Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[H.Moilanen]

No niin, kun on nippanappa saatu edelliset pankkien kaatumiset hoideltua, kaikuu korviimme jälleen uusia varoituksia pankkisektorilta. Tällä kertaa on vuorossa Britannia.

31.3.2023
https://www.hs.fi/talous/art-2000009492157.html

Etujärjestö: Brittien startup-pankit tarvitsevat pian apua viranomaisilta

Brittien fintech-alan edunvalvoja varoittaa, että netissä palvelevat uudet startup-pankit voivat tarvita apua vielä lähiviikkojen aikana, jos markkinahermoilu jatkuu.

ISON-BRITANNIAN netissä asiakkaitaan palvelevat startup-pankit voivat tarvita apua lähiviikkojen aikana selvitäkseen markkinahermoilusta, brittiläisten fintech-yhtiöiden edunvalvoja Janine Hirt sanoi perjantaina.

Hirt sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että uudenlaiset, vain internetissä asiakkaitaan palvelevat pankit ”eivät ole immuuneja nykyiselle markkinaympäristölle, ja on tärkeää, että ryhdytään toimiin niiden tukemiseksi tulevien viikkojen ja kuukausien aikana”.

Hirt on huolissaan siitä, että rahoitusmarkkinoiden hermoilu voi jatkua lähiviikkoina ja se voi aiheuttaa vaikeuksia brittiläisille netissä palveleville pankeille. Hirt peräänkuulutti, että riskien suitsimiseksi viranomaisten on suojeltava digipankkien asiakkaita ja yrityksiä.

Edunvalvoja ei kuitenkaan tarkentanut Reutersille, minkälaista apua digipankit voisivat viranomaisilta tarvita.

UUDENLAISET, vain netin tai mobiilisovelluksen kautta palvelevat pankit ovat kasvaneet viime vuosina selvästi nopeammin kuin perinteiset pankit.

Uudenlaisten digipankkien kasvu ei ole tullut kuitenkaan aina ilman vastoinkäymisiä. Esimerkiksi brittiläinen Revolut on yksi tunnetuimmista ja vahvimmin kasvaneista uuspankeista Euroopassa. Revolutin tilintarkastaja varoitti aiemmin tänä vuonna, että yhtiön kirjanpito saattaa antaa oleellisesti harhaanjohtavaa tietoa pankin tilanteesta.

Toinen merkittävä digipankki N26 on sekin kasvanut nopeasti, mutta toisaalta saanut sanktioita rahanpesusta ja yhtiön johtamiskulttuuria on kritisoitu voimakkaasti. N26:n riskienhallintajohtaja erosi tehtävästään aiemmin tänä vuonna.

BRITTIEN finanssivalvoja FCA varoitti vastikään, että se on huolissaan uudenlaisten finanssipalveluiden tarjoajien riskienhallinnasta. Varoitus tuli vain viikko sen jälkeen, kun Silicon Valley Bank oli kaatunut Yhdysvalloissa.

Pankkialaa on ravistellut poikkeuksellisen voimakas markkinahermoilu sen jälkeen, kun Silicon Valley Bank kaatui talletuspaon seurauksena maaliskuussa. Pankkien osakekurssit ovat tippuneet jyrkästi eri puolilla maailmaa. Sveitsiläinen investointipankki Credit Suisse kaatui kilpailijansa UBS:n syliin pian Silicon Valley Bankin talletuspaon jälkeen.

Maaliskuussa nähty pankkihermoilu kytkeytyy monella tavoin teknologia-alan sijoittajiin ja kryptomarkkinoihin. Silicon Valley Bank palveli pääasiassa teknologia-alan sijoittajia ja startup-yrityksiä. Silicon Valley Bankin kanssa samoihin aikoihin kaatuneet yhdysvaltalaiset pankit Silvergate ja Signature taas olivat tunnettuja muita pankkeja suopeammasta suhtautumisesta kryptomarkkinoihin.

[Petu]

JP Morganin toimari kertoo, miten USA:n pankkikriisi ei ole ohi ja sen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään.

JPMorgan's Dimon says US banking turmoil not over, sees long repercussions
April 4, 2023

NEW YORK, April 4 (Reuters) - The U.S. banking crisis is ongoing and its impact will be felt for years, JPMorgan Chase & Co (JPM.N) CEO Jamie Dimon wrote in a letter to shareholders on Tuesday.

"The current crisis is not yet over, and even when it is behind us, there will be repercussions from it for years to come," Dimon wrote in a 43-page annual message covering a range of topics from JPMorgan's performance to geopolitics and regulation.

https://www.reuters.com/markets/us/jpmo ... 023-04-04/

Credit Suissen tilanne oli lähellä aiheuttaa globaalin talouskriisin.

Credit Suisse Wouldn’t Have Lasted Another Day, Minister Says
25. maaliskuuta 2023

‘Doing nothing was not an option,’ Keller-Sutter tells NZZ
Disorderly bankruptcy could’ve meant global financial crisis

“CS would not have survived Monday,” Keller-Sutter said in an interview with Zurich newspaper NZZ. “Without a solution, payment transactions with CS in Switzerland would have been significantly disrupted, possibly even collapsed.”

https://www.bloomberg.com/news/articles ... ify%20wall

USA:n pankkijärjestelmässä kaikki hyvin - vai onko?

U.S. Banks are sitting on $1.7 trillion in unrealized losses, research says. That’s not a problem—until it is
BYWILL DANIEL
March 23, 2023

After the rapid collapse of Silicon Valley Bank and Signature Bank earlier this month, along with Credit Suisse’s untimely demise last week, regulators and business leaders have made it a point to publicly assure consumers that banks are safe.

But SVB also suffered from heavy unrealized losses caused by rising interest rates that helped to trigger a bank run from its large base of uninsured depositors. And a new paper by researchers at New York University on March 13 found that they aren’t the only ones with these issues—U.S. banks had unrealized losses of $1.7 trillion at the end of 2022.

The losses were nearly equal to banks’ total equity of $2.1 trillion, professors Philip Schnabel and Alexi Savov and the University of Pennsylvania’s Itamar Drechsler explained. 

Additionally, of the $17 trillion in total U.S. bank deposits, nearly $7 trillion are currently not insured by the FDIC, according to that paper.
“If uninsured deposit withdrawals cause even small fire sales [of assets], substantially more banks are at risk,” they wrote. “Overall, these calculations suggest that recent declines in bank asset values very significantly increased the fragility of the U.S. banking system.”

“So the chances of facing those unrealized losses are going up,” Weiler warned, and that could lead to more bank runs.

https://fortune.com/2023/03/23/banks-un ... ecurities/

Kullan hinta on lähestymässä kaikkien aikojen huippua, Au:n spot-hintaa voi tarkastella vaikka täältä:
https://www.kitco.com/charts/livegold.html

[H.Moilanen]

Olen tässä ketjussa aiemminkin yrittänyt pitää esillä Ruotsin tilannetta, joten tässä tulee hieman päivitystä tilanteeseen.

Ruotsin taloudellinen tilanne poikkeaa Suomesta erityisesti siinä mielessä, ettei Ruotsi ole mukana yhteisvaluutta eurossa, vaikka Ruotsi onkin EU:n jäsenmaa. Toisaalta Ruotsilla ja Suomella on useita erityisiä taloudellisia sidonnaisuuksia, koska maamme ovat erittäin tärkeitä kauppakumppaneita toisilleen ja monet yritykset toimivat kummassakin maassa. Jos asioita katsotaan Ruotsin näkökulmasta, on syytä vilkaista myös Norjaan ja Tanskaan, jotka ovat Ruotsille huomattavasti läheisempiä kumppaneita kuin Suomelle. (Syitä tähän viimeisimpään asiaan voi kukin pohtia mielessään.)

Viimeisen reilun vuoden aikana Ruotsin länsinaapuri Norja - joka ei kuulu sen paremmin EU:in kuin euroon - on tehnyt tuhtia tiliä öljy- ja kaasubisneksillään. Norjalaisilla ei siis ole rahasta pulaa nyt, eikä ole ollut pitkiin aikoihin ennenkään, mutta on Norjallakin tietysti ongelmansa. Ne eivät kuitenkaan käsittääkseni mitenkään akuutisti liity nykyiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Eteläisenä naapurina Ruotsilla on Tanska, jonka kanssa Ruotsi on sotinut suurinpiirtein niin pitkään kuin mihin historian kirjoitukset ylettyvät, vaikka viime vuosikymmenet onkin hymistelty hyväntuulisesti ja rakennettu siltaa maiden välille. Tanskan ja Ruotsin välinen suhde ei ole pelkkää ystävyyttä ja yhteisymmärrystä, vaan kyllä siellä hymyjen alla piilee edelleen vanhoja kaunoja sekä kynimättä jääneitä kanoja. Tanskakaan ei muuten ole mukana eurossa. Smørrebrødit ja oluet maksetaan Tanskan kruunulla (DKK). Tanskalla on jo sijaintinsakin puolesta Ruotsia ja Norjaa tiiviimmät suhteet Manner-Eurooppaan. Lisäksi Tanska on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt pesäeroa pohjoisiin naapureihinsa tiukentamalla maahanmuuttolakeja merkittävästi, paneutumalla tuloksekkaasti jengirikollisuuden kitkemiseen ja panostamalla tosissaan uusiutuvan energian tuotantoon. Edellä mainituista syistä Norja ja Tanska ovat selvinneet viimeisen reilun vuoden kriiseistä varsin hyvällä arvosanalla. Sekä Norjassa että Tanskassa taloustilanne ja yhteiskunnan vakaus ovat nyt hyvällä tolalla verrattuna useimpiin EU-maihin, joissa on podettu energiakriisiä, korkeaa inflaatiota ja muitakin samanaikaisia kriisejä niin, että kansalaiset ovat marssineet kaduilla. Erityisen silmiinpistävää Norjan ja Tanskan hyvä suoriutuminen on tietysti Ruotsiin verrattuna. Alla on muutamia ajankohtaisia talousuutisia Ruotsista.

