Rikki ammuttu Ruotsi
Ruotsia riivaa aseväkivallan aalto. Tällä viikolla Tukholmassa kuoli luoteihin kaksi nuorta miestä. Neljä viikkoa sitten surmansa sai täysin sivullinen 12-vuotias tyttö. Poliitikot pyrkivät puuttumaan jengiväkivaltaan, mutta tulokset ovat laihat.
TYTTÖ olisi täyttänyt pian 13 vuotta, mutta hänen elämänsä päättyi tämän McDonald’sin pihalle neljä viikkoa sitten sunnuntaina.
- Kuva Magnus Laupa.
- mielenkiintoinen_maa.jpg (126.82 KiB) Katsottu 2112 kertaa
Tyttö oli ollut yöaikaan ulkona koiransa kanssa, kun joku tai jotkut ampuivat valkoisesta autosta aseella. Luoti osui 12-vuotiaaseen tyttöön, joka kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.
Poliisi epäilee, että ampuminen liittyi paikallisten rikollisjengien välienselvittelyyn. Lopputuloksena viaton lapsi menetti henkensä, eikä poliisi ole saanut ampumisesta epäiltyä kiinni.
Hampurilaisravintola sijaitsee Tukholman eteläpuolella Botkyrkassa. Sen parkkipaikalla on nyt suuri muistopaikka, johon tuoduille kukille lähellä asuva
Jarek Jasecki kaataa vettä.
”Ruotsin tilanne, se on katastrofi”, hän sanoo.
”Näet, että täällä on paljon kukkia, joita tavalliset ihmiset ovat tänne tuoneet, mutta ei yhtään kukkaa
Stefan Löfveniltä tai kuninkaalta. Tämä on heidän vikansa, ei poliisien”, Jasecki jatkaa.
Hän kertoo pelkäävänsä kävellä iltaisin kaduilla. Jaseckin mukaan monet Botkyrkan alueella tietävät, ketkä täällä ammuskelivat neljä viikkoa sitten. Mutta kukaan ei uskalla kertoa tiedoistaan poliisille. Ihmiset pelkäävät.
”Ehkä minunkin pitää ostaa kalašnikov. Koska pelkään”, hän sanoo.
RUOTSIA ja Tukholmaa ravistelee raa’an jengiväkivallan aalto, joka ei näytä tasaantuvan.
Ampumistapausten määrä on kasvanut tänä vuonna Tukholmassa 50 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Ampumistapauksissa Tukholman läänin alueella, johon myös Botkyrkan kunta kuuluu, oli elokuun puoliväliin mennessä haavoittunut 32 ihmistä. Kymmenen oli kuollut.
Tällä viikolla kuolemia tuli kaksi lisää.
- Kuvia ampumapaikoilta. Vas ylh 26.8.2019. Malmöläinen Karolin Hakim murhattiin kotinsa lähellä. Tekijää ei ole saatu kiinni. Vas alh. 13.8.2020. Mies ammuttiin lasten leikkipuiston lähellä Rinkebyssä. Oik ylh. 24.8.2020. Alle kolmekymppinen mies ammuttiin Lidingössä autoonsa, josta hänet löydettiin kuolleena tämän viikon maanantaina. Poliisi ei ole saanut tekijää kiinni. Kuva: Magnus Laupa. Oik alh Malmö, jossa kymmeniä ihmisiä on ammuttu viime vuosina. Kuva ei ole HS:n artikkelista.
- turvallinen_maa.jpg (195.62 KiB) Katsottu 2112 kertaa
Myös koko Ruotsissa ampumiset ovat yleistyneet merkittävästi. Ampumisissa haavoittuneiden määrä yli nelinkertaistui vuosien 2008–2018 välillä. Viime vuosina kuolleiden määrä on ollut hienoisessa laskussa, mutta nyt tilanne uhkaa pahentua. Silti esimerkiksi Suomessa tehdään enemmän henkirikoksia väkilukuun suhteutettuna.
Aseväkivalta ja jengit ovat Ruotsin lehtien otsikoissa käytännössä päivittäin, niin myös poliitikkojen ajatukset niistä.
Perjantaina viisi ruotsalaista jengiläistä tuomittiin kahdesta murhasta Tanskassa.
Torstaina Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja
Ulf Kristersson esitti, että rikollisjengin jäsenyydestä pitäisi tehdä rangaistavaa.
Torstai-iltana kaksikymppinen mies ammuttiin kuoliaaksi kotinsa lähellä Tukholman Husbyssa. Ruotsin yleisradion mukaan ampuminen liittyi jengien väliseen ”sotaan”.
- Grafiikka HS. Lähde Ruotsin poliisi.
