukka on tullut kotiin ja riita A:n kanssa on alkanut.. J on jostain syystä joutunut ulos (kengät jalassa) en tiiä oliko tupakkamiehiä, jos näin, ehkä hermosavuille alkaneen riian takia.. Huomaa jääneensä lukkojen taakse A:n avustuksella. Aikansa koputeltuaan ottaa seinustalta lumikolan ja huitaisee ikkunan rikki. Viskaa kolan terassille (kolan kauha levittää sirpaleita aika hyvin kauemmaksi) Tällä aikaa A on hakenut veitsen keittiöstä turvakseen ja oottaa J:aa oven toisella puolella. Ikkunan rikottuaan (J satuttanut itsensä sirpaleisiin), J menee ovesta sisälle "normaalisti" ja ehkä tässä vaiheessa tyttö näkee isänsä seisovan takkahuoneessa ja saa komennon vanhemmiltaa mennä takaisin nukkumaan. Kengät jalassa J jättää verijälkiä oven eteen ja ehkä kys vaatekappalekkin on lattialle eikä missään arkun päällä..?? Sen jälkeen alkaa J:lla ja A:lla pystypaini, veitsi on välillä J:llä, A nappaa halot puolustautuakseen.. A saa veitsen itselleen, pari kaatuu sängylle. A sekä J saa veitseniskut jne.. jne...soppa on valmis

[ulkosuomalainen]

Pakko viela kiireen keskella panna pikaviestia suomalaisen oikeusjarjestelman puolesta. Olisihan se kauheata jos tapahtuisi oikeusmurha.
Eli tassa mun pikafaktat siita miksi Anneli on syyllinen:

1. Annelin kertomus tapahtumista ei vastaa Hake nauhaa eika todisteita. Hanen kertomuksensa tapahtumista eroavat kuulustelukerrasta toiseen.

2. Hake-nauhalta ei kuulu paitsi murhaajan aanta niin Annelin sanomana minkaanlaista huolta tyton/lasten turvallisuudesta. Anneli ei omien sanojensa mukaan pelannyt, etta murhaaja vahingoittaa muita kuin Jukkaa. Murhaaja ei myoskaan halunnut estaa Annelin Hake-soittoa. Siita huolimatta han pyrahtaa ulos saakka ainakin kaksi kertaa karkuun—kerran puhelimessa olevan lapsensa ohi.

Ainoa vaisto, joka Anneilla pelaa on tarve pesta kadet. Aidinvaistoa tai itsesuojeluvaistoa saa hakea mutta monen mielesta kadet tuli pestya Jukan veresta "vaistomaisesti."

3. Puhelimen normipaikalta nakee halutessaan niin takkahuoneen aukon kuin terassin ovesta poistujat. Samalla voi pitaa silmalla kodinhoitohuoneesta keittioon aukeavaa ovea. Kierrejohtoa tai kaularankaa kohtuudella venyttamalla nakee koko terassin oven. Katsomassa ei tarvitse kayda. Saati lahettaa lasta katsomaan, onko isan murhaaja mahdollisesti saanut tyonsa paatokseen ja aikeissa poistua. Anneli kertoo itse lahettaneensa tyton katsomaan, mutta jostain syysta ei itse nae samaa kuin tytto. Ei edes katso tyton peraan?

Mielestani aivan uskomatonta puhelimen normipaikan kunnioitusta/haluttomuutta venyttaa kierrejohtoa/kaantaa paata edes hatatilanteessa.

4. Tyton huoneesta ei paase ulos, olohuoneeseen tai takkahuoneelle nakematta normipaikalla puhelimessa puhujaa. Silti tytto on kaynyt katsomassa takkahuoneessa ja nahnyt isan ja puukon lattialla, aitiaan nakematta. Tai aidin nakematta tyttoa. Ainoa selitys on, etta Anneli oli ulkona. Tai pesulla.

5. Hake-nauhan tapahtumia (kolahteluja, askelia) ei voi tulkita sita kuulematta. Poliisin aanitutkijan mollaaminen on punainen Volvo (=red herring). Aanitutkija ei kayttanyt virallisena versiona leikattua kopiota eika poliisin painostuksesta muuttanut lausuntoaan. Hanen versioistaan ei loydy poliisin esittamaa kirosanaa eika myoskaa sanaa ”kuole.”