6.4.2023
https://www.hs.fi/talous/art-2000009506057.html

Ruotsi on matkalla taantumaan

Ruotsin arvioidaan ottavan eniten osumaa nykyisestä taloustilanteesta. Taloustilanne näkyy jo teollisuuden tilausmäärissä sekä konkurssien määrissä.

Ruotsi on matkalla taantumaan. Helmikuussa bruttokansantuote supistui prosentilla verrattuna tammikuun lukemaan, selviää Ruotsin tilastokeskuksen tilastoista.

Tammikuussa bkt näytti piristymisen merkkejä. Tammikuussa bkt nousi 2,2 prosenttia.

Nyt näyttää siltä, että maaliskuu on ratkaisevassa roolissa sen suhteen, syöksyykö maa taantumaan.

Tekninen taantuma tarkoittaa sitä, että talous supistuu kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin. Ensimmäinen laskuneljännes on jo nähty, sillä bkt supistui vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.

Ruotsin arvioidaan olevan se Pohjois-Euroopan maa, joka ottaa eniten osumaa nykyisestä taloustilanteesta, uutisoi Bloomberg.

Ruotsissa inflaatio on korkealla ja samaan aikaan asuntomarkkinat sakkaavat. Euroopan komissio on ennustanut, että Ruotsi saattaa olla ainoa EU:n jäsenmaista, jossa talous supistuu koko vuoden ajan.

Ruotsissa asuntojen hintojen on ennustettu laskevan runsaat 20 prosenttia korkojen nousun vuoksi.

SEB-pankin ekonomisti Marcus Widén arvioi ruotsalaisen tietotoimisto TT:n jutussa, että maa pystyy välttämään taantuman, vaikka Ruotsissa on merkkejä haasteista. Widén viittaa taantumaan, jossa talous supistuu useita vuosineljänneksiä peräkkäin.

Talouden haasteet näkyvät kuitenkin jo eri mittareissa.

Widénin mukaan Ruotsissa ja Saksassa on nähtävissä, että tuotteita valmistetaan varastoon.

Viime aikoina konkurssien määrä on lisääntynyt Ruotsissa erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla. Widénin mukaan ei ole yllättävää, että konkursseja on juuri nyt paljon. Taustalla on hänen arvionsa mukaan koronapandemia sekä pitkä matalien korkojen aika.

* * *
Huom! Alleviivaukset H.Moilasen tekemiä.

Yllä olevaan juttuun muutama kommentti. Ensinnäkin SEB-pankki on toistuvasti antanut Ruotsin taloudesta myönteisempiä ennusteita kuin monet muut pankit. Kannattaa myös huomioida, että yllä mainittu SEB-pankin ennuste oli annettu ruotsalaiselle tietotoimistolle, mikä saattaa viitata siihen, että kotimaan markkinoille on haluttu luoda luottamusta tulevaisuuteen, jotta väestö uskaltaisi kuluttaa säästämisen sijasta. Toisekseen Ruotsissa asuntojen hinnat ovat jo laskeneet lähes 20%. Vuoden 2022 lopussa Ruotsissa raportoitiin asuntojen hintojen pudonneen koko maan osalta keskimäärin noin 17% huippuhinnoista. Sen jälkeen hintojen lasku on jatkunut, eikä kukaan pysty tällä hetkellä arvioimaan, miten asuntohinnat jatkossa reagoivat. Useat asiantuntijat ovat epäilleen hintojen laskevan enemmän kuin 20% huippuhinnoista. Toisaalta asuntohintojen nousu Ruotsissa onkin useiden vuosien ajan ollut päätä huimaavaa - ja monien mielestä täysin järjetöntä.

3.1.2023

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat pudonneet keskimäärin jo noin 17 prosenttia viime kevään huippuhinnoista. Tukholman ja Malmön suurkaupunkialueilla omakotitalojen hinnat ovat pudonneet jo 20,8 ja 21,4 prosenttia, selviää valtio-omisteisen asuntoluotottajapankin SBAB:n kokoamasta hintaindeksistä.

Lähde: https://www.talouselama.fi/uutiset/ruot ... 95ffc9a4a8

(Jatkan Ruotsin asioista toisessa viestissä.)

[H.Moilanen]

Jotain tunnelmakuvauksia on julkaistu Ruotsin tilanteesta myös suomeksi. Näistä voi päätellä jotain esimerkiksi ruotsalaisten kotitalouksien tilanteista. Suomessa kun usein ajatellaan, ettei Ruotsissa ole köyhiä ja että Hannu Hanhien maassa porukalla on millä mällätä. Tosiasiassa Ruotsissa on aika paljon myös köyhyydestä kärsiviä kotitalouksia, kuten jo tämän ketjun sivulla 3 toin esiin. Jos asia kiinnostaa, kannattaa lukea kyseiselle sivulle kopioitu talousvaikeuksissa kamppalevista ruotsalaisperheistä kertova uutisjuttu, joka tosin löytyy edelleen myös Ylen sivulta ilman maksumuureja.

Tässä muutama uusi teksti liittyen ruotsalaisten yksityishenkilöiden lisääntyneisiin talousvaikeuksiin. Jo vuonna 2015 tai niillä main Ruotsiin perustettiin hävikkiruokaa (ja muuta halparuokaa?) edullisin hinnoin myyvä ruokakauppa Matmissionen. Alta saat perustiedot kyseisen kaupan liikeideasta ja linkin kautta vieläkin kattavamman kuvan aiheesta. Kyseinen uutinen on julkaistu 8.12.2015.

Rågsvedissa Tukholman eteläpuolella avattavan Matmissionen-kaupan tavoitteena on vähentää ruuan hävikkiä ja auttaa samalla niitä, joiden ruokakassa on laihanlainen.

Matmissionen on Ruotsin ensimmäinen niin sanottu sosiaalinen ruokakauppa (social supermarket). Vastaavanlaisia kauppoja toimii jo useissa Euroopan maissa, mutta Ruotsiin ilmiö saapuu vasta nyt.

Liikkeen omistaa Tukholman kaupunkilähetys eli Stockholms stadsmission. Siellä voivat asioida kaikki, mutta kauppaan voi myös päästä jäseneksi, jolloin ostoksia saa tehdä edullisemmalla hinnalla.

Lue halutessasi lisää täältä (ei rekisteröitymistä eikä maksumuuria):
https://sverigesradio.se/artikel/6320407

Joulukuussa 2022 julkaistussa uutisessa Matmissionen-kauppaa kutsutaan jo "sosiaalisten ruokakauppojen franchise-konseptiksi". Kyseinen kirkko-/diakoniataustan omaava liikeidea on kasvanut jo noin kymmenen ruokakaupan ketjuksi. Kuluvana vuonna pitäisi olla viiden uuden Matmissionen-ruokakaupan avajaiset. Ketjun myymälät sijaitsevat Ruotsin tiheimmin asutuilla alueilla eli Tukholman, Malmön ja Göteborgin seuduilla. Tämän linkin takaa löydät esimerkiksi lyhyen uutisen Tukholman ns. ongelmaiseen lähiöön, Kistaan, avatusta Matmissionen-kaupasta. Alla on hieman laajempi juttu Matmissionen-ketjusta englantilaislehti Guardianin sivulla (julkaistu 12/2022, ilmaiseksi luettavissa englanniksi). Yksi kiinnostava tieto on, että Matmissionen-kauppojen asiakasjäsenten määrä kasvoi vuonna 2022 tammikuun ja lokakuun välisenä aikana 7200:sta yli 14 700:an. Lapsiperheet muodostavat enemmistön uusista jäsenistä. Matmissionen-kauppojen tuotteista yli 90% myydään nimenomaan rekisteröityneille jäsenille, vaikka kaupat ovat avoimia kaikille kuluttajille. Jäseneksi hyväksytään vain tietyt kriteerit omaavia henkilöitä. Tärkein kriteeri ovat kuukausitulot, joiden täytyy olla alle 11 200 kruunua eli noin 980 euroa (tämän hetkisellä kruunun kurssilla). Vain Matmissionen-kauppojen jäseniksi hyväksytyt saavat ostaa ruokaa erityisen edullisilla hinnoilla.

