Bremain

[damfin]

Onko tosiaan niin että minfosta ei löydy aiheesta ketjua jonka otsikosta löytyisi sana "Brexit" ??

Brexit jyrkensi alamäen – Ikoninen automerkki muuttaa Kiinaan
Täyssähköisen Minin valmistus alkaa Great Wallin tehtailla Kiinassa vuonna 2023.

Autoteollisuus vaikeuksissa
Great Wallin edustaja vahvisti asian. Hänen mukaansa Great Wall ottaa vastuulleen täyssähköisen Minin ohella myös kompaktin katumaasturin valmistuksen.

Harkinnassa on hänen mukaansa myös yhtiön omien mallien rakentaminen Oxfordin tehtaalla.

Britannian autoteollisuuden alamäki on jyrkentynyt maan erottua EU:sta. Tuotantomäärät ovat laskeneet ja nyt takaiskut kohdistuvat sähköisen liikkumisen liiketoimintaan.

Sähkökin alamäessä
Varsin vähän taitaa lohduttaa se, että maailman ensimmäinen täyssähköisen sarjatuotantomallin valmistus aloitettiin nimenomaan Britanniassa. Nissan Leafin tuotanto aloitettiin Sunderlandin tehtaalla vuonna 2010.

Nyt näyttää siltä, että Britannia on jäämässä takamatkalle niin täyssähköautojen tuotannon kuin akkuteollisuudenkin osalta. Valtion avustuksia nauttinut akkuvalmistaja Britishvolt on aikeissa myydä kennotuotantonsa.

Maan johtava autonvalmistaja Jaguar Land Rover suunnittelee hankkivansa Slovakiassa valmistettavien malliensa akut vielä tarkentamattomista lähteistä.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/brexit ... 68e00c9a4c

Hienosti toimii tuo brexit, tuli myös brittiläisen ikonin minin exit

[damfin]

Hiljaista näyttää tässä ketjussa olevan, luulisi että aihe kiinnostaisi enemmän varsinkin niitä ketkä brittien päätöksestä olivat niin riemuissaan ja kehottivat että Suomenkin pitäisi seurata samaa esimerkkiä...

Brexit-katumus leviää Britanniassa – Suhteita EU:hun hierotaan puolisalaa
11.2.202314:10

Brexitin vuosipäivä ei antanut Britanniassa aihetta juhlintaan, sillä maan talous on verrokkimaita jäljessä. Yhä useampi haikailee takaisin EU:hun, jonka kanssa hallitus parantelee suhteita, kirjoittaa Auli Valpola.

Brexitin kolmivuotispäivä kuun vaihteessa meni Britanniassa lähes huomaamatta. Parlamentin edustalla ei näkynyt meluisaa kansanjoukkoa iloitsemassa kuten EU-eron toteutuessa.

Brexitin saavutukset eivät antaneet aihetta juhlaan. Unionista lähdön tukijat puolustavat, että Britannian ongelmien taustalla ovat koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

Vastapuoli kysyy, miksi johtavien teollisuusmaiden joukossa Britannialla menee muita huonommin. Talous on yhä pienempi kuin ennen pandemiaa, ja maan ennustetaan olevan taantumassa tänä vuonna.

Ajatushautomo Centre for European Reform on laskenut, että ilman brexitiä brittitalous olisi kasvanut 5,5 prosenttia enemmän. Tulos on saatu vertaamalla samalla tasolla ennen brexitiä olleiden maiden kehitystä Britanniaan.

Englannin kieleen on ilmestynyt uusi sana ”bregret”, joka tulee sanoista ”brexit” ja ”regret” eli brexitkatumus. Viime kuukausina yhä useampi brexitiä äänestänyt on ilmaissut pettymyksensä ja haluaisi maan liittyvän uudelleen EU:hun.

Brexitin jälkeen tukijoiden ja vastustajien määrät pysyivät pitkään lähes samoina mielipidemittauksissa. Kuuden tänä vuonna tehdyn kyselyn yhdistelmä näyttää, että nyt 58 prosenttia tukee EU-jäsenyyttä ja 42 prosenttia haluaa olla ulkopuolella.

Vaikuttaa siltä, että katumapäälle ovat tulleet erityisesti EU:sta lähtöä tukeneet opposition työväenpuolueen entiset tukijat. He antoivat äänensä vuoden 2019 parlamenttivaaleissa Boris Johnsonille.

