Eversti Muammar Gaddafi on kuollut

[otus]

Kepukkaa persiiseen gaddafille

http://www.liveleak.com/view?i=c8b_1319324238

[Norsula]

^Uskomatonta sakkia nuo kapinalliset. Tässä vähän lisää näytettä: (Huom: ei herkille)
http://libyancivilwar.blogspot.com/2011 ... ideos.html

[häirikkö]

Jeps. Ei tuossa aiemmin ollut tarkoitus Muammaria niin puolustella, vaan pointtini oli juuri siinä, että onko tämä barbaarilauma sitten yhtään parempi vaihtoehto, ja minkälainen hallinto maahan muodostetaan. Oliko siinäkään järkeä, että NATO koulutti ja antoi tulitukea tuolle joukolle, joka nyt on ottanut vallan omiin käsiinsä, ja teloittaa porukkaa mistään sotalainsäädännöistä piittamatta.

[Zukuluku]

Jeps. Ei tuossa aiemmin ollut tarkoitus Muammaria niin puolustella, vaan pointtini oli juuri siinä, että onko tämä barbaarilauma sitten yhtään parempi vaihtoehto, ja minkälainen hallinto maahan muodostetaan. Oliko siinäkään järkeä, että NATO koulutti ja antoi tulitukea tuolle joukolle, joka nyt on ottanut vallan omiin käsiinsä, ja teloittaa porukkaa mistään sotalainsäädännöistä piittamatta.

Näinhän siinä näyttää käyvän. Tosin tässä tapauksessa NATOn panostukset ovat olleet aika kohtuullisia, eli ehkä kapinallisia kannatti kuitenkin hieman auttaa, jos vaikka hyvällä tuurilla olisivat lopettaneet väkivaltaisuudet.

Vastaavanlainen esimerkki on myös Irak. George W. Bush ei suostunut millään lopettamaan maan miehitystä, kun näytti siltä, että maa vajoaa kaaokseen amerikkalaisjoukkojen poistuessa. Bushin itsepäisyyden ymmärsi, kun ensin oli käytetty satoja miljardeja dollareita ja uhrattu tuhansien sotilaiden henki Saddamin kukistamiseksi. Afganistan oli puolestaan paremmin onnistunut operaatio. Vaikka sielläkin Taleban kovasti yrittää vielä taistella, ei se ole kuitenkaan uhannut demokraattisen hallituksen olemassaoloa.

[hannu hanhi]

Sharia-lakiin siirtyminen ei noin äkikseltään kuulosta lupaavalta. Gaddafin ilmeinen lynkkaaminen voi myös kuvastaa, miten toisinajattelijoita tulevaisuudessa käsitellään kuten joku jo aeimmin kirjoittikin. Todennäköisesti Gaddafilla olisi ollut Saddamin kohtalo, mutta demokratioissa silti entiset valtionpäämiehetkin pitäisi tuomita oikeudessa.

Libyan tuleva hallinto perustuu sharia-lakiin
10 kommenttia
24.10.2011 11:43

Libyan väliaikaishallinto on aloittanut keskustelut, joiden tavoitteena on muodostaa maahan väliaikaishallitus. Väliaikaishallinnon johtoon kuuluva Mustafa Abdel Jalil arveli neuvottelujen kestävän viikosta kuukauteen.

Jalilin mukaan uuden perustuslain pohjaksi tulee islamilainen sharia-laki.

Väliaikaishallinto on luvannut, että maassa pidetään vaalit kahdeksan kuukauden kuluessa. Niissä valitaan perustuslakia pohtimaan kansallisneuvosto. Parlamentti- ja presidentinvaalit on tarkoitus pitää tästä vuoden päästä.

– Kehotan kaikkia karkottamaan vihan sydämistään. Se on erittäin tärkeää, jotta voimme rakentaa Libyaa, Jalil neuvoi.

(MTV3 - STT - AFP)

[Outo Enkeli]

Ei se mtn kuollu, Muammar meni samalle paratiisisaarelle ku Saddam! Siel ne saa viettää leppoisia ja ansaittuja eläkepäiviä...