‘Sweden has a poverty problem’: the social stores offering food at rock-bottom prices

Linkki Guardianin artikkeliin: https://www.google.com/amp/s/amp.thegua ... tom-prices

Alla on lisää tietoa Ruotsin tilanteesta Punaisen ristin ja Pelastusarmeijan toiminnan kautta. Hesarille kiitos tästä artikkelista.

11.11.2022
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009114188.html

Apua tarvitaan

Ruotsi valmistautuu kohtaamaan kovemmat ajat. Vähävaraisille jaettavien ruokakassien tarve on tuplaantunut pienessä Hedemoran kunnassa. Myös Tukholman Södermalmilla avuntarvitsijoiden määrä on kasvussa.

Jouni Autio liftaa, koska bussilippuun ei ole rahaa.

Kolme kertaa viikossa hän liftaa kymmenen kilometrin matkan Ruotsin Hedemoran kunnan keskustaan, jossa avustusjärjestö Punaisen ristin vapaaehtoiset jakavat ihmisille ruokakasseja.

Tänä syksynä kasseja on jaettu enemmän kuin koskaan. Inflaatio ja energiakriisi ovat vieneet Ruotsinkin kovaan paikkaan. Kovilla ovat varsinkin ruotsalaiset, joilla oli jo entuudestaan vaikeaa.

”Suuri kiitos Punaiselle ristille”, Autio sanoo Punaisen ristin toimitilassa, josta hän on juuri napannut mukaansa vapaaehtoisten pakkaaman ruokakassin. Hän kertoo olevansa työtön. Punaisen ristin ruokakasseja hän on käynyt hakemassa muutaman kuukauden ajan. "Nyt on kovat ajat. Minulla on vaimo ja poika kotona. Me olemme riippuvaisia tästä tuesta.”

Hedemora on pieni kunta noin 170 kilometriä Tukholmasta luoteeseen.

Autio on asunut täällä 1970-luvulta asti. Hänen vanhempansa muuttivat Suomesta Ruotsiin ennen hänen syntymäänsä. Kotona vanhemmat puhuivat suomea, mutta Autio vaihtoi kielen nopeasti ruotsiksi.

Autio kertoo, että hänen vaimonsa käy töissä, mutta koska ruuan ja sähkön hinta on noussut niin paljon, perheen talous on tiukilla. "Rahat riittävät tiettyyn rajaan asti. Vuokran ja sähkön jälkeen rahat ovat loppu. Sähkölasku on noussut 300 kruunusta 1 100 kruunuun kuussa. Edestakainen bussilippu tänne keskustaan maksaisi 70 kruunua. Siksi minä liftaan”, hän kertoo.

Ruokakassissa on peruselintarvikkeita ja esimerkiksi makkaraa. Tässä tilanteessa kassi on Aution perheelle ”välttämätön”, hän kertoo. Kassinsa haettuaan Autio liftaa takaisin kotiin. Ennen lähtöään hän antaa vinkin. "Kirjoita sitten hyvin Gunborgista. Hän on paras. Hän taistelee meidän puolestamme. Gunborg taistelee heidän puolesta, joilla on kaikkein vaikeinta.”

Jouni Autio puhuu naisesta nimeltä Gunborg Morén. Hän pyörittää Hedemoran Punaisen ristin toimintaa. Hän on toiminut Punaisen ristin vapaaehtoisena 44 vuotta, ja täällä hän on tänäkin päivänä.

Morén on järjestänyt Hedemoran ruokajakelun yhdessä paikallisten ruokakauppojen kanssa. Punainen risti saa kaupoilta ruokaa ja tavaraa, jotka vapaaehtoiset pakkaavat kasseihin. Jakosysteemi toimii näin: kasseja haluavat voivat tulla aamupäivällä panemaan nimensä listaan. Samalla tulee kertoa lasten määrä ja erikoisruokavaliot. Tänään listalle on nimensä kirjoittanut nelisenkymmentä ihmistä. Listan tietojen perusteella vapaaehtoiset kokoavat kassit, jotka voi hakea myöhemmin iltapäivällä. Ruokakasseja jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Leipää jaetaan joka päivä.

Screenshot_20230408-133333.jpg (206.16 KiB) Katsottu 1258 kertaa

Morén kertoo, että syyskuussa he jakoivat 428 ruokakassia ja 1 234 leipäpussia. "Ja tarve tulee koko ajan kasvamaan”, Morén sanoo. Heinäkuussa kasseja haki tavallisesti noin 20 ihmistä päivässä. Nyt hakijoita on noin 40. Tavallista on, että Punaisen ristin apuun Hedemorassa turvautuvat juuri maahan muuttaneet ja turvapaikanhakijat, mutta tänä syksynä ruokakasseja ovat hakeneet myös ruotsalaisperheet.

”Nyt meille tulee esimerkiksi ihmisiä, joilla on kyllä työ, mutta työ on huonosti palkattu. Sitten tulee työttömäksi jääneitä, sairauslomalla olevia, avioeron läpikäyneitä”, Morén listaa.

Hintojen noususta on seurannut, että monet ihmiset, jotka ovat eläneet taloudellisesti marginaaleilla, eivät enää selviä ilman apua. Ruotsissa on toki mahdollista hakea sosiaalitukia, mutta osa putoaa hyvinvointivaltion verkoista läpi.

Ruotsin sosiaaliviranomaisen mukaan noin 182 000 taloutta sai viime vuonna sosiaalitukia, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 noin 15 prosenttia ruotsalaisista eli suhteellisessa köyhyydessä. Tämän vuoden luvut selviävät myöhemmin.

Nyt avustusjärjestöistä kerrotaan, että monet avuntarvitsijat ovat olleet viranomaisen silmissä liian hyväosaisia saadakseen tukia, mutta heillä on silti vaikeuksia selvitä arjessa. Väliinputoajien määriä ei tilastoissa näy.

Vaikea tilanne näkyy myös Hedemoran Ica-supermarketissa, kertoo kaupan päällikkö Mikael Galo Jansson. Hinnat ovat nousseet keskimäärin 10 prosenttia, ja ihmiset ovat vähentäneet kulutustaan.

Galo Jansson on tullut seuraamaan, miten kassien jako tänään sujuu. Hänen kauppansa tarjoaa Punaiselle ristille viikoittain tavaraa. Yhteistyö on toiminut niin hyvin, että Galo Jansson ja Morén on kutsuttu kertomaan yhteistyöstä myös Ica-konsernin ja Punaisen ristin johdon yhteiseen kokoukseen.

Galo Jansson kertoo, että Punaisen ristin kanssa työskentely on avannut hänen silmänsä sille, että monet ihmiset Ruotsissa ovat avun tarpeessa. "Eivätkä vain muualta tulleet ihmiset, vaan myös ruotsalaisia perheitä on joutunut systeemin ulkopuolelle. Ruotsalaisia ihmisiä, jotka ovat tehneet kaiken oikein.”

Molemmat toivovat, että Ruotsin uusi hallitus kehittäisi keinoja auttaa ihmisiä, jotka joutuvat ahdinkoon hintojen nousun takia. Hallitus on luvannut tukea sähkönhintoihin, mutta yksityiskohdat ja aikataulu ovat vielä epäselvät.

Pandemian aikana Ruotsi korotti työttömyyskorvauksia, ja hallitus kertoi tällä viikolla pitävänsä korotuksen voimassa myös jatkossa.

Mutta silti. Ihmiset tarvitsevat apua juuri nyt, sanovat Galo Jansson ja Morén. "Tuntuu, että kukaan ei halua ottaa aitoa taloudellista vastuuta näistä ihmisistä. Gunborg täällä saa panna sielunsa ja sydämensä peliin ja pyörittää tätä toimintaa.” Toki täällä on muitakin vapaaehtoisia, Morén sanoo, mutta heti perään huomauttaa, että uusien vapaaehtoisten löytäminen on yhä vaikeampaa. Morén on 75-vuotias. Galo Jansson jatkaa: ”Ilman Gunborgia tätä ei olisi olemassa.”

Galo Jansson sanoo, että Ruotsilla on ollut ehkä vaikeuksia myöntää, että myös Ruotsissa on köyhyyttä. Tänä syksynä köyhyys on tullut näkyvämmäksi.

