Kyberhyökkäys eduskuntaan syksyllä - kansanedustajien sähköposteja vuodatettu ulkopuolisille
Lähetetty: Ma Joulu 28, 2020 2:46 pm
https://yle.fi/uutiset/3-11715912
28.12.2020 13:42
Keskusrikospoliisi tutkii eduskunnan kyberhykkäystä tietomurtona tai vakoiluna: Teko ei sattumanvarainen tai vahinko
Vääriin käsiin on päätynyt esimerkiksi kansanedustajien sähköposteja.
Keskusrikospoliisi tutkii eduskunnan syksyistä tietomurtoa. Kyberhyökkäys havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa.
Hyökkäyksen seurauksena joidenkin eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuului kansanedustajille.
Rikosylikomisario Tero Muurman KRP:stä on vaitonainen siitä, miten laajasti tietoja on levinnyt vääriin käsiin.
– On aika selvää, että teko ei ole sattumanvarainen tai millään tapaa vahinko. Näiden kahden seikan perusteella on syytä epäillä, että tekijä tai tekijät ovat hankkineet tietoa hyödyttääkseen jotakuta tai vahingoittaakseen Suomen valtiota.
Vakoilun määritelmä täyttyy, jos teolla halutaan vahingoittaa Suomen valtiota. Tiedon pitää myös olla sellaista, joka päätyessään toisen valtion haltuun aiheuttaa vahinkoa Suomen turvallisuudelle, kansantaloudelle tai ulkomaansuhteille.
Eduskunnassa on useita valiokuntia, jotka käsittelevat salassapidettävää tietoa. Tällaisia ovat etenkin puolustus-, tiedustelu- ja perustuslakivaliokunta.
– Tällä hetkellä tekijä on meille tuntematon, sanoo Muurman.
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo tiedotteessa, että eduskuntaan kohdistettu kyberisku on vakava hyökkäys demokratiaa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
– Emme voi hyväksyä minkäänlaista vihamielistä kybertoimintaa, olipa se valtiollisen tai ei-valtiollisen tahon toteuttamaa, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mukaan Suomen on kaikin keinoin pidettävä huolta sekä julkisen että yksityisen sektorin tietoturvan korkeasta tasosta.
– Kyberturvallisuuden vahvistamiseksi tarvitsemme omia kansallisia toimia sekä aktiivista toimintaa EU-tasolla ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.
Vehviläinen kertoo, että eduskunta antaa tutkintaa tekevälle KRP:lle kaiken apunsa ja tukensa tietomurron selvittämiseksi. Vehviläinen sanoo, että tutkinnan ollessa kesken eduskunta ei tässä vaiheessa kommentoi asiaa tämän enempää.
KRP: Tapaus Suomessa poikkeuksellinen
KRP kertoo tiedotteessa, että esitutkinta on aloitettu loppusyksystä 2020 ja asiaa tutkitaan epäiltynä törkeänä tietomurtona ja vakoiluna. KRP selvittää tietomurron tekotapaa sekä sitä, kuka tai ketkä murron ovat tehneet.
Rikosylikomisario Tero Muurman KRP:stä sanoo, että teko ei ole sattumanvarainen tai vahinko. Hänen mukaansa tässä vaiheessa yhtenä vaihtoehtona on, että tuntemattomat tekijät ovat voineet hankkia tietomurrolla tietoa joko vieraan valtion hyödyksi tai Suomea vahingoittaakseen.
– Murto on kohdistunut useampaan kuin yhteen henkilöön, mutta tarkkaa lukumäärää emme voi valitettavasti kertoa vaarantamatta käynnissä olevaa esitutkintaa, Muurman kertoo.
KRP tekee tutkinnassa yhteistyötä kotimaassa muun muassa Suojelupoliisin kanssa. Lisäksi tutkinnassa on tehty kansainvälistä yhteistyötä.
Muurman sanoo, että tutkinta on edistynyt hyvin. Tapaukseen liittyvää tietoa kerätään hyvin monipuolisesti ja laajalti ja sitä analysoidaan huolellisesti.
– Tulosten perusteella tutkintaa kohdennetaan tarpeen mukaan ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä. Kyseinen tapaus on Suomessa poikkeuksellinen, kohteen laadun vuoksi vakava ja uhreille valitettava.
