Vuoden alussa Silakkaliike lähti kovaan nousukiitoon – Nyt jäsenmäärän kasvu on pysähtynyt, mutta aktiivi uskoo nousuun
Kesäkuu on ollut Silakkaliikkeen vilkkain kuukausi tammikuun jälkeen. Liikettä huolestuttaneita kohuja on ollut useita.
- Silakkaliike järjesti ensimmäisen mielenilmauksensa Helsingissä kevättalvella. Kuva: NOORA HUOKONEN / IS
- silakat_sumuisessa_säässä_päät_jäässä.jpg (57.06 KiB) Katsottu 3393 kertaa
JOULUKUUSSA suurta huomiota sosiaalisessa mediassa herättäneen Silakkaliikkeen jäsenmäärä vakiintui alle 30 000 jäseneen. Jäsenmäärän kasvun hyytymisestä huolimatta liikkeen toiminta on sen aktiivien mukaan ollut viime aikoina vilkasta.
Silakkaliike perustettiin viime joulukuussa. Se sai tuolloin sosiaalisessa mediassa yli 10 000 seuraajaa viikossa ja järjesti ensimmäisen mielenosoituksensa helmikuussa. Silakat ottivat mallia Italian Sardiiniliikkeestä.
Nopea suosio yllätti järjestäjät, mutta myös epäonnistumista pidettiin mahdollisena.
”Ihmiset innostuvat näistä liikkeistä mutta pettyvät helposti, jos yhdessä tekemistä ei ylläpidetä”, sanoi Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori
Emilia Palonen HS:ssä joulukuussa.
Puoli vuotta on kulunut. Mitä Silakkaliikkeelle kuuluu nyt?
LIIKKEEN Facebook-ryhmän jäsenmäärä ei ole viime aikoina enää kasvanut, vaan se on jäänyt paikoilleen alle 30 000 käyttäjään.
Silakkaliikkeen arvot ovat puolen vuoden aikana tiivistyneet ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseen sekä ”harmonisen yhteiskunnan” säilyttämiseen. Aktiivi
Katriina Valli sanoo, että liikkeen toiminta on ollut kesäkuussa edelliskuukausia vilkkaampaa. Esimerkiksi kansanedustaja
Ano Turtiaisen twiittikohu, Suomen Perusta -ajatuspajan Totuus kiihottaa -julkaisu ja kohu Lapuan kaupungin kulttuuripalkinnosta ovat lisänneet aktiivisuutta.
Liike ottaa asioihin kantaa ja on yhteydessä esimerkiksi päättäjiin ja mediaan. Käytännössä Silakkaliikkeen vaikuttaminen on siis lobbaamista.
LIIKE ilmoittaa itse tavoitteekseen aktivoida vähintään 3,5 prosenttia suomalaisista eli 193 000 ihmistä.
Tutkija Emilia Palonen arvioi, että varsinaisia esteitä jäsenmäärän kasvulle noihin lukemiin ei ole.
”Mitä enemmän nousevat ei-Silakkaliikkeen tyyppiset äänet, sitä enemmän Silakkaliikkeeseenkin voi tulla porukkaa.”
Silakkaliikkeen jäsenet ovat olleet aktiivisia myös Yhdysvalloista rantautuneessa rasisminvastaisessa Black lives matter -liikkeessä. Palosen mukaan on mahdollista, että aihe voisi lisätä keskustelua myös Silakkaliikkeen ympärillä ja tuoda ihmisiä liikkeen pariin.
”Kun asiat yhteiskunnassa politisoituvat, liike voi ammentaa siitä ilmiöstä ja hypätä samaan kelkkaan.”
TWITTERISTÄ alkunsa saaneen kansalaisliikkeen aktiivit perustivat helmikuussa yhdistyksen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Valli, tekoäly-yrittäjä Helsingistä.
Liike oli suunnitellut toisen mielenosoituksensa maaliskuulle, mutta se jouduttiin perumaan. Vallin mielestä tehokkain tapa vaikuttaa yhteiskunnassa ei kuitenkaan edes ole kertaluontoisten massatapahtumien järjestäminen.
”Ne saavat hetkellistä julkisuutta ja ovat liitoksissa johonkin juuri sillä hetkellä käynnissä olevaan keskusteluun. Me pyrimme pitkäjänteisempään vaikuttamiseen”, hän sanoo. Loppuvuoden aikana Silakkaliike työryhmä pyrkii rakentamaan kuntavaalikonetta ja valeuutisia kumoavaa verkkosivua.
Ylen tekemän kyselyn mukaan liikkeeseen kuuluu jäseniä kaikista eduskuntapuolueista kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta. Liike on halunnut olla alusta asti puoluepoliittisesti sitoutumaton.
”Meillä on Suomessa nyt jo liikaa pienpuolueita, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat erittäin heikkoja. Tämä on oma mielipiteeni, ei Silakkaliikkeen”, Valli sanoo.
- Katriina Valli.
- valli.jpg (26.31 KiB) Katsottu 3393 kertaa
LIIKKEEN aktiiveja on noin 24, mutta heistä vain muutama on esillä julkisuudessa ja antaa haastatteluja. Syynä on nettivaino, jota monet ovat liikkeen mukaan joutuneet kohtaamaan. Valli ei ole toistaiseksi kohdannut vastaavaa häirintää. Syyksi hän arvelee sen, että hänellä ei ole aiempaa taustaa aktivismista.
”Olen vähän tällainen hajuton, väritön ja mauton, enkä sovi tähän kulttuurimarxismi-leimaan, jota viljellään”, hän sanoo.
”Olen ollut kohta 30 vuotta kokoomusäänestäjä. Koen olevani sivistysporvari. En tiedä, onko se suojellut pahimmilta hyökkäyksiltä.”