Taloustilanteen takia ruotsalaismediat ovat ryhtyneet seuraamaan talousuutisia ”hetki hetkeltä” alleviivatakseen tilanteen poikkeuksellisuutta. Kuvaava oli myös Aftonbladetissa julkaistu teksti, jonka otsikko oli: valmistautukaa köyhään Ruotsiin, jonka olemassaolosta ette tienneet. "On ehkä ajateltu, että tämä ongelma ei meitä koske”, Galo Jansson sanoo ja jatkaa: "On ajateltu, että tietysti kaikilla on nyt asunto ja ruokaa pöydässä, mutta niin ei todellisuudessa ole. Jos olisi, ihmisten ei tarvitsisi tulla tänne. Ja me olemme vain pieni Hedemora. Tämä ongelma koskee varmasti joka paikkaa.”

Kuten esimerkiksi Tukholmaa.

Avuntarvitsijoiden määrän kasvu näkyy esimerkiksi Tukholman Södermalmilla.

Vilkkaalla kadulla majaansa pitää Pelastusarmeijan osasto, jota johtaa Carolina Nilsson. Hän kertoo, että heidän puoleensa on kääntynyt tänä syksynä uusia perheitä. "Vaikeudet sähkölaskujen kanssa ovat nyt yleisiä. Monen talous on niin tiukilla, että se ei kestä hintojen nousua”, hän kertoo.

Screenshot_20230408-133356.jpg (236.91 KiB) Katsottu 1258 kertaa

Tämän syksyn uusi avuntarvitsijoiden ryhmä ovat työssäkäyvät, joiden palkka ei enää riitä elämiseen. ”Tilanteesta tulee akuutti hyvin nopeasti. Kyse voi olla 300–400 kruunun lisäkustannuksista per kuukausi”, Nilsson sanoo.

Myös Pelastusarmeija jakaa ruokakasseja, mutta ei niin järjestelmällisesti kuin Punainen risti Hedemorassa. Pelastusarmeija jakaa kassien sijaan lahjakortteja ruokakauppoihin ja joskus harvoin se pystyy auttamaan esimerkiksi sähkölaskuissa. Pelastusarmeija jakaa myös lahjoituksina tulleita vaatteita, vaippoja ja hygieniatarvikkeita.

Raha on tiukilla Pelastusarmeijassakin. Tärkeä osa heidän toimintaansa on esimerkiksi vuotuinen joulupata-keräys.

Nilssonin mukaan monen on vaikea hakea apua. "Ei ole hauskaa tunnustaa, että yhtälö ei toimi. Että talous ei kanna. Se synnyttää suuren stressin, jos ei tiedä, miten elää seuraavaan päivään saakka. Sen stressin keskellä on vaikea tehdä viisaita päätöksiä.”

Tulevasta talvesta Nilsson on huolissaan. Hän arvioi, että Ruotsi on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa 1990-luvun alun ja 1970-luvun talouskriisien aikana. "Ruotsissa on ollut hyvä npäin monien vuosien ajan. Mutta tosiasia on, että tuloerot ovat kasvaneet. Kuilut ovat levenneet. Yhä useammalla on vaikeaa.”

Miten Ruotsi selviää tulevasta?

”Ei meillä ole vaihtoehtoa. Kaikki miettivät, että miten selviämme koronasta, mutta selvisimme siitäkin.”

* * *
Huom! Alleviivaukset H.Moilasen tekemiä.

[H.Moilanen]

Vielä muutama sananen Ruotsista. Moni talousuutisia seurannut varmasti muistaa toimittajan nimeltä Jan Hurri, joka on vuosien ajan kirjoittanut hieman yleisestä linjasta poikkeavia uutisjuttuja. Tässä on yksi Hurrin juttu, jossa tarkastellaan Suomen ja Ruotsin velkaantuneisuutta vähän tavallisesta poikkeavasta perspektiivistä.

11.1.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009317264.html

Kommentti: Ruotsi on Suomea velkaisempi, jos kaikki velat lasketaan

Suomi on velkaisempi kuin Ruotsi – mutta vain sellaisessa vertailussa, joka jättää suurimman osan veloista pois laskuista. Oikeasti Ruotsi on Suomea velkaisempi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Meikäläisen talouskeskustelun kummallisiin kestoaiheisiin ja vielä kummallisempiin kestoharhoihin kuuluu hokema, jonka mukaan "Suomi" on velkaisempi kuin "Ruotsi". Eikä tuo kestohokema ole vain kummallinen, vaan se on myös väärä. Lisäksi se on epämääräinen, ja siksi maiden nimiin on edellä lisätty lainausmerkit. Maat ovat toki oikeita ja velkaantuminenkin on tosiasia, mutta kaikki muu tuossa vakiohokemassa kääntyy tavan mukaan tasan päälaelleen. Esimerkiksi se, kumpi maa on oikeasti naapuriaan velkaisempi.

Vakiohokema väittää päinvastaista, mutta oikeasti Ruotsi on naapuruksista velkaisempi ja Suomi on vähemmän velkainen. Näin on laita, onpa puhe sitten vertailumaiden suhteellisesta tai absoluuttisesta velkaisuudesta eli kansallisista velkamääristä joko suhteessa kansallisiin talousmittoihin (kuten bruttokansantuotteeseen) tai rahamääräisistä veloista sellaisenaan.

Halutessaan Suomeakin voi toki väittää Ruotsia velkaisemmaksi, niin kuin moni jostakin syystä tuntuu haluavan, mutta siinä tapauksessa suurin osa kansallisista veloista on jätettävä pois laskuista.

Valikoivista velkavertailuista jää yleensä kuin sattumalta pois se osa kansallisesta velasta, joka on perinteisesti aiheuttanut eniten ongelmia – ja joka on Ruotsissa paljon suurempi kuin Suomessa.

Ruotsin kokonaisvelkasuhde on suurempi

Maiden väliset velkavertailut perustuvat yleensä velkaisuuden suhdelukuihin eivätkä rahamääräisiin velkoihin, jotta kokoerot kansantalouksien välillä eivät suotta sekoittaisi vertailua.

Jos Suomen ja Ruotsin velkaisuutta vertaillaan mahdollisimman mutkattomalla tavalla, pannaan rinnakkain kummankin maan velkamäärät ja suhteutetaan ne kummankin vertailukelpoiseen talousmittaan, kuten vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon. Näin saadaan vertailuun kummankin maan velkasuhteet ja voidaan havaita, että Ruotsin velkasuhde on tätä nykyä noin 340 ja Suomen noin 300 prosenttia.

Kumpaakin velkaisuuden suhdelukua voi pitää keveänä, sopivana, raskaana tai liian raskaana, mutta kahden toisistaan selkeästi poikkeavan lukeman suuruusjärjestyksestä tuskin on ylivoimaista epäselvyyttä.

Varmuuden vuoksi silti: Ruotsin velkasuhde on suurempi kuin Suomen, ja vaikka ero ei ole erityisen dramaattinen, Ruotsin lukema on silti suurempi kuin Suomen eikä päinvastoin niin kuin meikäläistä talouskeskustelua hämäävä vakiohokema väittää.

Huomautettakoon vielä, että edellä esitetyt suhdeluvut ilmentävät Suomen ja Ruotsin kansallista velkaisuutta eikä valikoiden vain joko julkisen talouden tai yksityisen talouden velkaisuutta. Jos taas velkavertailuun kaivataan kärjekästä dramatiikkaa ja räyhäköiden johtopäätösten aineksia, se onnistuu helposti – mutta edellyttää aiheen valikoivaa rajausta. Valinta- ja vertailuperusteista riippuen kumpi vain maa, Suomi tai Ruotsi, saadaan näyttämään naapuriaan velkaisemmalta.

Screenshot_20230408-153532.jpg (109.97 KiB) Katsottu 1227 kertaa

Suomessa julkista ja Ruotsissa yksityistä

Jos kansallisen velkaisuuden sijaan vertaillaan vain julkisen talouden velkaisuutta, niin kuin vaikuttaa olevan tapana, tulos on suomalaisittain raskauttava. Suomen julkisen talouden velkamäärä on vähän yli 70 prosenttia suhteessa vuotuisen bruttokansantuotteen arvoon, mutta Ruotsin vastaava julkisen talouden velkasuhde on vain noin 40 prosenttia. Maiden välinen ero on kiistaton ja kiistatta kohtalaisen suuri eikä sitä voi mitenkään selittää muuksi kuin se on: Suomen julkinen talous on tuntuvasti velkaisempi kuin Ruotsin julkinen talous.

Mutta julkinen talous ei ole yhtä kuin kansantalous eikä julkinen velkataakka ole yhtä kuin kansallinen velkataakka.

Julkisen talouden ja julkisen velan lisäksi kansantalouteen kuuluvat myös kotitalouksien ja yritysten yhdessä muodostama yksityinen talous – yksityisine velkoineen.

Ruotsin yksityisen talouden velkasuhde on tällä haavaa suurin piirtein 300 prosenttia, mutta Suomen yksityinen velkasuhde on vain noin 230 prosenttia. Tällaisilla lukemilla Suomi "häviää" Ruotsille julkisen velkaisuuden vertailussa mutta "voittaa" enemmän yksityisen velkaisuuden vertailussa – ja siksi Suomi kirii koko (sinänsä teennäisen) velkavertailun "voittoon".