28.12.2020 13:42
Keskusrikospoliisi tutkii eduskunnan kyberhykkäystä tietomurtona tai vakoiluna: Teko ei sattumanvarainen tai vahinko
Vääriin käsiin on päätynyt esimerkiksi kansanedustajien sähköposteja.
Keskusrikospoliisi tutkii eduskunnan syksyistä tietomurtoa. Kyberhyökkäys havaittiin eduskunnan sisäisessä teknisessä valvonnassa.
Hyökkäyksen seurauksena joidenkin eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuului kansanedustajille.
Rikosylikomisario Tero Muurman KRP:stä on vaitonainen siitä, miten laajasti tietoja on levinnyt vääriin käsiin.
– On aika selvää, että teko ei ole sattumanvarainen tai millään tapaa vahinko. Näiden kahden seikan perusteella on syytä epäillä, että tekijä tai tekijät ovat hankkineet tietoa hyödyttääkseen jotakuta tai vahingoittaakseen Suomen valtiota.
Vakoilun määritelmä täyttyy, jos teolla halutaan vahingoittaa Suomen valtiota. Tiedon pitää myös olla sellaista, joka päätyessään toisen valtion haltuun aiheuttaa vahinkoa Suomen turvallisuudelle, kansantaloudelle tai ulkomaansuhteille.
Eduskunnassa on useita valiokuntia, jotka käsittelevat salassapidettävää tietoa. Tällaisia ovat etenkin puolustus-, tiedustelu- ja perustuslakivaliokunta.
– Tällä hetkellä tekijä on meille tuntematon, sanoo Muurman.
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo tiedotteessa, että eduskuntaan kohdistettu kyberisku on vakava hyökkäys demokratiaa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
– Emme voi hyväksyä minkäänlaista vihamielistä kybertoimintaa, olipa se valtiollisen tai ei-valtiollisen tahon toteuttamaa, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mukaan Suomen on kaikin keinoin pidettävä huolta sekä julkisen että yksityisen sektorin tietoturvan korkeasta tasosta.
– Kyberturvallisuuden vahvistamiseksi tarvitsemme omia kansallisia toimia sekä aktiivista toimintaa EU-tasolla ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.
Vehviläinen kertoo, että eduskunta antaa tutkintaa tekevälle KRP:lle kaiken apunsa ja tukensa tietomurron selvittämiseksi. Vehviläinen sanoo, että tutkinnan ollessa kesken eduskunta ei tässä vaiheessa kommentoi asiaa tämän enempää.
KRP: Tapaus Suomessa poikkeuksellinen
KRP kertoo tiedotteessa, että esitutkinta on aloitettu loppusyksystä 2020 ja asiaa tutkitaan epäiltynä törkeänä tietomurtona ja vakoiluna. KRP selvittää tietomurron tekotapaa sekä sitä, kuka tai ketkä murron ovat tehneet.
Rikosylikomisario Tero Muurman KRP:stä sanoo, että teko ei ole sattumanvarainen tai vahinko. Hänen mukaansa tässä vaiheessa yhtenä vaihtoehtona on, että tuntemattomat tekijät ovat voineet hankkia tietomurrolla tietoa joko vieraan valtion hyödyksi tai Suomea vahingoittaakseen.
– Murto on kohdistunut useampaan kuin yhteen henkilöön, mutta tarkkaa lukumäärää emme voi valitettavasti kertoa vaarantamatta käynnissä olevaa esitutkintaa, Muurman kertoo.
KRP tekee tutkinnassa yhteistyötä kotimaassa muun muassa Suojelupoliisin kanssa. Lisäksi tutkinnassa on tehty kansainvälistä yhteistyötä.
Muurman sanoo, että tutkinta on edistynyt hyvin. Tapaukseen liittyvää tietoa kerätään hyvin monipuolisesti ja laajalti ja sitä analysoidaan huolellisesti.
– Tulosten perusteella tutkintaa kohdennetaan tarpeen mukaan ja tehdään tarvittavia lisäselvityksiä. Kyseinen tapaus on Suomessa poikkeuksellinen, kohteen laadun vuoksi vakava ja uhreille valitettava.