6. Surmatyo on aloitettu ennen ja mahdollisesti lopetettu Hake-nauhan jalkeen. Nain on myos Annelin kertoman mukaan. (=Mies poistui ehka vasta poliisipartion soiton aikana.) Siksi murhaan mahdollisesti kaytetyn aikajanan pituus venyy molemmista paista. Mistaan seisteman sekunnin surmasta ei todellakaan ole kysymys. Eivat edes alkuperaiset tutkijat olettaneet surman tapahtuneen nopeasti: painvastoin, puhuttiin kauan kestaneesta sylipainista ja kidutusmurhasta, jossa Lahti ei myynyt henkeaan halvalla.

7. Lavastukseen oli aikaa ennen Hake-puhelua mahdollisesti tunti. Hake-puhelun jalkeen ennen poliisin tuloa mahdollisesti viela neljasta kuuteen minuuttiin.

8. Ikkuna oli rikki huomattavasti ennen kuin Jukka sai ensimmaisen kerran veitsesta.

Tytto kertoi (2006) kuulleensa ukkosta/pakkasen pauketta ja huutoa/kiljumista ja kayneensa kolme kertaa katsomassa takkahuoneessa tai sen lahella.
a) Ensimmaisella kerralla isa ja aiti olivat hereilla ja pystyssa. Ikkuna oli rikki ja lasia lattialla. Tytto lahetettiin nukkumaan.
b)Toisella kertaa isa oli lattialla. Ja veitsi. Aidin olinpaikka oli epaselva mutta tata ei ilmiselvasti nakynyt. Anneli oli myos oman kertomuksensa mukaan tassa vaiheessa todennakoisesti ulkona. Tytto meni takaisin huoneeseensa. Hake-puhelu otettiin taman JALKEEN.
c) Kolmannella kerralla (Hake-puhelun aikana) tytto kiljaisee koska isasta tulee kauheasti verta.

9. Poika muistaa (2009) kuulleensa pelottavia aania. Kummallista oli, etta lasiaani kuului viela vaikka isa valitti. Han myos kertoo kuulleensa puhelun nappailyn ja jossain vaiheessa nukahtaneensa ennenkuin poliisi tuli.

10. Annelissa ei ole puolustusvammoja tai pahoinpitelyn merkkeja. Annelin ainoa vamma on vasemmassa rinnassa=pistohaava joka aiheutti ilmarinnan. T-paidassa naytatisi olevan natti pyorea reika --ei fileerausveitsen liikkuvaan maaliin tekemaa repeytymaa.

11. Anneli kertoo olleensa koko illan paljain jaloin ja hypanneensa arkulta/ lasinsirpleita taynna olevan sangyn paalta lasimereen lattialle. Silti hanen jaloissaan ei ollut kuin pienia naarmuja. Missaan ei ole myoskaan hanen jaloistaan janeita verijalkia.

12. Jukan jalkapohjista loytyy vain yksi lasihaava

13. Jukkaa surmattaessa kaytettiin veista ja yhta tai kahta astaloa.

14 . Sangylla on yhtenainen iso verijalki, Jukan T-paita on vereentynyt toiselta puoleltaan. Miehen on jossain vaiheessa taytynyt vuotaa sangylla kyljellaan jonkun aikaa. Sangyssa ei ole kerrottu olevan roiskeverta tai veripisaroita.

15. Iskujen muusta jarjestyksesta ei ole tietoa, paitsi etta Jukka ei oletettavasti elanyt kauaa viimeisen paahan osuneen iskun jalkeen. Pystyi mahdollisesti kaatumaan/kontistymaan pesuhuoneen oven eteen sen tukkien. Anneli joka tapuksessa tiesi Hake-puhelun alusta alkaen, etta talossa oli tappaja, joka aikoi tappaa hanen miehensa. Jukka olikin kuollut poliisin saapuessa paikalle.

16. Useimmat Jukan 70 haavasta ovat joko lasin tai veitsen tekemia pintaviiltoja. Kolme oli syvempaa veitseniskua, joista kaksi osui pernaan tehden siita "radiaalipistolla" muusia. Yksi oli kainalossa.

17. Huoneessa ei ole korkealla olevia veriroiskeita seinissa. Sangyn viereisissa ikkunoissa ei ole roiskunutta verta. Ainoat seinissa olevat roiske/pisaraverijaljet ovat pesuhuoneen ovessa ja sen lahella olevassa kaapissa noin metrin korkeudella ja alempana.

18. Huoneessa ei ollut maiskinnan jalkia. Esim. klapit olivat kaikki edelleen siisteissa pinoissa. Jukassa ei ole ”tavallisen” maiskinnan jalkia.

