Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Tänne keskustelut politiikasta siihen liittyvästä korruptiosta yms.

Valvoja: Moderaattorit

Wincentius
Martin Beck
Viestit: 758
Liittynyt: Su Loka 04, 2009 11:37 am
Paikkakunta: Ubi bene, ibi patria

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Wincentius »

HerculeP kirjoitti:Suomessa tehottomin tukimuoto on erilaiset yrityksille myönnettävät *.avustukset, nimiä jos jonkinlaisia.
Toveri Hercule viitannee mm. työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemaan yritystukiselvitykseen, jota mm. Yle on referoinut otsikolla Tehottomiin tukiin taas lisämiljoonia – varustamot suurimpia hyötyjiä.
Valtion maksamat suorat yritystuet nousevat sitkeästi. Myös tehottomiksi arvioituihin tukiin käytettiin viime vuonna entistä enemmän rahaa. Tällaisten tukien suurimpia saajia ovat varustamot, kuten Viking Line ja Tallink-Silja.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan suuri osa yritysten saamista tuista on tehottomia. TEM arvioi, että yritystukiin käytetystä rahasta vain alle puolet tehoaa tarkoitetulla tavalla. Kuudesosa tuista luokitellaan tehottomiksi.

Kaikesta huolimatta valtio käytti viime vuonna 178 miljoonaa euroa tukiin, jotka ovat TEM:n mukaan tehottomia. Summa kasvoi edellisvuodesta 33 miljoonaa euroa.

TEM:n arvion mukaan erilaisista tukimuodoista tehottomia ovat kansainvälistymisavustus, laivanrakennusteollisuuden innovaatiotuki, Maa- ja metsätalousministeriön mikroyritystuki, kauppa-alustuki, kuljetustuki ja työllisyysperusteinen investointituki.

Tehottomien tukien listalla nopeimmin kasvoivat kansainvälistymisavustukset. Niiden määrä nousi viime vuonna runsaan 13 prosenttia, lähes 26 miljoonaan euroon. Tuen suurin saaja on Finpro eli suomalaisten yritysten yhteinen vientiä ja kansainvälistymistä edistävä järjestö.
Kuva
TEM ottaa tukiselvityksessä huomioon myös muut kuin suorat yritystuet, kuten verohelpotukset ja rahoituksen. Näin yritystukien määräksi tulee 1,2 miljardia euroa vuonna 2012. Tänä vuonna tukipotiksi arvioidaan 1,3 miljardia. Ylen MOT-ohjelman tietokantaan on koottu sen sijaan vain suorat yrityksille menneet tuet, jolloin summaksi tulee viime vuoden osalta 670 miljoonaa euroa.
Kuva

Kuva
MOT-ohjelman yritystukitilasto

Lähde

Vaikka sekä esitetty väite että sen perustelu ovat sinällään vääriä, mutta osa (tark. kuudesosa, noin 17%) myönnetyistä yritystuista ovat tehottomia, kuten TEM:n omakin selvitys osoitti.
Kirjoitan jatkossa laajemmat juttuni pääasiassa paremmin itselleni soveltuvalla alustalla (blogi). Osasyynä hiipuvaan läsnäolooni täällä on se, että asia-, käännös- ja/tai kirjoitusvirheitä ei 1. tunnin jälkeen voi enää korjata.
- WinCentius

Wincentius
Martin Beck
Viestit: 758
Liittynyt: Su Loka 04, 2009 11:37 am
Paikkakunta: Ubi bene, ibi patria

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Wincentius »

LähiTapiolassa työskentelevä valtiotieteiden tohtori (kansantalous) Timo Vesala on kirjoittanut Sijoitustalous-blogiin seuraavan artikkelin.
Talousmaaottelu Suomi vs. 12 euromaata

Tein 13 suurimmalle euromaalle pikaisen läpivalaisun kolmelta eri kantilta:
  • 1) Mikä on kunkin maan makrotalouden tila?
  • 2) Miltä julkisen talouden velkakestävyys näyttää?
  • 3) Miten vaikea ongelma väestön ikääntyminen on?
Vertailun pohjana käytin IMF:n viimeksi päivitettyjä taloustilastoja sekä YK:n väestöennusteita. Johtopäätökset sekä kriteerien painotukset perustuvat puhtaasti omaan subjektiiviseen harkintaani. Oheisessa taulukossa on tiivistettynä lajikohtaiset sijoitukset sekä ”kolmiottelun” kokonaispisteisiin perustuvat sijoitukset.

Kuva

Makrotalouden tilaa kartoittavassa vertailussa otin huomioon yhdeksän erilaista talouden perustekijää (esim. työttömyys, vaihtotase ja BKT-kasvun perusura). Suomi osoittautui koko joukon heikoimmaksi viennin kasvuvauhdissa sekä vaihtotaseen alijäämässä. Kohtuullisesti pärjäsimme ainoastaan investoinneissa ja työttömyysasteessa. Kahdestoista sija Italian ja Kreikan välissä ei juuri mairittele.

Julkisessa taloudessa keskityin velkakestävyyden mittaamiseen viiden velkaantuneisuutta kuvaavan muuttujan avulla. Tässä lajissa Suomi vielä menestyy. Suomen valtion nettovelka sekä velkaantuneisuus suhteessa verotuloihin ovat vertailuryhmän alhaisimmat. Ainoa kauneusvirhe on julkisen sektorin koko suhteessa kansantuotteeseen – se on koko euroalueen korkein. Mutta hopea ei ole häpeä!

Ikääntymistä mittasin yli 65-vuotiaiden suhteellisella osuudella ja sen kasvulla seuraavan 20 vuoden aikana. Ikäihmisten ja työikäisten suhde nousee Suomessa ensimmäisenä yli 40 prosenttiin, mutta tarkastelujakson kymmenen jälkimmäisen vuoden aikana ikääntyneiden määrä kasvaa muutamissa maissa vielä Suomeakin nopeammin. Näin mitattuna Suomen ikääntymisongelma on vertailuryhmän kolmanneksi pahin Saksan ja Slovenian jälkeen.

Palkintojenjako
Kolmiottelun mitalisijat menevät Keski-Eurooppaan: Slovakialle kultaa, Itävallalle hopeaa ja Saksalle pronssia. Hyvänä yhdeksikkönä tulee maaliin pieni ja sisukas Suomi – heti Irlannin ja Espanjan perässä.

Faktojen perusteella Suomi on siis putoamassa ns. vahvojen euromaiden kyydistä.
Säntillisen maineemme ansiosta sijoittajat ja luottoluokittajat vielä luottavat meihin. Luottamuspääoma voi kuitenkin sulaa nopeastikin, jos kiri ei ala irrota.
Lähde
Kirjoitan jatkossa laajemmat juttuni pääasiassa paremmin itselleni soveltuvalla alustalla (blogi). Osasyynä hiipuvaan läsnäolooni täällä on se, että asia-, käännös- ja/tai kirjoitusvirheitä ei 1. tunnin jälkeen voi enää korjata.
- WinCentius

Avatar
PaxCow
Adrian Monk
Viestit: 2520
Liittynyt: To Tammi 17, 2013 3:45 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja PaxCow »

Tästä ei kai ole ollut vielä minfossa mainintaa:

Huippuekonomisti Krugman: Euroon liittyminen oli Suomelle virhe
Hän sanoo ymmärtävänsä Suomen liittymiseen euroon poliittisten ja historiallisten syiden takia, mutta taloudellisesti se ei ole ollut järkevää.
Taloussanomat jatkaa asian käsittelyä ja lainaa myös Krugmania:
Paul Krugman kirjoitti:– Kukaan ei ole kyennyt selittämään yksityiskohtaisesti, miten Kreikan tyyppinen kriisi tapahtuisi Britannian, Yhdysvaltojen tai Japanin kaltaisessa maassa.

– Omassa valuutassaan lainaavaa maata ei voida pakottaa konkurssiin, ja olemme juuri nähneet, että sitä ei voida edes pakottaa nostamaan korkoja.
Juttu jatkuu:
Paavo Teittinen, Taloussanomat kirjoitti:Myös talouslehti Financial Timesin palkittu kommentaattori Martin Wolf esitti vastaavia näkemyksiä pari kuukautta aikaisemmin. Hän pohti, miksi Espanjan ja Britannian korkoero on niin valtava, vaikka molemmat maat ovat suurin piirtein yhtä velkaantuneita.

Wolfin mukaan ero johtuu "pääasiassa siitä, että Britannia on suvereeni maa, jolla on oma valtiovarainministeriö, keskuspankki sekä kelluva valuutta". Espanja taas on valuuttaunionin jäsen.

"Äärimmäisen tärkeä seikka"

Pari vuotta sitten aiheeseen otti kantaa myös yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, sijoittajaguru Warren Buffett:

– Jos Kreikka voisi painaa drakmoja, heillä olisi kyllä muita ongelmia, mutta ei velkaongelmaa. Seitsemäntoista maata Euroopassa luopui vallasta painaa omaa rahaansa. Se on äärimmäisen tärkeä seikka, Buffett sanoi haastattelussa.
Marginaalista valtavirtaan

Monet jälkikeynesiläiset ekonomistit ovat toitottaneet edellä esitettyjä näkemyksiä vuosikymmeniä.

Heidän sinnikäs kommentointinsa on pikku hiljaa kasvanut yhä vahvemmaksi kuoroksi, johon yhtyvät niin maailman menestyneimmät sijoittajat, palkituimmat toimittajat kuin taloustieteiden nobelistit. Krugman itse kertoi ymmärtäneensä oman valuutan merkityksen viimeisen parin vuoden aikana.

Rahapoliittinen itsenäisyys ei tietenkään itsessään takaa kansallista menestystä. Sikäli Suomen talousviisaiden ja -päättäjien kanta on ymmärrettävä. Mutta kuten Buffett sanoi, oma valuutta poistaisi luottoriskin ja sitä kautta tarpeen tarkkailla pakkomielteisesti velkaantumista ja luottoluokituksia.

