Perussuomalaiset

[L'amourha]

Että sellainen kihlaus se sitten oli Teuvolla. Pieleen meni tämä naimakauppa. Persujen oman diplomaattipassinkin jo ehti europarlamentaarikko hankkia. Uudet hampaat sentään jäi saamapuolelle, mutta se esiaviollinen seksi jäi kokematta, aviollisesta puhumattakaan.

Nyt pitää Teuvon keskittyä vaan olennaiseen, eli juopotteluun. Toivoa sopii, että väliin mahtuisi selvä päivä ja Teuvo kykenisi siirtymään Brysseliin kännäämään. Tuskin arvostaa sikäläisiä ryyppyseurana, kun eivät puhu suomea tai espanjaa, joita molempia Teuvo mielestään puhuu erinomaisesti.

Teuvo voi nyt mennä uusine hampainensa Bandiittien tallille takaisin, eiköhän sieltä joku pirihuora sillekin lohkea.

[acp]

Näköjään äidinkielenkirjatkin on jo päivitetty punavihreällä propagandalla. Ei jumalivite



https://twitter.com/Arquez13/status/1298676310236172288

[sikakoira]

https://www.suomenuutiset.fi/taloustiet ... invointia/
Taloustieteilijältä raju ryöpytys pääministeri Marinin talouspolitiikalle: Uhkaa suomalaisten hyvinvointia

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen hämmästelee Suomen pääministeri Sanna Marinin talouspoliittista linjaa. Malisen mukaan suunnan on muututtava pikaisesti tai Marinin politiikka kumoaa kahden viime vuosisadan aikana rakennetun hyvinvointivaltiomme. Malinen kirjoittaa kritiikkinsä Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.


Tuomas Malinen ihmettelee, josko pääministeri Sanna Marin (sd.) on luomassa aivan uutta talouspoliittista doktriinia, missä keskiössä on vientimaidemme talouskehityksen elvyttäminen Suomen budjettivaroin.

– Aiemmassa maailmassa tämä olisi merkinnyt mm. Suomen suorittamaa voimakasta Neuvostoliiton tai jopa Yhdysvaltojen talouksien elvyttämistä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, Malinen hahmottaa uuden linjan merkitystä.

Talouskriisejä tutkinut Malinen muistuttaa, että parhaiten kriiseistä pääsee ulos hyvällä valtion, yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten yhteistyöllä. Talouspolitiikka tulee ankkuroida myös ympärillä oleviin realiteetteihin.

Marinin vanhoillinen ja tuhoisa talouspolitiikka

Malinen summaa muutamia pääministeri Marinin ulostuloja. Malinen kirjoittaa, etteivät Marinin uhmakkaat ja jopa haukuiksi tulkittavat, viestit yrityskentälle kannusta yrityksiä investoimaan Suomeen.

Noustuaan puolueensa puheenjohtajaksi Marin väläytteli ensitöikseen kuuden tunnin työpäivää. Malinen kertoo, että tällainen visio käy yrityksille kalliiksi. Ne joutuvat joko palkkaamaan lisää väkeä tai kutistamaan tuotantoaan työajan lyhentyessä.

Marin kertoi, että kohentunut tuottavuus kompensoisi työajan lyhennyksen. Malinen huomauttaa, että viime vuosina Suomen tuottavuuskehitys on ottanut takapakkia kehityksen sijaan.

Malisen mukaan Marin tavoittelee ”vanhoillista ja tuhoisaa” talouspolitiikan linjaa.

– En tiedä milloin viimeksi pääministeri taustajoukkoineen on muodostanut niin suuren uhan suomalaisten hyvinvoinnille kuin mitä pääministeri Marin tällä hetkellä tekee, hän toteaa.

Järjetön EU-elpymispaketti

EU:n elvytyspaketti ei Malisen mielestä täytä tehtäväänsä. Euroalue on vientivetoinen, jolloin sisämarkkinoiden kehitys jää toissijaiseksi kasvun tekijäksi. Yhdysvaltojen talous nojaa pitkälti nimenomaan maan sisäiseen kysyntään.

Elvytyspaketilla ei saavuteta esimerkiksi Italiassa tällaista kysyntää, minkä on ilmeisesti ajateltu koostuvan suomalaisista tuotteista ja palveluista.

Suomen talous seuraa erityisen paljon Kiinan talouskehitystä. Finanssikriisin jälkeen Kiinan velkavetoinen elvytys on pitänyt talouden rattaat pyörimässä ja se on auttanut myös Suomen taloutta.

Maailmantalouden sakatessa EU:n sisämarkkinoiden elvyttäminen ei auta Suomen taloutta.

– Rahaa pitäisi siis lähettää Kiinaan, ei Italiaan, eikä sekään tietenkään auttaisi, Malinen summaa.

Elvytyspaketti on Malisen mukaan kallis ja tehoton. Elvytys pitäisi kohdentaa korkean tuottavuuden maihin. Nyt elvytysvarat rantautuvat pääosin matalan tuottavuuden maihin.

– Se on hieman sama juttu, kuin jos antaisit rahaa itseäsi selkeästi huonommalle puusepälle, että hän valmistaisi sinulle pöydän. Saisit varmasti pöydän, mutta se erittäin suurella todennäköisyydellä olisi huonompi ja kestäisi vähemmän aikaa kuin jos olisit valmistanut sen itse. Siinä ei toisin sanoen olisi mitään järkeä, Malinen havainnollistaa.

Euro on suurin Suomen talousongelmista

Malinen toimii talousanalyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana. GnS on mallintanut Suomen talouskehitystä, mikäli Suomi olisi 1990-luvun lopussa pysynyt markassa.

Vienti olisi mallin mukaan tätä nykyä 40 prosenttia korkeampi kuin mitä se on nyt euroajassa. Suomen bruttokansantuote olisi 10 prosenttia suurempi. Tällöin verotulotkin olisivat korkeammat, eikä valtion tarvitsisi velkaantua juuri lainkaan.

– Suurin yksittäinen syyllinen Suomen talousongelmiin on euro, Malinen laukoo.

Jotta Suomi pärjäisi yhteisvaluutassa paremmin, tulisi työmarkkinajärjestöjen valtaa karsia rajusti. Verotuksen pitäisi keventyä sekä yrittäjyyteen kannustaa nykyistä paremmin.

Valuuttakurssin joustot ja rakenneuudistukset ovat Malisen mukaan toimiva resepti talouskriiseistä toipumiseen. Hän muistuttaa Suomen 90-luvun alun laman toipumisen vaatineen markan 30 prosentin devalvoitumista. Samaan aikaan toteutettu verouudistus auttoi talouden toipumisessa.

[Belker]

Sattui silmiin juttu Emma Karista IS:ssä. Kari möläytti, että "Jos olisin edellisten hallitusten aikana tullut Kesärantaan huutavan vauvan kanssa, se olisi voinut olla ”vähän ahdistavaa”".
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006625197.html

Juttu tullut eilen illalla, kommentointi lopetettu n. 200 viestiin. Ilmeisesti joku punavihertmode lopetti kommentit, koska niissä moitittiin jyrkästi Karin miesvihamielistä agendaa.

Jos tämän kaltainen juttu olisi tullut jostakusta persusta ja kommentointi olisi negatiivista, niin IS antaa tulla vaikka 2000 kommenttia. Näin toimii propagandistinen ja huonolaatuinen media. IS ei ole tasapuolinen ja vastuullinen media, mitä persuihin tulee.

[Kalle-Ville]

Sattui silmiin juttu Emma Karista IS:ssä. Kari möläytti, että "Jos olisin edellisten hallitusten aikana tullut Kesärantaan huutavan vauvan kanssa, se olisi voinut olla ”vähän ahdistavaa”".
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006625197.html

Juttu tullut eilen illalla, kommentointi lopetettu n. 200 viestiin. Ilmeisesti joku punavihertmode lopetti kommentit, koska niissä moitittiin jyrkästi Karin miesvihamielistä agendaa.