Poliittisessa keskustelussa brexit on ollut lähes tabu. Konservatiivipääministeri Rishi Sunak ei ole halunnut puhua siitä, että hänen kaudellaan suhteita EU:hun on yritetty normalisoida.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/brexit ... 62c40e4933

Brexitistä keskustelu ei ilmeisesti ole briteissäkään ollut viime aikoina kovin suosittu puheenaihe...

[H.Moilanen]

Ei kannattaisi brittien syyttää brexitiä sellaisista asioista, joilla ei ole mitään tekemistä brexitin kanssa. Esimerkiksi Britannian teollisuuden vaikeudet on kyllä aavistettu jo aikoja sitten. Myöskään monet muut brittien ongelmat (mm. energiakriisi, kiinteistöjen energiatehottomuus, koulutuskriisi, terveydenhuollon kriisi, rikollisuuden korkea taso, jätehuollon kriisi) eivät kauhean paljon - jos ollenkaan - liity brexitiin.

Eiköhän aika pian nähdä sellaisiakin asioita ja ilmiöitä, joiden osalta ero EU:sta nähdään Briteissä positiivisessa valossa. Nimittäin onhan niitäkin asioita. Britit voivat nyt päättää asioistaan itse, eikä heidän tarvitse kuunnella EU-parlamentin ohjausta tai miettiä EU-direktiivejä yms. Positiivisten muutosten toteuttaminen edellyttää kuitenkin brittitoimijoilta päätöksentekokykyä. Toivottavasti heidän keskuudestaan löytyy oikeanlaisia ihmisiä.

[jhou]

No nyt pitäisi ainakin olla reilusti rahaa käytettävissä niiden positiivisten muutosten toteuttamiseen. Siitä ei jää ainakaan homma kiinni.

[Haarahaukka]

Ei kannattaisi brittien syyttää brexitiä sellaisista asioista, joilla ei ole mitään tekemistä brexitin kanssa. Esimerkiksi Britannian teollisuuden vaikeudet on kyllä aavistettu jo aikoja sitten. Myöskään monet muut brittien ongelmat (mm. energiakriisi, kiinteistöjen energiatehottomuus, koulutuskriisi, terveydenhuollon kriisi, rikollisuuden korkea taso, jätehuollon kriisi) eivät kauhean paljon - jos ollenkaan - liity brexitiin.

Eiköhän aika pian nähdä sellaisiakin asioita ja ilmiöitä, joiden osalta ero EU:sta nähdään Briteissä positiivisessa valossa. Nimittäin onhan niitäkin asioita. Britit voivat nyt päättää asioistaan itse, eikä heidän tarvitse kuunnella EU-parlamentin ohjausta tai miettiä EU-direktiivejä yms. Positiivisten muutosten toteuttaminen edellyttää kuitenkin brittitoimijoilta päätöksentekokykyä. Toivottavasti heidän keskuudestaan löytyy oikeanlaisia ihmisiä.

Höpö höpö! Nuo luettelemasi ongelmat pahenevat eron myötä ja ja eli keinoelämän vaikeudet suurelta osin johtuvat Brexitistä. Niitä positiivisia asioita ei juuri voi löytää ja se oma päätösvaltakin on illuusio, jota ei keskinäisriippuvaisessa maailmassa oikeasti ole. On vain enemmän tai vähemmän liikkumatilaa tehdä päätöksiä. Hieman tarkemmin katsoen se Brittien päätösvalta kaventui eron myötä, koska suurin kauppakumppani on EU ja sen kanssa kauppaa käydessä direktiivit ovat voimassa, mutta enää britit eivät voi niihin vaikuttaa. EU lähettää ne faksilla kuten Norjallekkin.

Samalla elinkeinoelämän ja yksityisten ihmisten vapaus väheni huomattavasti. Kauppaan tuli rajamuodollisuudet ja raju byrokratia ja yksityishenkilöiden vapaus asua ja työskennellä EUn alueella loppui tai merkittävästi vaikeutui.

Vertailussa positiiviset ja negatiiviset vapaudet, eli vapaudet jostakin ja vapaudet johonkin.