Eroa on velassa mutta myös taloudessa

Kummankin naapuruksen, Suomen ja Ruotsin, kokonaisvelkaisuuden suhdeluvut ovat parin viime vuosikymmenen kuluessa paisuneet. Eli kummallakin on nyt vastuullaan enemmän velkaa suhteessa talouden velanmaksukykyyn kuin oli vuosituhannen alussa.

Vaikka Suomen suhteellinen velkaisuus on yhä jonkin verran keveämpi kuin velkaisemman Ruotsin suhteellinen velkataakka, Suomen velkaisuus on kokonaisuudessaan paisunut nopeammin kuin Ruotsin. Jos samaa tahtia jatkuu, olemme muutaman vuoden kuluttua tasoissa ja sen jälkeen Suomi uhkaa lipsua Ruotsin ohi.

Mutta miksi ihmeessä Suomi velkaantuu nopeammin kuin Ruotsi, se tuskin selviää pelkästään julkisen talouden alijäämistä ja velkaantumisesta pauhaamalla. Selityksiä haettaessa on syytä pitää mielessä, että puheena olevat velkasuhteet ovat suhdelukuja, joissa on kaksi muuttujaa, ja jotka voivat kasvaa tai supistua kumman tahansa tai kummankin muuttujan liikkeistä.

Velkaisuuden suhdeluku syntyy, kun velkamäärä jaetaan bkt-luvulla ja kerrotaan sadalla. Niinpä velkaisuuden suhdeluku kasvaa, jos velkamäärä kasvaa enemmän kuin bkt – ja sitäkin enemmän, jos velkamäärä kasvaa ja bkt supistuu. Velkalukujen lisäksi olisi muistettava vertailla Suomen ja Ruotsin bkt-lukujen muutoksia ja puntaroida, löytyisikö niistä vihjeitä velkaisuudenkin muutoksiin.

Yksi varteen otettava kysymys voisi olla, mitä Ruotsin bkt:lle ja sitä myöten velkasuhteellekin tapahtui erityisesti niinä viime vuosikymmenten suurina kriisivuosina, joiden aikaan Suomen julkinen talous otti kontolleen eniten uutta velkaa.

Se tosin edellyttää yhden meikäläisen taloustabun sivuamista.

Yksi selitys löytyy valuuttaoloista

Suomi ja Ruotsi kohtasivat tahoillaan suurin piirtein saman finanssikriisin, melkein saman eurokriisin ja jokseenkin yhtä tylyn koronakriisin ja viimeksi tasan saman energiakriisin. Mutta jostakin syystä Suomen talous näyttää silti kärsineen näistä kriiseistä enemmän ja kauemmin kuin Ruotsin talous. Vaikka kummankin naapuruksen bkt sukelsi kriisien aluksi, Ruotsin bkt näyttää jotenkin kummasti toipuvan Suomen taloutta nopeammin ja notkeammin kriisiä edeltäneisiin lukemiin. Tämä talouden pikainen toipuminen voi olla yksi selitys, miksi Ruotsin julkinenkin talous on selvinnyt kriisivuosista selvästi keveämmillä alijäämillä ja vähäisemmällä velkaantumisella kuin Suomen julkinen talous.

Yksi mahdollinen selitys tälle silmiin pistävälle erolle voi löytyä Suomen ja Ruotsin yhdestä perustavaa laatua olevasta talouserosta, jota ei ole kuitenkaan sopivaa mainita ääneen tai edes sivuta poliittisesti korrektissa talouskeskustelussa.

Tuo iso ero – ja taloustabu – piilee valuuttaoloissa.

Suomella on muiden euromaiden kanssa yhteinen euro ja Ruotsilla oma kruunu, joten Ruotsilla on yksi talouden tärkeä iskunvaimennin enemmän kuin Suomella. Viime kriisien aikaan kruunu onkin heikentynyt voimakkaasti suhteessa euroon ja antanut näin Ruotsin taloudelle sellaista toipumis- ja kasvuvoimaa, jollainen on jäänyt Suomelta euromaana saamatta.

Jos sallitaan poliittisesti epäkorrekti pelkistys, Ruotsissa kriisien iskuja on pehmittänyt kruunun joustavuus, Suomessa julkisen talouden velkaantuminen.

* * *
Huom! Alleviivaukset H.Moilasen tekemiä.

Aiemmin tänään jo totesin, että Ruotsin lisäksi myös Norjalla ja Tanskalla on omat valuuttansa. Mikään edellä luetelluista maista ei ole mukana yhteisvaluutta eurossa. Euroopan unioniin kuuluvat Ruotsi ja Tanska käyttävät kumpikin omaa valuuttaansa: Ruotsissa on Ruotsin kruunu (SEK) ja Tanskassa Tanskan kruunu (DKK). Kyseisillä valuutoilla on kuitenkin yksi keskeinen ero. Tanskan kruunu on sidottu euron arvoon, kun taas Ruotsin kruunu kelluu vapaasti.

Ehkä joku muukin on huomannut, että Ruotsissa on viime aikoina nähty lisääntyvässä määrin julkisia puheenvuoroja, joissa Ruotsin kruunua on alettu kutsua roskavaluutaksi. Esimerkiksi ruotsalainen liikemies ja aktivistisijoittaja Christer Gardell on toivonut Ruotsin luopuvan kruunusta sekä siirtyvän käyttämään euroa. Hänen mukaansa Ruotsin kruunu on "pieni paskavaluutta".

Oma valuutta saattaa olla valtiolle ja sen yrityksille etu, mihin Jan Hurrikin tuossa ylempänä viittasi. Mutta kyllä siihen omaan valuuttaan muutamia riskejäkin liittyy. Suomessa niistä riskeistä ei ole haluttu hirveästi puhua euroon liittymisen jälkeen, vaikka sitä kautta saattaisi paremmin ymmärtää esimerkiksi Suomen taloudelle merkityksellisen Ruotsin tilannetta.

Yksi omaan valuuttaan liittyvä riski on tuonnin ja tuontitavaroiden kallistuminen. Ruotsissa tämä ilmiö näkyy jo tavallisille kansalaisillekin muun muassa ruoan hinnan nousuna. Verrattuna vuoden takaisiin hintoihin, Ruotsissa ruoka on kallistunut 20%, Norjassa 12% ja Suomessa sekä Tanskassa 15%.

Ruoka on kallistunut Ruotsissa vielä nopeammin kuin Suomessa

Heikon valuutan vaikutukset näkyvät ruotsalaisten kauppalaskuissa.

Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000009421724.html

Ruotsissa poikkeuksellisen paljon nousseet ruokatuotteiden hinnat selittyvät asiantuntijoiden mukaan nimenomaan Ruotsin valuutan heikolla arvolla. Ruotsin kruunun arvo on siis tällä hetkellä poikkeuksellisen matala. Iso osa varsinkin hedelmistä ja kasviksista tuodaan ulkomailta, minkä vuoksi niiden hinnat ovat kallistuneet kovasti. Hieman yllättävästi heikko kruunun arvo on nostanut myös Ruotsissa tuotetun ruoan hintaa, koska ruotsalaiset ruoantuottajat voivat vapaasti myydä tuotteitaan ulkomaille saadakseen niistä paremman hinnan. Valitettavasti asiantuntijoiden mukaan ruoan hinta voi jatkossa nousta Ruotsissakin vielä lisää, jos kruunun arvon heikkeneminen ja/tai korkea inflaatio jatkuu.

Toinen oman valuutan ongelma, josta on nyt alettu puhua Ruotsissa, liittyy Ruotsin talouden pieneen kokoon. Talousasiantuntijoiden suunnasta on kuulunut, että Ruotsin on nykyään entistä vaikeampi saada ulkomaisia investointeja, koska maan talous näyttäytyy pienenä ja epävakaana. Erityisesti mainittiin Ruotsin kiinteistösektori, johon ulkomaiset sijoittajat eivät ole halukkaita sijoittamaan rahojaan. Nyt kannattaa muistaa Jan Hurrin kirjoituksen keskeinen sisältö: Ruotsissa nimenomaan yksityinen sektori (yritykset & kotitaloudet) ovat raskaasti velkaantuneita. Muualta tiedämme, että Ruotsissa velkataakka on erityisen raskas kiinteistösektorilla. Miksiköhän ulkomaiset sijoittavat välttelevät sijoittamasta ruotsalaisin yrityksiin ja esimerkiksi kiinteistösektoriin...?

Pelkään jonkin verran, ettei totuus Ruotsin taloudesta ole vielä selvinnyt tavallisille ruotsalaisillekaan. Eikä tietysti meille suomalaisillekaan. Epäilen tällaista, koska Ruotsissa on tavallista vaieta ongelmista ja kaunistella totuutta. Joka tapauksessa nyt on vähitellen alettu k-sanasta, kuten toimittaja asian hauskasti ilmaisi. K niinkuin köyhyys

"Menestymisen kulttuuri on Ruotsissa vahva. Ei ole helppoa löytää ruotsalaista, joka sanoisi olevansa köyhä."
- - -
"Ruotsi on vielä Suomea selvemmin kulutusyhteiskunta. Rahaa on käytössä enemmän, ja sitä myös käytetään. Trendejä seurataan."