Jos tämän kaltainen juttu olisi tullut jostakusta persusta ja kommentointi olisi negatiivista, niin IS antaa tulla vaikka 2000 kommenttia. Näin toimii propagandistinen ja huonolaatuinen media. IS ei ole tasapuolinen ja vastuullinen media, mitä persuihin tulee.

Varmaan vihreää Emma Karia on ahdistanut kokoomuslaisen isänsä Ilkka J. Karin viiden vuoden ehdoton vankeustuomio tuota asiaa paljon enemmän.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_J._Kari

[annaanna]

Ei ole tarvetta tulla ketjua paskomaan jollain emmakarimärehdinnällä, kyllä perussuomalaiset tuottaa riittävästi materiaalia.

Elokuu oli Hakkaraisen viinankäytön seuraamusten ja Veikko Vallinin valheitten, syyskuu puolestaan jäsentenvälisen murhayrityksen ja vangitsemisten.

Salon Seudun Sanomat julkaisi STT:n artikkelin. Käytetään sitä ketjun päivittämiseen tässä Pekka Katajan murhayritysjutussa.

https://www.sss.fi/2020/09/perussuomala ... tilillaan/

Perussuomalaisten vaalipäällikön murhayrityksestä epäilty kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitter-tilillään – tutkijan mukaan perussuomalaisilla ja äärioikeistolla ollut paljon yhteyksiä Jyväskylässä

Tekijä STT -13.9.2020 | 18:190

Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhayrityksen toinen epäilty kommentoi tekoa Twitterissä vain muutamia päiviä tapahtumien jälkeen viime heinäkuussa.
– Tämä Kataja hiillosti ääniharava persun pois valeiden avulla, koska ei tykännyt siitä, että tämä persu oli suoraselkäinen ja tosi kansallismielinen. Mm. minun kaveruutta tämän pois potkitun kanssa tämä Kataja käytti valeiden saattelemana hyväksi, kirjoitti Tero Ala-Tuuhonen viestipalvelu Twitterissä 20. heinäkuuta ja päätti tviittinsä haukkumasanoihin.
Seuraavana päivänä eli 21. heinäkuuta Ala-Tuuhonen puolestaan kirjoitti Twitterissä väkivallanteon taustaa pohtivassa ketjussa seuraavasti:
– Veikkaan Katajan henk.kohtaisia ongelmia syyksi.
Katajaan kohdistuneesta rikoksesta epäillään Ala-Tuuhosen ohella Jyväskylän kaupunginvaltuutettua Teemu Torssosta, jota ei hyväksytty perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaaksi viime vaaleissa. Torssonen myös erotettiin puolueesta.

STT julkaisee Torssosen ja Ala-Tuuhosen nimet jo tässä vaiheessa heidän yhteiskunnallisen toimintansa vuoksi. Torssonen on kaupunginvaltuutettu ja Ala-Tuuhonen tunnetaan monenlaisesta toiminnastaan suomalaisessa äärioikeistossa. Hän on muun muassa Kansallismielisten liittouma -nimisen yhdistyksen puheenjohtaja.

Molemmat on vangittu epäiltyinä todennäköisin syin

Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi perjantaina, että kaksi miestä on vangittu murhan yrityksestä epäiltyinä. Epäilty murhan yritys tapahtui Jämsänkoskella Jämsässä 17. heinäkuuta.
Pekka Kataja on aiemmin kertonut, että kaksi miestä tunkeutui hänen asuntoonsa ja häntä lyötiin useita kertoja päähän vasaralla tai vasaran kaltaisella esineellä. Kataja joutui sairaalahoitoon Tampereelle, mutta on sittemmin päässyt pois sairaalasta.
Epäillyt otettiin kiinni syyskuun alussa Keski-Suomessa. Heidät vangittiin sunnuntaina 6. syyskuuta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, joka tuolloin oli päivystävä käräjäoikeus.
Poliisi on tiedottanut tutkintaan liittyvistä asioista niukasti. Tutkintaa johtava rikoskomisario Jussi Luoto on kertonut STT:lle, että yksi syy tähän on se, että epäiltyyn rikokseen liittyviä henkilöitä saattaa olla vielä vapaana.
39-vuotias Torssonen vangittiin 6. syyskuuta todennäköisin syin murhan yrityksestä epäiltynä ja 44-vuotias Ala-Tuuhonen syytä epäillä -perusteella. Perjantaina Keski-Suomen käräjäoikeudessa myös Ala-Tuuhonen määrättiin vangittavaksi todennäköisin syin. Viimeksi mainittu vangitsemisen peruste tarkoittaa vankempaa rikosepäilyä eli sitä, että syyllisyyden tueksi on olemassa todennäköisiä syitä.

Torssonen sai potkut puolueesta viime vuonna

Kataja uskoo, että heinäkuisella väkivallanteolla oli sekä henkilökohtainen että poliittinen motiivi. Kataja oli mukana estämässä, ettei Torssonen päässyt ehdokkaaksi viime eduskuntavaaleissa Keski-Suomessa.
– Piirihallitus minun esityksestäni päätti, että Torssosta ei oteta, Kataja sanoi STT:lle perjantaina.
Katajan mukaan päätöksen syynä olivat Torssosen kytkökset äärioikeistolaisiin ryhmiin.
Kun Torssonen ei päässyt kansanedustajaehdokkaaksi, hän ryhtyi viime vuoden helmikuussa tavoittelemaan perussuomalaisten puoluesihteerin paikkaa. Kampanja katkesi, kun perussuomalaisten puoluehallitus erotti Torssosen puolueen jäsenyydestä toukokuussa 2019.
Perussuomalaisten silloinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kommentoi Keskisuomalaiselle, että päätös oli perusteellisesti harkittu ja prosessi alkanut jo tammikuussa. Hän ei avannut tarkemmin päätöksen perusteita.
Torssonen erotettiin myös perussuomalaisten valtuustoryhmästä Jyväskylässä. Viime vuoden lopulla Torssonen perusti uuden yhden miehen valtuustoryhmän. Valtuustoryhmän sihteeri on Kansallismielisten liittouman hallituksen jäsen.
Vuonna 2016 Torssonen ilmoittautui ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Hän toimi tuolloin Keski-Suomen PS-nuorten puheenjohtajana.
Puheenjohtajakisaan lähdettyään Torssonen sanoi Iltalehdelle olevansa ”intellektuelli Hakkarainen” ja määritteli itsensä puolueen nuivaan siipeen. Torssonen vetäytyi kisasta sen jälkeen, kun Jussi Halla-aho oli ilmoittanut lähtevänsä ehdolle.

Kesäleirin ampumaharjoitus nostatti kohun

Kansallismielisten liittouman puheenjohtajana toimiva Tero Ala-Tuuhonen on Ilta-Sanomien mukaan kuulunut katupartiojärjestö Soldiers of Odinin johtohahmoihin Jyväskylässä.
Kansallismielisten liittouma nousi otsikoihin viime vuonna järjestön kesäleirin tapahtumien vuoksi. Sosiaalisessa mediassa epäiltiin, että leirillä pidetyssä ampumaharjoituksessa maalitauluina oli muun muassa ministerien kuvia. Järjestön julkaisemien valokuvien perusteella leirille osallistui muun muassa uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen johtaja.
Kansallismielisten liittouma on myös järjestänyt vuosittaista 188 Kukkavirta -nimistä tapahtumaa Turun terrori-iskun uhrien muistolle. Tapahtumissa ovat olleet puhujina muun muassa perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat Mauri Peltokangas ja Vilhelm Junnila.
Twitter-profiilissaan Ala-Tuuhonen kertoo olevansa kansallis-konservatiivinen etnonationalisti. Elokuussa hän esitti Twitterissä perussuomalaisille toiveen, ettei etnonationalistien kanssa tehtäisi vastakkainasettelua.
– Samaan maaliin potkitaan palloa, mut me pelataan vähän aggressiivisemmin, Ala-Tuuhonen kirjoitti.
Hänen mielestään perussuomalaisissa ”ihan puoluejohtokin harrastaa vastakkainasettelua”.
– Jos olet liian kansallismielinen, niin sinut harjataan pihalle tai et pääse jäseneksi.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos tviittasi perjantaina, että Katajan tapauksen epäillyistä toinen on erotettu puolueesta ja toisen jäsenhakemus on ”hylätty yhtä monta kertaa kuin hän on sellaisen jättänyt”.