Se saari on lähellä Etelä-Amerikkaa ja sillä saarella elelee Itse pahuuden ruumillistuma Adolf Hitlerkin, kun uusien tietojen valossa se ei kuollutkaan itseään päähän tähtäämäänsä luotiin Bunkkerissaan. Siellä tämä kolmikko suunnittelee pahojaan. Lie sinne viety Osamankin

[Norsula]

Tässä oikea syy tähän konfliktiin:

http://www.youtube.com/watch?v=7l6xYBO0 ... r_embedded

Onhan tässä sinänsä syytä juhlaan, että mikäli Gaddafi olisi onnistunut suunnitelmassaan, meidän länsimaisten elintaso olisi varmaankin romahtanut.

[aga]

Gaddafin testamentti

Allahin, laupiaan ja armeliaan nimeen

Tein kaikkeni, jotta kansalaisillani olisi koti, sairaanhoito ja koulutus. Jos kansalaiset olivat nälkäisiä, järjestin ruokaa. Tein kaikkeni 40 vuotta, ehkä kauemminkin. Jopa Benghazin erämaasta tein viljelysmaata. Uhmasin cowboy-poika Reaganin hyökkäyksiä. Murhatessaan orvon ottotyttäreni hän oli yrittämässä saada minut hengiltä, vaan vain viattoman lapsen sai hän murhattua.

Autoin afrikkalaisia siskoja ja veljiä rahalla, jonka sijoitin Afrikan unioniin. Tein kaiken voitavani, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mitä todellinen demokratia on – sellainen, missä kansalaisten omat käräjät hoitavat maan hallinnon. Se vain ei riittänyt koskaan kaikille, niin minulle kerrottiin. Ei ddes sellaisille, joilla oli kymmenen huoneen asunto, uudet puvut ja uudet huonekalut, mikään ei tuntunut riittävän. Niin itsekkäitä olivat jotkut, että kertoivat amerikkalaisille, että Libyassa tarvitaan "demokratiaa" ja "vapautta". Nämä tietämättömät eivät ymmärtäneet, että kyseessä olisi kurkunkatkaisujärjestelmä, jossa mahtavin kukistaa muut.

Sanat demokratia ja vapaus huumasivat jotkut niin, etteivät he tajunneet, mitä ne Amerikassa tarkoittivat: ei ilmaista terveydenhoitoa, ei ilmaisia lääkkeitä eikä asuntoja, ei ilmaista koulutusta ja ravintoa. Tai ilmaista ravintoa kyllä oli, kerjäämällä ja menemällä leipäjonoon.

Mikään, mitä tein, ei tuntunut riittävän joillekin. Toiset taas tiesivät, että olin Gamal Abdel Nasserin poika, ainoan todellisen arabi- ja muslimijohtajan sitten Salah'a'Deenin, joka vaati Suezin kanavan kansansa haltuun siten kuin minä vaadin Libyan oman kansani haltuun. Hänen jalanjälkiään yritin seurata, jotta saisin pidettyä siirtomaavallan ja sen varkaat poissa.

Nyt maahan on hyökännyt maailman mahtavin sotilasvoima. Afrikkalainen pikkuveljeni Obama tahtoo minut hengiltä, riistää maamme vapauden, viedä meiltä ilmaisen asumisen, ilmaiset lääkkeet, ilmaisen koulutuksen sekä ruoan ja korvata kaiken amerikkalaisella varaskulttuurilla, jota sanotaan "kapitalismiksi".

Kaikki "kolmannessa maailmassa" asuvat tietävät, mitä se merkitsee. Se merkitsee suuryritysten ympäriinsä levittäytynyttä korporaatiovaltaa, josta kansalaiset saavat kärsiä. Sikäli kuin se minusta riippuu, vaihtoehtoja ei ole, minun on pakko puolustaa kantaani. Jos Allah tahtoo, olen kuoleva omalla tielläni, sillä tiellä, jolla Libyaan saatiin toimivat maatilat, ruokaa ja terveydenhoitoa. Pystyimme jopa auttamaan afrikkalais- ja arabiveljiämme pääsemään samalle tielle kuin Libyan jamahirija.