[H.Moilanen]

^ Mikäs pakko briteillä on pitää EU:ia tärkeimpänä kauppakumppaninaan? Siitä vaan solmimaan uusia kauppakumppanuuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvallat on osoittanut kiinnostusta laajentaa ja syventää yhteistyötä. Nykyinen Britannian kuningas on tosin tunnettu luomuruokaintoilustaan, joten en ole aivan varma, mitä mieltä hän on amerikkalaisten maanviljelystuotteista... He kun tuottavat mm. geenimanipuloitua soijaa, runsailla antibiooteilla & kasvuhormoneilla ruokittujen eläinten lihaa sekä klooripestyä kananlihaa...

17.12.2020
https://yle.fi/a/3-11702267

Britannian ja Yhdysvaltain välillä tavoitellaan brexitin jälkeistä "minikauppasopimusta" vielä ennen kuin valta vaihtuu Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain kauppaedustaja sanoo, että muun muassa viskin tuontitulleja voitaisiin alentaa Yhdysvalloissa.

EU:sta eronnut Britannia ja Yhdysvallat tavoittelevat sopua kauppasopimuksesta vielä presidentti Donald Trumpin hallinnon loppukauden aikana. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa Yhdysvaltain kauppaedustaja Robert Lighthizer sanoo olevansa toiveikas, vaikka aikaa ei enää ole paljon.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden astuu virkaansa 20 tammikuuta.

Julkisuudessa on puhuttu "minikauppasopimuksesta". Kauppaedustaja Lighthizer mainitsee BBC:lle erikseen skotlantilaiseen viskiin kohdistuvien tuontitullien alentamisen.

Lighthizerin mukaan yhdysvaltalaisten maataloustuotteiden pääsyä Britannian markkinoille on helpotettava osana sopimusta.

Britanniassa on käyty kovaa keskustelua EU-jäsenyyden jälkeisestä elintarviketurvallisuudesta ja muun muassa yhdysvaltalaisen klooripestyn kanan ( H.Moilasen ilme) tuonnista. EU:n säännöt kieltävät klooripestyn kannan tuonnin, mutta EU-eron myötä säädös ei sido Britanniaa.

Yhdysvaltoja kiinnostaa myös Britannian julkisen terveydenhuollon suuret lääkehankinnat.

Yhdysvallat Britannian tärkein kauppakumppani

Britannia on EU-eron myötä irtaantunut EU:n ja Yhdysvaltain kauppakiistasta, joka koskee lentokonetuotannon tukiaisia. Britannia on ilmoittanut, ettei se enää sovella yhdysvaltalaisille Boeing lentokoneille määrättyjä lisätulleja.

Presidentti Trump on voimakkaasti tukenut Britannian eroa EU:sta, mutta presidentin vaihtuminen tuo mukanaan uutta epävarmuutta. Tuleva presidentti Joe Bidenon suhtautunut kriittisesti Brexitiin ja erityisesti varoittanut kielteisistä seurauksista Pohjois-Irlannissa.

Yhdysvallat on Britannian tärkein yksittäinen vientimaa.

Britannia yrittää kiireesti sopia kauppasopimuksista useiden eri maiden kanssa, kun nykyjärjestelyt päättyvät vuodenvaihteessa Britannian EU-eroon liittyvän siirtymäkauden umpeutuessa.

Neuvottelut Britannian ja EU:n vapaakauppasopimuksesta jatkuvat myös mutta aika on kulumassa umpeen.

Ja kun joku väitti, ettei brexitistä ole Britannialle mitään hyötyä, niin kyllä moni sikäläinen ihminen on puolustanut mm. Britannian uusia maahanmuuttolakeja. Nythän he voivat siitäkin asiasta päättää ilman EU:n paimentamista. Britanniaa asia kiinnostaa siinäkin mielessä erityisesti, että englanninkielisen maan vetovoima on ihan eri luokkaa kuin monilla muilla mailla. Toki myös Britannian historia ja erityislait entisten siirtomaiden kanssa vaikuttavat, mutta se on asia erikseen ja niihinkin asioihin britit voivat halutessaan vaikuttaa politiikan kautta. Johan siellä esimerkiksi myönnettiin tuosta noin vaan poliittisella päätöksellä 10 500 tilapäistä työviisumia työvoimapulan riivaamien alojen työntekijöille, jotka tulevat EU-maista. Vastaavia päätöksiä he voivat tehdä jatkossakin. Kaikki kuitenkin maksaa ja britit eivät aina ole olleet niin halukkaita maksumiehiä. Esimerkiksi palkat ovat nousseet (myös matalapalkka-alojen) aika hyvinkin, mutta tietysti vieläkin enemmän noussut inflaatio on syönyt palkansaajien hyödyn niistä korotuksista. Se mitä Britanniassa nyt kovimmin podetaankin, tuntuisi olevan jonkinlainen krapula pitkästä korkean elintason aikakaudesta. Nyt vaan brittien pitäisi sietää tämä vaihe ja rakentaa reippaasti uutta hyvinvointia maahansa.