- yksittäistapausten_maa.jpg (47.42 KiB) Katsottu 2112 kertaa
Keskiviikkona Dagens Nyheter kertoi suuresta poliisioperaatiosta Göteborgissa, jossa poliisi seurasi jengien jäsenten tapaamista paikallisessa hotellissa. Samana päivänä kansallinen poliisijohtaja
Mats Löfving arvioi Svenska Dagbladetin haastattelussa, että Ruotsissa eri rikollisjengeihin kuuluu yli 5 000 nuorta, jotka ovat valmiita aseelliseen väkivaltaan. Pelkästään Tukholmassa rikollisjengejä on ainakin 50.
Tiistaina Ruotsin radio kertoi, että jengit ovat pystyttäneet Göteborgiin katusulkuja ja pysäyttelevät autoja.
Maanantaina 29-vuotias mies ammuttiin Lidingössä Tukholman kaupungin ulkopuolella. Lidingö on Tukholman lääniin kuuluva saari, jonka hienoimpien asuntojen arvo liikkuu useissa miljoonissa euroissa.
Lehtitietojen mukaan ammuttu mies oli yrittänyt katkaista siteensä rikollisjengiin ja auttoi nyt muita pääsemään irti jengistä.
JENGIVÄKIVALTA oli Ruotsissa vaaliteema edellisissä vaaleissa vuonna 2018, mutta tilanne ampumisten suhteen ei ole parantunut.
Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun kolmikymppinen
Karoline Hakim ammuttiin kotinsa lähellä Malmössä. Murhaaja käveli Hakimin luo elokuun 26. päivänä aamukymmeneltä ja ampui tätä päähän. Lääkärinä työskennellyt Hakim piti kuolemansa hetkellä sylissään kaksikuukautista tytärtään.
Poliisi ei ole saanut murhaajaa kiinni.
Malmön kylmäverisen murhan jälkeen poliitikot vannoivat ryhtyvänsä koviin toimiin jengiväkivallan kitkemiseksi.
Hallitus kutsui kuusi valtiopäiväpuoluetta yhteen luodakseen puoluerajat ylittävän ohjelman jengien saamiseksi kuriin. Sopua ei syntynyt. Kokoomus kritisoi hallitusta muun muassa siitä, että ruotsidemokraatteja ei kutsuttu mukaan ratkomaan ongelmaa.
Dagens Nyheterin teettämän kyselytutkimuksen mukaan kaikista puolueista ruotsalaiset luottavat eniten juuri ruotsidemokraatteihin, kun on kyse kriminaalipolitiikasta. Aiemmin luotetuin oli kokoomus.
Poliittisen väännön jälkeen syntyi kuitenkin 34-kohtainen toimenpidelista, jota oikeusministeri, sosiaalidemokraatti
Morgan Johansson kuvaili Ruotsin kaikkien aikojen kunnianhimoisimmaksi ohjelmaksi jengirikollisuuden kitkemiseksi.
Hallitus esittää muun muassa, että poliisi saa laajemmat valtuudet tehdä kotietsintöjä ilman rikosepäilyä ja että jäseniä jengeihin rekrytoivat saisivat kovempia rangaistuksia.
Listalta on otettu käyttöön kaksi uudistusta: poliisi sai laajemmat valtuudet salatun tietoliikenteen kuunteluun ja muun muassa mahdollisuuden laajempaan seurantalaitteiden käyttöön.
Seuraavia toimia valmistellaan. Poliittinen vääntö jatkuu.
Peter Svensson huokaa syvään.
Svensson on työskennellyt kymmenen vuotta jengirikollisten parissa. Hänen työnään on auttaa jengiläisiä irti rikollisesta elämäntavasta. Svensson sanoo, että ruotsalaiset päättäjät tekevät jengirikollisuuden suhteen lyhytjänteisiä ratkaisuja.
”Hoidetaan oireita, ei juurisyitä.”
Kokoomuksen Ulf Kristerssonin ehdotus jengiin kuulumisen kriminalisoinnista ei hänen mukaansa toimi.
”Ei se ole toiminut missään maassa. Miten jengin jäsenyys ylipäätään määritellään? Jos kielletään liivit, jengiläiset ottavat liivit pois ja jatkavat rikollista toimintaa.”
Svensson pyöri nuorena itsekin rikollisjengeissä. 12-vuotiaana hän teki ensimmäisen rikoksensa: varasti pyörän. Hän eli rikollista elämäntapaa, oli jengissä, istui vankilassakin. Kolmikymppisenä hän pääsi irti, ja nyt hän auttaa muita, mutta työ ei ole helppoa.
Jengien toiminta on Svenssonin mukaan ammattimaistunut. Ne rahoittavat toimintaansa monin tavoin: huumekaupalla, ryöstöillä, petoksilla.
Toiminta on myös raaistunut.