Kun koko maa on suurin piirtein kriisitilassa julkisesta velasta ja taloutta yritetään supistaa kaikin keinoin, on varsin outoa sanoa että tällä seikalla ei ole suurta merkitystä.
Paavo Teittinen, Taloussanomat kirjoitti:On harmillista, että maailmalla voimistuva ymmärrys oman valuutan merkityksestä ei ole vieläkään juurtunut Suomen talouspäättäjien ja -viisaiden ajatteluun.
"I do not fear death. I had been dead for billions and billions of years before I was born, and had not suffered the slightest inconvenience from it." - Mark Twain

Avatar
PaxCow
Adrian Monk
Viestit: 2520
Liittynyt: To Tammi 17, 2013 3:45 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja PaxCow »

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kirjoittaa:
Velkaantumisen kahdet kasvot

Talouspoliittisessa keskustelussa on – Deja Vu – korostettu bruttovelkaa. Jostain kumman syystä unohtuu ”taseen” toinen puoli: varallisuus, se mitä velalla on saatu. Velanoton väitettyä moraalittomuutta korostetaan joskus puhumalla syömävelasta, jolloin on tarkoitus viimeistään saada omatunto kolkuttamaan.

Suomen Pankin pääjohtaja ei syyllisty STTK:n tuoreessa asiattomuuksiin varoitellessaan velkaantumisvauhdin liiallisuudesta, mutta tiettyä yksisilmäisyyttä analyysissä on.

Kun kotitalous ottaa velkaa, se käyttää rahat johonkin hyvinvointinsa kannalta olennaiseen kohteeseen. Useimmiten se on asunto. Kotitalouden nettovelkaantuminen on nolla, kun 200 000 euron velan vastineena on 200 000 euron asunto.

Samoin toimii kansantalous. Se ottaa velkaa lieventääkseen työttömyyttä tai panostaessaan talouskasvun aikaansaamiseksi. Tämä on järkevää syömävelan kasvattamista.

Velanotolla on toki rajat. Suomi ei ole selkä seinää vasten. Suomessa julkiset nettovelat ovat negatiivisia, mikä johtuu merkittävistä eläkerahoista. Me olemme ylijäämäinen talous. Suomen julkinen talous on Norjan jälkeen maailman parhaassa jamassa. Muut ovat velkaantuneet meille. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö velan kasvuvauhtiin pitäisi suhtautua vakavasti, mutta velkaantumisen taittamisella ei ole kiire.

Saksan taloudellisessa menestymisessä on syytä katsoa kolikon toista puolta. Saksan talousnousu on nyhdetty työmarkkinoiden osattomien selkänahasta. Saksaan on luotu kahden työmarkkinat ja synnytetty kahden kerroksen väkeä. Tästä Saksa maksaa isoa yhteiskunnallista laskua. Toisaalta on muistettava, että yhtenäisellä talousalueella yhden talouden merkittävä ylijäämä on toisen alijäämä. Saksan menestys on ollut yksi syy eurokriisin synnylle. Ehkei keskeisin, mutta kiistatta yksi. Onko suurempi syntinen se, joka pyytää lainaa, vai se, joka sitä myöntää. Saksan rahoitusylijäämät survottiin Kreikkaan, Portugaliin ja muihin kriisimaihin.

Saksan tie ei ole meidän tiemme.

Velkaantumisen arvioinnissa tulisi käyttää kahta eri kriteeriä. Onko velkaantuminen talouspoliittisten argumenttien nojalla huolestuttavaa, vai pitäisikö meidän huolestua siksi, että asetetut kriteerit eivät täyty. Talouspoliittisin perustein Suomella on velkaantumisen osalta syytä melko pieneen huoleen. Sen sijaan sääntöjen noudattamisen näkökulmasta on syytä olla varpaillaan. EU:n 60 %:n velkaantumisraja lähestyy. Onhan se otettava vakavasti, vaikka raja on talousjärjen nojalla huonosti perusteltu.
http://www.sttk.fi/2014/ralf-sund-velka ... et-kasvot/
"I do not fear death. I had been dead for billions and billions of years before I was born, and had not suffered the slightest inconvenience from it." - Mark Twain

Arlene
Christopher Lorenzo
Viestit: 1688
Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 8:30 pm
Paikkakunta: Pentonville

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Arlene »

Lisää rahaa Suomen valtiolle.
Yle uutiset kirjoitti:
20.3.2014 klo 13:22

Pimeisiin töihin iskenyt Raksa-hanke toi 200 miljoonaa veroina

Verohallinnon Raksa-hanke paljasti miljoonien edestä pimeitä palkkoja, vääriä tositteita ja peiteltyä osingonmaksua. Neljä vuotta kestänyttä hanketta aiotaan jatkaa.

Verohallinto on saanut kasaan veroiksi muutettuina jopa 200 miljoonaa euroa harmaan talouden rahoja. Potti kerättiin verohallinnon historian suurimman harmaan talouden valvontahankkeen ansiosta.

Tarkoituksena oli suitsia rakennusalan harmaata taloutta ja opastaa yrityksiä toimimaan oikein.

Hankkeen vetäjä, ylitarkastaja Pekka Muinonen verohallinnosta pitää hanketta monin tavoin tuloksellisena ja myönteisenä ja lupaa sille jatkoa.

Verohallinto on erityisen tyytyväinen reaaliaikaisten valvontakeinojen osoittauduttua tehokkaiksi.
– Voin sanoa, että kun aikaisemmin kiinnijäämisen riski saattoi olla satunnainen, nyt se kasvaa todennäköiseksi, Muinonen lausuu.

Harmaata taloutta, pimeitä palkkoja ja vääriä tositteita

Raksa-hankkeen aikana tehtiin vuosina 2008-2012 yhteensä 3 525 verotarkastuskertomusta.

Kertomusten perusteella harmaata taloutta löydettiin lähes joka kolmannesta kohteesta. Lisäksi rikosilmoitus tehtiin noin joka kymmenennestä kohteesta. Näistä 264 tapauksessa kyseessä oli törkeä veropetos.

Valtaosa tapauksista, liki 90 prosenttia, koski liikevaihdoltaan alle kuuden miljoonan euron suuruisia yrityksiä.

Verohallinnon mukaan vääriä tositteita löydettiin 112 miljoonan euron edestä. Lisäksi löydettiin 4 857 sellaista työntekijää, joiden 220 miljoonan euron palkoista ei ollut maksettu ennakonpidätystä.

Peiteltyä osingonjakoa löytyi 92 miljoonan euron edestä.

Nämä yhteen laskemalla verohallinto arvioi saaneensa kokoon 144 miljoonaa euroa välittöminä veroina ja noin 70 miljoonaa euroa arvonlisäveroina .

Wincentius
Martin Beck
Viestit: 758
Liittynyt: Su Loka 04, 2009 11:37 am
Paikkakunta: Ubi bene, ibi patria

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Wincentius »

[url=http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=26&t=9793&start=555#p614608]Toisaalla[/url] PaxCow kirjoitti:Kansantalouden tilasta on oma keskustelunsa täällä. Huhut konkurssistamme ovat vahvasti liioiteltuja; rajut leikkaukset vähentäisivät kokonaiskysyntää ja huonontaisivat talouden tilaa.
Konkurssista en tiedä, mutta hallitus on ainakin leikkauksista toista mieltä. Tulevassa kehysriihessä on luvassa sekä rajuja leikkauksia että veronkorotuksia.
Hallitus vaikeiden päätösten edessä: Ruuan vero ylös, sosiaaliturva alas?

Torstai 20.3.2014 klo 17.57

Hallitus natisee liitoksissaan, kun säästöpäätöksiä sorvataan
.

Kuva
Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen joukot pohjustavat kehysriihen päätöksiä viikonlopun aikana.

Hallitus valmistelee tukien leikkauksia ja verojen korotuksia.

Ensi viikon kehysriihestä ennustetaan ennätyksellisen tiukkaa. Helppoja säästökohteita ei enää ole jäljellä, mutta jostain on Jyrki Kataisen (kok) hallituksen miljardien säästöt kuitenkin löydettävä.

- Jos halutaan suuria summia kokoon, sosiaaliturvaan on pakko puuttua, sanoo valtiovarainvaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Kimmo Sasi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) arvioi torstaina, että ensi vuonna tarvitaan 1,5 miljardin euron sopeutustoimet. Toiset 1,5 miljardia jäisivät seuraavan hallituksen kontolle.

Sasi puolestaan arvioi Iltalehdelle, että sopeutustarve nousee lähemmäs neljää miljardia euroa. Hänen mielestään siitä suurin osa pitää tehdä heti ensi vuonna.

- Hyvä esimerkki on Latvia. Siellä tehtiin kerralla suuret leikkaukset ja nyt siellä on Euroopan nopein kasvu.

Nyt leikataan

Sasin mielestä uusi sopeutus pitäisi tehdä leikkauksina. SDP taas muistuttaa sopimuksesta, jonka mukaan puolet sopeutustoimista tehdään veronkorotuksina.

Sasin mielestä kaikki tulonsiirrot ja valtion tuet pitäisi jäädyttää nykytasolle. Kehitysavustakin löytyy Sasin mukaan satojen miljoonien säästövara. Myös työllistämistuet ja yritystuet pitää hänen mukaansa käydä lävitse.

- Huonot tuet pitäisi pyrkiä karsimaan. Tässä tilanteessa melkein ainoa, jossa ei leikkausmahdollisuuksia paljon ole, ovat puolustusvoimien menot, Sasi linjaa.

SDP:n piirissä taas ei kaihdeta armeijankaan menojen ottamista pöydälle.

Verot ylös

Veronkorotuksista etukäteen puhutuin on arvonlisäveron korotus. Esimerkiksi lääkkeitä, henkilökuljetuksia ja pääsylippuja verotetaan hellimmällä 10 prosentin verolla. Ruuan alv on 14 prosenttia.

Arvonlisäveroissa pyörivät isot rahat. Yhden prosenttiyksikön korotus alennettuihin verokantoihin toisi valtiolle noin 250 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Sasin mielestä sopiva korotus voisi olla parin prosenttiyksikön luokkaa.

