IL kysyi 10 suomalaisasiantuntijalta, kumpi voittaa USA:n vaalit – enemmistö yhtä mieltä: ”Kisa on kireämpi kuin gallupit antavat ymmärtää”
Enemmistö Iltalehden haastattelemista asiantuntijoista ei täysin luota Joe Bidenin selkeään gallupkaulaan Donald Trumpia vastaan.
- Kuusi kymmenestä IL:n haastattelemasta suomalaisasiantuntijasta ei osaa tai halua ennustaa Yhdysvaltojen marraskuisten presidentinvaalien tulosta.
- Muun muassa koronatilanteen kehitys ja tv-väittelyt voivat syödä Joe Bidenin nykyisen gallupjohdon ennen vaaleja.
- Vaalin tulee todennäköisesti jälleen ratkaisemaan suhteellisen pieni joukko äänestäjiä viidessä vaa’ankieliosavaltiossa.
Joe Biden ja Donald Trump kamppailevat Yhdysvaltain presidentin paikasta.
ALL OVER PRESS
Valtaosa Iltalehden haastattelemista suomalaisista asiantuntijoista sanoo, että tilanne reilut puolitoista kuukautta ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja on liian tasainen lopputuloksen ennustamiseksi.
Iltalehti kysyi kymmeneltä kotimaiselta USA-asiantuntijalta heidän veikkaustaan tulevien vaalien tuloksesta. Heistä kuusi ei uskaltautunut ennustamaan lopputulosta lainkaan.
Kolme vastaajaa ennakoi, että Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valitaan marraskuun alussa demokraattipuolueen ehdokas Joe Biden. Istuvan presidentin, republikaanipuolueen Donald Trumpin jatkokautta veikkasi yksi vastaaja.
Bidenin johto voi sulaa
Gallupeihin nähden asiantuntijoiden vastaukset voivat tuntua yllättäviltä.
Yhdysvaltalaisissa mielipidemittauksissa Biden on johtanut Trumpia selvästi käytännössä koko vaalivuoden ajan. Mittauksia seuraavan RealClearPolitics-sivuston mukaan Bidenin johto on tällä hetkellä maanlaajuisesti keskimäärin vajaat 6 prosenttiyksikköä. Gallupeja analysoiva FiveThirtyEight-sivusto ennustaa puolestaan, että Biden voittaa vaalit 76 prosentin todennäköisyydellä.
Moni Iltalehden haastattelemista asiantuntijoista myöntää, että jos vaalit pidettäisiin nyt, Bidenin asema näyttäisi hyvin vahvalta. Tästä huolimatta he listaavat joukon asioita, jotka voivat vielä kääntää asetelman ylösalaisin ennen marraskuun kolmatta päivää.
Niihin lukeutuvat muun muassa Yhdysvaltojen korona- ja taloustilanteen kehitys sekä tulevat vaaliväittelyt.
– Lokakuu on kriittinen, kiteyttää Pohjois-Amerikan kirkkohistorian ja Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila.
Osa haastatelluista arvioi, että Trumpilla on erityisen hyvät edellytykset kuroa Bidenin etumatkaa umpeen televisioiduissa väittelyissä ja siinä tapauksessa, jos USA:n talouden kehitys näyttää ennen vaalipäivää myönteiseltä.
Paitsi että vaalitulosta on vaikeaa veikata etukäteen, asiantuntijat nostavat esille, että uuden presidentin nimi voi jäädä epäselväksi vielä vaalipäivän jäljiltäkin. Trump on jo etukäteen kyseenalaistanut toistuvasti vaalien luotettavuuden, sillä selvästi aiempaa useampi ääni tullaan antamaan ennakkoon postitse koronapandemian vuoksi. Esimerkiksi Ruotsila veikkaa Trumpin johtavan vaalipäivän äänissä, mutta vahvistetun tuloksen jäävän mahdollisesti ilmaan.
