Eläkeputken poiston todelliset vaikutukset

Tänne keskustelut politiikasta siihen liittyvästä korruptiosta yms.

Valvoja: Moderaattorit

Zipe
Hetty Wainthropp
Viestit: 481
Liittynyt: Ti Huhti 19, 2016 3:51 pm
Paikkakunta: Twin Peaks

Eläkeputken poiston todelliset vaikutukset

Viesti Kirjoittaja Zipe »

Marinin hallituksen urotyöksi katsotaan eläkeputken poistaminen. Miten vanhojen työntekijöiden "arvostus" ja putken poisto näkyvät käytännössä?

Suomi on nuoruutta arvostava yhteiskunta, jossa ikääntynyt rivityöntekijä koetaan rasitteena - myös eläkeputken poistumisen jälkeen. Vaikka eläkeikää nostetaan ja päättäjät lepertävät päät kallellaan vanhojen arvostamisesta, eivät reaaliteetit muutu. Yli 50-vuotias suomalainen työntekijä nähdään taakkana. Vain esimies- ja asiantuntijatasolla voidaan sietää ryppyistäkin väkeä.

Eläkeputki tarkoitettiin aikoinaan ikääntyneiden irtisanottujen toimeentulon suojaksi. Sen poistamisen seurauksena pienipalkkaista työtä tehneiden potkut saaneiden köyhyys lisääntyy. Tätä puolta ei tuoda missään esiin. Puhutaan vain "työllisyyttä edistävästä järeästä toimenpiteestä". Ennen pitkää jokunen uusi työntekijä varmasti palkataankin irtisanottujen tilalle, mutta sen aika on tulevaisuudessa.

Nimeltä mainitsematon, työuran varrelta tuttu valtionyhtiö tytäryhtiöineen toteutti korona-yt:n yhteydessä varsin reipasotteisesti työvoiman nuorennusleikkauksen. Harvat alle viisikymppiset pois potkitut olivat heitä, jotka eivät muistaneet hymyillä tarpeeksi tai eivät muutoin lukeutuneet johdon suosikkeihin.

Valtion ohjaama työnantaja painotti irtisanomiset 50+ ikäisiin työntekijöihin. Heistä vanhimmat olivat onnekkaita ennättäessään vielä eläkeputkeen. Suuri osa jäi kenkää saaneista jäi ikävään välikäteen: ikää on liikaa, että toive uudesta työpaikasta kävisi toteen uudelleenkoulutuksen jälkeen ja toisaalta ansiosidonnainen työttömyyskorvaus loppuu parin vuoden kuluessa.

Näille ihmisille tulevaisuus lupaa te-toimiston aktivointitoimia, kuten "työllistymistä edistäviä kursseja" sekä parhaissa tapauksissa työn pätkiä silloin tällöin. Eläkekertymä jää monilla pieneksi niin, että eläkeikään päästyään he tarvitsevat kelan maksamia tukia välttämättömiin kuluihinsa.

Riittävän lähelle 60 vuotiaat irtisanotut sentään nauttivat ansiosidonnaisen päivärahan jatkumisesta entisen tasoisena aina aktivointitoimenpiteisiin osallistumisen jälkeen. Heilläkin eläkekertymä kärsii, mutta totaalinen köyhyys kohtaa harvempia kuin muutamaa vuotta nuorempien ikäluokissa.

Talous kohenee taas jossain vaiheessa, jolloin palkataan lisää työvoimaa, nuorta väkeä. Jo 20-25 vuoden päästä he ovat irtisanomisvuorossa. He ovat tuolloin jääneet ajastaan jälkeen ja työnantajan on viisasta hankkiutua eroon sairastumisalttiista raakeista.

Kaikkialla meno ei ole aivan näin raakaa, mutta on aloja, joilla kelpoisuus työelämään käytännössä katsotaan päättyväksi kymmenisen vuotta ennen voimassa olevaa vanhuuseläkeikää. Tulevien hallituksien tehtäväksi jää ratkaista todellisuuden ja lainsäändännön välinen ristiriita seurauksineen.


https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pol ... -1.1308610
HS-selvitys: Marinin hallitus no jo nyt tehnyt yhtä järeät työllisyystoimet kuin Sipilän hallitus neljän vuoden aikana
Politiikka 05.02.2021
STT
Sanna Marinin hallituksen merkittävin työllisyyspäätös on ollut eläkeputken karsiminen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on jo tehnyt yhtä järeät työllisyystoimet kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki vuosina 2015–2019, kertoo Helsingin Sanomat selvityksessään.

Lehden selvityksen mukaan Marinin hallituksen päättämät työn tarjontaa lisäävät toimet tuovat arviolta 31 000–36 000 lisätyöllistä, kun Sipilän hallituksen toimet toivat 30 000–40 000. HS kertoo, että Marinin hallituksen merkittävin työllisyyspäätös on ollut eläkeputken karsiminen. Sipilän hallituksen merkittävimmät työllisyysratkaisut olivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ja aktiivimalli.

HS:n mukaan Marinin hallitus on kuitenkin tehnyt myös muutoksia, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan todennäköisesti vähentävät työllisyyttä. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi aktiivimallin poisto sekä työttömyysturvan tasokorotus.

Marinin hallitus on linjannut, että se tavoittelee yhteensä 80 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

HS:n selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että Marinin hallitus on jatkanut Sipilän hallituksen osoittamalla tarjontauudistusten polulla. Marinin hallituksen työllisyystoimien tavoitteena on lisätä työn tarjontaa. Käytännössä se patistaa työttömiä hakemaan aktiivisemmin töitä ja työllisiä pitämään kiinni työpaikoistaan.

Lehden arvion mukaan tätä voi pitää yllättävänä, sillä Marinin oma puolue SDP ja toinen hallituspuolue vasemmistoliitto syyttivät Sipilän hallitusta työttömien kyykyttämisestä.

Marinin ja Sipilän hallituksessa yhdistävä tekijä on keskusta, joka on ainoana puolueena molemmissa hallituksissa.