SDP:n piiristä vastataan, että on mahdotonta sekä jäädyttää sosiaalietuudet että korottaa ruuan ja lääkkeiden verotusta. Sosiaalietuuksien indeksikorotusten tarkoitus korvata perustarpeiden hinnannousu kaikkein pienituloisimmille.

Demarit haluava suunnata veronkorotuksia maksukykyisille. Solidaarisuusverolle saattaa olla jonkinlaista jatkoa tulossa.

Jokin verran sopeutusta hallitus voi laskea myös kuuluisen rakenteellisten uudistustensa varaan. Jos sote-uudistus saadaan aikaan, sille lupaillaan jopa miljardin säästövaikutuksia.

PEKKA TIINANEN
[email protected]
Lähde
Kirjoitan jatkossa laajemmat juttuni pääasiassa paremmin itselleni soveltuvalla alustalla (blogi). Osasyynä hiipuvaan läsnäolooni täällä on se, että asia-, käännös- ja/tai kirjoitusvirheitä ei 1. tunnin jälkeen voi enää korjata.
- WinCentius

Wincentius
Martin Beck
Viestit: 758
Liittynyt: Su Loka 04, 2009 11:37 am
Paikkakunta: Ubi bene, ibi patria

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Wincentius »

Myös Danske Bank ennustaa vaikeita aikoja Suomelle.
Danske Bank: Työttömyysongelma oletettua vaikeampi

Tiistai 18.3.2014 klo 15.55


Danske Bank arvioi, että työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,4 prosenttiin viime vuoden 8,2 prosentista.

Talousennusteensa tiistaina niin ikään julkaisseen Pellervon taloustutkimuksen (PTT) arvio on 8,8 prosenttia.

Ennusteet ovat varsin maltillisia. Suomen työttömyysaste on kohonnut huomattavasti vaimeammin kuin talouden alamäki antaisi olettaa.

- Totuus työmarkkinatilanteesta on hauraampi kuin luvuista voi päätellä, sanoo Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus.

Syynä on hänen mukaansa se, että piilotyöttömien määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Myös alityöllisyys on lisääntymässä.

Piilotyöttömyyden kasvu tarkoittaa sitä, että yhä useampi luopuu aktiivisesta työnhausta. Toivo työpaikasta hiipuu, kun on lähettänyt satoja työhakemuksia ilman tulosta.

Alityöllisyys tarkoittaa puolestaan sitä, että työntekijöitä siirretään osa-aikaisiksi vastoin heidän tahtoaan. Ilmiö on tuttu yrityksistä, joissa on käyty yt-neuvottelut.

Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan työttömiä oli tammikuussa 221 000, mikä on 7 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Töissä olevien määrä putosi kuitenkin vielä enemmän, 16 000 henkilöllä. Piilotyöttömien määrä kasvoi 37 prosenttia 153 000:een.

Helpotusta ei luvassa

Työttömyysongelmaan ei ole luvassa helpotusta, sillä sekä Danske Bankin että PTT:n talousennusteet lupaavat Suomelle vain nihkeätä talouskasvua tänä vuonna.

Danske Bank arvioi Suomen talouden kasvavan 0,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna. PTT:n vastaavat luvut ovat 0,8 ja 1,6 prosenttia.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Nordea ovat arvioineet jo aiemmin Suomen talouskasvun jäävän tänä vuonna 0,3 prosenttiin.

Yhteistä on, että talousennusteita on vedetty alas aiemmasta. Jos Ukrainan kriisi kärjistyy edelleen, uhkana on bruttokansantuotteen putoaminen miinukselle kahden taantumavuoden jatkoksi.

Brotherus pitää myönteisenä, että odotukset viennin kasvusta ovat kääntyneet nousuun. Yritykset kertovat, että tarjouspyyntöjä on jälleen alkanut tulla.

Vientinäkymiä parantaa se, että talouskasvu on vahvistunut Yhdysvalloissa ja euroalueella. Saksassa vallitsee jo täystyöllisyys, ja tulossa on suuria palkankorotuksia. Se piristää kulutusta Suomelle tärkeässä vientimaassa.

STT
Lähde

Ylempänä viitattuun Kansainvälinen valuuttarahaston IMF:n arvioon liittyen:
Suomelle madonluvut kansainväliseltä valuuttarahastolta

Perjantai 14.3.2014 klo 18.11

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) laski sekä tämän että ensi vuoden kasvuennustettaan Suomelle.

Tälle vuodelle IMF ennustaa 0,3 prosentin ja vuodelle 2015 1,1 prosentin bkt:n kasvua. Työttömyys pysyy noin kahdeksan prosentin tasolla.

Selvitysryhmää johtanut Helge Berger kuitenkin myöntää että itäisen Euroopan kriisi mahdollisine talouspakotteineen sekä Venäjän muutenkin heikentyvä talouskehitys ovat ennusteen "riskitekijöitä", jotka saattavat heikentää Suomen kehitystä entisestään.

IMF tarjoaa tuttuja lääkkeitä Suomelle, jotta maa sopeutuisi mahdollisimman nopeasti meneillään olevaan rakenne muutokseen.

On "kristallin kirkasta", että Suomessa tarvitaan nyt "rohkeita päätöksiä" nopeasti.

Talouspolitiikan uskottavuuden lisäämiseksi kaikkien puolueiden olisi hyvä sitoutua yhteisellä tahdonilmauksella budjettivajeen supistamiseen.

Budjettivajeen sopeutuksessa loppusumman suuruuden lisäksi on tärkeää, mitä budjetin sisällä tehdään. On tärkeää, että tuetaan kasvua muun muassa lisäämällä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista muun muassa pääkaupunkiseudulla.

Työttömyyskorvaukset ovat IMF:n mielestä liian pitkäkestoiset, eivätkä ne kylliksi motivoi työn vastaanottamiseen.

Myös palkkaneuvottelujen järjestelmää IMF joustavoittaisi ja lisäisi yksityistä kilpailua terveydenhoitosektorille.

TIMO HAKKARAINEN
[email protected]
Lähde

Lopuksi vielä Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mietteitä 17.3.
Automaattinen menoleikkuri tarpeen
Aki Kangasharju

Hallitus lyö lukkoon kehysriihessä joukon veronkiristyksiä ja menoleikkauksia sekä lupaa pyhästi kiihdyttää lupaamiaan rakenneuudistuksia. Lopputuloksesta tulee riittämätön. Hallituksen itselleen tekemät tavoitteet estävät näkemästä sen, mikä on hyväksi koko Suomelle pitkällä aikavälillä.

Hallitus lyö lukkoon kehysriihessä joukon veronkiristyksiä ja menoleikkauksia sekä lupaa pyhästi kiihdyttää lupaamiaan rakenneuudistuksia. Lopputuloksesta tulee riittämätön. Hallituksen itselleen tekemät tavoitteet estävät näkemästä sen, mikä on hyväksi koko Suomelle pitkällä aikavälillä.

Suomessa on jo maailman 6. korkein verotus, joten tavoite sopeuttamisen jakamisesta puoliksi veronkorotusten ja säästöjen kanssa kannattaa unohtaa. Sen sijaan hallituksen on tehtävä konkreettinen julkisen sektorin leikkausohjelma. Mallia voi ottaa Amerikasta, jossa päätettiin automaattisista pitkälle tulevaisuuteen ulottuvista juustohöylämäisistä menoleikkauksista, jotka toteutuvat, jos poliitikot eivät pysty jokavuotisissa budjettineuvotteluissa sopimaan mistään fiksummasta.

Leikkausohjelma voisi olla tulevan kehyskauden mittainen ja siinä vähennettäisiin valtion ja kuntien menoja 9 miljardia euroa eli kestävyysvajeen verran. Sitä mukaa kun rakenneuudistukset myöhemmin konkretisoituvat, voidaan sitten säästöohjelmaa tarkistaa.

Ohjelman ehdoton vahvuus olisi siinä, että se antaa tulevalle hallitukselle aivan erilaiset kannustimet viimeistellä rakenneuudistukset ripeästi. Onhan rakenneuudistukset vaikeimmillaankin helpompi myydä kannattajille kuin suorat menoleikkaukset.

Se myös varmistaisi julkisen talouden alijäämän poistamisen ja velkaantumisen lopettamisen muutamassa vuodessa, sillä toteutuessaankin rakenneuudistukset vaikuttavat vasta monen vuoden viiveellä. Sen haasteena on saada taakseen tarpeeksi laaja parlamentaarinen ymmärrys, jotta seuraava hallitus ei mene sitä saman tien vesittämään.

Keskusjohtoisessa valtiontaloudessa säästäminen toteutuu suoraan kehyksiä pienentämällä. Jotta säästöt onnistuvat myös kuntataloudessa, uudessa rakennepaketissa suunniteltava kuntien menokehys on otettava heti käyttöön. Suunnitteilla oleva tasapainotavoite puolestaan on muotoiltava niin, että valtionosuuksien leikkaaminen ei johdata kuntia nostamaan tuloveroja ja ottamaan lisää velkaa.

Sopeutusohjelma ei romuttaisi hyvinvointivaltiota millään tavalla. Jos valtion ja kuntien menoja voisi vähentää sekä palkkojen ja tulonsiirtojen tasoa että tehtävien määrää pienentämällä, hyvinvointivaltiota tarvitsisi keriä taaksepäin vain pari-kolme vuotta. Menotaso oli 9 miljardia euroa pienempi vuonna 2010 (joskin osa kasvusta tulee taantumassa automaattisesti nousevista menoeristä). Jos palkat ja tulonsiirrot jäädytetään reaalisesti nykytasolle, tehtävien määrää pitäisi vähentää 5-6 vuoden kasvua vastaavalla määrällä, jolloin palattaisiin karkeasti vuoden 2008 tasolle. Hyvinvointivaltio oli kelpotasolla noina aikoina.