19. Kukaan ei muista miten valot tulivat paalle. Anneli sanoo Hakelle, ettei nae murhaaja koska on pimeaa. Tytto kuitenkin nakee isansa lattialla ennenkuin Anneli tulee taas sisaan. Ja puukon. Valot ovat myos paalla kun poliisit tulevat.

20. Annelin T-paidassa ei ole ruskeita kuituja, joita murhaaja varisteli ympariinsa muuten.

21. Jukan valkoisessa T-paidassa ei ole Annelin punaisen T-paidan kuituja.

22. ”Pitkasta sylipainista” huolimatta Jukan kynsien alta ei loytynyt kuin yksi (mahdollisesti) murhaajanruskea tekokuitu.

23. Annelin T-paidassa ei ole Jukan verta rintaan tehdyn pistoreian kohdalla. Jos selitys on, etta Annelia pistettiin ensin, miten veitsi oli jo tera katkenneena lattialla kun lapsi kavi katsomassa ja naki isansa lattialla? Anneli juoksi heti ensimmaisesta iskusta ulos. Milla murhaaja maiski Jukkaa silla aikaa kun Anneli soitti Hakeen? Missa vaiheessa Jukka ehti vuotaa sankyyn?

24. Annelin jalkapoydalla oli veritippoja, joita ei koskaan tutkittu. Tytto kertoi oma-aloitteisesti, etta aiti vuosi verta jalasta. Aiti oli kertonut murhaajan iskeneen hanta rintaan.

25. Sangysta loytyi klapi ja paadysta toinen, jonka paa oli kuin kastettu Jukan vereen. Toisesta klapista loytyi myos pieni maara sekoitus DNA:ta, joka sopi Jukan ja jonkun toisen miehen jattamaksi. Vieras DNA saattoi olla peraisin esim. syljesta tai hiesta. Luvatan tyontekijoiden ja punaisten Volvojen omistajien yms. epailtyjen DNA naytteita tutkittiin kaikkiaan noin 750.

26. Sangysta loytyi myos omena (tai kara) ja kayttamaton musta nappylahanska. Hanskasta ei loytynyt kenenkaan DNA:ta tai verta. Pari oli kaapissa. Miksi sangylla oli hanska?

27. Surmaan kaytetty veitsi oli vanha Fiskarsin fileerausveitsi, yleisesti kaytossa mutta teroitettu. Veitsen karki oli katkennut ja vaantynyt, Makisen mukaan Lahden surmassa, niin etta viimeiset vatsaan osuneet iskut jaivat pinnallisiksi. Harva ammttimurhaaja valinnee hakkausaseeksi tupettoman, hankalasti kuljeteltavan, ohutteraisen fileerausveitsen. Surma jouduttiin joka tapauksessa viimeistelemaan 1-2 muulla aseella. Todella ammattilaisen hommia. Not.

28. Silikonilla kiinnitetyn kolminkertaisen elementtilampolasin rikkominen on vaikeaa ja tuottaa paljon aanta ja sirpaleita. Rekoissa rikkojilla oli kasvosuojus, paksut hitsarin/palomiehen hanskat ja haalarit. Annelin huppupaalla ei ollut kasvosuojaa eika haavoja kasvoissa.

29. Hataralta muovituolilta rikkinaisesta ikkunasta sisaan ponnistaminen ja sen yli ulos hyppaaminen vaikuttavat kuvien perusteella vaikeilta, oli murhaaja kuinka kettera tahansa. Karmilta ei mielestani loydy painavan miehen tekemia edestakaisia jalansijoja. Poliisit kayttivat lavasteita apuna kiipeamisessa. Ne, jotka paasivat lapi, keikkuivat karmilla molemmin jaloin, mennen tullen.

30. Kuistilta loytyy pari osittaista (verista) kenganjalkea ja verisia lasinpaloja. Mahdollisesti pisara tai pari tippunutta verta mutta ei selvaa verta tippuvan murhaajan/astalon jattamaa jalkea ikkunalla tai alastulojalkea terassilla.

31. Jalkikoira ei loytanyt hajua ennenkuin Lahden naapuritalon ja TAMAN talon valiselta nurmialueelta. Talojen valissa on tihea pensasaita. Aidan korkeudesta tai rei’ista 2006 ei ole tietoa. Lehvattomyys ei juurikaan helpota esim. tiheasta orapihlaja-aidasta lapimenoa. Eika pimeys.

Koiran saama mahdollinen haju paattyy joka tapauksessa Tahtisentielle, katulampun lahelle, paikkaan, josta kummasta paasta tahansa tuleva poliisiauto valaisisi juoksijan. Harvinaisen uhkarohkeata vertatippuvalta sorkkaraudan kantajalta. Suoraan takapihan lapi olisi ollut paljon parempi reitti.

