Nyt taitaa kuitenkin olla toinen ääni kellossa, kun itse nauttivat vallan tuomasta tuumasta? Omasta mielestään "kokenut valtionpäämies" Sanna Marin syöksee Suomea niin syvälle velkakurimukseen, että mielenkiintoista nähdä milloin hänen hymynsä hyytyy (kovasti hymyilytti keskiviikkona tiedotteessaan "onnistuneesta neuvottelutuloksesta")?SDP:n puoluehallitus: Sipilän hallituksen on kunnioitettava perustuslakia
28.2.2019 15:51:38 EET | SDP
- -
Perustuslainmukaisuus ei ole mielipidekysymys tai poliittinen kysymys. Suomen valtiosääntö on vahvistettu perustuslaissa. Se on koko järjestelmämme perusta. Hallituspuolueiden nyt nähty uhkapeli lainsäädännön perustuslaillisuudella ei ole kunniaksi poliittiselle järjestelmälle.
SDP:n puoluehallitus edellyttää, että hallitus kunnioittaa Suomen valtiosääntöä, perustuslakia. Eduskunnan puhemiehen tulee huolehtia, että lainsäädännön perustuslaillisuudesta pidetään kiinni kaikissa tilanteissa.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/sdpn-puo ... d=69853087
Puhui jostain välineestä, millä Eurooppa pelastuu.
Toiset taas ovat sitä mieltä, ettei ole mikään tuuletuksen paikka, jos neuvottelee Suomen antamaan muille EU-maille miljardeja, mistä saamme vain murto-osan takaisin JA niitäkään rahoja ei voi käyttää kuten haluamme itse, vaan EU on jo etukäteen määrännyt miten saamme nuo palautuvat rippeet edes käyttää!
Ja tätä vielä sitten kehutaan joissakin medioissa, kuten esimerkiksi hyvin asenteellinen journalistioletettu Kreeta Karvala IL pääkirjoituksessaan:
Voi mitä paskaa! Sokean Kreettankin pitäisi nähdä, että tässä ei mainita sanallakaan mitä tuo "kansallinen kirjekuori", jonka Marin sankarillisesti sai tingattua yöllä mestarimaisella neuvottelutaidollaan tuli oikein Suomelle maksamaan.Marin osoitti neuvottelijankyntensä
keskiviikko 22.07.2020 klo 19:13
Tuoreet numerotiedot paljastavat, että pääministeri Sanna Marin (sd) onnistui luomaan Suomelle kelpo neuvottelutuloksen EU-pöydässä, kirjoittaa toimittaja Kreeta Karvala.
Pääministeri Sanna Marinia on moitittu etenkin opposition taholta siitä, että Suomen neuvottelustrategia EU:n budjetti- ja koronaelvytyspaketin suhteen on ollut liian löysä ja epäselvä. Ennen perjantaina alkanutta EU-kokousta eduskunnan suuri valiokunta linjasi, että Suomen perustavoitteena on löytää sopu EU-maiden kesken, mutta siten, että elvytysväline olisi pienempi ja lainapainotteisempi kuin mitä komissio oli alun perin esittänyt. Osa oppositiosta olisi toivonut vieläkin tiukempaa linjaa.
Suomen tavoitteena oli myös turvata mahdollisimman suuret saannot EU:n tulevassa (2021–2027) budjetissa. Tiistaina julkistetut tiedot paljastavat, että Suomen nettomaksuosuus ei noussut, vaan laskee 0,03 prosenttiyksikköä nykyiseen budjettikauteen verrattuna.
Saavutusta voi pitää varsin kelvollisena tilanteessa, jossa merkittävä EU:n nettomaksajamaa Britannia on jättänyt unionin. Jos Suomen tulosta vertaa muihin nettomaksajamaihin, luvut osoittavat, että Suomen maksuosuus kasvaa vähemmän kuin muiden EU:n nettomaksajien paitsi Belgian.
Suomen pääministeri osoitti, ettei hän ollut EU-pöydässä muiden vietävissä. Marin sai nostettua aivan kokouksen viime metreillä Suomelle tarjottua kansallisen ”kirjekuoren” summaa 250 miljoonasta 500 miljoonaan euroon. Pääministerin mukaan tämä tapahtui tiistain vastaisena yönä kello puoli kahdelta. Se, että Marin sai viime metreillä tuplattua Suomen saaman summan, kertoo jotain hänen neuvottelutaidoistaan.
Marin osoitti myös tiukkuutensa – jos ei tahdikkuuttaan – EU-johtajien illallispöydässä vaatimalla koronaelvytysrahaston toiseksi suurimmalta nettohyötyjältä Espanjalta vastaantuloa pattitilanteessa. Financial Timesin diplomaattilähteen mukaan Marinin tiukka ulostulo oli lähellä vaarantaa koko kokouksen onnistumisen – tuskin sentään.
Tiistaina pääministeri kertoi todenneensa Espanjan pääministerille, että ”mikäli toiselta puolelta ei tulla (elvytysvälineen suorien tukien osalta) vastaan, emme saavuta sopua". Lopulta sopu syntyi ja Espanjan vaatimaa suoraa avustusta leikattiin, kuten Suomi vaati.
Suomi ajoi myös elpymispakettiin onnistuneesti jokaiselle maalle määriteltyä enimmäisvastuurajaa, jota perustuslakivaliokunta oli edellyttänyt.
Nyt kun EU-rahoista on päästy alustavasti sopuun, pitää Suomessa alkaa toden teolla keskustella siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan kehittää.
Jatkossa ei voi enää olla niin, että kun yllättävä kriisi iskee, joutuvat muut EU-maat pelastamaan ylivelkaantuneita jäsenmaita, kuten Italiaa, joka on toki aidosti kärsinyt eniten koronakriisistä, mutta vuosia jatkuneen ylivelkaantumisen vuoksi muodostaa riskin koko euroalueelle, jota elvytysvälineellä yritetään nyt paikata.
Vaikka EU:n elvytysmekanismi avasi vain kertaluontoisesti ja määräaikaisesti unionin velanottomahdollisuuden, silti Suomessa pitää käydä periaatteellinen keskustelu siitä, halutaanko EU:sta tulevaisuudessa yhteiseen velkaan ja verotukseen perustuva unioni vai ei.
Suostuuko Suomi esimerkiksi yhteisiin hiilitulleihin tai digiveroon, joista komissio alkaa laatia esitystä?
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... 2e96f32463
Eikä puhuta juuri siitä, ettei rahan saajia velvoitettu vieläkään muuttamaan mitään, jotta aina vaan suurempina toistuville Suomen veronmaksajien varainsiirroille saataisiin edes suitsia! Voisi kysyä edes että miksi aina näin?
Ei tällä "välineellä" tällaisenaan mitään ratkaista, Marin vaan paskoi hätäisesti housuihinsa ja potkaisi tölkkiä hieman eteenpäin, koska ei kyennyt vaatimaan kestäviä muutoksia Etelä-Euroopan talouteen. Miksi me maksamme vaikkapa ruoasta korkeita veroja, mutta he eivät? Meillä on kuitenkin jo sijainnin tuomia kustannustekijöitä.
Meikäläisen ruoan hinnasta 45% on veroja ja ruoan arvonlisäveroprosentti (14 %) on Suomessa lähes kolminkertainen EU15-maiden keskiarvoon (5 %) verrattuna! Miksi se on ok, että muutenkin alhaisilla veroilla (jos edes niitä kannetaan...) kikkailevat maat vielä palkitaan tästä, kuten Marin TAAS teki ja jotkut hölmöläiset tätä vielä ylistävät?