Jos palkat jatkavat entistä historiallista nousuaan ja tulonsiirtoihin tehdään vastaavat indeksikorotukset, tehtävien määrää pitää keriä taaksepäin toistakymmentä vuotta. Silloin palataan hyvinvointiyhteiskunnassa 1990-luvun puolelle. Minusta sekään ei olisi katastrofi ottaen huomioon miten paljon veropohjamme on laskenut pysyvällä tavalla.

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehden Ekonomistifoorumissa.
Lähde
Kirjoitan jatkossa laajemmat juttuni pääasiassa paremmin itselleni soveltuvalla alustalla (blogi). Osasyynä hiipuvaan läsnäolooni täällä on se, että asia-, käännös- ja/tai kirjoitusvirheitä ei 1. tunnin jälkeen voi enää korjata.
- WinCentius

Avatar
PaxCow
Adrian Monk
Viestit: 2520
Liittynyt: To Tammi 17, 2013 3:45 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja PaxCow »

Wincentius kirjoitti:
[url=http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=26&t=9793&start=555#p614608]Toisaalla[/url] PaxCow kirjoitti:Kansantalouden tilasta on oma keskustelunsa täällä. Huhut konkurssistamme ovat vahvasti liioiteltuja; rajut leikkaukset vähentäisivät kokonaiskysyntää ja huonontaisivat talouden tilaa.
Konkurssista en tiedä, mutta hallitus on ainakin leikkauksista toista mieltä. Tulevassa kehysriihessä on luvassa sekä rajuja leikkauksia että veronkorotuksia.
Olen hallituksen kanssa eri mieltä ja niin on osa taloustieteilijöistäkin (eivät toki kaikki!). Tässä yksi esimerkki leikkaukset kyseenalaistavasta kannanotosta - artikkelissa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi kyseenalaistaa leikkaukset ja kiinnittää huomiota niiden vaikutuksista kansanterveyteen. Suomen leikkausinnosta oli myös ihan hyvä juttu Ylen MOT-ohjelmassa.

On muuten kiintoisaa, että hallituksen asiantuntijoina käyttämät "talousviisaat" Bengt Holmström ja Sixten Korkman ovat pitkän linjan leikkausmiehiä. Sanomalehti Länsi-Savon blogissa on Maija-Riitta Ollilan kirjoitus herroista ja siitä, miten he edustavat oikeiston ajamaa talouspidon mallin politiikkaa.

Nämä hallituksen käyttämät taloustietelijätkin ovat suositelleet leikkausten jakamista usealle vaalikaudelle - näin myös he tunnustavat, ettei laskusuhdanteessa ole järkevää tehdä ylisuuria nopeita leikkauksia, joilla kysyntä ja ostovoima heikkenevät. Leikkauksilla ei paranneta nykyistä taloustilannetta. Toki turhien menojen leikkaukset tai toimintojen tehostamiset voivat olla pitkällä tähtäimellä järkeviä, mutta suhdanteita tai kokonaiskysyntää ei leikkauksilla saada nousuun.

Tämä "kiristyspolitiikan" malli on ollut länsimaissa suosiossa, mutta voisi kuvitella, että kurssi kääntyy pikku hiljaa. Paul Krugman on puhunut pitkään hätäistä leikkauspolitiikkaa vastaan ja nyt Suomessakin on kuultu vastaavia äänenpainoja.

Tässä muuten aika mielenkiintoinen juttu:

Professori: Leikkauspolitiikan vahingollisuus on nyt tunnustettu
SUOMALAISESSA TALOUSPOLITIIKASSA on tapahtunut suuri periaatteellinen suunnanmuutos, arvioi Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haaparanta.

Muutoksen Haaparanta lukee helmikuun puolivälissä julkistetusta niin sanotun Hetemäen työryhmän suosituksesta, jonka mukaan julkisten menojen leikkauksia voidaan jaksottaa useamman vuoden ajalle. Näin on tunnustettu, että leikkauspolitiikka voi olla vahingollista maan taloudelle.

"On siis ymmärretty, miten tuhoisaa esimerkiksi julkisen sektorin henkilöstön irtisanominen on taloudelle", Haaparanta sanoo.

Leikkausten ja toisaalta elvytyksen vaikutuksiin liittyy taloustieteellisessä keskustelussa paljon esillä ollut kerroinvaikutus. Siis se, kuinka paljon yhtä euroa enemmän talouskasvua luo julkisiin menoihin käytetty euro.

Nyt tätä vaikutusta on siis Haaparannan mukaan alettu huomioida myös talouspolitiikassa.

"Vielä vuosi sitten Englannin keskuspankin johtaja Merwyn King sanoi ollessaan pääministeri Jyrki Kataisen vieraana, että nämä kerroinpuheet kuuluvat akateemikkojen kahvipöytiin, niillä ei ole mitään merkitystä. Ja Katainen myötäili."

Leikkauksia perustellaan velkaantumisen pysäyttämisellä ja niin sanotulla kestävyysvajeella. Kyseessä on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan aukko, joka repeää talouteen, kun väestö ikääntyy ja vaatii entistä enemmän julkisia palveluita samalla kun työllisen väestönosan määrä pienenee.

Siis rakenteellinen ongelma, jonka vuoksi on puhuttu noin kahdeksan miljardin euron säästötarpeesta. Haaparannan mielestä on kuitenkin epäselvää, missä määrin kyseessä on aito talouden rakenneongelma.

"Esimerkiksi OP-pankin hieman optimistisemmalla talousennusteella laskien vaje putoaa noin neljään ja puoleen miljardiin. Mutta ei suhdanteiden pitäisi vaikuttaa rakennevajeeseen."

Koko euroalueen talouskriisin hoidosta Haaparanta antaa tylyn yleisarvion: Väärä analyysi tilanteesta, josta seurasivat väärät keinot sen ratkaisemiseen.

Professorin mielestä yksi perusvirheistä on, että Yhdysvalloista 2007 alkanut rahoituskriisi on irrotettu euroalueen talousongelmista.

"Omituisen silmänkääntötempun avulla yritysten rahoituskriisi on muutettu valtioiden velkakriisiksi. Mutta Etelä-Euroopan maiden ongelmat alkoivat vasta rahoituskriisin jälkeen. Kaikkien näiden maiden velkasuhteet olivat laskeneet 2000-luvun alussa."

Mutta euroalueella syntipukiksi ovat joutuneet eteläeurooppalaiset valtiot, etenkin Kreikka. Haaparannan mukaan muiden EU-maiden rahareiäksi syytetty valtio on tosiasiassa joutunut kantamaan toisten vastuut.

”Euroalueen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa itsestään. Nyt Kreikka on kuitenkin joutunut vastaamaan Saksan ja Ranskan pankkien vastuista.”

Tässä puuhassa Kreikka on pakotettu rajuihin julkisen sektorin leikkauksiin ja velkaantunut entisestään.

Lääketieteellisessä Lancetissa juuri julkaistu tutkimus kertoo, että vyönkiristyspolitiikka on johtanut kreikkalaisen terveydenhuollon heikkenemiseen, mikä taas on kasvattanut muun muassa HIV-tapausten, masennuksesta kärsivien ja itsemurhien määrää. Myös lapsikuolleisuus on kasvanut, kun syntyvien vauvojen paino on laskenut.

Haaparannan mukaan euroalueella on tulevaisuus vain, jos valuutta voidaan taata yhteisvastuullisuudella. Siis niin, että kaikki maat takaavat toisensa. Entä jos sellainen ratkaisu ei onnistu?

Sitten on aika vetää johtopäätökset ja palata sellaiseen valuuttaan, joka voidaan taata yhteisvastuullisesti.

Siis kansallisiin valuuttoihin?

”Niin.
Niinpä... kun rahapolitiikkaa ei voida tehdä kansallisesti eikä EKP lainaa suoraan valtioille, on tilanne hankala ja valtiot eivät voi taata omaa velanmaksukykyään, kuten esim. Japani.
"I do not fear death. I had been dead for billions and billions of years before I was born, and had not suffered the slightest inconvenience from it." - Mark Twain

Wincentius
Martin Beck
Viestit: 758
Liittynyt: Su Loka 04, 2009 11:37 am
Paikkakunta: Ubi bene, ibi patria

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Wincentius »

PaxCow kirjoitti:Olen hallituksen kanssa eri mieltä ja niin on osa taloustieteilijöistäkin (eivät toki kaikki!).
Näköjään Suomen suurin (oppositio)puolue ei ole samaa mieltä kummankaan kanssa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pitää hallituksen suunnittelemia säästötoimenpiteitä aivan liian pieninä.
Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilän puhe Vero2014 -tapahtumassa 12.3.2014

Ennen kuin menen tarkemmin verotukseen, vielä muutama ajatus kestävyysvajeestamme.

Olemme tällä hetkellä ainakin Euroopan, ellemme jopa maailmanmestareita kahdessa erittäin kyseenalaisessa lajissa. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin. Julkinen sektori on palkannut melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin yksityiseltä sektorilta on poistunut. Pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta. Näin ei tietenkään voi jatkua.

Syntynyttä julkisen talouden vajetta on paikattu velalla. Valtion velka pieneni vuodesta 2000 vuoteen 2008 noin yhdeksällä miljardilla eurolla. Vuonna 2008 se oli 29,3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisyhteisöjenkin velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen noin 34 prosenttia. Vuoden 2009 romahduksen jälkeen, tämä vuosi mukaan lukien, uutta valtion velkaa on otettu kuudessa vuodessa yli 42 miljardia euroa lisää. Velan määrä on melkein kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Tälläkään tiellä ei voida jatkaa.
...
Keskustan mielestä tärkein tavoite on löytää nopeasti keinot velaksi elämisen lopettamiseksi. Otamme syömävelkaa joka vuosi 7-8 miljardia euroa. Kulutamme enemmän kuin tienaamme ja näin ei voi jatkua.
...
Annan hallitukselle neuvon: tehkää sellaisia säästöjä, jotka vaikuttavat velanoton määrään jo tämän vuoden puolella. Ja tehkää päätöksiä ensi vuodellekin niin, että lisävelanoton määrä selkeästi vähenee. Seuraava hallitus jatkaa siitä vaalien jälkeen.

