47 jengirikollista pitää Märstan asukkaita pelossa – IS selvitti, miksi autot palavat ja pommit paukkuvat ruotsalaislähiössä
- Valstassa_viihtyy.jpg (160.26 KiB) Katsottu 3324 kertaa
Autopalot ja räjähdys nostivat Tukholman esikaupunkeihin kuuluvan Märstan otsikoihin. IS kävi paikan päällä selvittämässä, mistä on kyse.
KUN pommi räjähti, poliisilla oli jo valmiiksi kädet täynnä töitä. Puoli tuntia aiemmin oli tullut ilmoituksia autoista, jotka roihusivat ilmiliekeissä kolmessa eri paikassa: Märstan keskustan lähellä, parin kilometrin päässä Valstassa sekä pohjoisempana Norrbackan alueella.
Tingvallavägenillä tapahtunut räjähdys lennätti sisään pienen aukion laidalla sijaitsevan parturiliikkeen julkisivun, tuhosi viereistä grillikioskia sekä ja säpsäytti hereille aamuyöllä sängyissään uinuneita naapuruston asukkaita. Joku näki tumman hahmon juoksevan pois paikalta.
Viime maanantain vastaisen yön tapahtumat nostivat Tukholman pohjoispuolella sijaitsevan Sigtunan kunnan keskustaajaman Märstan jälleen otsikoihin paitsi Ruotsissa, myös Suomessa. Tilanne ei ole uusi, sillä vastaavia uutisia kuuluu säännöllisesti myös Ruotsin muista lähiöistä. Myös taustalla olevat syyt ovat pitkälti samat.
LOKAKUUN hiipuvassa päivänvalossa 27 000 asukkaan Märsta ei näytä lainkaan hassummalta paikalta asua. Matalahkot kerrostalot kohoavat ruskan kirjossa loistavien puiden keskeltä, kävelytiet halkovat laajoja puistoalueita, siellä täällä näkyy viehättäviä puutaloalueita. Palveluitakin näyttää piisaavan.
Kerrostalon parkkipaikalla vielä keskiviikkona lojuvat palaneiden autojen raadot ovat ehkä juuri siksi rujo näky. Sen ohi sattuu kulkemaan Ilomantsista syntyisin oleva Kia, joka on asunut Märstassa jo 44 vuotta.
Räjähdys herätti myös hänet, sillä hän asuu parturiliikkeen lähellä.
– Hyppäsin sängystä ylös ja luulin, että joku oli taas ampunut. Sitten alkoi kuulua helikopterin ääntä, Kia kertoo.
Hän muistelee ihastelleensa alueen rauhallisuutta sinne muutettuaan. Paljon on muuttunut sen jälkeen, eikä kyse ole vain uusien talojen rakentamisesta.
– Täällä tapahtuu liian usein kaikenlaista. Olen liikkunut tavallisesti paljon, mutta enää en uskalla ulos pimeän aikaan.
- Suomalainen Kia muutti Märstaan vuonna 1975 aloittaessaan työt Maraboun tehtaalla. Aluetta hän piti tuolloin ”ihanan rauhallisena”. (KUVA: ALEKSI JALAVA / IS)
- lähiörikkautta.jpg (100.74 KiB) Katsottu 3324 kertaa
Yksi ikävä kokemus on osunut Kiankin kohdalle. Hän kertoo olleensa kävelemässä poikansa kanssa, kun vierelle ajoi auto.
Siinä istunut mies avasi ikkunan ja tarttui hänen ranteeseensa tiukasti. Kia selvisi kuitenkin säikähdyksellä, kun paikalle osui vanhempi mies, joka keskeytti tilanteen.
– Siirtolaisiahan me kaikki syytämme tästä. Monta kertaa on käynyt mielessä ajatus muuttaa pois. Turvallisuus on tärkeää, mutta olisiko muualla yhtään sen paremmin? Kia miettii.
MONENLAISTA on tosiaan sattunut ja tapahtunut Märstassa viime vuosina. Paikallisten lehtien sivustot vilisevät uutisia ammuskeluista, muista väkivaltarikoksista, tuhotöistä ja poliisioperaatioista. Viimeksi syyskuun lopulla kahta miestä ammuttiin aseman lähellä sijaitsevassa ravintolassa.
