Muutos on onneksi tulossa, kertovat YLE ja Poliisiammattikoulun viestinnän lehtori Anu Haikansalo 25.2.2016 tulevaisuuden poliisin kommunikointikyvystä:
Noin sata esseekirjoitusta odottaa Haikansalon arvostelua. Osa kokeen suorittaneista on selvästi uppoutunut pääsykoekirjaan niin antaumuksella, että he kirjoittavat jo kokeeseen poliisikieltä. Siinä on vahvana se samanlaisuuden hakeminen. Jo opiskelija hakee niitä samoja tapoja kuin valmiit poliisit. Se ilmenee vähän koomisena, kun jotkut tekstit kuulostavat jo poliisilta.
Eli eräät poliisin nykyiset somesankarit taitavat kuulostaa jopaa POLAMK:n opettajien mielestä koomisilta. Ehkä Keijo Kaarisade onkin todellisuudessa siellä opettajana, eikä mikään parodiapoliisi?
Kirjallisen osuuden esseestä ja tiivistelmästä hakija voi saada kaikkiaan 40 pistettä. Koko valintakokeen enimmäispistemäärä on sata. Vastaavasti kuntokoe tuo huippukuntoiselle enää korkeintaan 20 pistettä.
Jatkossa siis vain sanan säilällä. Ehkä huippukunto tähtääkin epäonnistuneen vittuilun seurauksena toteutuvaan pakenemiseen? Tätä tukee myös rehtorin lausunto:
Poliisin ei tarvitse olla iso ja karski. Nykyään ei ole enää edes pituusvaatimuksia. Sen sijaan poliisin pitää osata puhua ja kirjoittaa kunnolla.
Vaan entäpä jos kohde ei osaa lukea tai ymmärrä puhetta?
Nykyiset diginatiivit poliisiopiskelijat ovat erinomaisia. He ovat tottuneet kirjoittamaan sosiaalisessa mediassa.
Niinpä. Diginatiivit ovat syntyneet 1990- ja 2000-luvuilla. Kaikki poliisin somepersoonat eivät ole diginatiiveja, vaikka muuten käyttäytyvät kuten useat todelliset natiivit...
Teksteistä näkyy, että osa hakijoista ei ole ymmärtänyt lukemaansa pääsykoekirjaa. Poliisiksi ei ole asiaa, jos ei ymmärrä kirjallisia ja suullisia ohjeita.
Onneksi ei enää. Luulisi, että jos poliisin neuvottelukunnassa mukana oleva henkilö antaa aika selkeää palautetta virkavastuulla tehdystä nettikirjoittelusta, se jotenkin otettaisiin "kopiksi". Mutta onneksi tuleva sukupolvi...