Viime ajat talouspoliittisessa keskustelussa on puhuttu kolmesta miljardista. Mikä ihmeen kolme miljardia? Luku on hallituksen itselleen asettama tavoite, että valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen täytyy saada taittumaan viimeistään vuonna 2015. Tuon tavoitteen täyttyminen vaatisi kolmen miljardin lisäsopeutuksen valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan. Tämä tavoite ei ole edes se EU:ssa yhteisesti sovittu julkisyhteisöjen suhteellinen velkaantumisen mittari, vaan hallituksen aivan itse, itselleen määrittelemä tavoite. On rehellistä todeta, että meidän on luotava ohjelma velaksi elämisen lopettamiseksi ja silloin ei puhuta kolmesta miljardista, vaan 7-8 miljardista eurosta.

Palataan nyt verotukseen. Julkisen talouden menot ovat nyt siis 58 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on eurooppalaista huippua ja täysin kestämätön taso.
...
Suomen bruttoveroaste tulee kuluvana vuonna olemaan vähintään 45,5 prosenttia. Se on Euroopan unionin korkeimpia, mahdollisesti jopa korkein. Kilpailemme kyseenalaisesta ykkössijasta lähinnä Tanskan ja Ranskan kanssa. Bruttoveroasteen nostaminen ei ole tässä tilanteessa järkevää eikä realistista.
...
Onneksi muutoksen avaimet ovat meidän suomalaisten omissa käsissä. Tarvitsemme säästöjä, tarvitsemme kunnollisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, julkisesta hallinnosta tulee tehdä jarrun sijaan mahdollistaja, normeja tulee purkaa, työuria ja eläkeikää jatkaa sekä talouskasvu on saatava liikkeelle. Tämä kaikki on tehtävä ilman, että ainakaan nostamme bruttoveroastetta.
Lähde
Kirjoitan jatkossa laajemmat juttuni pääasiassa paremmin itselleni soveltuvalla alustalla (blogi). Osasyynä hiipuvaan läsnäolooni täällä on se, että asia-, käännös- ja/tai kirjoitusvirheitä ei 1. tunnin jälkeen voi enää korjata.
- WinCentius

Aizerbaidzan
Angus MacGyver
Viestit: 6651
Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Aizerbaidzan »

Suomen Pankin ex-johtajan synkkiä näkemyksiä Ilta-Sanomissa (alleviivaukset minun):
Ilta-Sanomat kirjoitti:http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 30506.html

Talousasiantuntija: Suomi rajussa alamäessä
- "Olemme rupusakkia, alle Italian tason"


Julkaistu: 16.4.2014 9:39

LEIKKAUSLISTA Suomi ei ole markkinatalousmaa, sanoo rahoitusasiantuntija Heikki Koskenkylä.


Rahoitusalan konkari, räväköistä mielipiteistään tunnettu talousasiantuntija Heikki Koskenkylä maalaa karmivan kuvan Suomen taloudesta.

- Italian tasoa tai vielä heikompi. Italialla on sentään ylijäämäinen vaihtotase. Suomi on maa, joka on menettänyt kokonaan kykynsä kasvaa. Olemme rupusakkia, Koskenkylä lataa.

Suomen alamäki on Koskenkylän mukaan ollut nopea ja raju.

- Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä olimme Sveitsin tasoa 5-7 vuoden ajan: Kansantuote kasvoi nopeasti, vaihtotaseen ylijäämä oli valtava, työllisyysaste Suomen kaikkien aikojen korkein ja julkinen velka lähes olematon.

"Kaikki veromme liian korkeita, paitsi yritysvero"

Suomen ongelma on Koskenkylän mukaan julkisen talouden, eli kuntien ja valtion, paisuminen yli äyräiden; kokonaisveroasteen kasvu; ylivelkaantuminen; jäykät työmarkkinat sekä se, että yrittäjyyttä ei ole tarpeeksi. Suomen kasvuero muihin maihin nähden johtuu Koskenkylän mukaan juuri edellä mainituista "institutionaalisista" eroista.

- Kaikki veromme esimerkiksi ovat liian korkeita, paitsi yritysvero. Veroasteen pitäisi olla alle 40 prosenttia, kun se nyt on 46 prosenttia. Suomessa ei ymmärretä sitä, että verot ovat kustannuksia yrittäjille ja ne menevät hintoihin ja vähentävät kysyntää, Koskenkylä valaisee.

Koskenkylän mukaan Suomi kaipaakin nyt syvällistä rakennemuutosta, jotta Suomesta voisi tulla jälleen aito ja dynaaminen markkinatalousmaa. Muutos edellyttäisi Koskenkylän mukaan mm. verojen alentamista, julkisen sektorin supistamista ja työmarkkinajoustoja. Sitä silmällä pitäen Koskenkylä laati säästö- ja leikkauslistan, jonka rinnalla hallituksen toimet tai keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ehdottama 8 miljardin säästöohjelma vaikuttavat lastenleikiltä.

Lista on raju, mutta Koskenkylä muistuttaa, että yksityinen sektori ratkaisee lopulta Suomen talouden menestyksen.

- On puhuttu 200000-250000 uudesta yksityissektorin työpaikasta, mutta pitää huomata, että se ei nosta työllisyysastetta kuin 72 prosenttiin, kun muiden Pohjoismaiden keskiarvo on 75 prosenttia.

Koskenkylän mielestä Suomen työllisyysaste on katastrofi, siis 15-64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä.

- Siinä tavallaan kulminoituu kaikki, mutta sitä eivät meidän konsensusekonomistit juuri noteeraa. Työllisyysaste putosi helmikuussa 67 prosenttiin eikä kukaan edes noteerannut. Se on ylivoimaisesti Pohjoismaiden alhaisin luku. Tämä maa ei työllistä.

"Pahempaa kuin 90-luvun lama"

Koskenkylän mukaan Suomi on nyt vaikeammassa tilanteessa kuin 1990-luvun alun lamassa.

- Silloin kuoppa oli syvä, mutta pääsimme nopeasti nousuun devalvaatioiden, reaalipalkkojen laskun ja hyvän kansainvälisen suhdanteen vetäminä. Päälle tuli lottovoitto nimeltä Nokia. Nyt Suomen talous ei saa vetoapua kansainvälisestä taloudesta.

- Eurooppa on polvillaan vahvan euron takia, Koskenkylä toteaa.
Ilta-Sanomat kirjoitti:http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 30506.html

NÄIN KOSKENKYLÄ LEIKKAISI

1. Kehitysapu puolitettava (noin 500 miljoonaa euroa)
"Suuri osa kehitysavusta, arviolta 40 prosenttia, menee korruptioon tai muuten epämääräisiin kohteisiin, eikä meillä ole nyt varaa kehitysapuun."

2. Yle-veroa alennettava (aluksi 100 miljoonaa euroa)
"Ei voi olla niin, että kun koko julkinen sektori saneeraa, Yle saa yli 500 miljoonaa euroa. Tv-kanavia esimerkiksi on liikaa."

3. Puoluetuesta leikattava 30 prosenttia (noin 10 miljoonaa euroa)
"Miten ihmeessä sinne voi mennä tuollaisia määriä julkista rahaa?"

4. Kansanedustajien määrää leikattava 150 kansanedustajaan (vajaat 10 miljoonaa euroa)
"Edustajia on aivan suhteettoman paljon väestön määrään nähden."

5. Julkisia avustuksia ja tukia järjestöille karsittava (ei arviota vaikutuksista)
"Sadoille järjestöille syydetään rahaa. Lista on loputon. Suurin osa pois."

6. Vastikkeettomat yritystuet lopetettava (useita satoja miljoonia euroja)
"Ovat tehottomia, vääristävät kilpailua. Ei kuulu markkinatalouteen. Yrityksille vain vastikkeellista tukea, kuten korkotukilainat ja pääomasijoitukset."

7. Osa sosiaalituesta vastikkeelliseksi, kannustus- ja pakote-elementit mukaan (ainakin 500 miljoonaa euroa)
"Puhutaan siis työttömyys-, asumis- ja toimeentulotuesta. Hirveän iso potti. Kriteerit ovat liian löysät. Saksakin karsi työttömyyskorvauksia, vieläpä demarien johdolla."

8. Lapsilisiä karsittava (noin miljardi euroa)
"Suomen väestöstä suurin osa, ehkä jopa 80 prosenttia, ei niitä tarvitse. Rahat menevät lasten pankkitileille. Niille, jotka todella tarvitsevat lapsilisää, on luotava uusi systeemi."

9. Verotukia karsittava (aluksi 5–10 miljardia euroa)
"Meillä on lähes kaksi sataa verotukea, joista syntyy 20 miljardin euron veronmenetykset. Kaikki alennetut alvit pois ja yleinen alvi alemmaksi. Nykysysteemi on huono palvelualalle ja monelle pk-yrittäjälle."

10. Ay-jäsenmaksun verovähennys pois (noin 200 miljoonaa euroa)
"Herranjestas, miten tällaista voidaan pitää pystyssä. Ruotsi poisti aikaa sitten."

11. Kuntien ja valtion työsuhteet uudistettava (jopa miljardeja euroja)
"Lomia lyhennettävä, työaikoja pidennettävä ja jäädytettävä palkat ja/tai lomarahat pois. Julkinen sektori oli pitkään palkkajohtaja. Tilanne on korjattava."

12. Maataloustukia karsittava (ei euromääräistä tavoitetta)
"Jos muualtakin otetaan, niin maataloudessa sama juttu."

Avatar
PaxCow
Adrian Monk
Viestit: 2520
Liittynyt: To Tammi 17, 2013 3:45 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja PaxCow »

Perussuomalaisen Suomen Perusta - ajatushautomon (joka on siis tilannut tekstiä mm. yllä mainitulta Koskenkylältä) pistää kyllä PS:n "työväenpuolue ilman sosialismia" - väitteen hyvin outoon valoon markkinaliberalistisena ulostuloineen... yleissitovuus lopetettava, valtiota pienennettävä, verot alas jne. Menee kokoomuksesta oikealta ohi heilahtaen. :?