Lähde: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006102558.html

[H.Moilanen]

Tässä tulee päivän viimeinen Ruotsi-viesti

Alle kopioidussa jutussa kerrotaan miten koronnostot ovat aiheuttaneet ongelmia Ruotsissa. Koronnostot vaikuttavat tietysti niihin kotitalouksiin, joilla on paljon velkaa. Ruotsissa velkaisia kotitalouksia on todella paljon. Aiemmin tänään postaamassani Jan Hurrin kirjoituksessa kerrottiin tarkemmin Ruotsin yksityissektorin eli pääasiassa kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuudesta. Kaiken lisäksi monilla ruotsalaisilla on todella paljon velkaa, koska vuosien (paremminkin vuosikymmenten) ajan Ruotsissa on elintaso ja sen myötä myös esimerkiksi asuntojen hinnat nousseet hulppeasti. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika on rohkaissut ottamaan lainaa, eikä varoitteluja olla välttämättä kuunneltu. Aiemmin Ruotsissa ei edes tarvinnut lyhentää asuntolainoja. Tähän tuli tosin joitakin vuosia sitten muutos. Nykyään ruotsalaisissa asuntolainoja on tietyin ehdoin pakko lyhentää, mutta edelleen niin kutsuttu lyhennyspakko on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna varsin löperöä.

Mutta lainojen korkoja ruotsalaiset ovat makselleet tähänkin asti, vaikka eivät olisi varsinaista lainaansa lyhentäneet. Ja kun nyt korot ovat nousseet, se tarkoittaa monille lainaa ottaneille kuukausittaisten kulujen kasvua. Samaan aikaan ruoan hinta on noussut, sähkö on kallistunut, autoiluun liittyvät kulut ovat kasvaneet jne. Ruotsalaisten kotitalouksien lisääntyneiden ongelmien takana on siis useita samanaikaisesti tapahtuneita muutoksia. Pankkien stressitestitkin ovat perustuneet siihen ajatukseen, ettei korkojen nousun kanssa samanaikaisesti vallitsisi yli kymmenen prosentin inflaatiota. Esimerkiksi Ruotsissa jo tapahtunut 20% ruoan hinnannousu koettelee luonnollisesti kotitalouksia.

10.2.2023
https://www.talouselama.fi/uutiset/kork ... f512c8ef5c

Korko alkaa jo todella tuntua Ruotsissa – Kirkoltakin poikkeuksellinen tviitti: ”Hyvä jumala, me rukoilemme”

Ohjauskoron nosto sai Ruotsissa kirkonkin reagoimaan, kirjoittaa Kauppalehden Tukholman-kirjeenvaihtaja Ossi Kurki-Suonio.

Ruotsin keskuspankki Riksbanken nosti torstaina odotetusti ohjauskorkonsa 2,5 prosentista 3,0 prosenttiin. Päätöstään keskuspankki perusteli inflaatiolla ja etenkin joulukuussa kohonneella, energiahinnoista puhdistetulla pohjainflaatiolla.

Joulukuussa kiinteällä korolla lasketut kuluttajahinnat kohosivat 10,2 prosenttia vuoden takaisesta ja energiahinnoista puhdistetut, kiinteäkorkoiset kuluttajahinnat 8,4 prosentilla.

Vaikka päätös oli odotettu, on se herättänyt myös runsaasti kritiikkiä. Riksbankenin on pelätty kuristavan inflaatiopeloissaan taloutta liikaa ja suhteettomasti.

Ruotsin SAK:ta vastaava työmarkkinakeskusjärjestö LO:n pääekonomisti Laura Hartman syytti torstaina suoraan maan keskuspankin nostavan työttömyyttä. Hänen mukaansa Riksbankenilla on väärä kuva inflaatiosta.

”Ruotsissa inflaatio johtuu siitä, että käynnissä on sota ja energiakriisi. Ne ovat kansainvälisiä tekijöitä, joihin Riksbankenin koronnostot eivät vaikuta”, Hartman totesi.

Ruotsin taloutta pidetään hyvin korkoherkkänä, mistä esimerkkinä on asuntojen hintakehitys. Keskiviikkona julkistetun tuoreen Svensk mäklarstatistikin mukaan asuntojen - sekä huoneistojen että omakotitalojen - hinnat ovat laskeneet nyt 15 prosenttia viime vuoden huippulukemista.

Asuntolainat ovat paisuneet. Viime huhtikuussa Ruotsin finanssivalvoja Finansinspektionen (FI) arvioi raportissaan, että lähes 11 prosentilla vuonna 2021 lainan ottaneista asiakkaista oma talous valahtaisi alijäämäiseksi seitsemän prosentin korolla. Siis menot ylittäisivät tulot.

Korkopäätökset myös tuntuvat nopeasti asuntovelallisilla. Vaikka lainoja on otettu kiinteäkorkoisinakin, on tavallista, että koko laina ei ole kiinteäkorkoinen. Lainat voivat koostua useasta osasta, missä yksi on kiinteäkorkoista ja toinen sekä vielä kolmaskin markkinakorkoista. Lisäksi ruotsalainen näkee Suomessakin tavallisen 12 kuukauden koron kiinteäkorkoisena.

Koko vuonna 2021 nostetusta asuntolainakannasta 43 prosenttia oli sidottu lainaan, missä korkoa tarkistettiin useammin kuin kerran vuodessa, 12 prosenttia kerran vuodessa tai kahdessa. Viisi prosenttia oli sidottu korkoon, jota tarkistettiin kerran viidessä vuodessa tai harvemmin.

Riksbankenin pääjohtaja Erik Thedéen tuntee luvut epäilemättä hyvin. Vuodenvaihteessa keskuspankin ruoriin tarttunut Thedéen tuli tehtävään nimittäin juuri FI:n pääjohtajan paikalta.

Torstaina Dagens Nyheter kertoi jo viiden hengen perheestä, jonka talouden kohonneet korkokustannukset ja sähkölaskut ovat ajaneet alijäämäiseksi. Säästöjä on syöty, mutta virkamiehenä toimiva isä on ottanut toisen työn bussikuskina. Hintahuipulta ostetun omakotitalon myynti ei ole houkutteleva vaihtoehto.

Pian Riksbankenin torstaisen koronnostopäätöksen jälkeen Ruotsin kirkko julkaisi poikkeuksellisen esirukouksen Twitterissä.

”Hyvä jumala, me rukoilemme kaikkien niiden puolesta, jotka ovat huolissaan rahojen riittävyydestä. Amen”, kirkko tviittasi aihetunnistein ohjauskorko ja Riksbanken.

Vaikka nykyinen korkotaso ei vielä edes lähentele seitsemää prosenttia, jolla FI stressitestinsä teki, niin ruotsalaisten psykologinen koronsietokyky näyttää nyt olevan maksimissa.

Huhtikuussa Riksbankenin odotetaan nostavan korkoa vielä 25 korkopisteellä eli 0,25 prosenttiyksiköllä. Saa nähdä, kerääntyykö Brunkebergstorgille jo mielenosoittajajoukko uutta päätöstä vastaanottamaan.

Screenshot_20230408-193950.jpg (110.08 KiB) Katsottu 1188 kertaa

Ruotsissa muuten työttömyysaste (8,2% helmikuussa 2023) on hieman korkeampi kuin Suomessa (7,6% tammikuussa 2023). Viimeisimpien uutisten mukaan erityisesti rakennus- ja ravintola-aloilla on nyt ollut paljon konkursseja. Kotitalouksien talousvaikeudet eivät oikein tiedä hyvää myöskään sellaisille yrityksille, joiden tuotteiden ostaminen ei ole aivan pakollista. Esimerkiksi Ikea, H&M, KappAhl, Stadium, ClasOhlson ja Biltema ovat ruotsalaisia yrityksiä, joiden tuotteita todennäköisesti ostetaan vähemmän kuin ennen, jos kotitalouksien talousvaikeudet leviävät laajemmalle ja pitkittyvät. Se taas voi tietää ongelmia yrityksille, jotka saattavat esimerkiksi joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään jne.

"Velkavetoinen kulutus ei kuitenkaan tarjoa kestävää talouskasvua."
* * *
"Voi siis kysyä, miten käy talouskasvulle, kun velkaantumisen rajat tulevat vastaan."
* * *
"Vaikka luotonsaaminen ja kulutustottumukset ovat muuttuneet, edelleen pätee vanha totuus, että velka on helppo ottaa mutta sen takaisinmaksu on hidasta."