En tahdo kuolla, mutta jos niin pakko, jotta tämä maa säästyisi yhdessä niiden tuhansien kanssa, jotka ovat lapsiani, olkoon niin.

Olkoon tämä testamentti ääneni maailmalle, joka kertoo, miten nousin NATO:n ristiretkiä vastaan, julmuuksia vastaan, petosta vastaan, lännen kolonialistisia pyrkimyksiä vastaan, ja miten seisoin afrikkalais- ja arabiveljieni rinnalla valaisten heille tietä. Sillä välin kun muut rakensivat linnoja, itse asuin tavallisessa talossa ja teltassa. En ikinä unohtanut nuoruuttani Sirtessä, en koskaan tuhlannut kansallisomaisuutta typeryyksiin. Ja kuten Sala'a'Deen, joka hänkään ei kahminut itselleen omaisuuksia Jerusalemista, en minäkään ottanut juuri mitään.

Lännessä jotkut sanovat minua "hulluksi" tai "mielipuoleksi". He kyllä tietävät totuuden, mutta jatkavat silti valehteluaan. He tietävät, että Libya on riippumaton ja vapaa kolonialismista. Se oli ja on minun tieni ja näkemykseni. Minulle on selvää, että taistelen viimeiseen hengenvetoon pitääkseni maan vapaana. Auttakoon kaikkivaltias meitä pysymään totuudessa ja vapaina.

Muammar Gaddafi, 17.4.2011

Lähde: Sri Lanka Sunday Times
Oheislukemisto: Orwell Today

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=1601

[salvator tali]

Kansainvälistä pääkallonmetsästystä? vuonna2011 Kuka toimii komentajana? Ken kuolemantuomioita jakeleepi? Itse Jumalako tuo?

[SeagulII]

Kaverit jotka lynkkasivat Gaddafin, tajuavat joku päivä että he vilkuilevat selkänsä taakse koko loppuelämänsa. Toivottavasti nauttivat tunteesta.

Jos joku todella luulee että yhden vanhan miehen murhaaminen muuttaa jotain, ei hänen ainakaan olisi syytä johtaa yhtä mailman supervalloista. Länsimaat pääsivät "tasaamaan tilejä" kehnolla tekosyyllä.. Varmasti mailmassa on paikkoja joissa ihmisillä on asiat kurjemmin kuin Gaddafin Libyassa, mutta missä ihmeessä on niiden air cavalry?

Onneksi nato ja kapinalliset hoitivat homman asiallisesti kotiin, aiheuttamatta sivullisille kärsimystä ja oikeuskin toteutui YK:n henkeen... Eikös juu?

Libyalla ei ole paluuta "normaaliin" arkeen pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniin, koska aivan varmaa on että vaikka "oikeus" on aina seurannut voittajan miekkaa, niin todellinen häviäjä on se tavallinen pieni ihminen, kansalainen. Tuhannet ihmiset menettivät henkensä, kymmenet tuhannet terveytensä, sadat tuhannet jonkun omaisensa ja elämänsä. Taas kerran vain kuolleiden kohdalta sota on ohi.

[Norsula]

Päätinpä ajankulukseni katsoa, mitä tästä sanoo se kaikenkattava Wikipedia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_rights_in_Libya

Libya ennen Gaddafia:

The Kingdom of Libya, from 1951 to 1969, was heavily influenced and educated by the British and American oil companies. The King was very westernized and Libya also had a consitution. The kingdom, however, was marked by a feudal regime, where Libya had a low literacy rate of 10%, a low life expectancy of 57 years, and 40% of the population lived in shanties, tents, or caves.[1] Illiteracy and homelessness were chronic problems during this era, when iron shacks dotted many urban centres around the country.[2]