32. Kaupungin varasto-alue Tutintien paasa on huono punaisen Volvon pysakointipaikka. Pitka matka kantaa tyokalupakkia pimeassa/taskulampun varassa.
Kaarmarkuntien toisella puolella olisi ollut parempi piilo lyhyemman matkan paassa.

33. Taloa ei tutkittu kunnolla -- kaikkia huoneita ei kerrotusti ollenkaan eika ilmeisesti ennen kuin 5-8 paivan paasta. Talla valin sukulaiset tai Anneli olivat jo kaynyt useaan(?) kertaan hakemassa tavaroita. Autoon ja talliin vilkaistiin jossain vaiheessa. Talloin astalon ja viimeiseksi kaytetyn suojavaatteen ei ole tarvinnut olla kummoisessakaan piilossa. Lavastukseen ei todella tarvinnut menna paljon aikaa.

34. Tahtisentien toisella puolella olevan rivitalon roskikseen on mukavan lyhyt pyrahdys -- muutaman kymmenen metria. Roskiksista katsottiin paallimmaiset pussit muutaman paivan paasta. Jostain syysta Annelie oli tarkeaa kertoa olleensa ulkona poliisille viittomassa.

35. Suurin osa "lavastuksesta" on tullut automaattisesti -mitaan huippualykasta loppuunmietittya ei ole todellakaan nakyvissa. Jos huppupaa meni ikkunasta, miksei sirpakka Anneli, Jukan kengat jalassa, ENNEN Hakeen soittamista?

36. Annelin haava sopii hyvin itseaiheutetuksi, toisella veitsella juuri ennen Hakeen soittoa tehdyksi.

37. Anneli tiesi, etta Jukka oli hengissa ENNEN kuin soitti Hakeen. Tytto oli hereilla ja oli nahnyt isansa ja puukon lattialla. Sen vuoksi ei ollut mitaaan satumaista satunnaista yllattavaa puhelun aikana tapahtunutta henkiinheraamista. Hakeen oli pakko soitta heti eika viidestoista paiva.

38. Jukan kohtalo oli sinetoity silla hetkella kun Anneli paatti ruveta lavastamaan. Sen jalkeen ei ollut enaa paluuta itsepuolustus/vahinko skenaarioon. Surma oli vietava loppuun.

[Peräkylän Maigret]

1) Epäillyllä ei ole riittävää motiivia surmata. Perheen sisäisessä käyttäytymisessä ei ole tapausta ennakoivia elementtejä. Normaali,rauhallinen perhe.Ei päihde-, mielenterveys- tai talousongelmia.

2) Epäilty ei ole voinut lavastaa tekoa ja suorittaa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä jälkien ja tekovälineiden hävittämisineen näin lyhyessä ajassa.

3) Pitkäkestoinen lavastaminen on syyttäjän tarkoitushakuista teoriaa. Täyttä soopaa jonka turvin lähes kuka tahansa voitaisiin lavastaa syylliseksi mihin tahansa tekoon.

4) Häke-nauha on hyvin tulkinnanvarainen todiste josta jokaisella kuulijalla melkeinpä oma versio. Syyttäjän eri osapuoletkin kiistelevät nauhan sisällöstä. Jos nauha olisi selkeä niin sen perusteella olisi voitu jo heti tehdä tarvittavat johtopäätökset ilman vuosikausien veivaamista. Nauha on tämän jutun "Retkiteltta" ja samalla tavoin esine kääntyykin itse asiassa syyttäjää vastaan osoittautuessaan todistusvoimaltaan mitättömäksi verrattana tarkoitushakuisesti etukäteen medialle vuodatettuun ennakkotietoon.

5) Verijälkianalyysi on vain tutkijan oma näkemys josta hänkään ei suostu antamaan aika-arviota vaan puhuu termillä "suhteellisen pitkäkestoinen" jonka voi suhteellisesti käsittää lähes miten vaan. On selvää että valokuvien avulla tehty havainnointi vuosikausien päästä on epävarmaa. Jos verijälkien perusteella olisi voitu havaita rikoksen tapahtuneen huomattavasti ennen ilmoitettua ajankohtaa, niin tuskinpa asiaa olisi vuosikausia tarvinnut vatvoa.

6) Lapsen kertomukset eivät tue syytettä. Lapsi pysyy kertomuksessaan huolimatta poliisin epäeettisestä tavasta yrittää horjuttaa häntä ja manipuloida täten todistajan vapaata kerrontaa. Oikeuskanslerilla huomatuksen paikka !

