Amnestia kirjoitti: ↑La Touko 22, 2021 7:07 pm
Vuosisatoja oli siellä rauhassa olleet juutalaiset, arabit, kristityt, ortodoksit, katoliset. Siis ennen toista maailmansotaa. Jerusalemista mm. kerrotaan musliminaapureista, jotka sapattina kävi tekemässä juutalaisten naapurien puolesta jotakin, mitä nämä eivät sapattina halunneet jne.
Itse asiassa nykyisen Israelin alueella on kyllä myös taisteltu vuosituhansia. Johan alueen historiakin sen kertoo, kun alueelle ovat rynnineet milloin turkkilaiset, milloin roomalaiset, milloin britit ja ties ketkä.
Jerusalem asutettiin jo 2800-luvulla eaa., mikä tekee siitä yhden maailman pitkäikäisimmistä asutuista kaupungeista. Lähes 5000 vuotta vanhan historiansa aikana Jerusalem on tuhottu vähintään kahdesti, piiritetty 23 kertaa ja sinne on myös hyökätty yli 50 kertaa, joista 44 kertaa se on vallattu tai takaisinvallattu.
Se on kyllä totta, että asuuhan niin Israelin kuin monien muslimimaiden alueillakin sulassa sovussa eri uskontojen edustajia. Useimmat suomalaiset eivät esimerkiksi tiedä, että Iranissa asuu juutalainen vähemmistö samoin kuin mm. Marokossa, Jemenissä, Uzbekistanissa ja Turkissa. Käsittääkseni noissa maissa asuvat juutalaiset ovat verraten tai oikein tyytyväisiä elämäänsä kotimaissaan, joissa islaminusko määrittelee melkein kaikkea ja muslimit pitävät valtaa. Tosin esimerkiksi Jemenin ja Marokon juutalaisista valtaosa on muuttanut Israeliin juutalaisvaltion perustamisen jälkeen, joten kyseisiin maihin jääneet ovat ehkä niitä kaikkein eniten kyseisiin paikkoihin kiintyneitä henkilöitä. Asuuhan monissa muslimimaissa myös kristittyjä, esimerkiksi Indonesiassa elää noin 5 miljoonaa kristittyä. Muitakin uskonnollisia vähemmistöjä elää muslimimaissa, kuten esimerkiksi jesidit Irakissa. Uskonnollisten vähemmistöjen asema ei ole aina mitenkään erinomainen, mutta se voi olla kuitenkin aivan hyvä ja vakaa. Historiassa on lukuisia esimerkkejä kriiseistä, joiden aikana uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan on hyökätty. Monet varmasti muistavat Irakin jesidien kokeman kansanmurhan ja kidutukset muutaman vuoden takaa. Heidän kimppuunsa hyökkäsi kuitenkin terrorijärjestö ISIS eikä Irakin valtiolliset joukot tai Irakin enemmistö. Hieman erilainen tilanne on Kiinassa, missä uiguureja vainotaan käsittääkseni nimenomaan Kiinan valtion toimesta. Uskontojen välisestä rinnakkaiselosta syntyy usein kovin vääristynyt kuva, koska mediassa ja historiankirjoissakin kerrotaan huomattavasti enemmän konflikti- ja sotatilanteista eikä suinkaan rauhallisten aikojen tavallisesta arjesta.
On totta, että sapatin aikana juutalaiset ostavat palveluita (esim. autokuljetus) muiden uskontojen edustajilta, jotka voivat sapattina tehdä töitä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja joissain muissakin maissa, missä juutalaiset eivät ole enemmistöuskonto, on ihan tavallistakin, että sapattina kodeissa ruokaa tarjoilee eri uskontokuntaan kuuluva kotiapulainen. Toisaalta sapattina kiellettyjä asioita pyritään "kiertämään" myös teknisillä ratkaisuilla kuten ajastimilla. On se kyllä aika hassua, ettei sähkövalon kytkintäkään saa sapattina painaa
Kynttilöitähän he kovasti polttavat sapattina. En tiedä, miten esimerkiksi öljylamppuihin suhtaudutaan. Sapattisäännöt tuntuvat ainakin näin suomalaiseen elämään tottuneelta välillä aika ristiriitaisilta. Esimerkiksi käsitöitä saa tehdä, jos se on enemmänkin harrastus eikä työ. Myös lautapelejä saa pelata. Useimpien sähkölaitteiden (esim. älypuhelin, tietokone, televisio) käyttö ei kuitenkaan ole sallittu. Suuritöinen ruoanlaittokaan ei ole sallittua, mutta pienet ruoanlaittoon liittyvät tehtävät on sallittuja (esim. ruokien laittaminen jääkaappiin tai ottaminen jääkaapista). Käsittääkseni useimmat ruoat valmistetaan ja ostetaan sapattia varten etukäteen - kuten monissa perhejuhlissa on Suomessakin tapana.