”Kyse on paljon myös henkilösuhteista”

Perussuomalaisten ja äärioikeistolaisten ryhmien välillä on joillakin Suomen paikkakunnilla runsaastikin yhteyksiä, toisilla paikkakunnilla ei niinkään, arvioi tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Kotosen mukaan Jyväskylässä näitä yhteyksiä on ollut melko paljon, ja ne ovat johtaneet myös ristiriitoihin puolueen paikallisyhdistyksessä.
– En sanoisi, että Jyväskylän perussuomalaisissa on ollut äärioikeistolainen siipi ja muut. Kyse on paljon myös henkilösuhteista, Kotonen muotoilee.
Kotosen tutkimusalaa ovat äärioikeisto ja muut poliittiset ääriliikkeet, poliittinen kielenkäyttö sekä poliittinen väkivalta.
– Perussuomalaisten radikaalimmalla siivellä on linkkejä Odinin sotureihin ja muihinkin äärijärjestöihin. Odinien kohdalla linkki oli aluksi aika monella, mutta myöhemminhän Odinien jäsenmäärä on mennyt alaspäin, selvittää Kotonen.

Epäillyt ovat olleet tuttavia

Kotosen tietämän mukaan perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Katajan murhan yrityksestä epäillyt Torssonenja Ala-Tuuhonen ovat sekä yhteistyökumppaneita että muutoinkin tuttavia.
– Ala-Tuuhonen on ollut jo vuonna 2016 paikallisten Odinien vetäjä. Paikalliset Odinit löysivät sielunkumppanin Torssosesta ja muun muassa jakoivat tämän esitteitä, kertoo Kotonen.
Noin vuosi sitten Ala-Tuuhonen kertoi jättävänsä Odinin soturit ja keskittyvänsä Kansallismielisten liittouman asioihin. Kotosen mukaan hän on sen jälkeenkin satunnaisesti osallistunut Odinien tapahtumiin.

”Kataja on ollut kaunan kohteena”

Teemu Torssosen hylkääminen perussuomalaisten ehdokaslistalta viime eduskuntavaaleissa liittyy Kotosen mukaan puolueen laajempiin erimielisyyksiin Keski-Suomessa. Kärhämöinti johti lopulta siihen, että Jyväskylän perussuomalaiset -paikallisyhdistys erotettiin puolueesta ja sittemmin lakkautettiin. Nyt paikkakunnalla vaikuttaa Jyväskylän seudun perussuomalaiset, johon liittyi enemmistö lakkautetun paikallisyhdistyksen jäsenistä.
– Osin kyseessä on ollut asetelma Jyväskylä vastaan muu Keski-Suomi, selvittää Kotonen.
Entinen Jyväskylän puolueyhdistys oli Kotosen mukaan vahvastikin tukemassa Torssosen ehdokkuutta. Monet muut maakunnan perussuomalaiset pitivät häntä soveltumattomana sekä äärioikeistoyhteyksien että henkilökohtaisen esiintymisen vuoksi. Erimielisyydet ovat Kotosen mukaan ehkä henkilöityneet erityisesti vaalipäällikkö Katajaan.
– Kyllähän juuri Kataja on ollut kaunan kohteena, sanoo Kotonen.
Kotosen tietämän mukaan Pekka Kataja on kuulunut perussuomalaisissa entisen puheenjohtajan Timo Soinin tukijoihin, ja hänen poliittinen taustansa on jo puolueen edeltäjässä Suomen maaseudun puolueessa eli SMP:ssä.
– Kun Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, Kataja kauhistui, sanoo Kotonen.

”Pikemminkin rauhoittumaan päin”

Tommi Kotosen mukaan laajaa poliittisesti motivoitunutta väkivaltaa on Suomessa ollut lähinnä 1930-luvulla, kun Lapuan liike muilutti epämieluisina pitämiään henkilöitä itärajalle. Tällä vuosisadalla taas vuonna 2015 nähtiin useita vastaanottokeskuksiin kohdistuneita väkivaltaiskuja.
– Sen jälkeen on ollut pikemminkin rauhoittumaan päin. Myös Pohjoismaisen vastarintaliikkeen määrääminen toimintakieltoon on varmaan rauhoittanut tätä kenttää. Joissakin ryhmissä kyllä äänenpainot ovat radikalisoituneet, arvioi Kotonen.
Kotosen mukaan Odinin soturien jäsenmäärä on vähentynyt viime vuosina. Eri äärioikeistojärjestöjen aktiivihenkilöt ovat tekemisissä keskenään, joskin Suomen Sisu vaikuttaa olevan melko erillään muista. Yleisesti ottaen suomalaisen äärioikeiston järjestökenttä on Kotosen mukaan hajanainen.
– Se voi olla myös mietitty strategia. Hajanainen kenttä voi toimia, vaikka järjestöjä lakkautettaisiinkin, pohtii Kotonen.

https://twitter.com/TeroAla/with_replies
https://twitter.com/Miki_Sileoni/status ... 1759301633
https://www.ksml.fi/paikalliset/2389746#comments
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/20161108200024678
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006632827.html
https://twitter.com/TeroAla/status/1294337943230795777
https://twitter.com/SimoGronroos/status ... 9629337607

[sikakoira]

https://www.suomenuutiset.fi/elomaa-sam ... ja-euroja/
Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

Ensin Kaipola. Nyt Naantali. Hallituksen vahvuus ei ole laskeminen. Vaikuttaa siltä, että hallitus päättää Suomen kannalta isoista asioista sivuuttaen esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arvioinnin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.


Ritva ”Kike” Elomaan mielestä hallitus tekee päätöksiä vain aatteen palolla ja unohtaa, että kaikella on hintalappu ja maksaja.

– Vastuullinen päätöksenteko edellyttää seurausten perusteellisempaa arviointia. Yritykset seuraavat Suomen poliittista päätöksentekoa tarkkaan ja se vaikuttaa olennaisesti myös niiden tulevaisuutta koskeviin päätöksiin. Hallituksen viesti on ympäristötoimien osalta ollut varsin selkeä. Suomi tulee tekemään varsin joustamattomasti ympäristötoimia, joista monet heijastuvat vahvasti niin pienempien kuin suurempienkin yritysten toimintaan.

Tiukat ympäristötavoitteet käyvät kalliiksi

Pörssiyhtiöt pyrkivät tuottamaan voittoa omistajilleen.

– Nesteen päätös Naantalin jalostamon kohtalosta perustuu euromääräisiin laskelmiin toiminnan kannattavuudesta tulevaisuudessa. Toisin kuin hallitus, pörssiyrityksen johto tekee päätöksensä numeroiden perusteella. Tilanne on kaikin puolin äärimmäisen ikävä Suomelle, Varsinais-Suomelle, Naantalille ja ennen kaikkea työpaikkansa mahdollisesti menettäville ihmisille sekä heidän perheilleen.

– Nesteen tapauksessa päätöksessä on kyse kysynnän laskun ja tulevaisuuden investointitarpeen pohjalta tehty ratkaisu. Mitä sitten hallituksen poliittisilla linjauksilla on tekemistä jalostamon sulkemisuhan kanssa? Tiukat ympäristötavoitteet vaikuttavat selvästi tulevaisuuden näkymiin öljynjalostuksen toimialalla. Lisäksi nousevat logistiikka- ja energiakustannukset eivät ainakaan kannusta kalliisiin lisäinvestointeihin. Julkisuudessa on ollut esillä myös näkemys, että päästörajat ja ympäristölupa ratkaisivat Naantalin jalostamon kohtalon, Elomaa toteaa.

