Inanna kirjoitti:Niin kansanpalautetta voi todellakin katsella paikkamäärien menetysten ja saamisten suhteen.
Kuitenkin ratkaisevaa on vaalien jälkeen mihin tasapaino asettuu. Hallitusta on tunnustelemassa henkilö n. 12 000 äänellä. Hän käy neuvotteluja mm. sipilä vajaa 17 000 ääntä, Kokoomuksen häkkänen yli 20 000 ääntä, jopa kok lepomäki sai enemmän ääniä kuin sdp marin, 19 000 kantturoissa molemmilla. Li sai n. 24 500 ääntä eli tuplat rinteen ääniin verrattuna.
Nyt en kyllä ymmärrä, että miten nuo asiat olisivat ristiriidassa sen kanssa, mitä kirjoitin... Edelleenkin Perussuomalaiset menestyi vaaleissa hyvin pitkälti sillä hallitusvastaisuudella... Ja senhän minä jo sanoinkin, että tietty prosentti äänestää kokoomusta aina, oli, mikä oli.
Minähän en muuten näistä paikkamääristä puhunut, vaan se olit sinä Inanna. On se kumma, kun ihminen ei tahdo ymmärtää, vaan yrittää peittää toisen näkemykset itselleen mieluisalla todellisuudella. Onhan se selvää, että kokoomuksenkin kannatusprosentti laski selvästi edellisistä vaaleista, vaikka he yhden paikan lisää saivatkin!
Inanna kirjoitti:Kepun romahdus vaaleissa on ehkä pintapuolisesti ajateltua monimutkaisempi prosessi. Keskustapuolueelle ei ole oikein kysyntää, maaseudut autioituvat, tilat ovat teho tehtaita, jos niitä on. Sikoja asuu tehokasvatuksessa 10 x määrä kuin kyläpahasessa on asukkaita. Miksi kaupunkilainen äänestäisi kepua ? Jos kepu menee oikealle - voi äänestää PS tai kok, nyt liike tai rkp. Jos kepu kalastaa vasemmalta voi äänestää Vas, sdp ja vihr. Ei keskustapuolueella ole tässä piirakkakuviossa oikein enää mitään lohkoa, sanomaa, asiaa. Eikä oikein tekoa. Aika ajoi ohi.
Sanoisin näin, että väärä tulkinta. Vielä 2015 keskusta oli kuitenkin ylivoimaisesti suurin puolue. Perussuomalaisethan sai näissä vaaleissa aika paljon kapinaääniä keskustan kannattajilta. Syynä tähän pidän sitä, että keskustan riveissä on koettu, että a)Sipilän hallitus on tehnyt liian kokoomuslaista politiikkaa, b)Sipilän keskustan linja on ollut liian liberaali ja c)Sipilän keskusta on unohtanut maaseudun. Selitystä keskustan romahdukseen on mielestäni turha hakea mistään muualta.
Mitä tuohon sossun luukkuun tulee, niin olen eri mieltä tästä sossun luukusta äänestämisestä. Minun mielestäni Suomen isoin yhteiskunnallinen ongelma on 2000-luvulla ollut vanhanaikaisuus ja vanhassa maailmassa eläminen. Etenkin porvaripuolueet ovat toimineet sillä tavalla, kuin nyt elettäisiin jotain 60-lukua, tai korkeintaan 80-lukua. Ollaan leikitty työnantajaosapuolen mieliksi, että työmarkkinat toimisivat nykyään samalla tavalla, kuin 60-luvulla, että peruskoulun jälkeen voi mennä pellolle töihin ja töitä kyllä riitää, jos vain viitsii tehdä.
Tosiasiahan on se, että tällä vuosituhannella on nähty jatkuva tilanne, että töihin ei kelpaa, ellei ole koulutusta ja porvaripuolueet ja työnantajataho eivät tahdo, että valtio tämän koulutuksen kansalaisille kustantaa. Sitten ne vaativat ihmisiä töihin pelloille peruskoulun jälkeen, mutta eivät kuitenkaan kelpuuta ihmisiä töihin, vaan vaativat koulutusta. Mitään vastuunottoa omasta toiminnasta näillä tahoilla ei ole ollut.
Itse olin läpi viime vuosikymmenen opiskelijana ja kuulin jatkuvasti näitä juttuja, että "aina voi lopettaa opiskelun ja mennä töihin, jos opiskelu tuntuu liian rankalta". Etenkin vanhoilla ihmisillä oli tällainen kuvitelma, että sitä voi vaan mennä töihin, että kyllä töitä tekevälle riittää... Jos ei töitä ole, niin vika on nykyajan nuorissa, ei suinkaan siinä, että nyt ei eletä 60-lukua...
Ihmisillä ei ole niinkuin minkäänlaista tajua tämän päivän työmarkkinoista ja vanhojen ihmisten ei tarvitse sitä tajutakaan, kun ne eivät enää ole mukana työmarkkinoilla, vanhat ihmiset ovat saaneet rauhassa leikkiä työnantajatahon kanssa, että nyt on 60-luku menossa.
Jos ei olla valmiita kouluttamaan väkeä työmarkkinoiden vaatimusten mukaisesti, niin siitä on suora seuraus se, että työttömyyttä on ja, että se tulee kasvamaan.
Tosiasiahan on myös se, että parempiosainen väestö hyötyy työttömyydestä. Se on typerä kusetus, että rikkaat maksavat työttömien elämisen. Asia on päinvastoin. Kun työjärjestelmä perustuu kilpailulle, niin työttömät edustavat parempiosaisille sellaista työmarkkinoiden kilpailussa helposti voitettavaa massaa. Eli, kun kilpakumppani pidetään riittävän heikkotasoisena, niin itsen on helpompi voittaa. Ja, kun kilpakumppaneiden taso on riittävän heikko, niin oma arvo työmarkkinoilla nousee ja oma palkka nousee. Eli mitä enemmän on työttömyyttä, niin sitä parempaa liksaa hyväosaiset saavat ja, jos tähän päälle vielä lasketaan veroja ja heikennetään työttömyysturvaa, kuten Sipilän hallitus on tehnyt, niin onhan se aika kusipäinen yhtälö. Siinä se top10% väestöstä menestyy loputtomiin ja bottom20% joutuu ikuiseen helvettiin. Tämä meno on sosiaalidarwinistisen kapitalismin huipentuma.
Ne keinot työllisyyden lisäämiseksi, mitä Sipilän hallitus on käyttänyt, ovat taas olleet sitä, että on todisteltu, että edelleen eletään 60-lukua, että kyllä töitä tekevälle riittää ja, että on yksilön vika, jos hän ei ole töissä. Ne eivät ole kestäviä keinoja.
Jos työllisyyttä halutaan Suomessa lisätä, niin ensimmäisenä tekona porvaripuolueet ja EK on laukkautettava, jäsenet ammuttava ja työnantajataho nyljettävä elävältä. Ne ovat puukottaneet suomineitoa selkään jo riittävän pitkään näiden luonnevikaisten läskipäiden eduksi.