Vuonna 2000 USA:n presidentinvaaleja seurasi tämänkaltainen sotku, kun tilanne George W. Bushin ja Al Goren välillä jäi vaalit ratkaisseessa Floridan osavaltiossa liian täpäräksi vahvistaa. Vaalituloksen ratkaisi Bushin hyväksi vasta yli kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain korkein oikeus, joka määräsi äänten uudelleenlaskennan keskeytettäväksi.
Vaalitapa vaikeuttaa
Erityisen paljon vaalien ennustettavuutta hankaloittaa suomalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltojen epäsuora vaalitapa. Presidentti valitaan valitsijamiesvaalilla. Lähes kaikissa osavaltioissa kyseisessä osavaltiossa enemmän ääniä saanut ehdokas saa taakseen kaikki osavaltion valitsijamiehet.
Koska suurin osa osavaltioista on selvästi kallellaan joko republikaanien tai demokraattien suuntaan, kourallinen niin kutsuttuja vaa’ankieliosavaltioita ratkaisee lopulta vaalin tuloksen. Kansalaisten ääni painaa tämän vuoksi erityisen paljon etenkin Floridan, Pennsylvanian, Michiganin, Wisconsinin ja Pohjois-Carolinan osavaltioissa.
RealClearPolitics-sivuston mukaan Biden on yhä edellä myös kaikissa keskeisissä vaa’ankieliosavaltioissa niissä tehtyjen kannatusmittausten keskiarvoissa.
Edellisissä presidentinvaaleissa Trump voitti demokraattien Hillary Clintonin suhteellisen niukasti kaikissa viidessä vaa’ankieliosavaltiossa. Bidenin voittoon luottava Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko kuitenkin huomauttaa, että lähtökohtaisesti järjestelmä hyödyttää enemmän Bidenia: demokraattiehdokas saa ”varmoista” osavaltioistaan 232 valitsijamiestä, kun taas selvästi republikaanienemmistöisten osavaltioiden valitsijamiehiä on 204. Voittoon vaaditaan 270 valitsijamiestä.
Lisäksi vaalit ratkaiseva äänivalta jää hyvin harvojen käsiin senkin vuoksi, että liikkuvien amerikkalaisäänestäjien osuus on pienentynyt. Yhteiskunnan polarisaation myötä suuri osa äänestäjistä – myös vaa’ankieliosavaltioissa – on automaattisesti joko demokraatti- tai republikaanileirissä esimerkiksi aborttia tai terveydenhuoltojärjestelmää koskevan kantansa perusteella.
– Moni amerikkalainen tekee valintansa perustuen johonkin itselleen tärkeään ja henkilökohtaiseen asiaan. Sen jälkeen muulla ei ole merkitystä, kertoo Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton (SAM) toiminnanjohtaja Lena Grenat, joka Yhdysvaltain kansalaisena äänestää itsekin vaaleissa Floridan osavaltiossa.
Asiantuntijoiden mukaan keskeiseksi muodostuu lopulta se, kumpi ehdokkaista onnistuu tavalla tai toisella innostamaan paremmin vaaliuurnille vanhoja ja uusia äänestäjiään sekä niitä, jotka eivät tavallisesti äänestä lainkaan.
– Ratkaisevaa on, ketkä lopulta pyrkivät ja pääsevät käyttämään ääntään pandemiasta huolimatta, tiivistää Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala.
Näin he vastasivat
Iltalehti kysyi asiantuntijoilta kaksi kysymystä:
1. Kumman veikkaat voittavan vaalit, Trumpin vai Bidenin?
2. Miten perustelet arviotasi?
Näin asiantuntijat vastasivat:
Maria Annala, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija
1. Molemmilla ehdokkailla on mahdollisuus voittoon. Jos vaalit pidettäisiin nyt, veikkaisin Bidenin voittavan, mutta ennen marraskuuta ehtii vielä tapahtua paljon.
2. Voittajan ennustaminen on näissä vaaleissa poikkeuksellisen vaikeaa, koska koronaviruspandemia vaikeuttaa vaalien järjestämistä ja äänestämistä merkittävästi. Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa on, ketkä lopulta pyrkivät ja pääsevät käyttämään ääntään pandemiasta huolimatta.