– Sigtunassa ei ole haavoittuvia alueita, mutta olemme hyvin lähellä sitä. Meillä on isoja haasteita täällä Märstassa, toteaa yhteisöpoliisi
Jonas Junered, jonka vastuualuetta taajama on.
Haavoittuvat alueet, utsatta områden, on termi, jota Ruotsin poliisi käyttää lähiöistä, joissa matala sosioekonominen status ja rikollisuus vaikuttavat paikallisyhteisön toimintaan. Junered kuvailee Tukholman esikaupunkialueisiin lukeutuvaa Märstaa hyvin polarisoituneeksi yhteisöksi, jossa eri alueiden tilanteet poikkeavat paljon toisistaan.
Juneredin mukaan yksi suurimmista poliisin työssään kohtaamista haasteista on jengirikollisuus, joka kytkeytyy tiiviisti huumekauppaan. Toinen haaste on vaikenemisen kulttuuri.
– Se ei koske pelkästään rikollisia, vaan vallitsee myös tavallisten ihmisten keskuudessa. Pelon vuoksi he eivät halua ilmoittaa rikoksista ja tulla osaksi tutkintaa. Hyvin usein tämä pelko ei perustu faktoihin. He ajattelevat tilanteen olevan pahempi kuin se on. He pelkäävät rikoksia, mutta rikoksen uhriksi joutumisen riski ei ole niin suuri.
MÄRSTALAISIA jututtaessa vaikenemisen kulttuuri tulee tutuksi. Kukaan ei halua päätyä lehteen koko nimellään tai kasvoillaan.
IS kävi pitkän keskustelun Valstan alueella toimivan maahanmuuttajataustaisen yrittäjän kanssa, jolla on erittäin karuja omakohtaisia kokemuksia jengirikollisuudesta. Hän ei halunnut puheitaan lainattavan suoraan juttuun, mutta viesti tuli selväksi: poliisi ei tee mitään, eikä sitä haluta auttaa, koska vastineeksi ei saa turvallisuutta.
Juneredin mukaan Valsta on Märstan alueista ongelmallisin asukkaiden kokemuksen perusteella. Märstan tilanne ei kuitenkaan juuri poikkea muista vastaavista esikaupunkialueista. Tilanne on huonoin hieman etelämpänä olevissa Rinkebyn, Tenstan ja Spångan lähiöissä.
Poliisilla on kuitenkin tarkasti tiedossa, ketkä rikoksia tehtailevat.
– Märstassa on noin 47 ihmistä, jotka vastaavat kaikesta tästä jengirikollisuudesta. Aina kun tapahtuu isoja rikoksia, joissa on mukana aseita ja räjähteitä, tiedämme, että nämä 47 ovat jollakin tavalla mukana. Kaikki he ovat hyvin poliisin tuntemia, Junered sanoo.
Hänen mukaansa ryhmän arvojärjestyksen pohjalla on muutamia nuoria kavereita, jotka ”tekevät kaikenlaista”, kuten toimivat kuriireina. Ajan mittaan he nousevat ylemmille tasoille.
Ylimpänä olevia poliisi kutsuu ”mahdollistajiksi”. Nämä ihmiset tietävät paljon. Heillä saattaa olla yrityksiä, jotka toimivat talouden alalla, ja myös jotkut lakimiehet kytkeytyvät heihin.
AUTOPALOT ovat yhteydessä rikollisuuteen. Niitä ei Märstassa muutamaan vuoteen oltu nähty.
– Mutta yhtäkkiä jotakin tällaista tapahtuu. Miksi? Koska tämä liittyy johonkin muuhun. Kyse on rahasta ja vallasta rikollisten välillä, Junered sanoo.
Jengit ”rekrytoivat” jatkuvasti nuoria, minkä vuoksi ongelma on myös sosiaalinen.
– Märstassa on paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle. Koulut huomaavat heidät hyvin varhain. He tapaavat jengiläisiä muutamissa paikoissa täällä ja aloittavat sen jälkeen rikollisen uran.
Juneredin mukaan ne, jotka päätyvät tähän asemaan hyvin nuorina, istuvat yleensä viimeistään parin vuoden päästä poliisiasemalla.
– Meidän on hyvin vaikeaa pysäyttää tätä. Meillä on kuitenkin laajaa yhteistyötä sosiaaliviranomaisten ja muiden kanssa tässä yhteisössä, ja uskon, että tilanne on paranemassa.