Se ihmetyttää, että Koskenkylä pelkää kysynnän vähenemistä, mutta hänen esittämänsä hurja leikkauslista vähentäisi kokonaiskysyntää dramaattisesti. Tälläkö sitten työllisyysaste nousuun? Hänen ajatuksensa eivät ole kovinkaan kaukana hänen mainitsemistaan "konsensusekonomisteista", mutta tuon jutun perusteella hänen lääkkeensä tappaisivat potilaan aika nopeasti.


Muokkaus: Pistetään vielä tähän Taloussanomien analyysitoimittaja Jan Hurrin mietintöjä:
Talouden vyötä on pakko kiristää koska sitä on pakko kiristää. Näin väittävät talouspolitiikan päättäjät, mutta Suomen valtion alijäämiä rahoittavat suursijoittajat ovat täsmälleen toista mieltä. Valtion rahoitusasema ei sanele minkäänlaista pakkoa vyönkiristyksiin.
Kesken talouskriisin toteen pantaville julkisen talouden vyönkiristyksille ei ole tällä haavaa pienintäkään valtion rahoitusasemasta tai sen lukuisista riskimittareista ilmenevää kiireellistä pakkoa.

Jos vyönkiristyksille on ylipäätään minkäänlaista välitöntä pakkoa, on pakko poliittista ja lisäksi omatekoista lajia. Ja koska tästä omatekoisesta pakosta koituu todennäköisemmin haittaa kuin hyötyä, on tiedossa myös omatekoista haittaa.
Kaikki kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja vähentävät veronkorotukset ja tulonsiirtojen leikkaukset merkitsevät, että kotitalouksilla on entistä vähemmän varoja käytettävissään – esimerkiksi asuntolainojensa hoitamiseen.

Päinvastoin kuin Backman ilmeisesti yritti vihjaista, kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja leikkaavat vyönkiristykset eivät kohenna yleisön ostovoimaa eivätkä piristä taloutta. Ne heikentävät yleisön ostovoimaa, talouden kokonaiskysyntää – ja sitä mukaa koko kansantaloutta.
Jos Suomella olisi hokemien mukainen pakko talouden vyönkiristyksiin ja pakko katkaista velkaantuminen, valtion velkarahoituksen korot olisivat nousseet eivätkä laskeneet.

Valtion uuden velkarahoituksen ja sen puoleen myös ennestään liikkeessä olevien vanhojen velkakirjojen markkinakorot ovat likimain yhtä matalia kuin Saksan korot. Pakkoraossa olisi toisin.

Koko valtionvelan niin sanottu efektiivinen rahoituskustannus on juuri laskenut kaikkien aikojen matalimmaksi ja on nyt hitusen alle kaksi prosenttia.
Velkakirja- ja luottoriskimarkkinoiden päivittäisten noteerausten lisäksi luottamus Suomen valtion velanmaksukykyyn käy ilmi likipitäen kaikista analyysiyhtiöiden ja suurpankkien laatimista tutkimusraporteista, jotka ylipäätään kiinnittävät huomiota Suomen valtioon ja valtion suhteellisen niukkaan velkakirjatarjontaan.
EU:n komissio, Saksa ja Suomi ovat miltei kriisin alusta asti olleet ja ovat pääosin edelleen siinä uskossa, että tärkeintä on hillitä alijäämien kasvua ja vasta sen jälkeen viritellä taloutta kasvuun.

IMF oli alun perin vyönkiristysten kannalla, mutta sittemmin niin IMF kuin moni kriisitoimista riippumaton taloustutkija on asettunut yksiselitteisesti vyönkiristyksiä vastaan.

Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n työjärjestö ILO toteaa viime vuonna julkaisemassaan tutkimusraportissa harvinaisen suoraan, että EU-maiden toteen panemat julkisen talouden vyönkiristykset ovat aiheuttaneet vakavaa haittaa.

Vyönkiristykset ovat tutkimuksen mukaan pitkittäneet euromaiden taantumaa ja heikentäneet uuden kasvun alkuun pääsemistä. Harjoitettu talouspolitiikka on aiheuttanut eniten vahinkoa yhteiskunnan heikoimmille osapuolille muun muassa pahentamalla työttömyyttä.

ILO:n raportti päätyy samaan suositukseen kuin IMF aiemmin, että vyönkiristysten aika on vasta sen jälkeen, kun talous on toipunut tolpilleen ja kestää kiristykset.

Suomen päättäjät eivät moiseen usko, kun on pakko tanssia tulisilla hiilillä.
Lähde
"I do not fear death. I had been dead for billions and billions of years before I was born, and had not suffered the slightest inconvenience from it." - Mark Twain

Evil Lindros
Hetty Wainthropp
Viestit: 478
Liittynyt: Ke Heinä 17, 2013 1:45 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Evil Lindros »

Täällä kun jauhetaan esimerkiksi veroista, niin eikös yhteisöveroa juuri täksi vuodeksi ole laskettu ja toivottu, että se saisi satsaamaan enemmän Suomeen.

Kehitys on ollut pitkään sen suuntainen, että enää ei voi sanoa, että silloin on lama kun työntekijöitä laitetaan pihalle tai säästetään. Samaa puhetta on kuulunut nyt aika pitkään. Nousuhdanteessa retoriikka vähän erilaista. Silloin pelätään kilpailukyvyn heikkenemistä ja perustellaan työvoiman vähentämistä sillä, että pitää säästää. Leikkauksia tehdään aina joka tapauksessa ja sitä kutsutaan yritysten ja oikeiston kielellä tehostamiseksi. Julkisessa taloudessa puhutaan samasta, tehostetaan, tehostetaan, mutta niin kuin yrityksissäkin, myös julkisessa sektorissa tehostetaan niin ettei se ole tehokasta. Ulkoistetaan toiminnot niin ettei hallita tehokkaasti kokonaisuutta ja lopulta kukaan ei hallitse sitä.

Sitten kun paasataan omista ansioista ja omilla ansioilla tehdyistä työstä niin unohdetaanko siinä se, että omista ansioista yleensä on myös kiittäminen muita. Koulutus on toteutettu julkisin varoin. Nyt jo kaadetaan kovasti tätä tukipilaria ja jatkossa koulutus onkin enenevässä määrin kultalusikka suussa syntyneiden etuoikeus. Mutta silti vaikka koulutus onkin nykyään kaikkien ulottuvilla, ei voi väittää että kaikki kansalaiset olisi lähtökohtaisesti samalla viivalla. Jos lähtee esimerkiksi perustamaan yritystä, niin eri viivoilla ovat ne kansalaiset, joilla pappa betalar tai ainakin voi taata lainan, antaa sitä kun tulee hätä ja auttaa suhteillaan kontaktien luomisessa kuin ne, jotka ponnistavat alkoholistiperheistä rohkeasti liikenteeseen starttirahalla. Myös tukijoukot on lähtökohtaisesti erit vai onko tuttu esimerkiksi huippu-urheilijoiden fraasit siitä, miten tärkeitä tukijoukot ovat olleet? Kuinka yleisiä ovat ne menestyjät, jotka ovat oikeasti lähtöisin siitä ympäristöstä, jossa niitä tukijoukkoja, esimerkiksi vanhempi, jotka kustantaa harrastusten aloittamisen ja edes auttaa sen muuttamisessa ammatiksi, ei ole ja itse ovat ne kaikki hankkineet? En tunne yhtään jälkimmäistä tapausta. Aina on ollut joku suurena tukena. Aika yksisilmäistä on siis kenenkään väittää selvinneensä siihen, missä on pelkillä omilla ansioillaan ja siis ansaitsevansa yksistään sen kaiken, mitä on. Eihän kukaan koskaan tunnusta tarvinneensa omaan menestykseensä julkista sektoria. Sehän on vain rasite, joka nielee varoja, mutta yksikään ihminen ei menesty taloudellisesti ilman toisia ihmisiä. :roll:

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Keskustelu tässä ketjussa on näemmä tyrehtynyt liki seitsemäksi vuodeksi. Ilmeisesti on luultu kaiken menevän tod. hyvin, joten pää pensaaseen todellisuudelta oli lopulta se missä elettiin.

Eilen luettiin synkät luvut, jonka mukaan jotain pitäisi tehdä. On kuitenkin niin, että hetki asiaa vatvotaan sekä veivataan - ja lopulta tyrmätään, koska ihmisoikeudet; sosiaaliturva, haittamaahanmuutto, asumistuki, pk-seudulla asuminen, kehitysmäärärahat. Jo odotankin sitä, että joku ministeri ryömii kolostaan ja aloittaa puheensa sanomalla "hyvinvointivaltio", jatkaa sanomalla "onhan meillä varaa" ja lopettaa sanoihin "kansainväliset sopimukset".
- Nostaa siis kädet pystyyn, eikä edes halua tehdä mitään talouden hyväksi.

Toinen pointti on AY-mafia, joka muutes oikeasti elää ja rellestää kuten Mafia - katsokaa vaikka New York 1970-luvulla dokumentti Netflix:n kautta - ei veronmaksuja, hallitsevat satamia, kenttiä, kuljetusalaa ja ovat mukana politiikassa - ääriliikkeenä SDP:n nimellä tunnettu Ei-puolue on heidän hallussa ja käskyvallassa.

Kolmas pointti on Perussuomalaiset; mikään heidän ehdottama ei käy. Päinvastoin; haittamaahanmuutton kummallinen rikkaus ja välttämättömyys, sillä onhan meillä varaa - vaikka uutiset eilen(kin) sanoivat toisin. Vaan kerropa se heille, jotka loputtomiin lapioivat rahaa mm. Afrikkaan, sekä ovat haalimassa lisää elätettäviä Suomeen jonkun omituisen vastuun perusteella. Emme voi vähentää kehitysapua, koska vastuu ja velvollisuus.
- Vähentäminen olisi rasismia. Ja kuka nyt sellaista haluaa. Paitsi persut.