Emil Elo, Kauppalehden Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja
1. Biden.
2. Nykyisellä datalla olisi vaikea perustella mitään muutakaan vastausta.
Lena Grenat, Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton (SAM) toiminnanjohtaja
1. Tällä hetkellä mielestäni kummankaan voitto ei ole täysin varmaa.
2. Vaikka monien gallupien perusteella Bidenilla on johtoasema, tilanne on vielä täysin epävarma, koska monet vaa’ankieliosavaltiot ovat ratkaisevassa asemassa. Moni ei näe Bidenia riittävän vahvana kandidaattina, eikä hän edusta mitään ”uutta”.
Moni amerikkalainen tekee valintansa perustuen johonkin itselleen tärkeään ja henkilökohtaiseen asiaan, sen sijaan, että katsoisi välttämättä suuria globaaleja linjauksia. Esimerkiksi mikäli äänestäjän kynnyskysymys on abortti, Black Lives Matter, terveydenhuolto tai työllisyys, valinta tapahtuu jo tuossa vaiheessa. Sen jälkeen muulla ei ole merkitystä.
Tulevat kahdenkeskiset väittelyt tulevat olemaan merkittäviä, ja pelkään, miten Biden jaksaa onnistua niissä. Pystyykö hän esiintymään dynaamisena, ratkaisukeskeisenä johtajana? Sitten ovat kaikki postiäänestämiseen liittyvät potentiaaliset sotkut, jotka voivat riitauttaa lopullisen äänestystuloksen niin, että sitä vellotaan pitkään.
Kristiina Helenius, Nordic West USA:n toimitusjohtaja
1. En veikkaa! Se ei kuulu tapoihini eikä varsinkaan työnkuvaani. Tällä hetkellä ja niillä mittareilla, jotka meillä on käytettävissämme, johdossa on Joe Biden.
2. Vaikka Biden ei innosta oikein ketään, hänellä ei myöskään ole samaa raivokasta vastustusta kuin Clintonilla oli neljä vuotta sitten. Poikkeukselliset olosuhteet, muun muassa mikromarkkinointi ja ennakkoäänestys, ovat tehneet arviointivälineistä entistä epävarmempia. Ne vajavaiset mittarit, joita meillä on, näyttävät 49 päivää ennen vaaleja, että demokraattien ehdokas johtaa. Se ei tarkoita, että hän voittaa.
Jani Kokko, Jyväskylän yliopiston Yhdysvaltain politiikan ja historian väitöskirjatutkija
1. Biden.
2. Yhdysvaltain heikko taloustilanne (erityisesti vaa'ankieliosavaltioissa) ja koronakriisin hoitaminen tekevät Bidenista vahvemman ehdokkaan kuin Trump. Lisäksi valitsijamiesmatematiikka hyödyttää enemmän Bidenia kuin Trumpia. Seitsemästä vaa'ankieliosavaltiosta Bidenin tulee voittaa vain kolme voittaakseen, mutta Trumpin tulee voittaa melkein kaikki.
Juho Rahkonen, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja
1. Veikkaan, että Trump voittaa vaalit.
2. Vaikka kannatusmittausten perusteella Trump on nyt enemmän alakynnessä kuin neljä vuotta sitten Clintonia vastaan, istuva presidentti on aina lähtökohtaisesti vahvoilla. Koronakriisi ja työttömyys kääntävät Yhdysvaltojen ilmapiiriä sisäänpäin ja maan omiin ongelmiin. Osakemarkkinoidenkin mielestä Trump olisi parempi valinta talouden kannalta.
Odotan vesi kielellä Bidenin ja Trumpin kohtaamista suorassa tv-väittelyssä. Ne ovat aina olleet USA:n vaaleissa tärkeässä roolissa, ja Trump on tästä kaksikosta parempi puhuja.
