Onko kukaan lukenut toukokuussa 2020 julkaistua Johanna Bäckström Lernebyn kirjaa Familjen? Kyseinen reportaasikirja kertoo Göteborgin ulkopuolella Angeredissa vaikuttavasta perheestä, joita monet kutsuvat mafiaksi, mutta perhe itse sanoo olevansa
ongelmanratkaisijoita (ruots. problemlösare). Kirjassa puhutaan Al Asim -nimisestä perheestä, mutta kaikille lienee selvää, että on Angeredissa vaikuttavasta
Ali Khanin suvusta, joista on tässä ketjussakin joskus mainittu. Al Asim lienee siis kirjaa varten keksitty peitenimi, mikä toki on aika huvittavaa, koska media puhuu Ali Khaneista. Kirja perustuu tositapahtumiin, vaikka moni ruotsalaislukija on kommentoinut, että kirja vaikutti fiktiiviseltä tekstiltä. Ilmiö taitaakin kuvata hyvin Ruotsin yhteiskunnan jakaantuneisuutta erilaisiin todellisuuksiin. Familjen-kirjassa käytetään moneen kertaan termiä
rinnakkaisyhteiskunta (ruots. parallella samhället). Kirjaa ei ole vielä ainakaan julkaistu suomenkielisenä. Uskoisin että suomennos kyllä tulee aikanaan. Ruotsia osaavat, voivat jo nyt ostaa kirjan sähköisenä, paperisena tai äänikirjana. Eiköhän sitä saa kirjastoistakin, joskin jonoa saattaa toki olla, kun on uusi kirja kyseessä.
Tämä kirja on ollut käynnistämässä laajaa keskustelua Ruotsissa – Se kertoo rinnakkaistodellisuudesta, jossa varsinaisen yhteiskunnan säännöstö väistyy väkivallan ja hyväksikäytön tieltä
Ruotsalaiskirja kertoo Göteborgin esikaupungissa elävästä suvusta.
Toimittaja Johanna Bäckström Lernebyn toistaiseksi suomentamaton Familjen on poikkeuksellinen tietokirja. Ruotsissa se on herättänyt paljon huomiota ja noussut muun muassa August-palkintoehdokkaaksi. August on Ruotsin arvostetuin kirjallisuuspalkinto.
Valitettavasti loput tästä Talouselämän uutisesta jää maksumuurin taakse. 
- Familjen-kirjan kansi.jpg (130.65 KiB) Katsottu 196 kertaa
Kyllä se vaan niin on, että Ruotsissa diskurssit ovat kääntyneet. Ei nimittäin täytä poliittisen korrektiuden kriteereitä tämäkään tuotos. Tässäkin keskusteluketjussa on viimeisen noin kymmenen sivun aikana jo useampaan kertaan ihmetelty Ruotsin julkiseen keskusteluun ilmestyneitä maahanmuuttokriittisiä puheenvuoroja. Ei tästä nyt montaa vuotta ole, kun tällaisesta maahanmuuttotaustaisesta perheestä ei olisi Ruotsissa saanut lausua yhtään mitään negatiivista. Ei sanan sanaa sinne suuntaan. Erikoista on sekin, että tämän kirjan herättämää kansalaiskeskustelua ei ole estetty voimakeinoin. Ei tietenkään kannata olla naiivi ja ajatella, että nyt Ruotsin maahanmuuttopolitiikka muuttuu ja ulkomaalaistaustaisten jengirikollisuudesta otetaan niskalenkki. Mutta jos Ruotsin tilanne kiinnostaa, näitä juttuja kannattaa seurailla.