No niin, mennääs niihin uutisiin:

Taloussanomat 8.2.2021 10:00
Raportti iskee madonluvut Suomen taloudesta: näihin asioihin tarvitaan rajuja muutoksia

Tuoreen raportin mukaan Suomeen kaivattaisiin nykyistä enemmän esimerkiksi paikallista sopimista ja vanhempien ikäluokkien ja pienten lasten äitien laajempaa työssäkäyntiä.

Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista, valtiovarainministeriön tuore Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportti kertoo.

Työn tuottavuus on kasvanut hitaasti ja laahaa raportin mukaan vertailumaita jäljessä myös tulevaisuudessa. Myös työllisyysaste on selvästi matalampi ja investoinnit vähäisemmät.

Raportin mukaan Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote tai työllisyysaste eivät nouse lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa ilman uusia politiikkatoimia. Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä.

Suomen talouden arvioidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosina 2019–2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan bruttokansantuotteen kasvuksi arvioidaan samana aikana yli 20 prosenttia. Ruotsin ja Norjan kaulaa Suomeen selittää varsinkin nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu.

Tanskassa työikäinen väestö hupenee kuten Suomessa, mutta työllisyysasteen ja työn tuottavuuden arvioidaan kasvavan nopeimmin kaikista vertailumaista.

Kaikissa Pohjoismaissa vanhuushuoltosuhde heikkenee tällä vuosikymmenellä, mutta Suomessa lähtötilanne on selvästi heikompi kuin muissa maissa.

Työmarkkinoiden ongelmaksi raportti listaa työn kysynnän ja tarjonnan riittämättömyyden ja osaavan työvoiman puutteen, joiden takia työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi ja työttömyysaste korkeaksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Työllisyyttä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi lisäämällä nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien sekä pienten lasten äitien osallistumista työvoimaan. Raportin mukaan myös rakenteellisen työttömyyden vähentäminen on tärkeää.

Nuorimpien ryhmien työntekoa voisi lisätä esimerkiksi vahvistamalla koulutusta ja uudistamalla oppisopimusjärjestelmää. Pienten lasten äitejä voisi kannustaa töihin toimilla, jotka lyhentävät perhevapaiden kestoa. Vanhempien ikäryhmien työssäkäyntiä voisi lisätä toimilla, joilla kannustetaan jatkamaan töissä pidempään ja jotka tukkivat varhaista työelämästä poisjääntiä.

Raportin mukaan työmarkkinoiden toimintaa parantaisi se, jos palkkoja ja muita työehtoja sovittaisiin nykyistä enemmän paikallisesti yrityksissä ja toimipaikoissa. Lisäksi työn vastaanottamisen pitäisi olla nykyistä kannustavampaa ja työmarkkinapolitiikan aktiivisempaa.

Rakenteellista työttömyyttä voisi vähentää lisäämällä koulutusta sitä tarvitseville. Työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden kannustaminen voisi vähentää kohtaanto-ongelmia.

Tuottavuuden parantamiseen on raportin mukaan politiikalla vaikea suoraan vaikuttaa, koska se syntyy pääasiassa yrityksissä. Epäsuorasti tuottavuuteen voi vaikuttaa politiikkatoimilla, jotka edistävät tuottavuuden kasvua. Näitä ovat esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit.

Työvoiman saatavuutta voi parantaa paikallinen sopiminen sekä riittävä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta etenkin kasvukeskuksissa. Nopeita vaikutuksia voi saada houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia sekä työllistämällä laajasti jo Suomeen tulleita ulkomaalaisia opiskelijoita.

Tuottavuus paranisi myös luovalla tuholla, jota hidastavat esimerkiksi olemassa olevia yrityksiä ja toimintatapoja tukevat tuet ja sääntely.
Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista,
Vihreät ja demarit tulkitsevat tämän siten, että Suomessa on liian vähän islamilaisista maista tulleita maahanmuuttajia versus nuo mainitut maat.
...osaavan työvoiman puutteen, ...osaavan työvoiman saatavuus
Ja kuinkas meille sanoikaan Johanna Suurpää n 30 vuotta sitten:
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
Suurpää puhui pakolaisista, mutta nythän he ovat siirtolaisia, jotka tulevat "Suomeen töihin".

Mutta edelleenkään - ei vieläkään - ole löytynyt työvoimapulan paikkaajia. Suurin osa näistä Suurpään lemmikeistä ei työllisty koskaan. Huomiota asiaan on toki kiinnitetty. Viimeksi tänään uutisoitiin, että...

Maahanmuuttajanaiset työllistyvät Suomessa muita Pohjoismaita heikommin – Evan arvion mukaan syyt ovat ”passivoiva työttömyys­turva ja kotihoidontuki”

Yleensä syynä pidetään rasismia arjessa sekä rakenteissa. Nyt sanotaan (epäsuorasti) että koska saman rahan saa kotona makaamalla, niin vittuakos sitä mihinkään töihin lähtisi.
- Se jäi uutisessa sanomatta, että eräissä kulttuureissa naisen paikka on kotona, mutta koska kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia, niin asia on tietysti täysin yhdentekevä, eikä sitä saa ottaa puheeksi, koska tasa-arvo ja ihmisoikeudet.

Mut sitte on vv-ministeri Matti Vanhasen (kesk) kertoma siitä missä mennään:
Matti Vanhaselta todella karu arvio Suomen taloudesta

Valtiovarainministeriö julkisti raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä.

Raportissa verrataan tilannetta ja kasvun edellytyksiä muihin Pohjoismaihin, joiden kehityksestä Suomi on jäänyt viime vuosina jälkeen. Valtiovarainministeriö kartoittaa tilanteeseen johtaneita syitä ja selvittää, mistä talouskasvua voisi syntyä koronakriisin jälkeen.
– Suomi on jäänyt viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti jälkeen talouden kasvussa ja näytettäisiin jäävän myös tulevaisuudessa. Tarkastelemme, mitä tälle asialle voisi tehdä, kertoo ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä.

Vanhasen mukaan Suomen taloutta on vaivannut kasvuvaje jo vuosikymmenen ajan, vaikka vuosina 2015–2019 kuilua saatiinkin pienennettyä.

Kehitys on kuitenkin sittemmin hiipunut, ja hiipui jo ennen koronaa.

Vanhasen mukaan Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa, jotka ovat liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.
– VM:n kasvuraportti osoittaa, työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla, Vanhanen sanoo.

Raportin mukaan tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta politiikkatoimin.

Vanhasen mukaan tavoitteeksi pitäisi asettaa talouskasvun tuplaaminen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden Pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin.

Eroa etenkin nettomaahanmuutossa
Valtiovarainministeriön tänään julkaistun raportin mukaan ilman uusia politiikkatoimia Suomen henkeä kohti laskettu BKT tai työllisyysaste eivät tule nousemaan lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa.
– Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä, ministeriön raportissa sanotaan.

Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.

Suomen talouskehitys ja vanhuushuoltosuhde näkyvät myös Suomen julkisen talouden velkasuhteen kasvuna. Ruotsin ja Tanskan julkisen talouden velkasuhde näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän noin 40 prosentissa suhteessa BKT:hen, kun Suomen velkasuhde on noin 70 prosenttia ja jatkaa kasvuaan.

VM katsoo, että työmarkkinoiden suurimmat pitkän aikavälin ongelmat Suomessa ovat työn kysynnän ja tarjonnan riittämättömyys sekä osaavan työvoiman puute.

Ministeriön talouskasvun edellytyksiä tarkasteleva raportti toteaa, että työllisyyttä voidaan kasvattaa lisäämällä nuorimpien ja vanhempien ikäryhmien sekä pienten lasten äitien työvoimaan osallistumista ja alentamalla rakenteellista työttömyyttä.

Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen laajempi sopiminen yritys- ja toimipaikkatasolla. Lisäksi työmarkkinoiden toimintaa parantaisi VM:n mukaan työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka.
...osaavan työvoiman puute, ...osaavan työvoiman saatavuus
Edelleen; ei ole siitä ylistetystä haittamaahanmuutosta ollut hyötyä työllisyyden kohentamisessa, vaikka mm. "ilman maahanmuuttajia emme tietäisi miltä maistuisivat pizza ja kebab". Vaan ei ole myöskään tarpeeksi tyrkyllä osaavia käsiä ja ajattelevia aivoja. Korkea, lähes mielipuolinen verotus, monelle paskat ilmat 8 kk:tta vuodesta, ay-liike, hintataso, jota nykyinen hallitus on mm. polttoaineiden osalta nostamassa edelleen (että saavat lisää rahaa törsättäväksi kehitysapuun).
- Vaan jos joku luulee, että haittamaahanmuutto vähenisi sillä perusteella, että siitä ei ole mitään hyötyä, erehtyy karkeasti. Suomellahan on jokin kummallinen velvollisuus elättää etenkin islaminuskoisia vuosikymmenestä toiseen. Perusteenahan sille ovat ihmisoikeudet sekä se, että saamme heistä pyllyjemme pyyyhkijöitä ja että bussit kulkisivat myös tulevaisuudessa.

Ja edelleen pari otsikkoa siitä, kuinka meille valehdellaan:
Balkanin maanteillä taivaltaa korkeakoulutettujen joukko
Puolet Välimeren yli kiikkerissä kumiveneissä saapuvista syyrialaisista turvapaikanhakijoista voisi olla akavalaisia, kirjoittaa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri kolumnissaan.
Vaan ei ollut. Miksi Kumpula-Natri sitten valehteli, vai oliko hän vaan niin tyhmä? En tiedä.

Toinen möläytys:
Turvapaikanhakijat sittenkin varsin koulutettuja – ministeriön tilaama kartoitus valmistui
Uudenmaan vastaanottokeskuksissa toteutetun kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16 prosentilla. Vain seitsemän prosenttia oli kouluttamattomia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehty selvitys luovutettiin ministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.
Tässä oli saatu sellainen loputulos kuten oli haettukin; toivottu tulos tuli toisella, vai oliko se kolmannella kerralla. Sittenkin varsin koulutettuja. Mihin? Eiköhän Suomessa ole näitä "turhantiedonmaistereita" jo ennestäänkin.