Hallitus kompuroi työllisyyden kanssa

Elomaa mielestä hallituksella ei ole koronakriisin keskellä yksinkertaisesti varaa tehdä yritysten kannattavuutta nakertavaa politiikkaa.

– Hallitus kompuroi tällä hetkellä työllisyystavoitteensa kanssa. Jos Naantalista katoaa 470 työpaikkaa, vaikeutuu työllisyystavoitteeseen pääseminen entisestään.

– Pääministeri Sanna Marin arvosteli Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätöksen jälkeen kovasti ratkaisua ja sen ajoitusta. Hallituksessa olisi ymmärrettävä, että pörssiyhtiöt elävät omaa elämäänsä, jonka toimivuuteen hallitus valinnoillaan voi olennaisesti vaikuttaa. Ei ole järkevää ensin ajaa liian kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla yrityksiä vaikeuksiin ja sitten päivitellä, että kui ne ny sillai sulkevat tehtaat ja ihmiset jäävät työttömäksi.

Suomi velkaantuu tukemalla muita

Elomaa korostaa, että juuri nyt jokainen työpaikka on äärimmäisen tärkeä.

– Hallituksen omistajaohjauspolitiikan linja rahoittaa punavihreitä päätöksiään myymällä pörssiomistuksia saattaa pääministerin näkyvän puuttumisen pörssiyhtiöiden toimiin hieman outoon valoon. Omistaja voi vaikuttaa. Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja.

– Olen saanut lukea lehdistä, että hallituksen ensi vuoden budjetti on yli 10 miljardia alijäämäinen. Otamme siis velkaa ja samanaikaisesti tuemme miljardeilla muita EU-maita. Tämä on todella väärin suomalaisia kohtaan. Hallituksen olisi ensiarvoisen tärkeää muistaa, että sen tehtävä on Suomen edun ajaminen, ei esimerkiksi Italian, Elomaa painottaa.

[Doctor Lecter]

Analyysi: Saat mitä tilaat - perussuomalaiset ovat flirttailleet äärioikeiston suuntaan jo vuosia ja nyt se on ongelma

Perussuomalaiset ovat flirttailleet äärioikeiston suuntaan jo vuosia, kirjoittaa Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

Heinäkuu 2020. Keski-Suomen perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Kataja yritetään murhata kotiovelleen. Kataja saa hengenvaarallisia vammoja, mutta selviää.

Teosta ei epäillä ”arabin näköisiä miehiä”, vaan perussuomalaisista erotettua Teemu Torssosta ja perussuomalaisiin pyrkinyttä Tero Ala-Tuuhosta. Teon motiivista ei ole toistaiseksi varmaa tietoa, mutta yhteys politiikkaan vaikuttaa todennäköiseltä.

Teemu Torssonen pyrki perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi keväällä 2019, mutta Keski-Suomen piiri torppasi hänen ehdokkuutensa. Vaalien jälkeen Torssonen erotettiin perussuomalaisista, mutta hän jatkoi Jyväskylässä kunnanvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa.

Twitterissä kansallis-konservatiiviseksi etnonationalistiksi itseään luonnehtiva Tero Ala-Tuuhonen on Kansallismielisen liittouman puheenjohtaja. Ala-Tuuhonen on tiettävästi pyrkinyt perussuomalaisten jäseneksi useamman kerran – tuloksetta.

Keskusrikospoliisi tutkii Pekka Katajaan kohdistunutta väkivallantekoa murhan yrityksenä, mikä kertoo epäillyn teon suunnitelmallisuudesta tai erityisestä raakuudesta – tai niistä molemmista.

Epäilty väkivaltarikos on Suomen oloissa poikkeuksellinen. Itsenäisyyden ajan ainoa poliittinen murha tapahtui vuonna 1922, kun sisäministeri Heikki Ritavuori ammuttiin kotiovelleen Helsingissä.
– Sävyt ovat vuosikymmenten saatossa olleet koviakin eri poliittista linjaa edustavien toimijoiden välillä, mutta väkivalta on ollut raja, jota ei ole Suomessa ylitetty, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo Iltalehdelle.

Ala-Tuuhosen johtama Kansallismielisten liittouma nousi otsikoihin viime vuonna, kun se järjesti kesäleirin, jolla harjoiteltiin jousella ja ilmakiväärillä ampumista.

Maalitauluina käytettiin Antti Rinteen (sd) hallituksen ministereiden kasvokuvia.

Kesäleirille osallistui Kansallismielisten liittouman aktiiveja, joista osa toimii tai on ainakin toiminut perussuomalaisissa. Paikalla oli myös uusnatsijärjestö PVL:n johtaja Antti Niemi.

Kansallismielisten ja isänmaallisten henkilöiden yhteistyöjärjestöksi itseään kutsuva Kansallismielisten liittouma ja perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Sisu toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Kansallismielisten liittouman varapuheenjohtaja on perussuomalaisista erotettu Terhi Kiemunki ja sihteeri niin ikään perussuomalaisissa vaikuttanut Seikku Kaita. Kaita on Suomen Sisun Pirkanmaan piiripäällikkö ja Kiemunki varapäällikkö.

Suomen Sisun Etelä-Pohjanmaan piiripäällikkö on perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ja varapäällikkö Sami Luoma, joka istuu Kansallismielisten liittouman hallituksessa Ala-Tuuhosen, Kiemungin ja Kaitan kanssa.

Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan piiripäällikkö on perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas, joka puhui Kansallismielisten liittouman järjestämässä tapahtumassa kesällä 2018.

Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan varapäällikkö on Peltokankaan vaalipäällikkönä toiminut Jarno Vähäkainu, joka ilmoitti sunnuntaina jättävänsä paikkansa perussuomalaisten puoluevaltuustossa rasistisista somepäivityksistään nousseen kohun takia.

Kataja on kertonut suhtautuvansa erittäin jyrkästi äärioikeistolaisiin liikkeisiin, kuten esimerkiksi Kansallismielisten liittoumaan, jotka viihtyvät Jussi Halla-ahon (ps) johtaman perussuomalaisten lähettyvillä.

Ja miksi eivät viihtyisi? Perussuomalaiset ovat heille käytännössä ainoa vaihtoehto poliittisella kentällä ja perussuomalaiset ovat flirttailleet siihen suuntaan jo vuosia potentiaalisten kannattajien toivossa.

Syyskuu 2013. Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari ottaa kuvan vieraastaan Seppo Lehdosta, joka tekee natsitervehdyksen eduskunnan istuntosalin lehterillä.

Kesäkuu 2015. Perussuomalaisten kansanedustaja ja Suomen Sisun puheenjohtaja Olli Immonen julkaisee Facebookissa kuvan, jossa hän seisoo Eugen Schaumanin muistomerkillä Porvoossa yhdessä uusnatsien kanssa.

Heinäkuu 2015. Immonen julkaisee Facebookissa päivityksen, jossa hän kertoo haaveilevansa ”vahvasta ja urheasta kansakunnasta, joka kukistaa painajaisen nimeltä monikulttuurisuus”.

Joulukuu 2017. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kehuu äärioikeiston järjestämää 612-tapahtumaa ”hienoksi kulkueeksi”.

Kun perussuomalaisilta on kysytty puolueen suhteesta ääriajatteluun, vastaus on ollut usein kiertelevä tai vähättelevä.
– Tämä on tällaista ihan marginaalissa olevaa pintakuohuntaa. Ei niille pidä antaa kokoaan suurempaa painoarvoa, perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi Uudelle Suomelle viime viikolla, kun häneltä kysyttiin asiasta.

Viholliskuvien rakentaminen kuuluu perussuomalaisten tapaan tehdä politiikkaa. Vihollisia löytyy politiikasta (vihreät ja vasemmisto), kotimaasta (maahanmuuttajat ja valtamedia) ja ulkomailta (EU ja islam).