Lähde: https://www.talouselama.fi/uutiset/velk ... d4f9cc3018

Ps. Miten pärjäävät ne ruotsalaisille kotitalouksille ja yrityksille lainaa myöntäneet pankit? Onko niille tehty stressitestejä? Kun näitä juttuja tänään kirjoittelin, nettiselain mainosti minulle "lainaa ilman vakuuksia" aika monestakin ruotsalaisesta yrityksestä. Alla yksi mainoksista malliksi.

Screenshot_20230408-205840.jpg (113.63 KiB) Katsottu 1184 kertaa

[Petu]

Peter Schiff
Peter Schiff (s. 23. maaliskuuta 1963) on yhdysvaltalainen talouselämänvaikuttaja. Hän kannattaa itävaltalaista taloustiedettä. Yleisesti ottaen hän on suhtautunut valtavirrasta poiketen pessimistisesti Yhdysvaltain talouden näkymiin. Elokuussa 2006 Schiff ennakoi Yhdysvaltoihin finanssikriisiä, joka syntyisi talouskuplan puhkeamisesta. Tämä toteutui vuoden 2007 alusta alkaen nk. subprime-kriisinä.[1] Schiff syyttää ongelmista suurimmaksi osaksi valtion talouspolitiikka, ja erityisesti USA:n keskuspankin Federal Reserven liian löysää rahapolitiikkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Schiff

Schiffin ”synti” on se, että hän edustaa taloustieteissä ns. itävaltalaista koulukuntaa, kun kaikki maailman keskuspankkiirit edustavat keynesiläistä talousajattelua ja rahapolitiikkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Itävaltal ... teluteoria
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesilä ... _perusteet

Peter Schiff: We Are On The Cusp Of Another Financial Crisis
Fri, March 31, 2023

During his press conference after the March FOMC meeting, Jerome Powell said the banking system is “sound and resilient.” Peter said it’s not sound at all.

“It’s a house of cards that is starting to collapse.”

Peter explained how the banking system became so unsound.

“Thanks to the mistakes the Fed has made since the 2008 crisis, we have a much bigger bubble now. The Fed caused the bubble that led to the financial crisis of 2008, and then they inflated a bigger bubble to try to paper over those mistakes and kick the can down the road so that we wouldn’t have to deal with the full consequences of resolving all those mistakes. And of course, we just compounded the problem with bigger mistakes and now the US economy is poised on the biggest economic disaster in its history.”

In the wake of the failures of SVB and Signature Bank, Peter said it was the beginning of the next financial crisis. But virtually nobody in the mainstream is calling it a financial crisis. Peter compared the situation in 2008 with the situation today. In a nutshell, the 2008 financial crisis was about debt people ran up during a bubble and the inability of borrowers to pay when the air came out.

“That’s exactly what’s happening now. It is a banking crisis, and banks are financials. I think people are reluctant to call it a financial crisis because they don’t want to evoke the memories of 2008 and they don’t want to make any comparisons. They don’t want to acknowledge that.”

Even as the subprime mortgage market was blowing up in 2007, people were insisting that everything was fine and “contained.” We’re hearing the same thing today as this crisis unfolds.

“They are dismissing all the early signs of a major financial crisis. But make no mistake, we’re on the cusp of one. And it’s going to be much bigger than the last.”

In just two weeks, the Federal Reserve added nearly $400 billion to its balance sheet. That’s money created out of thin air.

“That’s inflation. And so, when you do that, you destroy the value of all the money that’s already in circulation. So, Americans are going to pay, not because they are taxpayers, but because they are US dollar owners and US dollar earners. Everybody’s paycheck is going to be reduced in value because of the bank bailouts.

https://finance.yahoo.com/news/peter-sc ... 00631.html

[acp]

[H.Moilanen]

Tässä on tällainen sosiaalisen median ja psykologian näkökulma taannoiseen Silicon Valley Bankin kaatumiseen.

17.3.2023
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/ ... de224085c8

Käynnistivätkö Twitter-huhut pankkikriisin?

Silicon Valley Bankin kaatumista edelsi tunnettujen sijoittajien viestit pankin huonosta tilanteesta, joka johti talletuspaon syntymiseen.

Kalifornialaisen Silicon Valley Bankin (SVB) kaatumisen yksi syistä näyttäisi olevan sosiaalisessa mediassa käyty paniikin sävyinen keskustelu. Asiasta uutisoi CNN.

Pankin viranomaistiedotteen mukaan SVB:n asiakkaat nostivat päivän aikana pankista yli 42 miljardia dollaria, jättäen pankin omat varat miljardin pakkaselle.

SVB ajettiin alas viime viikon perjantaina viranomaispäätöksellä. Tämän seurauksena yhdysvaltojen pörssit ovat laskeneet, ja seuraukset ovat heijastelleet ympäri maailmaa.

Yksi varojen nostopaniikkiin johtaneista syistä oli Twitterissä nopeasti levinneet huhut.

Paniikkia lietsottu

Pankin huonoon tilanteeseen vaikutti noussut korkotaso, jonka myötä pankin sijoittamien talletusten arvo oli laskenut ja saanut asiakkaat huolestumaan.

Romahdusta edeltävänä päivänä pääomasijoittajat kirjoittivat erityisesti Twitteriin varoitusviestejä pankin huonosta tilanteesta. CNN:n mukaan tunnetut sijoittajat yllyttivät yrityksiä ”harkitsemaan uudelleen”, missä säilyttävät varojansa.

Viestien perusteella pankin asiakkaat alkoivat nostamaan rahojaan pois pankista. Tahti oli jopa niinkin kova, että pankin järjestelmät kaatuilivat. Tästä seurasi ketjureaktio, jossa paniikinomaisia viestejä jaettiin eteenpäin.

–Aiemmin tällaiseen meni paljon aikaa, mutta nykyään Twitterin kautta tieto liikkuu paljon nopeammin. Kyseisellä pankilla oli myös hyvin yhtenäinen asiakaskunta, jotka seurasivat samoja viestintäkanavia, Aalto yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg kertoo Iltalehdelle.

Lumipalloefekti

Ilmiötä, jossa pankin asiakkaat tulevat tietoiseksi pankin ongelmista ja haluavat varansa pikaisesti pois tileiltänsä, kutsutaan nimellä talletuspako.

–Ensimmäisten joukossa rahojensa nostajat saavat todennäköisimmin rahansa takaisin, tällöin pankin asiakkaat pyrkivät toimimaan tilanteessa mahdollisimman nopeasti, Nyberg sanoo.

Nybergin mukaan tilanne vaikuttaa yksittäiselle sijoittajalle hyvinkin loogiselta. Mikäli sijoittaja huomaa muiden nostavan varoja pois pankista, niin silloin sijoittajalle järkevältä tuntuva vaihtoehto on nostaa rahat pankista.

Tilanne paisuu herkästi lumipalloefektiksi, jossa ongelmat kasvavat eikä pankki välttämättä kykene suoriutumaan maksuvelvoitteistaan.

Nyberg ei pidä todennäköisenä, että tapaukseen olisi liittynyt vieraan vallan masinoimaa informaatiovaikuttamista, koska viestejä olivat ensisijaisesti välittäneet tunnetut sijoittajat. Mahdollisuus tällaiseen on kuitenkin olemassa.

–Boteilla tällaisen haavoittuvuuden hyödyntäminen on hyvinkin mahdollista.

Talletussuoja estää tällaisen

Talletuspako on eräänlainen kaksiteräinen miekka. Pankin toiminnan kannalta sijoittajien kannattaisi toimia rauhallisesti. Mikäli paniikki ehtii syntymään sijoittaja voi menettää rahansa, jollei näitä nosta.

Tämän takia pankkijärjestelmä antaa talletuksille talletussuojan, joka turvaa talletuksille turvan tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi jos asiakas on tallettanut 200 000 euroa ja pankki myöntää talletussuojan 100 000 euroon asti, kannattaa kriisitilanteessa sijoittajan nostaa talletussuojasta ylimenevä 100 000 euroa.

Talletussuojan mahdollistaa useiden pankkien yhteinen rahasto, josta suoja myönnetään. Yksittäinen pankki ei ylläpidä rahastoa.

Nybergin mukaan hyvävaraisella pankilla tällainen ei kuitenkaan ole todennäköistä.

–Vastaavan paniikin syntyminen vaatii vahvaa sekä totuudenmukaista viestiä.

Maanantaina Ison-Britannian HSBC-pankki ilmoitti ostavansa SVB:n brittiläisen sisaryhtiön yhdellä punnalla varmistaakseen asiakkaille talletussuojan.

[H.Moilanen]

Joitakin päiviä sitten postasin tänne useamman viestin koskien Ruotsin tilannetta. Tässä uunituore palanen talouspolitiikkaa eli valtion budjettiasiaa Ruotsin suunnasta.

17.4.2023
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/02a ... dd3c3121ca

Ruotsiin pula-ajan budjetti: ”Taantuma jatkuu vuoteen 2025”

Lisärahaa on tarjolla vain kouralliselle kohteita.

Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson esitteli maanantaina hallituksen ja sitä tukevien ruotsidemokraattien yhteisen kevätbudjetin vuodelle 2023.