[Haarahaukka]

Britannia on jo maantieteellisesti sidoksissa kauppaan EUn kanssa. Brexitin myötä se vaikeutui huomattavasti. Kustannuksia tuli lisää ja byrokratia moninkertaistui. Tuoretuotteissa kaupan esteet jopa lopettivat osan kaupasta ja lopuilla kustannukset nousivat merkittävästi. Ei Britannia joutunut brexitin jälkeen ihan suotta palkkaamaan kiireellä 50.000 uutta tullivirkailijaa edes pelastamaan sitä loppua kaupasta EU- maihin.

Teollisuuden " just in time" toimitusketjut rikkoutuvat ja osien varastointikustannukset ja toimitusvaikeudet nousivat merkittävästi. Mitään hyötyä ei ei ole sillekkään tullut.

Maahanmuuttoon brexitillä oli vaikutus vain EU- kansalaisten vapaan liikkumisoikeuden osalta, mikä johti työvoiman pakoon Britannista ja työvoimapulaan. Esim. Terveydenhoitoalan ongelmat ovat peru siirtää. Tuhannet lääkärit ja sairaanhoitajat lähtivät. Myös muilla aloilla kuten kuljetuksessa kato oli kovaa.

Britannia ei ollut Schengen maa, joten muuhun maahatuloon brexitillä ei ollut vaikutusta, koska passivapautta rajalla ei ollut. Pakolaispolitiikkakin on EUssa jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Mitä siitä maahanmuutosta sitten jäi käteen? Enemmän tulijoita muualta kuin EUsta.

Noita asioita siellä ei populistisessa brexit-innossa kerrottu etukäteen. Käytettiin hyväksi sitä että suuri Osa kansasta ei ymmärrä mikä ja mitä EU on ja ei edes viitsi tai halua edes ottaa siitä selvää. Kuten nimimerkki H.Moilanenkin todistaa.

[H.Moilanen]

Britannia on jo maantieteellisesti sidoksissa kauppaan EUn kanssa. Brexitin myötä se vaikeutui huomattavasti. Kustannuksia tuli lisää ja byrokratia moninkertaistui. Tuoretuotteissa kaupan esteet jopa lopettivat osan kaupasta ja lopuilla kustannukset nousivat merkittävästi. Ei Britannia joutunut brexitin jälkeen ihan suotta palkkaamaan kiireellä 50.000 uutta tullivirkailijaa edes pelastamaan sitä loppua kaupasta EU- maihin.

Jos vienti & tuonti EU-maista EU:n ulkopuolisiin maihin on näin kauhean vaikeaa, ihmettelen miten ihmeessä Suomen ja Venäjän välillä on pystytty mitään kauppaa käymään. Itärajan yli on Suomesta Venäjälle kulkenut mm. maitotuotteita, lihaa ja vaikka mitä, mutta jostain syystä Englannin kanaali on ylittämätön kaupan este nyt kun Britannia ei enää kuulu Euroopan Unioniin

Venäjän kauppaa on tehty muistakin EU-maista (mm. Viro, Latvia, Liettua, Puola) tehty ja lisäksi on käyty kauppaa mm. Valko-Venäjän, Ukrainan, Kazakstanin ja Kiinan kanssa kaukaisemmista maista nyt puhumattakaan. Suomesta viedään lihaakin Kiinaan, juustoja Japaniin sekä voita Saudi-Arabiaan, mutta jostain syystä tuoretuotteiden vienti ja tuonti Englannin kanaali yli & ali on siis aivan mahdoton tehtävä

