Työn arvostus on vähentynyt sitten 1950-luvun. Suuntaus on ollut kohti kummallista oleskeluyhteiskuntaa, jossa yhä pienempi osa kansasta tekee työt ja maksaa kulut. Heidän hankkimia varoja on jaettu holtittomasti heille, jotka eivät tee yhtään mitään. Sekään ei ole riittänyt, vaan ulkomaita myöten on käyty hakemassa väestöryhmiä, jotka eivät hekään tee mitään. Nojaileminen rautatieaseman seinään kun ei edelleenkään ole tuottavaa työtä.PaxCow kirjoitti:Mutta niin vain työtä arvostetaan sillä, että työläisten nahasta pyritään ottamaan yhä lisää... mutta porkkanaakin tarjotaan:Doctor Lecter kirjoitti:Se kielii ilmeisesti siitä, että tulava hallitus panostaa työhön ja arvostaa työtä. Hienoa!
Sipilä: Jos yhteiskuntasopimus saadaan, tuloverotus kevenee miljardilla
Jostain syystä ihmisille on tullut oletus, että etuja ei saa eikä voi leikata, vaan hyvinvointia pitää ammentaa aina vaan enemmän ja enemmän; pekkasia, vuorotteluvapaita, isyyslomia, vanhempainvapaita, ilmaisia koulaterioita, ilmaisia koulukuljetuksia, sosiaaliviraston velvollisuutta elättää, koulun velvollisuutta kasvattaa, ilmaista terveydenhoitoa paperittomille, jokaisen Suomeen haluavan oikeutta tulla tänne ja saada ilmainen elämä...
- On vaan päässyt unohtumaan yksi seikka; Työ!
Sitten kun leikataan, niin tyrmistytään ja pöyristytään.
Toki Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreiden logiikkaan kuuluu, että yhteiset talkoot talouden eteen tarkoittaa vain ja ainostaan mm. Björn "Nalle" Walhroosin omaisuuden siirtoa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Joka taas tarkoittaisi sitä, että omaisuuden pakkosiirron jälkeen Nalle olisi köyhä - ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat edelleen köyhiä. Kaikki olisi tärvätty. Köyhät olisivat lisääntyneet, eikä kellään olisi enää mitään.
Sen mitä leikkauslistaa luin, niin vielä olisi ollut varaa kiristää.
Onhan se nyt kauheaa, kun pitää mennä töihin, että voi pärjätä.