Erilainen matka Kanarialle
Pandemia vei turistit Kanariansaarilta, mutta viime vuonna saarille saapui turvapaikanhakijoita yli kymmenkertaisesti verrattuna edelliseen vuoteen.
JALKAPALLOPELI katkeaa poliisin huutoihin Puerto Ricon hiekkarannalla Gran Canarian saarella.
Poliisi pyytää nuoria miehiä jakaantumaan pienempiin ryhmiin. Joukkueurheilu on kiellettyä koronavirusrajoitusten takia.
Osa miehistä jatkaa silti peliä hyväntuulisina. Toiset lähtevät hölkkäämään rantaviivaa pitkin. Jokunen istahtaa aurinkotuoleihin juttelemaan.
- Malilaiset miehet pelasivat jalkapalloa Puerto Ricon hiekkarannalla Gran Canarian saarella.KUVA: JAVIER BAULUZ
- miestä_jahdataan_kesken_jalkapallopelin.jpg (74.74 KiB) Katsottu 1465 kertaa
Samoissa tuoleissa lepää yleensä matkailijoita Britanniasta, Saksasta ja Pohjoismaista. Mutta nämä miehet ovat Malista eivätkä lomailemassa. He haluavat turvapaikan Espanjasta.
PANDEMIA on vienyt turistit Kanariansaarilta, ja nykyään hotellit Gran Canarian eteläosassa majoittavat turvapaikanhakijoita.
Kanarialle epävirallisia reittejä saapuneiden ihmisten määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Toissa vuonna heitä tuli hieman yli 2 000, viime vuonna noin 23 000 – joista noin 14 000 tänne Gran Canarialle.
Malilainen
Sidibe saapui joulukuun alussa. Hän kertoo, että merimatka Senegalista taittui seitsemässä päivässä. Pitkässä ruuhimaisessa veneessä oli 45 muuta afrikkalaista, joukossa vain yksi nainen ja useita alaikäisiä.
”Tiesimme jo matkan alkaessa, että joko pääsemme perille tai kuolemme. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä meri oli melko tyyni.”
Ensimmäisenä tekonaan Espanjan kamaralla Sidibe soitti äidilleen. Hän unelmoi ”mistä tahansa töistä” Espanjassa auttaakseen perhettään.
Mogánin kunnanjohtaja
Onalia Bueno on kuitenkin vedonnut hotelleihin, jotta nämä lopettaisivat turvapaikanhakijoiden majoittamisen. Hän uskoo alueen maineen kärsivän turistien silmissä.
Ryhmissä liikkuvat afrikkalaiset hermostuttavat paikallisia, kertoo hotellityöntekijä
Miguel González, 55, joka on ollut lomautettuna lähes vuoden.
”Mielestäni heidät täytyy siirtää jonnekin, joka ei ole turistikohde”, González sanoo.
HARVA majoitetuista turvapaikanhakijoistakaan haluaisi jäädä Kanarialle.
”En ole pyytänyt ylläpitoa”, sanoo marokkolainen
Yassine Nouha, 29, joka sijoitettiin koulumajoitukseen Las Palmasin kaupungissa.
”Minulla on passi, ja tarkoitukseni oli lentää joulukuussa Manner-Espanjaan, mutta kuulin, että meitä ei päästetä saarelta pois. Ystäviäni ja tuttaviani on pidätetty lentokentältä. En voi itse ottaa sitä riskiä.”
- Yassine Nouha selvittää parhaillaan mahdollisuuksiaan jäädä Espanjaan. ”En haluaisi kuitenkaan jäädä Gran Canarialle, enkä välttämättä edes Espanjaan. Unelmoin elämästä esimerkiksi Sveitsissä tai Alankomaissa.”KUVA: JAVIER BAULUZ
- unelmoija.jpg (101.71 KiB) Katsottu 1465 kertaa
Nouha opiskeli ranskalaista kirjallisuutta Marrakechissa. Hän ei usko olevansa enää turvassa kotimaassaan jouduttuaan opiskelijamielenosoituksessa tekemisiin poliisin kanssa.
”Espanjalaisten perusoikeudet ovat marokkolaisille vain tavoittamatonta unelmaa.”