7) Telekuuntelu ja peitetoiminta tuloksena +-0 Tykillä ammuttu hyttysiä. Moraalisesti arveluttavaa toimintaa käyttää järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tarkoittuja työkaluja lapsiperheen arjen kulun vakoilemiseen.

8 ) Syytetyn kertomus toimii yllättävän hyvin esitettyjen faktojen valossa. Ei suuria muutoksia kertomuksessa . Lievät muutokset normaalia ihmisen muistiin liittyvää. Kuulustelujen poliisitaktiikka ei ole tuonut tulosta, ei sellaisia pussiin joutumisia mitä taktiikalla haetaan ja mitä löydetty muista vastaavan tyyppisissä rikostapauksissa joissa epäilty todettu syylliseksi. Joka muuta väittää, ei ole riittävästi tapauksiin perehtynyt.

9) Syytetystä ei löytynyt vammoja , lukuunottamatta puukonpistoa rinnassa. Uhrista löytyi merkkejä kovasta puolustautumisesta. Torjunnasta aiheutuneita vammoja käsissä valalla annetun asiantuntijan lausunnon mukaan. Epäillystä pitäisi löytyä muitakin vammoja,laajoja mustelmia ja ehkä ruhjeita.

10) Paljon melua tyhjästä

[turumurre]

Väittämä 4, turumurre:

Ikkuna rikottiin ulkoapäin

Rikkomiskokeitahan tehtiin niin että ikkuna rikottiin sekä ulkoa että sisältä. Lasielementti oli samanlainen kuin surmatalossa, myös verho oli kiinnitetty samoin kuin rikospaikalla.

Alkujaan muistan kun lehdet kirjoitteli että ikkuna olisi rikottu sisältäpäin. Verhokin kuulemma irtosi yläkiinnikkeistä samalla tavalla.

OTETAAN EKAKSI TAPAUS JOSSA KOEIKKUNA RIKOTTIIN ULKOA:
Kirveellä rikottiin ja verho oli sisäpuolella.
(- rivit ovat siis testirikkomisista)

Tarkastelu TERASSINPUOLELLA = testikehikon ulkopuoli:
-Suurin osa rikotuista lasista oli lähellä testikehikon ulkopuolta.
Kommentti edelliseen: Näinhän se oli surmatalossakin kun muistelen niitä kuvia ulkoapäin otetusta terassiovialueesta.
-Joitakin lasinkappaleita lensi myös kauemmas, neljän metrin päässä ne olivat pieniä
Kommentti edelliseen: Surmatalossa niitä oli myös lentänyt neljän metrin päähän terassille, kauas ei ollut lentänyt paljon ja siellä 4m:n päässä oli muutama isompi lasinpalanen.

Tarkastelu TAKKAHUONEENPUOLELLA = testikehikon sisäpuoli:
-Suurin osa lasista oli lähellä testikehikon sisäpuolta. Kappaleita levisi myös pitkälle, 4m:n päästä löytyi myös isoja kappaleita.
Kommentti edelliseen: Surmatalossakin oli iso kasa ikkunaoven edessä ja paljon palasia oli levinnyt myös kauemmas. Tätä tapausta ei edes voi oikein verrata koska surmatalossa kappaleet eivät voi takka-alueesta johtuen levitä kuin parin metrin päähän pituus-suuntaan.

Yhteenveto ulkoapäin rikotusta: Mielestäni hyvin samankaltainen testitulos kuin mitä surmatalossakin tositilanne oli (edellyttäen tietenkin että omiin silmiini on uskominen ja lukutaitonikin on tallella).



TOKAKSI OTETAAN TAPAUS JOSSA KOEIKKUNA RIKOTTIIN SISÄLTÄ:

Tarkastelu TERASSINPUOLELLA: = testikehikon ulkopuoli
-Testikehikon ulkopuolelle lasia levisi laajalle alueelle, ja taas jos omiin silmiini on uskominen, niin niitä levisi vähän niinkuin menneenajan maajussi olisi ollut kylvöpuuhissa. 3m:n päässä oli isoja ja 5m:n päässä pieniä lasin palasia.
Kommentti edelliseen: Mielestäni tässä on selkeä silmin havaittava POIKKEAMA verrattuna surmatalon terassin oven edestä kuvattuun lasikasa-näkymään. (No, tämä on tietenkin vain oma mielipiteeni, ja oma ’tutkimustulokseni’).