”Aiemmin saatettiin ampua varoitukseksi, nyt ammutaan tappaakseen. Luotiliivitkään eivät välttämättä auta, koska yhä useammin ammutaan suoraan päähän. Jengien jäsenet myös liikkuvat useammin yleisillä paikoilla, mistä seuraa vaaraa täysin sivullisille”, hän sanoo.
Uusia jäseniä jengit saavat nuorista, jopa 12-vuotiaista, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa ruotsalaisesta yhteiskunnasta.
”Jengirikolliset saattavat esimerkiksi hengata torilla lapsen koulumatkan varrella. Heillä on hienot vaatteet, kultaketjut ja he antavat lapselle huomiota. Monilla lapsilla ei ole ketään aikuisia esikuvia, ja jengiläiset ottavat sen roolin. Heidän elämänsä voikin näyttää hienolta. Sosiaalisessa mediassa he esittelevät rahatukkoja ja hienoja autoja, mutta rikollisen elämäntavan nurja puoli tulee lopulta vastaan.”
Siinä yksi juurisyy: esikuvia ja tulevaisuudenuskoa vailla olevat nuoret erkaantuvat yhteiskunnasta jo varhain.
Svensson muistuttaa, että suurin osa ruotsalaisista ei arjessaan joudu kosketuksiin jengiongelman kanssa. Siksi poliitikkojenkin on vaikea tehdä tarvittavia päätöksiä, jotka ulottuisivat useamman vaalikauden yli. On helpompaa heitellä yksinkertaisia ratkaisuja, kuin panostaa suuria rahoja sosiaalityöhön ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Svenssonin mukaan suurin osa jengien jäsenistä haluaa tietyssä vaiheessa ulos jengistä. Yleensä 25–30-vuotiaina. Ulospääsy on vaikeaa ja vaarallista, koska jengit saattavat usein kostaa heille, jotka lähtevät.
”Jengien on tärkeä näyttää mahtinsa. Että täältä ei voi lähteä noin vain.”
Lähtijä voi saada surmansa.
Svensson työskentelee nuorisojärjestö Fryshusetin Passus-ohjelmassa, johon on tänä vuonna hakeutunut yli 40 ulos jengistä haluavaa nuorta.
”Yhden ihmisen auttaminen ulos kestää pitkään. Kaiken on muututtava.”
Passus auttaa nuorta luomaan uuden identiteetin: uusi asuinpaikka ja asunto, uudenlainen tapa ajatella, uudet ihmiset ympärille. Rikollinen elämä on hylättävä.
Työ kestää pitkään ja maksaa paljon. Ensimmäisen vuoden kustannukset per henkilö ovat noin 300 euroa päivässä. Seuraavana vuonna kustannus puolittuu.
”Mutta yhteiskunnalle se tulee halvemmaksi”, Svensson sanoo.
Svensson siteeraa ruotsalaista taloustieteilijää
Ingvar Nilssonia, jonka laskelmien mukaan yksi jengirikollinen maksaa yhteiskunnalle 23 miljoonaa kruunua eli noin 2,2 miljoonaa euroa 15 vuoden aikana.
”Itse uskon, että aito hinta on korkeampi.”
KYNTTILÄT palavat 12-vuotiaan tytön muistopaikalla. Botkyrkassa perheineen asuva
Dilan Bozan kävelee hampurilaisravintolasta tyttärensä ja miehensä kanssa.
He suunnittelevat muuttavansa pois Botkyrkasta. Tai koko maasta.
”Olemme viihtyneet täällä hyvin, mutta kehitys ei näytä hyvältä. Tai en halua sanoa kehitys, koska me olemme menneet taaksepäin. Tämä ei ehkä ole se paikka, jossa haluamme kasvattaa lapsemme. Tuntuu, että lait eivät ole täällä voimassa. Rikolliset voivat liikkua vapaasti ilman seuraamuksia”, Bozan sanoo.
Nainen vetoaa päättäjiin.
”Tämä on nyt Ruotsin tie, eivätkä poliitikot ole ottaneet tätä vakavasti. Poliitikkojen pitäisi tehdä yhteistyötä, ei vain heidän, jotka ovat vallassa, vaan myös opposition. Kukaan heistä ei tee työtään kunnolla. Ei aina tarvitse olla niin byrokraattinen, joskus pitää tehdä päätöksiä”, hän sanoo ja toivoo, että Ruotsi ottaisi mallia Tanskasta.
Perjantaina viisi ruotsalaisrikollista sai Tanskassa tuomion kahdesta murhasta. Rikolliset olivat 18–24-vuotiaita ruotsalaisia. Tanskassa rikollisjengeihin liittyvistä rikoksista saa ankaramman tuomion, kaksi kertaa niin kovan kuin muunlaisista rikoksista. Kolme miestä sai elinkautisen, kaksi muuta 20 vuoden tuomion.
”Ehkä Tanskasta voi tulla tiennäyttäjä ruotsalaisille poliitikoille”, Bozan sanoo.