JUNERED työskentelee keskustaan vuoden alussa avatussa turvallisuuskeskuksessa, jonka tarkoitus on nimenomaan mahdollistaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tulla lähemmäs ihmisiä. Kun IS poistuu paikalta, sisälle astelee juuri kunnan vuokra-asuntoyhtiön edustaja.
Asuminen liittyy ongelmiin, koska siitä on tullut kontrolloimatonta. Asunnoissa on liikaa ihmisiä, joista kaikki eivät asu osoitteissa virallisesti. Tämä kytkeytyy siirtolaisuuteen.
Juneredin mukaan Sigtunan kunnan asukkaista lähes 40 prosenttia on syntynyt ulkomailla, ja Märstassa osuus voi olla jopa yli 50 prosenttia.
– Silti tämä toimii aika hyvin, sillä täällä on paljon töitä. Mutta tietysti me näemme myös kääntöpuolen. Ihmiset elävät hyvin tiiviisti, ja ongelmia syntyy, jos perhe ei ole vahva.
Heikossa asemassa olevat nuoret eivät voi elää rauhassa kotonaan, joten he päätyvät viettämään aikaansa kadulla.
– VANHEMMILLA on iso vastuu asiassa, sanoo Norrbackan alueella asuva mies.
Hän kertoo heränneensä maanantain vastaisena yönä yläkerran asukkaiden koiran metelöintiin ja menneensä parvekkeelle äkäisenä. Samalla hetkellä hän näki paloauton ajavan pihaan. Autot parkkipaikalla olivat liekeissä.
– Ymmärrän, miksi tästä syytetään siirtolaisia, vaikka olen itsekin sellainen, ugandalaislähtöinen mies kertoo.
Ruotsiin 80-luvulla tulleen miehen mukaan siirtolaisten vastaanottamisen oli tuolloin paljon järjestelmällisempää kuin nyt. Tulijoita neuvottiin työnhaussa, ja yhteiskunnan säännöt tehtiin selväksi kädestä pitäen.
– Nyt ihmiset vain otetaan vastaan, mutta se jää siihen. Ongelmana on myös uusien tulijoiden asenne. He eivät tunne yhteenkuuluvuutta tähän yhteiskuntaan, mies sanoo.
Paikalle palaneita autonromuja tarkastelemaan saapuu myös mies, joka menetti uuden autonsa tuhopoltossa. Hän ei halua antaa haastattelua, mutta kertoo pelkäävänsä, ettei vakuutus riitä korvaamaan koko menetystä.
JUNERED on ainoa poliisi, joka on Märstassa paikalla jatkuvasti. Monesti häneltä on kysytty, miksi taajamassa ei ole omaa poliisiasemaa.
Taustalla on vuonna 2015 tehty poliisin organisaatiouudistus, jossa koko Ruotsin poliisista tuli yksi iso yksikkö. Samassa yhteydessä poliisien määrä väheni. Uudistus sattui osumaan yksiin suuren siirtolaisaallon ja muiden sosiaalisten ongelmien kanssa.
Tällä hetkellä alueella on poliiseja 70–75 prosenttia minimimäärästä. Samat partiot kiertävät Sigtunan taajamien lisäksi Sollentunan ja Väsbyn kuntia.
– Meitä ei ole tarpeeksi. Haaste on poliisille sama lähes koko Tukholmassa. Meillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta perustaa poliisiasemaa, Junered sanoo.
Silti Junered pitää uudistusta hyvänä, sillä se helpotti työn koordinoimista ja johtamista. Ja vaikka poliiseja olisi riittävästi, asemaa ei silti välttämättä tulisi. Junered sanoo, ettei se automaattisesti tarkoittaisi turvallisuuden lisääntymistä.
– Tarvitsisimme kuitenkin puuttuvia poliisikollegoitamme. Me pidätämme näitä kavereita koko ajan, ja hyvin usein takavarikoimme heiltä aseita. Mutta emme näe tälle loppua, he jatkavat vakavien rikosten tekemistä.
JUNEREDIN mukaan kaikkien Ruotsin isojen kaupunkien lähiöissä on nähtävissä sama kehitys: rikollisuudesta on tullut entistä väkivaltaisempaa aseineen ja pommeineen.