&j;älkeen:

From 1969 to 2011, the history of Libya was marked by the Libyan Arab Jamahiriya (where jamahiriya means "state of the masses"), a so-called "direct democracy" political system established by Muammar Gaddafi,[3] who nominally stepped down from power in 1977, but remained an unofficial "Brother Leader" until 2011. Under the Jamahiriya, the country's literacy rate rose to 90%, and welfare systems were introduced that allowed access to free education, free healthcare, and financial assistance for housing. The Great Manmade River was also built to allow free access to fresh water across large parts of the country.[1] In addition, illiteracy and homelessness had been "almost wiped out,"[2] and financial support was provided for university scholarships and employment programs,[4] while the nation as a whole remained debt-free.[5] As a result, Libya's Human Development Index in 2010 was the highest in Africa and greater than that of Saudi Arabia.[1]

In 2005, the US government-funded Freedom House gave low ratings for political rights and civil liberties, and gave it the freedom rating of "Not Free".[6] In 2010, Amnesty International published a critical report on Libya, raising concerns about cases of enforced disappearances and other human rights violations that remained unresolved, and that Internal Security Agency members implicated in those violations continued to operate with impunity.[7] In January 2011, the United Nations Human Rights Council published a report analysing the Libyan Arab Jamahiriya's human rights record with input from member nations, most of which (including many European and most Asian, African and South American nations) generally praised the country's progressive efforts in human rights[/color, though some (particularly Australia, France, Israel, Switzerland, and the United States) raised concerns about human rights abuses concerning cases of disappearance and torture, and restrictions on free press and free association; Libya agreed to investigate cases involving disappearance and torture, and to repeal any laws criminalizing political expression or restricting a free independent press, and affirmed that it has an independent judiciary.

In 1988, Gaddafi criticized the excessive measures taken by the Revolutionary Councils, stating that "they deviated, harmed, tortured" and that "the true revolutionary does not practise repression.[14] That same year, the Libyan Arab Jamahiriya issued the Great Green Document on Human Rights, in which Article 5 established laws that allowed greater freedom of expression. Article 8 of The Code on the Promotion of Freedom stated that "each citizen has the right to express his opinions and ideas openly in People’s Congresses and in all mass media."[8] A number of restrictions were also placed on the power of the Revolutionary Committees, leading to a resurgence in the Libyan state's popularity by the early 1990s.[10] In 2004, however, Libya posted a $1 million bounty for journalist Ashur Shamis, under the allegation that he was linked to Al-Qaeda and terror suspect Abu Qatada.[15]

In 2006, Amnesty International has called for an independent inquiry into deaths that occurred there in Abu Salim maximum security prison in the 1996 riot.[21] In 2009, Human Rights Watch believes that 1,270 prisoners were killed.[22][23]
In 2009, the Libyan government stated that the killings took place amid confrontation between the government and rebels from the Libyan Islamic Fighting Group, and that some 200 guards were killed as well.[24] In January 2011, the Libyan Arab Jamahiriya confirmed that it was carrying out an investigation into the incident along with international investigators.[8]

In January 2011, the Libyan Arab Jamahiriya stated that the practice of torture and ill treatment was forbidden in article 434 of the Penal Code, which stated that public officials who had ordered the torture of a person or had committed an act of torture were sentenced to 3 to 10 years’ imprisonment.[8] Gaddafi openly condemned the use of torture, as a criticism against several Revolutionary Committees that had condoned the use of torture.[14]

Sota:

In June 2011, a detailed investigation carried out by Amnesty International found that many of the allegations against Gaddafi and the Libyan state turned out to either be false or lack any credible evidence, noting that rebels at times appeared to have knowingly made false claims or manufactured evidence. According to the Amnesty investigation, the number of casualties was heavily exaggerated, some of the protesters may have been armed, "there is no proof of mass killing of civilians on the scale of Syria or Yemen," and there is no evidence that aircraft or heavy anti-aircraft machine guns were used against crowds. It also doubted claims from the Western media that the protest movement was "entirely peaceful" and "presented no security challenge."[36]

In July 2011, Saif al-Islam Gaddafi had an interview with Russia Today, where he denied the ICC's allegations that he or his father Muammar Gaddafi ordered the killing of civilian protesters. He pointed out that he is not a member of the government or the military, and therefore has no authority to give such orders. According to Saif, he made recorded calls to General Abdul Fatah Younis, who later defected to the rebel forces, in order to request not to use force against protesters, to which Fatah responded that they are attacking a military site, where surprised guards fired in self-defense.