Kirjoitit, että "kustannuksia tuli lisää" ja vielä uudestaan, että "kustannukset nousivat merkittävästi". Niinhän se just on ja siihen viittasin, kun aiemmin mainitsin brittien nauttineen korkean elintason aikakaudesta. Monet hinnat ovat Britanniassa olleet melko matalia, jos verrataan esimerkiksi Pohjoismaiden hintatasoon. Osittain ilmiötä on selittänyt ns. halpatyöntekijät eli ulkomaiset siirtotyöläiset, jotka ovat tehneet surkean pienellä palkalla töitä Britanniassa. Alipalkattuja siirtotyöläisiä on ollut mm. maanviljelyksessä, siivouksessa, kuljetuksessa, kodinhoidon parissa, hotelli- ja ravintola-alalla yms. Nyt niistä työntekijöistä on pulaa ja se on johtanut palkkojen nousuun, joskin palkat ovat edelleen tosi matalia eikä esimerkiksi laittomasti maassa olevat saa yleensä työnteostaan sitäkään vähää. Pitäisikö mielestäsi joidenkin ihmisten työskennellä palkattomina orjina, jotta systeemi voisi pyöriä kuten ennen?

Maahanmuuttoon brexitillä oli vaikutus vain EU- kansalaisten vapaan liikkumisoikeuden osalta, mikä johti työvoiman pakoon Britannista ja työvoimapulaan. Esim. Terveydenhoitoalan ongelmat ovat peru siirtää. Tuhannet lääkärit ja sairaanhoitajat lähtivät. Myös muilla aloilla kuten kuljetuksessa kato oli kovaa.

Britannia ei ollut Schengen maa, joten muuhun maahatuloon brexitillä ei ollut vaikutusta, koska passivapautta rajalla ei ollut. Pakolaispolitiikkakin on EUssa jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Mitä siitä maahanmuutosta sitten jäi käteen? Enemmän tulijoita muualta kuin EUsta.

Meinaatko, ettei brexit vaikuttanut esimerkiksi turvapaikanhakijoiden asemaan tai Britannian pakolaispolitiikkaan? Kyllä se vaikutti. Britannia on vääntänyt Ranskan kanssa kanaalin yli Britanniaan pyrkivien EU:n ulkopuolisista maista tulevien ihmisten veneistä ja uhannut käännyttää niitä Ranskaan. Samoin Britannia on käskenyt Ranskaa vartioimaan alueellaan olevia pakolaisia, hajottamaan laittomat pakolaisleirit kanaalin rannikolta ja estämään pakolaisia lähtemästä Ranskasta merelle. Britannia on maksanut Ranskalle tällaisesta yhteistyöstä. Britit edistävät myös hankettaan lähettää Britanniassa olevia ja Britanniaan saapuvia turvapaikanhakijoita Ruandaan, jolle Britannia maksaisi kyseisten pakolaisten vastaanottamisesta ja ylläpidosta. Alla oleva uutinen julkaistiin pari viikkoa sitten. Oikeusprosessi on siis varsin pitkällä ja joidenkin mukaan turvapaikanhakijoiden sijoittaminen Ruandaan voisi alkaa jo tämän vuoden aikana.

Britannian korkein oikeus antoi valitusluvan suunnitelmasta siirtää turvapaikanhakijat Ruandaan

Britannian korkein oikeus antoi maanantaina valitusluvan joulukuisesta päätöksestään, jonka mukaan suunnitelma lähettää turvapaikanhakijoita Ruandaan odottamaan hakemuksen käsittelyä on laillinen.

Britannia ja keskisessä Afrikassa sijaitseva Ruanda sopivat turvapaikanhakijoiden siirroista viime keväänä.

Sopimuksen mukaan Britannia maksaa Ruandalle noin 143 miljoonaa euroa siitä, että maa ottaa vastaan ja majoittaa Britanniasta turvapaikkaa hakeneita.

Britannia on perustellut hanketta laittoman maahantulon ja ihmissalakuljetuksen hillitsemisellä.

Lähde: Reuters ja Yle

Ja mitä tulee EU-maiden kansalaisiin, jotka haikailevat muuttaa Britanniaan, niin kyllähän sinne on edelleen mahdollista muuttaa. Viisumin voi saada esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella. Sellaisilla perusteillahan ulkomaille yleensä muutetaan, jos muutetaan. Toki on myös perhesiteitä ja muita syitä, joiden kautta voi viisumia ja oleskelulupaa anoa.