Tarkastelu TAKKAHUONEENPUOLELLA: = testikehikon sisäpuoli
-Testikehikon sisäpuolella lasinkappaleita oli lähinnä aivan testikehikon alla, joitakin yksittäisiä oli muutaman metrin etäisyydellä.
Kommentti edelliseen: Eli paljon pienemmällä alueella kuin surmatalossa, kun kuvia katsoo.

Yhteenveto sisältäpäin rikotusta: Minä ainakin olen havaitsevani tässä sisältäpäin testirikkomisessa poikkeaman verrattuna surmatalon tositilanteeseen.

------------------------------------------------------------------


Väittämä 5, turumurre:

Lasinpalasia jää pystyyn rikotun ikkunan alalaidalle kulkemisen jälkeen

Allaoleva kuva on kaapattu iltiksen videosta.
http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/2162428

Siinä koehenkilö rikottuaan ikkunan, nousee ensin oikealla jalalla ikkunan alalaidalle ja sitten myös toisella. Aika tuon videokuvan kohdalla on 1:01





Seuraava, alla oleva kuvakaappaus on samalta videolta ajassa 2:21.
Siinä on selvästi nähtävissä että lasinpaloja on jäänyt törröttöämään askelluksien alle, vaikka koehenkilö on ollu koko painollaan alalaidan päällä
Kuvaan on vielä tekstein ja viivanuolin selvennetty, jos ei omin silmin havaitse lasinpaloja pystyssä.
(huom! se tumma reuna kuvassa on sitten takana olevaa seinää, eikä kuulu tuohon ovijuttuun))



---------------------------------------------------------------



Väittämä 6, turumurre:

Anneli ei ole voinut käyttää takaovea esitettyihin lavastus-kulkemisiin kuistille.

Kuvista se jo on helposti todettavissa. Ikkuna kun rikottiin, lasinpaloja ja muruja tippui kynnykselle
ovea vasten. Jos ikkunan rikkomisen jälkeen oven aukaisee, niin sitä ei enää saa kiinni, koska lasinpalaset tippuvat kynnyksen 'huullokselle'. Mitään siivous toimenpiteitä ei kuvista ole havaittavissa,
joten ovea ei ole aukaistu ennen poliisien tuloa. 'Yksinkertainen' ovi on tehty tiiviiksi myös alalaidan osalta.
Miten ajattelette verhon käyttäytyvän, kun toinen puoli on maassa ja toinen ikkuna-aukon alareunassa kiinni, jos ovea availlaan. Lasinpalasia on 'havaittavissa' myös verhon päällä.

[turumurre]

Väittämä 7, turumurre:

Tiesikö mahdollinen ulkopuolinen surmaaja miten ovi oli lukittu
ja miten sen saa auki? Ei välttämättä!

Oven lukitus on ns. pitkäsalpa-periaatteella toimiva. Oven painikkeesta sitä ei auki saa,
jos ei lukkoa 'avaimella' ensin avaa. Avaimen korvaavana elementtinä sisäpuolella on pieni vipu,
joka pitää ensin kääntää tiettyyn asentoon, ennen kun ovea voi alkaa painikkesta avaamaan.
Painike on lukitusasennossa alaspäin suuntautuneena.



Voidaan hyvin olettaa, ettei ulkopuolinen ikkunan rikkoja tiennyt miten kyseisen oven saa auki.
Tämä olettama pätee niin ulkoapäin tullessa, kuin myös sisältä lähtiessä.
Ulkoapäin tullessa haittana on lisäksi edessä oleva verho, täytyy siis 'sokkona' käsin yrittää avata tuntematonta lukitusta. Oletan, että kun aika oli lähteä sisältä pois, niin nopein tapa oli mennä siten kuin oli tullutkin. Olisi ollut aikaa vievää alkaa perehtymään lukitustapaan.

Oletan myös, että alkuvuosien tutkinnassa on otettu huomioon mahdollisuus (jopa erittäinkin todennäköinen), että ikkuna on ensi rikottu lukon kohdalta, sitten yritetty avata käsikopelolla lukkoa sisäpuolelta. Tämän seikan voi todeta verhosta, jossa lukon kohdalla on havaittavissa vahingoittumisjäljet.
Tutkinta ei kuitenkaan vahingoittumisjäljistä pystynyt selvittämään sitä,
minkälaista rikkomisvälinettä ikkunaan on käytetty (etp).
Verhosta jostain kohtaa löytyi kuitenkin mustaa epoksimaalia ja mustan teipin pieniä suikaleita.
Epoksimaalia käytetään teräksissä.



---------------------------------------------------------


Väittämä 8, turumurre:

Miksei mahdollinen ulkopuolinen surmaaja rikkonut ja tullut takkahuoneen terassinpuoleisesta ikkunasta sisään.