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_righ ... _civil_war

Allegations of mass rape
...syytöksiä...

However, United Nations war-crimes expert M. Cherif Bassiouni, Human Rights Watch (HRW), Doctors Without Borders and Amnesty International say that they have found no evidence of systematic rape conducted by the Libyan government. Amnesty International's Donatella Rovera said that the Benghazi rebels had knowingly made false claims or manufactured evidence, quoting one example of pristine boxes of Viagra that the rebels said were found inside a totally burned out tank belonging to Gaddafi's troops. This raised serious doubts about the claim that Gaddafi handed out Viagra to his soldiers to enable them to rape more efficiently.[4][8][9]

http://en.wikipedia.org/wiki/Human_rights_in_Libya

During the Battle of Sirte, the rebels killed many civilians, including men, women, and children, while there were also reports of the rebels harassing and stealing from the locals. According to one resident, "The rebels are worse than rats. Nato is the same as Osama bin Laden." According to another local woman, "We lived in democracy under Muammer Gaddafi, he was not a dictator. I lived in freedom, Libyan women had full human rights. It isn't that we need Muammer Gaddafi again, but we want to live just as we did before." A local elderly woman stated "They are killing our children. Why are they doing this? For what? Life was good before!"[39]

[Kuolemannaakka]

Talousjärjestelmän kaatamisestahan tässä näytöksessä kyse oli, ja öljyn ja jälleenrakennusurakoiden kaappaamisesta velkatalouden romahduspisteen kynnyksellä sinnittelevälle Euroopalle ja Usalle. Kulutusta pitää lisätä, vaikka sitten paikkoja rikkomalla. Mikä onkaan parempaa bisnestä kuin ensin pommittaa kaikki tasarahaksi ja sitten rakentaa ne rahalla, jota pommitettu maa saa myydessään pommittajille halpaa öljyä?=) Tuplajättipotti.

Ja näillä alkeellisilla demonisointikampanjoilla saadaan muutamassa kuukaudessa jokainen kadunmies muistamaan Gaddafin "hirmuteot" (joista ei sitten kyllä varsinaisesti mitään yksityiskohtia muisteta, mutta hirmuista on kuitenkin meininki ollut varmana). Ja valtaosa ei osaa Libyaa edes kartalta osoittaa, eikä tiedä maasta yhtään mitään.

Me aina tarvitaan vuoden "diktaattori", milloin mistäkin päin maailmaa. Aina tiedetään varmasti, että paha on, se hullu diktaattori. Ei meillä ole semmoista onneksi. Onhan se nyt hullua jos sähkö on ilmaista, bensa maksaa 10 senttiä litra, jokaiselle on asunto, terveydenhoito on ilmaista, koulutus on ilmaista ja siirtotyöläiset tekevät valtaosan töistä. Eihän se VOI olla niin, ei saa olla. Ei saa olla mitään vaihtoehtoja tästä meidän pankkien systeemistä. Ettäkö maalla olisi oma keskuspankki, joka laskee rahan liikkeelle, eikä yksityiset liikepankit pääse tekemään tyhjästä voittoa? Ettäkö joku maa olisi velaton?! Sehän kaataa koko jatkuvan kasvun ideologian.

Ja ylellisesti asui vielä! Onneks ei meidän maan rikkaat asu ylellisesti, vaikka ne on vaurastuneet vain omalla viisaudellaan. Presidentinlinnakin on ihan vaatimaton, ei ole kultauksia siellä. Saatikka Wahlroosin kartanossa, ja se mies on sentään rahansa ansainnut kovalla työllä.