Perussuomalaisten silmissä asetelma on me vastaan muut. Entä jos vihollinen löytyykin puolueen sisältä tai sen läheltä, kuten Pekka Katajan murhan yrityksessä?
– Halla-aho haluaa, että perussuomalaiset on vakavasti otettava eduskuntapuolue, joka tavoittelee suurimman puolueen ja pääministerin paikkaa. Siihen yhtälöön eivät tällaiset torssoset istu mitenkään, Markku Jokisipilä sanoo.

Mutta onko ääriajattelulle Halla-ahon perussuomalaisissa hiljainen hyväksyntä?
– Halla-aho on saattanut joskus todeta, että perussuomalaisissa ei ole sijaa ääriaineksille, mutta käytännössä asialle ei ole tunnuttu tehdyn ihan hirveästi, äärioikeistoa tutkinut Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta sanoo Iltalehdelle.

Kotosen mukaan perussuomalaisissa ääriajattelu näyttää olevan ongelma lähinnä silloin, kun puolueessa vaikuttavien henkilöiden ulostulot ovat liian näkyviä tai radikaaleja, tai jos niillä avoimesti haastetaan tai uhmataan puolueen valitsemaa linjaa – niin kuin perussuomalaisten nuorisojärjestön tapauksessa käytännössä tapahtui.
– Muuten näitä jollain tavalla siedetään, sillä siellä näyttäisi olevan jollain tasolla potentiaalista kannattajakuntaa, Kotonen sanoo.
– Paine näihin asioihin puuttumiseen tulee pääsääntöisesti ulkoa. Siihen tupataan reagoimaan täydellisellä siilipuolustuksella tai hiljaisuudella.

Oikeusministeriön viime viikon torstaina julkaiseman Politiikan ilmastonmuutos -tutkimuksen mukaan perussuomalaisten äänestäjät ovat liikkuneet kymmenessä vuodessa vasemmalta oikealle.
–  Vielä vuoden 2011 vaaleissa puolueella oli vahva kannatus vasemmistossa, mutta vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaisten äänestäjät olivat omasta mielestään yhä selkeämmin oikeistolaisia, tutkimuksessa todetaan.
– Vuoden 2019 vaaleissa tämä kehitys jatkui: puolue menetti ääniosuuttaan sekä vasemmistoon että keskustaan itsensä sijoittavien äänestäjien keskuudessa noin 5 prosenttiyksiköllä. Oikeistoon itsensä sijoittavien äänestäjien keskuudessa perussuomalaiset kasvatti ääniosuuttaan lähes 10 prosenttiyksiköllä.

Vuoden 2019 vaaleissa perussuomalaisten eduskuntaryhmään nousi peräti 25 uutta kansanedustajaa, muiden muassa Riikka Purra, Juha Mäenpää, Mauri Peltokangas, Ano Turtiainen ja Sebastian Tynkkynen.
– Jos tekee keskimääräisen arvion perussuomalaisten eduskuntaryhmän poliittisesta ajattelusta ja heille tärkeistä teemoista, niin maahanmuuttokritiikki on isommassa roolissa kuin Timo Soinin perussuomalaisissa, Jokisipilä sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustajien käyttämä retoriikka on koventunut selvästi, mistä esimerkkeinä Juha Mäenpään vieraslajipuheet ja Ano Turtiaisen rasistiset ulostulot.

Peltokangas puolestaan kutsui Sanna Marinin (sd) hallituksen ministereitä Facebookissa ”säälittäviksi perserei’iksi”.

Peltokankaan vaalipäällikkönä toiminut Jarno Vähäkainu meni vielä pidemmälle.
– Suomella on pääministerinä vaarallinen, epäisänmaallinen pikku pissis, Vähäkainu kirjoitti sosiaaliseen mediaan heinäkuussa.

Elokuussa Vähäkainu puhuikin jo saunan taakse menemisestä.

Tähän ei kukaan puuttunut. Miksi olisi, kun puolueen kansanedustajat näyttävät esimerkkiä ja käyttävät samanlaista kieltä.

Alma Median vuonna 2018 teettämässä kyselyssä lähes puolet suomalaisista uskoi ääriliikkeiden vahvistuvan lähitulevaisuudessa.

Äärioikeistoa tutkineen Tommi Kotosen mukaan näin ei ole tapahtunut.

Perussuomalaisten ulkopuolinen kenttä on hajonnut entisestään.
– Perussuomalaiset on Halla-ahon valinnan myötä jossain määrin vienyt happea tältä kentältä. Puolueen johtavat edustajat puhuvat väestönvaihdosta. He käyttävät puheenpartta, joka heijastelee tämän radikaalimmankin porukan tuntoja, Kotonen sanoo.

Kotosen mukaan perussuomalaiset on Halla-ahon puheenjohtajakaudella siirtynyt kansanläheisestä populismista lähemmäksi eurooppalaista oikeistoradikaalia nationalismia.
– Jos katsoo Halla-ahon aikaisempia ulostuloja, niin ei hän välttämättä ole ajattelultaan kauhean kaukana näistä niin sanotuista etnonationalisteista.
– On mahdotonta tietää, mitkä ovat henkilöiden tarkoitusperät, mutta olivat ne mitkä hyvänsä, niin tämä on se kehityskulku. Moni radikaalia oikeistosiipeä edustava näkee, että Halla-ahon kautta he voivat toimia – toisin kuin Soinin aikana, jolloin suurelle osalle heistä Soini oli täysin epäuskottava.

Muiden puolueiden arviot perussuomalaisista ovat lientyneet siitä, mitä ne olivat Halla-ahon valinnan jälkeen. Tämä näkyy muun muassa kokoomuksen ja keskustan linjassa: ne eivät pidä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa enää mahdottomana.
– Tämä on iso koalitiotaktinen haaste perussuomalaisille: heidän pitää pystyä vakuuttamaan potentiaaliset hallituskumppanit siitä, että näiden äärikansallisten ryhmittymien kanssa ei tule ongelmia, jos lähtee samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa, Markku Jokisipilä sanoo.

Kotonen muistuttaa, että perussuomalaiset on kansallismielisille käytännössä ainoa vaihtoehto.

Jokisipilä on samaa mieltä.
– Perussuomalaiset on ainoa avoimesti kansallismielinen puolue. Sen oikealla puolella ei ole mitään puoluepoliittisesti uskottavaa toimijaa. Lähin on perussuomalaiset.

Kotosen mukaan äärioikeiston toiminnassa aktiivisesti mukana olevien määrä on ollut viime vuosina laskemaan päin. Toisaalta äänenpainot ovat radikalisoituneet.
– Perussuomalaisissa on ollut alusta lähtien paljon porukkaa, joiden näkemys vastarintaliikkeestä on ollut se, että se edustaa tavalla tai toisella samaa skeneä tai miljöötä. Se on yksi toimija ja ehkä radikaalein, mutta he pelaavat kuitenkin samalla kentällä, Kotonen sanoo.

Kotonen palaa viiden vuoden takaiseen kohuun, jossa perussuomalaisten kansanedustaja ja Suomen Sisun puheenjohtaja Olli Immonen poseerasi Eugen Schaumanin muistomerkillä uusnatsien kanssa.
– Sehän oli tarkoituksellinen provokaatio. Ei niitä kuvia sattumalta someen jaettu, Kotonen sanoo.
– Tämän tapauksen johdosta järjestettiin rasisminvastainen mielenosoitus. Nyt ollaan jo samoissa tilaisuuksissa puhumassa. Eli enää ei puhuta mistään satunnaisista kohtaamisista. Tämä kuvaa parin viime vuoden aikana tapahtunutta poliittisen sektorin toimijoiden ja vallankumouksellisten ääriryhmien limittymistä. Lähemmäksi on tultu.