Siihen voipi olla syitä.

-Yksi voi olla se, että ikkunoissa on ulospäinkin havaittavat sälekaihtimet,
niistä ei niin helpolla selviä kuin verhosta.

-On aika riskaapelia alkaa rikkomaan normaalikokoista ikkunaruutua, kuitenkin suhteellisen lyhytvartisilla työkaluilla.

-Isomman lasin rikkominen kulkukelpoiseen kuntoon, on myös työläämpää.
Lasin säteittäisiä särmiä jää huomattavasti, jos ei riko lasia ’karmeja myöten’.

-Kuvasta näkyy, että ikkunan edustaan oli sijoitettu puutarhakalusteet.
Oma aikaavievä vaivansa sekin, kun niitä siirtelemään alkaa.

KUVA 74 Takkahuoneen ikkunat, lähde etp-poliisi

---------------------------------------------------------



Väittämä 9, turumurre:

Jos surmatalossa vieraili ulkopuolinen, niin poistumisreitti voisi olla kuvaan merkityn punaisen viivan mukainen.



Vihreä viiva on koiraohjaajan kulkema reitti
ja punainen spekulatiivinen, mahdollisen ulkopuolisen surmaajan kulkema reitti.
Huom. Kesäkuva
-----------

Ote koiraohjaajan kuulustelusta:
etp, kuulustelu 20.11.2009
"...
Lähdin koiran kanssa liikkeelleTähtisentie 54 ja Tähtisentie 3 talojen välistä kadun puolelta johti em. talojen tonttien takarajaa. Tonttien takarajalla pysäytin koiran ja ohjasin sen kulkemaan kulkusuunnassamme vasemmalle pitkin rajalinjaa. Koira meni Tähtisentie 52 ja 50 talojen takarajalle, josta koira kääntyi kulkusuunnassa vasemmalle em. talojen välissä olevalle viheralueelle. Em. talojen takarajalla koira lähti vetämään kyseisen viheralueen suuntaan eikä jatkanut suoraan kyseistä rajalinjaa.
Viheraluetta koira jatkoi edessä olevalle Tähtisentielle saakka.
Itselleni jäi sellainen mielikuva koiran toiminnasta, että koira saattoi olla jäljillä. Täysin varma en tästä voi olla, mutta koiranohjaajana pidin tätä hyvin mahdollisena.

Tähtisentielle päästyämme tulimme asvaltille ja koira lopetti jäljen seuraamisen.
Nurmialueella näissä olosuhteissa jälki voi olla useitakin tunteja vanha, joten jälki voi olla peräisin kenestä tahansa, joka on yöllä kulkenut em. kohtaa.
Asvaltilla jälki häviää nopeasti jopa puolessa tunnissakin.

Talon puolelta jälkeä ei yritetty ottaa, koska siellä oli asvalttia ja lisäksi siellä oli poliisi ja sairaankuljetushenkilöstö kulkenut. Samoin en yrittänyt ottaa jälkeä talon takapuolella tontinrajojen sisäpuolelta, koska myös siellä oli poliisi liikkunut ennen koiraa.”
-------------


Ja sitten osittain spekulatiivisen kuvan kyytipojaksi vähän myös spekulatiivista tekstiä:
--Mitä tulee tuohon esittämääni mahdollisen surmaajan kulkemaan mahdolliseen reittiin,
niin omasta mielestäni se on erittäin potentiaalinen vaihtoehto juuri siihen.

Tekoalueelle ei tulla ihan vierestä, vaan hieman sivusta, jäädään seuraamaan kohdetta (takka/makuhuoneen valojen sammumista tms.)
Selkeimmän mahdollisen tulon alueelle voisin ajatella tapahtuvan juuri tuolta 'suojaisalta' viheralueelta.
Mainio tarkkailupaikka on siinä naapurien yhteisvaraston nurkalla. Varaston nurkalta sitten suoraa reittiä nurmialueen poikki kohteeseen. Teon jälkeen on luonnollista että surmaaja valitsee saman reitin paluureitikseen. Mielestäni huono valinta olisi mennä suoraan surmatalon etupihalle.

Kun poliiseja ei vielä kuulu tulevan, menee siitä viheralueelta Tähtisentielle, siitä tien päähän, siitä pellon poikki kaupungin varastolle (johon on parkkeerattu se 'punainen volvo' ja josta jokin kamera tallensi valojen välähdyksiä). Mahdollinen surmaaja ei osaa tietenkään sitä ajatella, että
Tähtisentien kiertäjät voivat häntä vastaan tulla (ehkä kerkesi juuri alta pois).