Ne "gaddafin siirtämät" 200 miljardia ovat muuten Libyan valtion sijoitusrahaston rahat. Sellainen sijoitusrahasto on jokaisella rikkaalla (öljy)maalla. Esim Norjassa eräs maailman suurimmista. Mutta tietysti Gaddafi vaan halusi ne kaikki rahat itselleen, niillä oiskin jo saanut luksuselämän, jos siitä puutetta oli. Ihme kun sitten pysyi Libyassa, eikä lähtenyt sinne minne rahat siirsi. Nyt ne rahat jaetaan voittajavaltioiden kulujen kattamiseen, ja eiköhän taas muutama miljardi "huku" jonnekin niinkuin Irakissa aikoinaan.

[SeagulII]

Nää "vapautus" operaatiot alkaa jo oikeesti muistuttaan niin paljon toisiaan että tarvii oikeen ihmetellä kuinka niihin vielä uskotaan.. Iraqi freedom, libya freedom ja kohta joku ylä-savo freedom. Kaikkialla on ihmisiä kohdeltu väärin ja hallittu joukkotuhoaseita, pahat sedät on pitäny saada syrjään, ja kaikkialla on ollut öljyä (ylä-savon esiintymän vahvistamista odotellen..)..

Kun sitten on ilmenny ettei joukkotuhoaseita ollutkaan ja ihmisetkin ovat hiukan äkeissään kivikauteen pommitetusta vapaudesta niin syyllisiä ei haeta tilille. Muuta kun häviäjän puolelta, nehän sen sodan aiheuttivat..

Koska ratkaistaan sellaisten valtioiden ihmisoikeusasiat jotka eivät taloudellisesti kiinnosta ketään, kuten pohjois-korea tai syyria? Entäs sellaisten valtioiden jotka ovat vastustajana uskottavia, kuten nyt vaikka kiina...

Onko Libyan kansalla suurempi oikeus "poliittiseen vapauteen" kuin Syyrian kansalaisilla? Miten Irak oli suurempi uhka naapureillensa ja kansallensa kuin Pohjois-Korea?

YK myöntää mandaattia sen mukaan miten sitä rahoitetaan, ne tahot jotka hommaa pyörittävät, sanelevat ehdot. Vai tuntuuko kenestäkään muusta kummalta, että ne valtiot jotka mailmaa vapauttavat, oikeuttavat itse omat toimensa?


Aivan kuten ne pelätyt ja parjatut Diktaattorit omissa valtakunnissaan...
Paitsi ettei länsimaissa kiduteta ja vangita ihmisiä summittaisesti, vai miten se ny oli... Vai oliko...

[Tuomion Pasuuna]

Ja mitä sitten pitäisi tehdä?

Jos diktaattori kaadetaan ulkopuolisin voimin kuten Saddam, se on väärin.

Jos maan kansalaiset kaatavat diktaattorin ja sitä autetaan kuten Gaddafin kaatamista, se on väärin.

Jos maan kansalaiset yrittävät kaataa diktaattoria mutta sitä ei auteta kuten Syyriassa, se on väärin.

Jos diktaattoria ei kaadeta, kuten Kim Jong Iliä, se on väärin.

Eli miten asiat pitäisi sinusta hoitaa?

[Norsula]

^Maat ratkaiskoon itse sisäiset konfliktinsa. Jos NATO ei olisi puuttunut, koko sota olisi ollut ohi hetkessä. Obama valehteli Gaddafin tähdänneen siviilikohteisiin, kun todellisuudessa Human Rights Watchin raportin mukaan Misratan pommituksissa haavoittuneista alle kolme prosenttia oli naisia. Jos Gaddafi olisi tähdännyt siviilikohteisiin tarkoituksella, noin puolet uhreista olisi ollut naisia. Kohteena olivat siis aseelliset kapinalliset.

Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Näinhän sen kuuluisi olla.