Kansallismieliseksi yhteistyöjärjestöksi itseään kutsuvan Suomen Sisun puheenjohtaja Henri Hautamäki (ps) sanoi maaliskuussa Uuden Suomen haastattelussa olevansa ”radikaali nationalisti”, jonka käsitys suomalaisuudesta perustuu ennemmin etnisyyteen kuin Suomen passiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toimi Suomen Sisun puheenjohtajana vuosina 2013–2019. Perussuomalaisten kansanedustajat Juha Mäenpää ja Jenna Simula istuvat Suomen Sisun hallituksessa.

Suojelupoliisia kiinnostaa sellaisten ääriliikkeiden toiminta, joka voi uhata kansallista turvallisuutta.
– Suomen Sisu ei kuulu tällaisiin toimijoihin, eikä meillä ole sille määritelmää. Suojelupoliisilla ei ole määritelmää myöskään Kansallismielisten liittoumalle, sillä emme ylipäätään määrittele tällä tavoin eri järjestöjä, Suposta kerrotaan Iltalehdelle.

Sen sijaan Supoa kiinnostaa konkreettinen toiminta, joka voi vaarantaa kansallisen turvallisuuden.
– Suomessa yksittäiset toimijat ja pienryhmät muodostavat merkittävimmän kotimaiseen ääriliikehdintään liittyvän kansallisen turvallisuuden uhkan. Yksittäisellä toimijalla tarkoitetaan henkilöä, joka tekee itsenäisesti terrori-iskun tai muun laajamittaisen väkivallanteon.

Iltalehti
23.9.2020 6:12

linkit minfoon dl

[Tarkastaja Levisi]

"Kesällä perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätyi erottamaan Turtiaisen rasistisen tviitin takia. Turtiainen voi hakea ryhmän jäsenyyttä uudelleen ensi vuonna. Tarkempia ohjeistuksia piireissä ei sosiaalisen median käyttöön ole annettu, lukuun ottamatta yksittäistä kehotusta välttää somen käyttöä yöaikaan."

https://yle.fi/uutiset/3-11561169

Kysyimme perussuomalaisten piirijohtajilta suhteesta äärioikeistoon – "Joissakin tapahtumissa on vähän rouheampaa kaveria"
Piirijohtajat korostavat, että äärioikeistoyhteyksiä ei sallita. Heidän mukaansa uudet jäsenet seulotaan aiempaa tarkemmin.

26.9.2020 klo 15.50

"Eihän sellainen porukka pysty pääsemään omin avuin valtaan. Ainoa tapa on pistää porukkaa sellaisiin puolueisiin, jotka ovat jo toiminnassa."

"Jos on Odinin kuvioita vähänkään taustalla, niin puolueeseen ei oteta jäseneksi."

"Melko lailla harmiton katupartiojoukkue."

"Marginaalinen porukka pilaa koko puolueen mainetta."

Näin Ylen haastattelemat perussuomalaisten piirijohtajat kuvailevat suhtautumistaan puolueen liepeillä toimivaan äärioikeistoon.

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön Pekka Katajan murhayritys nosti äärioikeiston toiminnan jälleen julkisuuteen. Teosta epäillään perussuomalaisista erotettua Teemu Torssosta sekä eri äärioikeistoryhmissä vaikuttanutta Tero Ala-Tuuhosta, joka on pyrkinyt puolueen jäseneksi, mutta tullut hylätyksi.

Kataja itse uskoo, että murhayritys liittyy hänen yrityksiinsä putsata äärioikeistolaisia pois keskisuomalaisten perussuomalaisten joukosta.

Murhayrityksestä epäilty Ala-Tuuhonen toimii Kansallismielisten liittouman puheenjohtajana. Järjestö on ollut otsikoissa, kun sen järjestämällä kesäleirillä pidettiin ampumakilpailuja, joissa maalitauluna oli ministereiden kasvokuvia.

Liittouman ydinryhmään kuuluu äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -ryhmän aktiiveja, perussuomalaisten nykyisiä ja entisiä jäseniä, Suomen Sisun jäseniä sekä korkeimman oikeuden päätöksellä lakkautetun Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tukijoita.

Yle kysyi perussuomalaisten kaikilta 16 piirijohtajalta, miten perussuomalaisten kentällä nähdään äärioikeiston toiminta ja sen yhteydet perussuomalaisiin.

Poikkeuksellinen epäily poliittisesta väkivallasta

Keski-Suomen perussuomalaisten keskinäiset kiistat nousivat valtakunnanjulkisuuteen Katajan murhayrityksen takia. Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) kuvataan riitojen jatkuneen piirissä jo usean vuoden ajan.

Puolueeseen pyrkivistä äärioikeistolaisista kysyttäessä Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jyrki Niittymaa mainitsee murhayrityksestä epäillyt, mutta korostaa, että ei tunne heidän ajatusmaailmaansa tarkkaan.

– Torssosen ja Ala-Tuuhosen välit ovat kovin lämpöiset ja Ala-Tuuhonen on myöntänyt olevansa äärioikeistolainen. Eihän sellainen porukka pysty pääsemään omin avuin valtaan. Ainoa tapa on pistää porukkaa sellaisiin puolueisiin, jotka ovat jo toiminnassa, Niittymaa sanoo.

Äärioikeiston ja perussuomalaisten kytkökset nousevat julkisuuteen tasaisin väliajoin. Puolueesta äärioikealta ohi menevät toimijat näkevät, että eduskuntapuolueista perussuomalaiset ajaa heidän tavoitteitaan parhaiten.

Murhayrityksestä epäilty Ala-Tuuhonen on kirjoittanut Twitterissä toivovansa, että perussuomalaiset lopettaisivat vastakkainasettelun kovempaa linjaa ajavien "etnonationalistien" kanssa.

– Samaan maaliin potkitaan palloa, mut me pelataan vähän aggressiivisemmin, Ala-Tuuhonen kirjoitti elokuussa.

Piirijohtajat pitävät äärioikeistoa marginaalisena ongelmana

Kaikki Ylen haastattelemat piirijohtajat pitävät äärioikeiston toimintaa Suomessa marginaalisena ongelmana. Piirijohtajat myös kiistävät, että äärioikeistolaisia olisi heidän piirinsä alueella pyrkinyt mukaan puolueen toimintaan.

Piirijohtajat toisaalta korostavat kaikkien toiminnassa mukana olevien taustojen selvittämisen vaikeutta. Myös äärioikeiston määrittelyä pidetään hankalana.

Lapissa kohua herättivät perussuomalaisten nuorisojärjestössä toimineet jyrkän linjan aktiivit. Emopuolueen ja nuorisojärjestön sukset menivät pahasti ristiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti pitävänsä nuorisojärjestössä esiintyneitä mielipiteitä puolueen kannalta vahingollisina ja puolue perusti uuden nuorisojärjestön.

– Nuorisojärjestössä jotkut näistä henkilöistä olivat Lapista, mutta en ollut silloin puheenjohtajana. Nythän nuorisojärjestö on erotettu ja oletan, että uusi on paremmin kontrolloitu, Lapin piirin puheenjohtaja Juhana Kelloniemi sanoo.

Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Timo Sillanpään mielestä äärioikeistolaisten toimintaa nostetaan todellista kokoaan suuremmaksi ongelmaksi puolueen ulkopuolelta.

– Yritetään näyttää, että perussuomalaiset eivät olisi kykeneviä toimimaan uskottavana puolueena. Pääosa puolueen aktiiveista ja poliittisessa päätöksenteossa toimivista henkilöistä ovat erittäin ammattitaitoisia, mutta marginaalinen porukka pilaa koko puolueen mainetta, Sillanpää sanoo.

Piirijohtajat pitävät äärioikeistolaisten joukkoa pienenä ja merkityksettömänä, mutta monet tunnistavat väärän seuran tuomat riskit puolueelle.

– Kun kylätapaamisissa tai muualla liikkuu tietyntyyppistä porukkaa, niin pidetään ne vähän loitommalla. Jos joku pääsee lipsahtamaan puolueen jäseneksi, pitää jäsenyys ottaa uudelleen tarkasteluun, sanoo Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen.