[turumurre]

Väittämä 10, turumurre:

On aivan mahdollista että; takasta johtuen lapsi ei nähnyt surmaajaa kun hän kävi makuhuoneen edustalla katsomassa isäänsä.

Tässä tulee samalla 'korjatuksi' poliisien tekemää pohjapiirroskuvaa, joka takan koon suhteen on piirretty huomattavasti liian pieneksi.
Surmapaikalta tehtiin valaistusrekonstruktio, josta takan oikea koko selviää. Alla kolme kuvaa kaapattuna kyseiseltä videolta ( http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/2165162 ),
tuo pienin liitetty kuva jossa näkyy kyseinen kamera, on etp-materiaalista:




Kyseinen kamera on viety ihan ikkunan viereen, tämän syvemmälle olohuoneeseen ei surmayönä voinut edes mennä, koska silloin siinä oli myös televisio tasoineen.
Alimmaisista kaappauskuvista, joista eka on kuvattu kirkkaalla valaistuksella ja toinen hämärällä valaistuksella, selviää että takan reunus peittää kokonaan pesuhuoneeseen menevän oven. Virallisessa pohjapiirroksessa takka on piirretty huomattavasti pienempänä. Olen hahmoitellut allaolevaan kuvaan takan oikean koon.
Surmaaja on siten voinut hyvinkin jäädä takan katveeseen silloin kun lapsi kävi katsomassa isäänsä. Lisäksi on huomioitava huoneen valoisuus, joka lienee ollut silloin tuon jälkimmäisen kuvan luokkaa. Pohjapiirroksessa on toinenkin huomattava virhe, se on tuon sängyn koko (vihreä=sänky, punainen=kameralinjoja, sininen=takka):



Tämä on kyllä hämmästyttävää miten virallisissa pohjapiirroksissa voi olla näin suuria virheitä. Pohjapiirrosta on käytetty oikeussalia myöten ja kuulusteluissa. Kuulusteluissa joissa mm. lapselta tivattiin piirrosta näyttäen: 'miten olet voinut nähdä' / 'et ole voinut nähdä', 'mitä olet nähnyt'.

Lapsen kuulusteluista tuli mieleen se, että hän kertoi pesuhuoneen oven olleen auki silloin kun kävi katsomassa isäänsä. Tämähän ei ollut mahdollista, koska Jukka oli siinä edessä, eikä sitä oviaukkoa tuon takan takia olisi nähnytkään.
Luulen tietäväni mistä tämä 'näköharha' johtuu. Siellä nurkassa oli pesuhuoneen oven korkuinen kaappi, valkoinen sivusta, lisäksi toinen sen kaapin ovista oli auki. Alla on kuvamanipulaatio siitä, miltä tilanne lapsen silmin mahdollisesti näytti. Kuvaan on liitetty kyseinen kaappi ja sänky (etp:stä) ja uhri (ei aito).
Ja tietenkin myös surmaaja; Mut sitä ei näy, ku se on 'piilossa'



Ihan mahdollista, eiks vaa!

[taavetti]

Ehkä kannattaisi vilaista niitä alkuperäisiä kuvia Ulvilan oviaukosta ja takasta?

[turumurre]

Jos Taavetti vihjaat että takkaa olisi jälkikäteen kasvatettu, niin ei pidä paikkaansa.
Pohjapiirros on väärin.
Sama takka näkyy siitä kuvasta, jossa ensihoitajat ovat paikalla. Siinä takanreunan takaa näkyy nippanappa pesuhuoneen oven saranat. Se 'ensihoitajat'-kuva on otettu hieman tältä vidokameralinjalta vasemmalle ja huomattavasti lähempää, se on otettu suurinpiirtein olohuoneen lattialla olevan verijäljen kohdilta.

[taavetti]

Ongelma on se, että olet kaapannut kuvia, missä tuossa oviaukossa näkyy parikytä senttiä jotain kaapin- tai muun tynkää näkymää estämässä. Alkuperäisessä Ulvilan takkahuoneessa sitä ei ollut.

[Toripolliisi]

Ongelma on se, että olet kaapannut kuvia, missä tuossa oviaukossa näkyy parikytä senttiä jotain kaapin- tai muun tynkää näkymää estämässä. Alkuperäisessä Ulvilan takkahuoneessa sitä ei ollut.

Aivan! Tuon huomaa "sokea Reettakin" mutta kukin katselee näitä näköjään kuka minkäkinlaiset rinkulat kuonollaan..