Markku Ruotsila, Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti, Tampereen yliopiston Yhdysvaltain historian dosentti
1. Tilanne on tasan. Kummallakin on yhtäläiset mahdollisuudet voittaa vaalit.
Tämän päivän näkymien mukaan todennäköisimmin käy niin, että varsinaisena vaalipäivänä Trump näyttää voittavan, mutta demokraatit eivät suostu siihen, vaan ryhtyvät pitkälliseen taisteluun oikeuslaitoksessa. Sen lopputulosta on mahdotonta arvioida.
2. Biden johtaa johdonmukaisesti tiedusteluissa, mutta niin johti Hillary Clintonkin. Bidenin johto varsinkin ratkaisevissa vaa'ankieliosavaltioissa on pienempi kuin Clintonin oli vastaavana aikana.
Koronakriisi ja siitä seurannut talouskriisi huonontavat Trumpin mahdollisuuksia huomattavasti. Ilman niitä hänen voittonsa olisi jotakuinkin varma. Talouskriisin selkä on jo käännetty Yhdysvalloissa, ja jos trendi jatkuu, Trumpin mahdollisuudet nousevat, sillä ehdoton enemmistö amerikkalaisista katsoo Trumpin olevan parempi talousasioissa kuin Biden. Jos koronakriisi vaikeutuu, hänen mahdollisuutensa laskevat, sillä sen suhteen häneen luotetaan vähemmän kuin Bideniin. Trumpin voiton vuonna 2016 selittäneet kulttuuriset tekijätkään eivät ole kadonneet mihinkään.
Lokakuu on kriittinen. Kaikki voi kääntyä useaan kertaan vielä päälaelleen. Joka tapauksessa vaalituloksesta tulee hyvin täpärä ja vaalit ratkaisevat hyvin pienet äänestäjäryhmät parissa osavaltiossa.
Mikko Saikku, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori
1. Jos vaalit pidettäisiin tänään, vastaisin Biden (selvä enemmistö annetuista äänistä, mutta vain niukka voitto valitsijamiehissä). Kisa on kuitenkin kireämpi kuin mitä gallupit antavat ymmärtää, ja tulos riippuukin siitä, kumpi saa kannattajansa liikkeelle sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä.
2. Oikeastaan mitä vain voi vielä tapahtua. Vaaliväittelyihin on Trumpin toimesta ladattu tavanomaistakin enemmän painetta. Toisaalta osa Trumpin tulevista äänestäjistä ei tunnetusti ilmoita kantaansa julkisesti tai kyselyissä.
Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
1. Hieman poikkeuksellisesti en pysty vastaamaan kysymykseen.
2. Sen voin sanoa, että ellei Joe Biden voita suurella marginaalilla (yli 15 prosenttiyksiköllä), näemme todennäköisimmin ruman vaalien jälkeisen kokonaisuuden.
Jukka Valtasaari, Suomen entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs (1988–1996 ja 2001–2005)
1. Jos vetoja täytyy lyödä, lyön Bidenin puolesta, mutta en suuria summia.
2. Ennustaminen on tavattoman vaikeaa, koska ehdokkaiden kannatus on ollut sama viimeiset puoli vuotta. Istuvalla presidentillä näin on lisäksi ollut käytännössä koko vaalikauden, eikä mikään ole vaikuttanut siihen. Äänestäminen on nykyään kutakuinkin riippumatonta siitä, kuka on kulloinkin ehdokkaana. Äänestäjät ovat siirtyneet kohti laitoja siitä lähtien, kun Bush nuorempi jätti keskustan ja siirtyi oikealle. Demokraattien puolella Bernie Sanders oli peitota Hillary Clintonin esivaaleissa vuonna 2016.
JOONAS LEHTONEN
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ef4 ... 8cf76df2db 
Kerroppa tähän mitä ovat ne tavoitteet joihin Biden tähtää kampanjallaan ja kuinka se koskettaa tavallista duunaria.(juu ei tarvitse mainita sitä maskipakkoa) 
)