ENITEN tulijoita on Marokosta, mutta Kanariaa kohti lähdetään myös Malista, Senegalista, Gambiasta ja muualta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Viime vuonna saapuneiden joukossa oli ainakin 2 500 alaikäistä lasta tai nuorta ilman huoltajaa. Heidän huoltajakseen määräytyy Espanjassa Kanarian aluehallitus.
Kanariansaarten reitti on kaikkein vaarallisin reitti Afrikasta Euroopan maihin, jos asiaa mitataan merellä kuolleiden määrällä. Punaisen Ristin ja muiden avustusjärjestöjen mukaan Kanarian reitillä menetti henkensä viime vuonna ainakin tuhat ihmistä.
Mereltä saapuvien maahanpyrkijöiden määrä hiipui viime vuonna entisestään myös Kreikassa. Italiassa se pysyi murto-osassa viiden vuoden takaisista ennätyslukemista, joskin määrä kasvoi Kanarian tapaan kesästä alkaen.
Espanja on nykyään turvapaikanhakijoiden suosituin väylä Euroopan maihin, ja ylivoimainen enemmistö saapuu siellä nimenomaan Kanarialle.
- työvoimapulaa_helpottamaan_saapuvien_reittejä.jpg (143.1 KiB) Katsottu 1465 kertaa
Tammikuun puolivälissä Las Palmasin liepeille avattiin lisäksi uusi leiri, jonne osa hotelleissa asuvista siirretään. Siellä pystytään kuitenkin toistaiseksi majoittamaan vain 400 henkeä, kun majoitettavia arvioidaan olevan saarella noin 8 000. Leirin kapasiteettia aiotaan kasvattaa.
ESPANJAN poliisilla on oikeus pitää saarelle rantautuneita hallussaan enintään 72 tuntia. Sinä aikana tulijoiden henkilötiedot kirjataan ja heille tehdään koronavirustesti.
Moni kuitenkin kertoo olleensa poliisin hallussa selvästi pidempään. Marokkolainen Benelfakrounia sanoo kolmen vuorokauden venyneen kymmeneksi.
Kommunikointia Espanjan poliisin ja avustustoimintaa organisoivan Punaisen Ristin kanssa ovat vaikeuttaneet kieliongelmat, sillä tulkkeja ei ole tarpeeksi.
Benelfakrounia pääsi vastaanottoleiriltä ensin hotelliin ja sieltä koulumajoitukseen, jossa asuu noin 400 nuorta miestä, valtaosa marokkolaisia.
”Nyt asiat ovat melko hyvin. Jos olemme kipeitä, voimme tavata terveydenhoitajaa, ja olemme saaneet puhua asianajajan kanssa. Meillä on ruokaa ja sänky.”
Silti myös Benelfakrounia haluaisi jatkaa matkaansa Manner-Espanjaan. Siellä hänellä on sukulaisia, jotka voisivat auttaa löytämään töitä.
ARGUINEGUÍNIN satama-alueen tuntumassa on pieni ekologinen ravintola, jota pyörittää italialaislähtöinen
Jessica Calice. Hän kertoo kalastajakylän tunnelman muuttuneen muutamassa kuukaudessa.
”Olen nähnyt mielenosoittajien marssivan ravintolan ohi satamaan ja kuullut rasistisia huutoja. Ihmiset ovat sylkeneet siirtolaisia kuljettavien bussien päälle. Tätä Espanjaa en ole aiemmin nähnyt.”
Calice pelkää oikeistopopulistien ottavan kaiken irti tilanteesta.
”Pelon levittäminen on helppo tapa hallita. Todellisuudessa siirtolaisia on ollut maailmassa aina, ja Espanja on ollut aina esimerkillinen maa siirtolaisten integraation kannalta. Mistä lähtien erilaisesta ihonväristä on tullut täällä syy pelkoon?”
Calice pyrkii ilahduttamaan ohi kulkevia siirtolaisia. Välillä ravintolassa soivat afrikkalaiset rytmit. Toisinaan hän vain kysäisee ohikulkevilta miehiltä, onko heillä kaikki kunnossa – mikäli yhteinen kieli löytyy.
”Et voi uskoa, miten he arvostavat iloista tervehdystä.”