– En pysty ymmärtämään, miksi räjähteitä käytetään, hän sanoo.
Norrbackassa asuva ugandalaismies on sitä mieltä, että Ruotsin hallitus ikään kuin katselee kansaa ylhäältä päin, eikä ymmärrä, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Myös Juneredin mukaan hallitustasolla tulisi ottaa enemmän vastuuta siirtolaisista.
– Ongelmaa ei kovin helppoa ratkaista. Mutta jos toivotat ihmisiä tervetulleeksi, sinun täytyy tarjota heille turvaa ja antaa heille mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaa. Jotkut alueet täällä eivät ole kovin hyviä siinä. Ihmisiä tulee, ja me kohtaamme ongelman. Koko ajan.
Juneredilla on näkemys siitäkin, mitä Suomessa voitaisiin oppia Ruotsin kokemuksista.
– Pitkällä aikavälillä olisi hyvin tärkeää, että poliisi olisi läsnä yhteiskunnassa ja tekisi yhteistyötä muiden viranomaisten sekä kansalaisyhteisöjen kanssa. Se on ainoa keino.
Junered kehuu kunnallisen vuokra-asumisen olevan Suomessa paremmalla tolalla kuin Suomessa. Vuokra-asunnot eivät ole keskittyneet samoille alueille, ja niissä asuu väkeä monenlaisista sosiaalisista luokista.
Ruotsissa elämässään edistyneet asukkaat muuttavat pois lähiöiden vuokra-asunnoista, ja tilalle tulee ainoastaan uusia ”nollapisteessä” olevia. Lähiöiden eriytyminen on voimakasta.
MAANANTAIYÖN tapahtumien jälkeen Märstassa on ollut paikallisten mukaan rauhallista. Päivällä katukuvassa ei näy mitään normaalista poikkeavaa, eikä tunnelma pimeän laskeuduttuakaan poikkea juuri minkä tahansa muun pikkukaupungin menosta.
Räjähdyksessä vaurioituneessa parturiliikkeessäkin hiuksia leikataan jo täyttä häkää. Pinnan alla kuitenkin kuplii, ja asukkaista monet ovat varpaillaan.
– Nyt päivällä täällä on ihan turvallista, mutta ei enää yöllä. Olen nähnyt ajellessani kaikenlaista, taksikuski sanoo ja napsauttaa auton ovet lukkoon.
- Märsta.jpg (89.52 KiB) Katsottu 3324 kertaa
Kouluviranomainen: ”Kiinnitämme asiaan huomiota päivittäin”
Yhteisöpoliisi Jonas Juneredin mukaan rikollisuuden suhteen riskiryhmään kuuluvat nuoret huomataan kouluissa varhain. Sigtunan kunnan lapsi- ja nuorisohallinnon viestintästrategi
Emelie Sporrong kertoo, että ensimmäinen merkki tästä on yleensä koulutunneilta pois jääminen.
– Kiinnitämme asiaan huomiota päivittäin, ja jos oppilas ei ole luokassa, vanhemmille lähtee automaattisesti tekstiviesti, Sporrong kertoo IS:lle sähköpostitse.
Jos koulusta pinnaamisesta tulee säännöllistä, tilanteen ratkaisuista keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa mukaan tulee myös erillinen tiimi, joka keskittyy nimen omaan koulusta pois jäämisen syiden selvittämiseen.
Huolen kohteena olevasta lapsesta voidaan tehdä myös ilmoitus sosiaaliviranomaisille, jotka tarjoavat perheelle tukea. Tämä edellyttää vanhempien suostumusta.
– Valitettavasti näin ei aina käy.
Ruotsin kouluissa on pulaa pätevistä opettajista. Sitä on epäilty yhdeksi syyksi oppilaiden syrjäytymiseen, kuten myös maahanmuuttajataustaisten lasten puutteellista ruotsinkielen taitoa. Sporrog ei näe näillä seikoilla olevan yhteyttä asiaan vaan painottaa, että ongelmana on ennemminkin opettajien puute kuin heidän laatunsa.
Hänen mukaansa Sigtunassa on erinomainen äidinkielen opetus, ja juuri tästä johtuen kunnan oppilaat pärjäävät paremmin kuin muualla, vaikka vieraskielisyys asettaakin omat haasteensa koulunkäynnille.