Päivi Räsäsen puheiden tutkinta on kirvoittanut valtakunnansyyttäjään kohdistuvia uhkauksia sekä uskonnollisen häirikkköviestitulvan
Apulaisvaltakunnansyyttäjä pelkää, että loanheiton pahin vaara on vaikutuksille alttiiden "hangarounderien" aktivoituminen.
Valtakunnansyyttäjän virastoon on viime päivinä tulvinut viestejä, jotka liittyvät kansanedustaja
Päivi Räsäsen (kd.) puheiden esitutkintaan.
Viestivyöry alkoi, kun valtakunnansyyttäjä aloitti esitutkinnan, jossa epäillään kansanedustajan sanomisillaan syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Tuoreimmat esitutkinnat Räsäsen puheista koskevat vuoden 2018
Maria Veitolan
yökylässä -ohjelmaa ja
Ruben Stillerin viime vuonna toimittamassa radio-ohjelmassa lausuttuja ajatuksia.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jukka Rappe kertoo, että Päivi Räsäseen liittyviä viestejä satelee esimerkiksi Argentiinasta, Brasiliasta ja vaikkapa Färsaarilta.
– Tämä on poikkeuksellista. Sähköpostiviestejä on tullut eri puolilta maapalloa, mutta on todettava, että niiden lähde on luultavasti sama.
Englanninkielisissä viesteissä sanamuodotkin voivat olla identtisiä, kertoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe.
– On innostettu uskonnollisiin piireihin kuuluvia ihmisiä ilmaisemaan huolensa siitä, että Suomessa vainottaisiin kristittyjä. Valtakunnansyyttäjän tutkintapyynnössä ei toki ole tästä lainkaan kysymys.
Kaikki viestit kulkevat apulaisvaltakunnansyyttäjän työpöydän kautta, ja niitä on viime päivinä riittänyt poikkeuksellisen paljon.
– Tähän mennessä lukumäärä on kolminumeroinen. Eräänäkin aamuna niitä oli yön jäljiltä toistasataa.
Rajujakin uhkailuja ja perässähiihtäjien innostamista
On myös toisenlaisia viestejä, joiden Rappe päättelee tulevan uskonnollisten piirien ulkopuolelta. Niiden sävy on uhkaava.
– Ne ovat tyypillistä viranomaisten kohtaamaa niin sanottua maalittamista. Sanamuodot välillä aika rajuja.
Rappe ei halua kommentoida yksittäisiä viestejä tai uhkailuja, mutta viikonlopun aikana sosiaalisessa mediassa uhottiin valtakunnansyyttäjän tappamisella.
– Skaala on laaja, ja ääripää herättää kysymyksiä. Mitä kyseisten ihmisten päässä liikkuu, kun he ilmeisesti asiaa mitenkään tuntematta suoltavat ajatusvirtaansa sähköpostiin tai sosiaaliseen mediaan?
Rappe sanoo, että viesteistä näkee selvästi, että taustalla on lähde, joka innostaa samanmielisiä tällaiseen toimintaan.
– Innostetaan ihmisiä kohdistamaan suurin joukoin viestejä kohteeseen välittämättä lainkaan faktoista. Se lienee niin sanottua maalittamista.
Vaarallisimpia voivat olla taustalla olevat hiljaiset seurailijat, Rappe arvioi.
– Ne jotka terapoivat itseään suoltamalla lokaa netissä, saattavat saada tyydytyksensä siitä. Mutta todellinen vaara voi olla nämä vaikutuksille alttiit seuraajat ja hangaround-tyypit. He saattavat motivoitua vaikka mihin. Se on huolestuttavaa.
Panettelulla hiljentäminen
Osittain on kyse viestinnästä, joka voi jäädä omaan arvoonsa, sanoo Rappe.
– Kyllä tuonne tietojärjestelmiin viestejä mahtuu. Mutta jos panettelun ja uhkailun raja ylittyy, voi kysyä, onnistutaanko viranomaisten toimintaan vaikuttamaan. Tässä käsilläolevassa asiassa ei ole onnistuttu eikä onnistuta. Tiedän kyllä tapauksia, joissa virkamiehet eivät ole halukkaita johonkin tehtävään, kun seuraus on lokasaavien kaataminen niskaan.
Kansanedustaja Päivi Räsäsen tapausta ei voi jättää tutkimatta, apulaisvaltakunnansyyttäjä sanoo.
– Lakisääteinen tutkintakynnys on ylittynyt. Meillä on voimassa oleva tutkintapakkojärjestelmä. Kyse on valtakunnansyyttäjän lakisääteisestä virkatoimesta.
Kuka toimii syyttäjänä, jos rikoksen kohteena on itse valtakunnansyyttäjä?
Jos ja kun epäillyt rikokset eli vaikkapa tappouhkaukset kohdistuvat valtakunnansyyttäjään, täytyy jonkun muun syyttäjälaitoksesta kuin valtakunnansyyttäjä
Raija Toiviaisen tarttua toimeen.
- Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on joutunut sekä uhkausten että viestiryöpyn kohteeksi sen jälkeen, kun päätti käynnistää tutkinnan kansanedustaja Päivi Räsäsen sanomisista. Kuva Yle
- riippuen_siitä_kuka honoja_arvostelee_aloitan_tutkinnan.jpg (29.41 KiB) Katsottu 4459 kertaa
– Se on mielenkiintoinen kysymys, koska kaikki muut syyttäjät ovat hänen alaisiaan. Jos alainen syyttäisi, voisi herätä epäilyjä alaisen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Onneksi meillä on kuitenkin apulaisvaltakunnansyyttäjä, joka käyttää samaa toimivaltaa kuin valtakunnansyyttäjä. Eli jos tällainen juttu viriää, minä toimisin siinä syyttäjänä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe pohtii vielä Päivi Räsäsen tapausta. Hänen mukaansa johonkin uskontokuntaan kuuluminen tai uskovaiseksi julistautuminen ei vapauta ihmistä rikoslainsäännösten alaisuudesta.
– Kyllä maailmassa uskontoja riittää. Jos epäillään, että rikoksen tapahtuneen, rikokset tutkitaan riippumatta, mihin uskontokuntaan tai ryhmään epäilty kuuluu. Tästä näyttää joillakin olevan epäselvyyttä.
YLE
9.3.2020 klo 17.34