Vapaa liikkuvuus Ison-Britannian ja Euroopan unionin välillä päättyi 31. joulukuuta 2020. Iso-Britannia otti 1. tammikuuta 2021 alkaen käyttöön pisteperustaisen maahanmuuttojärjestelmän (points-based immigration system), joka korostaa kansallisuuden sijaan tulijan taitoja ja osaamista.

Lähde: https://www.gov.uk/guidance/the-uks-poi ... itizens.fi

Britannian maahanmuuttoon liittyen kuvaava esimerkki on niin kutsuttu Windrush-skandaali. Skandaalin keskiössä oli "kauheaan tilanteeseen joutuneet ihmiset", jotka eivät olleet aikoinaan hoitaneet paperihommia oman maahanmuuttonsa ja maassa oleskelunsa osalta. Ajatella! He joutuivat vaikeuksiin, koska he eivät voineet todistaa, että he ovat Britanniassa laillisesti, koska dokumentteja oli hävinnyt ja monen monta muuta syytä. Täytyy ihmetellä, miksi niitä paperiasioita ei ole aikoinaan hoidettu kuntoon, miten ihmiset ovat voineet elää kymmeniä vuosia Britanniassa ilman kunnollisia dokumentteja ja kuinka muka ei voitaisi jälkikäteen selvittää 1940-1970 luvuilla tapahtuneita asioita riittävällä tarkkuudella.

Puuttuvat paperit

Nämä Windrush-sukupolven edustajat asuvat maassa laillisesti, mutta tiukentuneet maahanmuuttomääräykset ovat yllättäneet monet heistä.

Uudet määräykset velvoittavat muun muassa terveydenhuollon henkilökuntaa, työnantajia ja yksityisiä vuokranantajia tarkistamaan, onko henkilö maassa laillisesti.

Monilta lapsena saapuneilta Windrush-sukupolven jäseniltä puuttuvat vaaditut asiapaperit, sillä useat heistä saapuivat maahan vanhempiensa tai aikuisten sisarustensa passeilla. Vuosien saatossa asiakirjoja on myös hävinnyt.

Monet muuttivat Britanniaan ennen kuin heidän synnyinmaansa itsenäistyivät Britannian siirtomaavallan alaisuudesta ja olettivat siksi automaattisesti olevansa Britannian kansalaisia.

Britannian sisäministeriö ei ole varsinaisesti helpottanut asiaa. Se tuhosi vuonna 2010 EU:n tietosuojalainsäädäntöön vedoten tuhansia maahantulokortteja, joita oli aiemmin voitu käyttää maahantulon todistamiseen.

Yhtäkkiä moni kymmeniä vuosia Britanniassa elänyt ihminen oli tyhjän päällä. Jopa 50 000 ihmisen arvioidaan olevan vaikeuksissa tiukennusten takia, sillä he eivät koskaan tulleet virallistaneeksi asemaansa.

Voit lukea koko jutun täältä:
https://yle.fi/a/3-10184588

Ps. Alleviivaukset H.Moilasen tekemiä.

Tulee mieleen, että ehkä siellä Britanniassa on aika heikolla tasolla niiden byrokraattisten asioiden hoitaminen. Jos kerran kansainvälinen kauppakin kaatuu EU-eron jälkeen byrokraattisiin ongelmiin, hitauteen ja kustannusten nousuun, niin jostainhan sekin kertoo. Eikä siis Britanniassa oleskelevat ihmiset ole hoitaneet kymmenien vuosien aikanakaan paperiasioitaan kuntoon, eikä muka eurooppalaiseksi edistykselliseksi sivistysvaltioksi itseään kutsuva Britannia pysty selvittämään heidän puheidensa todenperäisyyttä erilaisten arkistojen, dokumenttien yms. avulla.

Noita asioita siellä ei populistisessa brexit-innossa kerrottu etukäteen. Käytettiin hyväksi sitä että suuri Osa kansasta ei ymmärrä mikä ja mitä EU on ja ei edes viitsi tai halua edes ottaa siitä selvää. Kuten nimimerkki H.Moilanenkin todistaa.

Ok...