Piirijohtajien mukaan uusia jäseniä syynätään aiempaa tarkemmin

Perussuomalaisissa jäsenhakemukset hyväksytään puoluehallituksessa. Mikäli piireissä tiedetään toimintaan mukaan pyrkivistä epäilyttävistä nimistä, niistä ilmoitetaan piirijohtajien mukaan puoluehallitukselle.

Pohjois-Pohjanmaan piirijohtaja Moilanen on jäsenenä myös puoluehallituksessa. Hänen mukaansa jäseneksi pääsemisen kriteerit ovat tiukentuneet ja äärioikeistoyhteydet johtavat jäsenhakemuksen hylkäämiseen.

– Jäsenhakemuksen yhteydessä selvitetään taustat. Jos on Odinin kuvioita tai hakaristejä taustalla vähänkään, niin silloin ei oteta puolueen jäseneksi, Moilanen sanoo.

Tarkkoja hylkäysmääriä Moilanen ei kerro, mutta hänen mukaansa tiukemmat jäsenkriteerit ovat hakijoilla aiempaa paremmin tiedossa ja äärioikeistoyhteyksien takia hylätyt jäsenhakemukset ovat "vähenemään päin".

Myös Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Henri Uljonen kertoo, että uusien jäsenten taustojen kanssa ollaan nykyään aiempaa tarkempia.

– Kaikkien taustoja ei ole aikanaan tarkastettu, mutta nykyäänhän niitä tarkastetaan paljon tiukemman seulan läpi, Uljonen sanoo.

Hämeen piirin puheenjohtaja Antti Salminen uskoo, että puolueorganisaation kasvaminen auttaa välttämään Keski-Suomen piirin kaltaisia ongelmia.

– Olemme edelleen nuori puolue, mutta ikää ja kokemusta alkaa olla sen verran, että myös piiritason perussuomalaisille on kertynyt kokemusta. Paikallisyhdistykset kasvavat, niin ei ole niin paljon näitä kahden hengen yhdistyksiä, joita voi tulla nappaamaan, Salminen sanoo.

Kuka kuuluu äärioikeistoon ja kuka ei?

Piirijohtajista monet sanovat pitävänsä äärioikeistolaisuuden määrittelemistä hankalana.

Selkeintä rajanveto on tapauksissa, joissa puhutaan PVL:n tai Soldiers of Odinin kaltaisista järjestöistä ja niiden tunnusten kantamisesta, jota piirijohtajat eivät yleisesti katso hyvällä.

– Henkilökohtaisesti vedän rajan siihen, että ihmisen pitää olla sitoutunut demokraattiseen päätöksentekoon ja väkivallattomuuteen, Pirkanmaan piirijohtaja Harri Vuorenpää sanoo.

Vuorenpään mukaan on kuitenkin vaikea tietää, mihin järjestöihin kaikki piirin toiminnassa mukana olevat kuuluvat.

Yhdellä hänen johtamansa piirin perussuomalaisista on selkeä yhteys Katajan murhayrityksestä epäillyn Ala-Tuuhosen johtamaan järjestöön. Tampereen perussuomalaisten hallituksen varajäsen Seikku Kaita toimii Kansallismielisten liittouman sihteerinä.

Kysyttäessä asiasta Vuorenpää sanoo, että ei tunne Kansallismielisten liittouman toimintaa tarpeeksi tarkkaan voidakseen kommentoida sitä.

– En lähde kommentoimaan yksittäisen jäsenen tilannetta, mutta jos toimii järjestössä, joka selkeästi toimii demokratian ja parlamentarismin sääntöjen vastaisesti, niin on se varmasti ongelma. Perussuomalaisissa kuitenkin toimitaan perussuomalaisten säännöillä.

Suhtautuminen äärijärjestöihin on piirijohtajien keskuudessa kielteistä, mutta Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Marko Koskinen sanoo pitävänsä Soldiers of Odinia harmittomana.

– Odinit on melko lailla harmiton katupartiojoukkue, joka ei käsittääkseni ole osallistunut mihinkään. Sen sijaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kaverit kuuluvat oikeasti sinne äärioikeistoon, Koskinen sanoo.

Tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta pitää Soldiers of Odinia selkeästi äärioikeistolaisena liikkeenä.

– Sen piirissä toimii paljon ihmisiä, joilla on natsisympatioita ja jotka toivottavat tällaiset ihmiset tervetulleiksi. Odineissa toimivat ajavat äärioikeiston asiaa, Pyrhönen sanoo.

Soldiers of Odinin jäsenillä ja PVL:ssä toimivilla on läheiset välit. Ylen vuoden 2018 selvityksen mukaan jopa kahdella kolmesta järjestöjen näkyvimmistä jäsenistä on rikostaustaa.

Perussuomalaisia ja äärioikeistoa tutkineen Pyrhösen mukaan äärioikeiston toiminnan määrittely ei pelkisty muodolliseen jäsenkirjaan.

– Ansioluetteloon harvoin merkitään asemaa tällaisessa järjestössä. Keskeisiä elementtejä ovat ulkoparlamentaariseen toimintaan osallistuminen, siihen sitoutuminen sekä sympatia esimerkiksi uusnatseja ja vastarintaliikettä kohtaan.

Samoissa tapahtumissa "rouheampia kavereita"

Isoimmat kohut perussuomalaisten ja äärijärjestöjen ympärillä ovat liittyneet esiintymisiin samoissa tapahtumissa.

Kesällä 2015 kansanedustaja Olli Immonen kohautti poseeramalla Porvoossa PVL:n uusnatsien kanssa Eugen Schaumanin haudalla muistotilaisuudessa ja perussuomalaisia on osallistunut itsenäisyyspäivän 612-kulkueeseen, jonka järjestämisessä uusnatsit ovat olleet mukana.

Hämeen piirin puheenjohtaja Antti Salminen on pohtinut äärioikeistolaisten kanssa samoihin tapahtumiin osallistumisen riskejä.

– Joissain tapahtumissa olen itsekin huomannut, että siellä on vähän rouheampaa kaveria. En määrittele itseäni sen mukaan, kenen rinnalla satun seisomaan, mutta siitä tulee helposti leima, jos on väärässä valokuvassa ja sitä joutuu selittämään. Siitä tulee ihmisille harmia jo työpaikkojen tai muun elämän kannalta, Salminen sanoo.

Salminen kertoo jättäneensä tänä vuonna tietoisesti väliin Turun terrori-iskun vuosipäivänä järjestetyn tapahtuman, johon hän on aiemmin osallistunut.

Kukkavirta-tapahtumassa paikalla on ollut aikaisempina vuosina perussuomalaisista poliitikoista muun muassa kansanedustaja Vilhelm Junnila, joka on pitänyt tilaisuudessa puheen.

Tapahtuman järjestämisestä on vastannut Katajan murhayrityksestä epäillyn Ala-Tuuhosen johtama Kansallismielisten liittouma. Tapahtumaan on osallistunut myös Soldiers of Odinin ja PVL:n aktiiveja.

– Se alkoi olla turhan rapeaa meikäläisen makuun. Oli kovat kiistelyt siitä, onko se enää muistotapahtuma vai mikä. En ota itselleni sitä selittämisen taakkaa. Varsinkin tässä asemassa piirin puheenjohtajana on ihan selvää, että näitä asioita on mietittävä, Salminen sanoo.

Helsingin piirin puheenjohtaja Sampsa Rydman ei pidä ääriliikkeiden järjestämiin tapahtumiin osallistumista viisaana, vaikka mainitseekin perustuslain takaavan kaikille kansalaisille kokoontumisvapauden.

– Jos yleisessä julkisessa tapahtumassa sattuu olemaan paikalla myös ääriliikkeiden kannattajia, sille emme voi toki enempää kuin muutkaan puolueet. Sen sijaan mitä tulee ääriliikkeiden itsensä järjestämiin tapahtumiin – pidän sellaisiin osallistumista PS-aktiiveilta epäviisaana, vaikka olisi paikalla silkasta uteliaisuudesta.