Edelleen ongelma on siis: Osaavan työvoiman puute. Mitä nämä kaksi yllä olevaa uutista lopulta tarkoittivat? Mihin niillä pyrittiin, muuta kuin vaientamaan kriittisten äänet?
Eroa kasvussa Ruotsiin ja Norjaan selittää erityisesti nettomaahanmuuton tuoma työikäisen väestön selvä kasvu näissä maissa.
Työikäinen ja työhaluinen ja työtä osaava ovat aivan eri asioita, mutta tässä halutaan niputtaa kaikki yhteen. Ei se Suomea auta, jos me tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa - kuten mm. Jyrki Katainen (kok) sanoi männä vuosina - jos ei heistä työllisty kuin 10 prosenttia. Kuten nyt.

On kuin olisi unohdettu suomalaisen väestön lisääntyminen. Onko se siis katsottu loppuun se kortti, että syntyvyys on tulevaisuudessakin liian vähäistä ja että asialle ei vaan enää voi mitään? Jokainen taho pitää meteliä maahanmuuton välttämättömyydestä sillä verukkeella, että muuten ei pyllyjämme pyyhitä tulevaisuudessa.
- Se on ollut riittävä peruste saada Suomeen satoja tuhansia elätettäviä. Vaan kuinkas sitten kävikään. Ei heistä ollut pyyhkijöiksi.
- No mutta kun se seuraava erä on sitten heitä, jotka osaavat...

Rakennusala on ongelmallinen; ulkomaaneläviä riittää kyllä töihin, vaan ei juurikaan siirtolaisia. Kotimaiset osaajat ja epäosaajat loistavat poissaolollaan. Onko alan koulutus epäonnistunutta, vai miksi alalle ei hakeuduta, eikä siellä viihdytä?

Joku saattaa luulla, että liioittelin haittamaahanmuuton kustannuksia Suomen talouden ongelmissa, mutta muistakaa se, että yhtä lailla tietyt tahot ylistävät heidän osaamistaan ja että juuri heidän osuutensa on ratkaiseva Suomen talouden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

Summa summarum: mitään ei edelleenkään tehdä, koska; ay-liike haluaa säilyttää valtansa (ja toimia edelleen kuten mafia toimii), ihmisoikeudet (on ihmisoikeus muuttaa Suomeen loisimaan ja rötöstelemään), Eteläranta 10 tarvitsee tuottavuuden nimissä halvempaa työvoimaa, poliitikot tarvitsevat äänestäjiä (Vihervasemmiston äänestäjät kaikkoavat jos he sanovat ei haittamaahanmuutolle ja lopettavat autoilun kustannusten jatkuvan korottamisen).

Ehkä Juha Sipilällä (kesk) oli olevinaan jonkinlainen ote asioiden kuntoon laittamiseen vuonna 2015, mutta samalla hän henkilöityi haittamaahanmuuton ylimmäksi ystäväksi kutsumalla heidät kotiinsa (vaimonsa idea), ja näin ollen kumosi omat tavoitteensa; "kulut kuriin, lisää kuluja", oli Sipilän teema. Kaksilla rattailla mentiin.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

tasaraha
Remington Steele
Viestit: 242
Liittynyt: Ti Loka 06, 2020 7:22 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja tasaraha »

Doctor Lecter kirjoitti:
Ti Helmi 09, 2021 1:01 pm
Keskustelu tässä ketjussa on näemmä tyrehtynyt liki seitsemäksi vuodeksi. Ilmeisesti on luultu kaiken menevän tod. hyvin, joten pää pensaaseen todellisuudelta oli lopulta se missä elettiin.

Eilen luettiin synkät luvut, jonka mukaan jotain pitäisi tehdä. On kuitenkin niin, että hetki asiaa vatvotaan sekä veivataan - ja lopulta tyrmätään, koska ihmisoikeudet; sosiaaliturva, haittamaahanmuutto, asumistuki, pk-seudulla asuminen, kehitysmäärärahat. Jo odotankin sitä, että joku ministeri ryömii kolostaan ja aloittaa puheensa sanomalla "hyvinvointivaltio", jatkaa sanomalla "onhan meillä varaa" ja lopettaa sanoihin "kansainväliset sopimukset".
- Nostaa siis kädet pystyyn, eikä edes halua tehdä mitään talouden hyväksi.

Toinen pointti on AY-mafia, joka muutes oikeasti elää ja rellestää kuten Mafia - katsokaa vaikka New York 1970-luvulla dokumentti Netflix:n kautta - ei veronmaksuja, hallitsevat satamia, kenttiä, kuljetusalaa ja ovat mukana politiikassa - ääriliikkeenä SDP:n nimellä tunnettu Ei-puolue on heidän hallussa ja käskyvallassa.

Kolmas pointti on Perussuomalaiset; mikään heidän ehdottama ei käy. Päinvastoin; haittamaahanmuutton kummallinen rikkaus ja välttämättömyys, sillä onhan meillä varaa - vaikka uutiset eilen(kin) sanoivat toisin. Vaan kerropa se heille, jotka loputtomiin lapioivat rahaa mm. Afrikkaan, sekä ovat haalimassa lisää elätettäviä Suomeen jonkun omituisen vastuun perusteella. Emme voi vähentää kehitysapua, koska vastuu ja velvollisuus.
- Vähentäminen olisi rasismia. Ja kuka nyt sellaista haluaa. Paitsi persut.
Lyhensin Doctorin erinomaisen postauksen lainausta.
Taas on mainittu "vastuu", Siis Suomen vastuu hoivata vastuuttomia maailmankansalaisia. Mikä ihmeen vastuu Suomella on hyysätä porukkaa, joka ei ole ottanut vastuuta ikinä omasta elämästään, ei kotimaassaan eikä sitä tule Suomessakaan tekemään. Afrikkaan on syydetty tolkuttomat määrät kehitysrahaa vuosikymmenten ajan ja mikä on lopputulos? Entistä enemmän väkeä lappaa Europpaan. Luulisi jo tyhmemmänkin tajuavan, ettei näitä älyllisesti kumisaappaan tasolla olevia voi näin auttaa. Kaikki rahahanat kiinni Afrikassa ja täällä, niin ehkä sitten oppisivat ottamaan vastuuta oman maansa asioista sekä omasta elämästään.

En tiedä kuinka Suomessa toimii tukisysteemit yrityksille, jos palkkaavat näitä maahantulijoita töihin?
Ruotsissa tämä oli aikoinaan kultakaivos tietyillä aloilla. Otit maahantulijan töihin, maksoit alan minimipalkan ja valtio kuittaisi verot, sos.maksut ja jne. Mulla oli työkkäriin suora linja ja yks niiden duunari soitti viikottain, että tässä olisi taas ehdot täyttävä työntekijä. Ei yhtään omatunto soimannut käyttää hyväksi tuota systeemiä, lähinnä nauratti. :lol:
Jokainen ymmärtää myös minkälainen etumatka tällä systeemillä annettiin muihin yrityksiin nähden, kun tarjouksia jätettiin sisään.
Siksi olisi mukava tietää onko Suomessa vastaava "kannustinsysteemi", koska muuten on vaikea ymmärtää tiettyjen tahojen kiimaa tuoda näitä kouluttamattomia ammattilaisia Suomeen?

Sitten kun puhutaan oikeasti osaavasta työvoimasta, niin Suomi veroparatiisina ei hirveästi houkuta. Toinen älyttömyys on työluvan saaminen. Frendi laittoi kuukausi sitten tuttavalleen työlupahakemuksen Suomeen vireille. Käsittelyaika 6-8 kuukautta! Ei vittu, nyt valoja päälle, jos sitä osaavaa työvoimaa oikeasti Suomeen halutaan.
Samaan aikaan esimerkiksi vihreät ja vasemmisto vaativat, että kulttuurimoniosaajien maassa loikoilun käsittelyaikojen on nopeuduttava. Ne prioriteetit...ja mitä väliä sillä edes on käsitelläänkö moniosaajien hakemukset nopeasti vai hitaasti, kun ne kuitenkin saa jäädä Suomeen lorvimaan huolimatta siitä onko päätös myönteinen vai kielteinen.
Sitten vielä yksi pointti. Kun afrikkalainen älykkö saa loisimisluvan, niin sieltä tulee sitten myöhemmin tuliaisina vähän isompi perhe suomalaisen veronmaksajan elätettäväksi. Kun taas oikeasti osaava tulee Suomen töihin, niin harvemmin loppu perheestä alkaa elämään tukisysteemin varassa. Kyllä se puoliso hakeutuu myös töihin ja kantaa kortensa kekoon jälkikasvun koulutuksen ym. maksamisessa.
Mutta ei, päättäjät jauhavat Suomen vastuuta kulttuurilähettiläisistä, verotus kovenee entisestään, koska maahanmuuton kulut kasvavat joka vuosi ja jne. No jokainen vähänkin matikkaa ymmärtävää näkee mihin kierteeseen Suomi on itsensä laittanut.
Näin sitä tulevaisuuden Suomea rakennetaan, tosin ei suomalaisille.
Yhdessä asiassa Suomen paskin pressa oli oikeassa: "Jotain tarttis tehrä":

Late6
Theo Kojak
Viestit: 1173
Liittynyt: Su Joulu 27, 2020 11:01 pm

Re: Suomen kansantalouden tila ja julkisen talouden velka

Viesti Kirjoittaja Late6 »

Toimiihan kaikki hankkeet ja kivat jutut kun jokainen ongelma ratkaistaan vain ottamalla lisävelkaa. Nykyhallituksen ei tarvikaan miettiä velan maksua, kyllä se jollekin muulle lankeaa, jota sitten voi haukkua kun kansantalous on valmiiksi kuralla

Vastaa Viestiin