Tutkija: Perussuomalaisille paras strategia on olla täysin vaiti

Äärioikeistotutkija Niko Pyrhösen mukaan perussuomalaisia ja äärioikeistoa yhdistää erityisesti puolueen kärkiteemana toimiva maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi yleinen valtavirtaisen ajattelun kritiikki ja viholliskuvat ovat samantyyppisiä.

– Äärioikeistoa sympatisoivat äänestävät mielellään perussuomalaisia ja perussuomalaiset tietävät tämän oikein hyvin. Perussuomalaisten ei tarvitse tehdä asialle yhtään mitään. Heille paras strategia on olla täysin vaiti. Liian tiukka tuomitseminen tai toisaalta ääriliikkeiden puolesta rummuttaminen karkottaa äänestäjiä Pyrhönen sanoo.

Perussuomalaiset itse pyrkivät julkisuudessa vähättelemään kytköksiä. Tapauksia tulee kuitenkin ilmi vuodesta toiseen.

– Perussuomalaiset ei puolueena tee virallista yhteistyötä näiden tahojen kanssa, mutta sitten on valtava määrä erilaisia henkilökohtaisia kontakteja. Ihmisiä, joilla on institutionaalisesti tunnustettu asema puolueessa, mutta joilla on kontakteja tähän radikaalimpaan skeneen. Sitä kautta ääriliikkeet saavat ajoittain äänensä kuuluviin politiikassa, Pyrhönen sanoo.

Sosiaalisessa mediassa kirjoitellaan saunan taakse viemisestä

Äärioikeistoa ja osaa perussuomalaisista yhdistää myös raju retoriikka sosiaalisessa mediassa.

Viimeksi rajan ylitti perussuomalaisten keskipohjalainen valtuutettu Jarno Vähäkainu, joka jätti puoluevaltuuston tviiteistään nousseen kohun takia.

Vähäkainu kirjoitti tviiteissään saunan taakse viemisestä, punikeista ja vasemmistopoliitikkojen mukaan nimetyistä sioista. Hän on toiminut kansanedustaja Mauri Peltokankaan vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa.

Myös Peltokangas on herättänyt pahennusta alatyylisillä tviiteillään.

Monet piirijohtajista kertovat pitävänsä sosiaalisen median ylilyöntejä haitallisena puolueelle. Pääsääntöisesti piirijohtajat eivät ole kuitenkaan paikallistasolla käyneet keskusteluja jäsenten käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa.

– Meillä on valtavan iso jäsenmäärä. Tällaiseen porukkaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja kaikki eivät välttämättä ymmärrä mikä on somen rooli. Mutta jos on oikein törkeää käytöstä, niin totta kai siihen puututaan, sanoo Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jari Immonen.

Piirijohtajat myös vetoavat siihen, että sosiaalisen media kirjoittelua koskevat kohut eivät ole vain perussuomalaisten yksinoikeutta, vaan samaan syyllistyy myös muiden puolueiden edustajia.

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Marko Koskinen kertoo olleensa itse oikeudessa kirjoittelunsa takia. Oikeudenkäynti ei johtanut tuomioon.

– En voi sanoa, että itse heittäisin ensimmäisen kiven. Kirjoittelin ohi hyvän maun. Mutta on syytä ottaa opiksi. Kukaan poliitikko ei halua, että aamulla soittaa maakuntalehti ja samaan aikaan puhelin piippaa, että sieltä soittaa Yleisradion toimittaja. Siitä tietää, että on sattunut jotain ei-toivottua tuulettimeen, Koskinen sanoo.

Etelä-Savon perussuomalaisten puheenjohtaja Pekka Laitinen kertoo piirin hallituksen käsitelleen jäsenen käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ainoastaan yhden kerran. Silloin käsiteltävänä oli kansanedustaja Ano Turtiaisen toiminta.

Piirin hallituksella ei ole mahdollisuuksia antaa sanktioita, mutta hallitus pyysi Laitisen mukaan Turtiaiselta kirjallista selvitystä tämän sosiaalisen median käyttäytymisestä.

Kesällä perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätyi erottamaan Turtiaisen rasistisen tviitin takia. Turtiainen voi hakea ryhmän jäsenyyttä uudelleen ensi vuonna.

Tarkempia ohjeistuksia piireissä ei sosiaalisen median käyttöön ole annettu, lukuun ottamatta yksittäistä kehotusta välttää somen käyttöä yöaikaan.

[JanitaSlim]

Piirijohtajat korostavat, että äärioikeistoyhteyksiä ei sallita.

Vähän ristiriitaista, kun Halla-aho näkyy useissa kuvissa olevan varsin hyvää kaveria äärioikeiston edustajien kanssa.

[canis lupus]

Piirijohtajat pitävät äärioikeistoa marginaalisena ongelmana

Äärivasemmistoa sen sijaan on syytäkin pitää ei niin marginaalisena ongelmana, johtuen esimerkiksi siitä että edustajansa Li istuu hallituksessakin.

[JanitaSlim]

Persuilla on tapana turvautua väkivaltaan, kun rauhanomaisiin keinoihin sovitella riitoja ei rahkeet riitä. Samasta syystä ovat yhteistyöhaluttomia ja omien piirien sisälläkin olevat johtohahmot ovat jatkuvan väkivallan uhkan alaisina. Tämän vuoksi kukaan ei näiden kanssa voi tehdä hallitusyhteistyötäkään, kun heistä ei sellaiseen ole. Yhteistyöhön siis.

[Gentle]

Persuilla on tapana turvautua väkivaltaan, kun rauhanomaisiin keinoihin sovitella riitoja ei rahkeet riitä. Samasta syystä ovat yhteistyöhaluttomia ja omien piirien sisälläkin olevat johtohahmot ovat jatkuvan väkivallan uhkan alaisina. Tämän vuoksi kukaan ei näiden kanssa voi tehdä hallitusyhteistyötäkään, kun heistä ei sellaiseen ole. Yhteistyöhön siis.

Olekto oikein sisäpiiriläisiä, kun tiedät "persujen" tavat noin hyvin?

[holmesin haamu]

Video ei näytä pelkästään Vasemmistoliiton mustaa tulevaisuutta, vaan miten vasemmistonuoret ja kokoomusnuoret reagoi videoon.

Vasemmistonuoret tuli kommunismin kaapista ulos puheenjohtajansa Liban Sheikhin videolla
https://youtu.be/0c7B9ZMkzKo

[Doctor Lecter]

Taas on menty kulttuuri edellä:

Puumala-lehti: Kunnanvaltuutetulle sakkoja pahoinpitelystä, kotirauhan rikkomisesta ja rattijuopumuksesta

Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi Asko Luukkosen (ps.) marraskuussa 2019 tapahtuneista rötöksistä.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut puumalalaisen kunnanvaltuutetun Asko Luukkosen (ps.) sakkoihin pahoinpitelystä, kotirauhan rikkomisesta ja rattijuopumuksesta. Asiasta uutisoi Puumala-lehti.

Puumala-lehti kertoo käräjäoikeuden päätökseen nojaten, että Luukkonen oli marraskuussa 2019 pahoinpidellyt naista lyömällä tätä nyrkillä leukaan.

Samana iltana Luukkonen oli tunkeutunut naisen asuntoon rikkomalla ulko-oven lasin ja avaamalla sitä kautta oven.

Luukkonen myös kuljetti pakettiautoa humalassa. Mittaushetkellä hänen uloshengitysilmassaan oli alkoholia 0,49 milligrammaa litraa kohden, mikä vastaa noin 1,1 promillea.

Käräjäoikeus langetti teoista 90 päiväsakkoa, mikä Luukkosen tuloilla tarkoittaa 1 710 euroa. Rangaistuksesta vähennettiin hyvityksenä vapaudenmenetysajasta kuusi päiväsakkoa, joten Luukkoselle jää maksettavaksi 1 596 euroa.

Länsi-Savo.fi
15.10.2020 17:36