Menolisäyksiä budjetissa on vain kourallinen. Suurimmat lisärahat suunnataan aikuiskoulutukseen ja puolustukseen. Myös lapsiperheiden tilapäistä asumislisää jatketaan vuodenvaihteeseen saakka. Toisaalta toimeentulotukea leikataan samansuuruisesti, joten monelle perheelle lopputulos on plus miinus nolla.

Päätöksiä kuntien ja alueiden rahoituksesta lykättiin tyystin syksyyn.

Porvarihallitus on luvannut laskea työn verotusta Ruotsissa. Valtiovarainministerin mukaan tahtotila on edelleen sama, mutta nyt ei ole oikea aika veronkevennyksille.

Ruotsin maltillista kokoomusta edustavan Svantessonin näkemys Ruotsin talouden tilasta on synkkä: päällä on sekä ennätyskorkea inflaatio että matalasuhdanne. Hallitus ennakoi, että Ruotsin bruttokansantuote kutistuu tänä vuonna prosentilla, mutta kääntyy taas ensi vuonna reilun prosentin kasvuun.

– Taantuma alkaa nyt ja tulee jatkumaan vuosina 2023, 2024 ja 2025, Svantesson sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ennusteen mukaan myös työttömyys tulee nousemaan yli 8 prosentin nykyisestä noin 7,5 prosentista.

– Ajat ovat vaikeat.

Ruotsin oppositio on kritisoinut budjettia ponnettomuudesta ja vähäisistä panostuksista kansalaisten hyvinvointiin. Sosiaalidemokraattien entinen valtiovarainministeri Mikael Damberg kuvaa budjettia ”hukatuksi mahdollisuudeksi” muuttaa suuntaa.

Talouden epävarmuutta lisäävät myös Ruotsissa tutut tekijät: ennen muuta Ukrainan sota, asuntomarkkinatilanne ja energiakysymys. Hallitus tarkastelee budjettia uudestaan laajemmin syksyllä.

- - - - -
Huom! Fontin lihavoinnit ja muut muokkaukset H.Moilasen tekemiä.

[Petu]

Tohtori Tuho ja FED.png

Vuoden 2008 talouskriisin ennustanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä Nouriel Roubini puhuu tuoreessa haastattelusta talouden tämänhetkisestä tilasta, tulevista riskeistä ja uhkakuvista, FEDistä, dollarista ja yleisestikin talouden ja koko talousjärjestelmän uhkista, sekä ennenäkemättömästä velkaantumisesta, korkojen noususta, inflaatiosta jne..

25.10.2022

• Zombie-instituutiot (velalla mm. johdannaismarkkinoilla toimineet hedge-rahastot jne..!??) menevät konkkaan

• Fedistä Roubini toteaa seuraavasti. It’s going to be, essentially the FED wimping out..they are gonna blink and wimp out.

• ”Luulen, että haluat mennä kultaan ja jalometallehin..”

• Vipuvaikutteiset markkinat ovat sulkeutumassa. (Suomeksi: Velalla vivuttaneet Hedge-rahastot ja rahoituslaitokset jne ovat kusessa!?)

Hetemäki - HS haastattelu.png (387.24 KiB) Katsottu 888 kertaa

Talous|HS-haastattelu
Pahin voi olla pian edessä, arvioi rahoitus­kriisien tuntija Martti Hetemäki
7.4

Pankkijärjestelmässä muhivat ongelmat saattavat olla arvaamattoman suuria. Keskuspankit ovat pulassa, koska niiden tehtävänä oleva rahoitusvakauden ja hintavakauden turvaaminen ovat nyt ristiriidassa keskenään.

SUURET riskit kalvavat taas maailmantaloutta. Inflaatio on aivan liian nopeaa, ja rahoitusmarkkinoita puistattaa pelko uudesta pankkikriisistä.

Ekonomistit eri puolilla maailmaa pohtivat pää märkänä, mihin tämä kaikki johtaa

Työskennellessään valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä ja kansliapäällikkönä Hetemäki osallistui vuonna 2008 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin ja sen jälkeen eurokriisin ratkomiseen.

Mitä Hetemäki ajattelee nyt, kun inflaatio on nopeampaa kuin vuosikymmeniin ja pankkeja on kaatunut Yhdysvalloissa ja Euroopassa?
”Viranomaiset ovat turvautuneet etenkin Yhdysvalloissa hyvin laajoihin toimiin talletusten suojaamiseksi ja pankkien vakuuksien riittävyyden varmistamiseksi, mikä viittaa pankkijärjestelmän isoihin ongelmiin.”

PANKKIEN ongelmat ja liian nopea inflaatio luikertelevat siinä mielessä yhteen, että molemmat ovat keskuspankkien vastuulla.
Keskuspankkien pitkään kestäneen rahapoliittisen elvytyksen seurauksena kotitalouksilla, yrityksillä ja valtiolla on nyt runsaasti velkaa.
Suurten velkataakkojen takia Hetemäen mielestä on olemassa riski, että keskuspankit eivät tohdi kiristää rahapolitiikkaa riittävästi inflaation taltuttamiseksi.

”Inflaation saaminen hallintaan on suuren velkaantumisen takia entistä vaikeampaa. Rahapolitiikan aggressiivisessa kiristämisessä on riskinsä, mutta mitä pidempään inflaatio pysyy nopeana, sitä vaikeampaa sen taltuttaminen on”, Hetemäki sanoo.
Keskuspankkien koronnostot vaikuttavat talouteen laaja-alaisesti.

”Ennen koronaviruspandemiaa ja sen jälkeen rahapoliittinen elvytys jatkui liian pitkään. Nyt inflaatiopaineita lisäävät sota ja geopoliittiset jännitteet, joiden takia tarjontaketjuissa on häiriöitä.”

Jos rahapoliittinen elvytys olisi lakkautettu aikaisemmin, inflaatio ei hänen mielestään olisi välttämättä kiihtynyt yhtä paljon kuin viime vuonna. Tällöin keskuspankkien ei ehkä olisi tarvinnut kiristää rahapolitiikkaa aggressiivisesti.

Asiassa on myös toinen puoli.

Siinä missä ohjauskorkojen nopea nostaminen aiheuttaa usein ongelmia, rauhallisemmat koronnostot viime vuonna olisivat todennäköisesti aiheuttaneet myös suurta taloudellista ahdinkoa. Inflaatio olisi kiihtynyt nykyistä nopeammaksi. Tämän seurauksena kotitalouksien reaalitulot olisivat luultavasti romahtaneet ja inflaatio-odotukset nousseet enemmän.

RAHAPOLITIIKAN kiristäminen kytkeytyy elimellisesti myös pankkien vaikeuksiin, vaikka se saattaa kuulostaa erikoiselta. Yleensä korkojen kohoaminen parantaa pankkien kannattavuutta, koska niiden korkokatteet kasvavat. ”Nyt tuottokäyrän kääntyminen eli lyhyiden korkojen kohoaminen pitkiä korkoja korkeammalle heikentää pankkien kannattavuutta.”

Tiukan paikan tullen ne [pankit] tietävät keskuspankin tulevan taas apuun.

YHDYSVALLOISSA pitkien korkojen kohoaminen runteli erityisesti Silicon Valley Bankia. Se sijoitti asiakkailtaan vastaanottamiaan talletuksia liittovaltion pitkiin joukkolainoihin mutta kirjasi ne taseeseen nimellishinnalla. Kun keskuspankki on inflaation torjumiseksi nostanut ohjauskorkoaan yhdeksän kertaa vuoden kuluessa, liittovaltion joukkolainojen hinnat ovat halventuneet tuntuvasti.

Talletuspaon takia Silicon Valley Bank joutui myymään joukkolainoja huomattavasti halvemmalla kuin ne oli kirjattu taseeseen. Ongelma oli erityisen paha siksi, että pankki ei ollut ostanut korkosuojausta.

Silicon Valley Bankin riskienhallinnan pettäminen saattaa Hetemäen mielestä osaksi palautua kysymykseen liian pitkäksi venyneestä rahapoliittisesta elvytyksestä.

On hyvä kysymys, miksi pankit lisäsivät riskinottoa vielä rahoitusolojen kiristyessä. Yksi vastaus on, että tiukan paikan tullen ne tietävät keskuspankin tulevan taas apuun.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi maaliskuussa, että kaikki talletukset on turvattu. Se oli paljon sanottu.
”Jos kerran kaikki talletukset on Yhdysvalloissa turvattu, Euroopan pankkijärjestelmän kilpailukyky heikkenee. Euroopassa lisääntyy paine vastaaviin toimiin, jotta pankit eivät menettäisi talletuksia Yhdysvaltoihin.”

Tämä ei kuitenkaan poistaisi nykyisten ongelmien perimmäistä syytä. Eli pankkien rahoituksen turvaamisen ja niiden liiallisen riskinoton ristiriitaa.
”Jos esimerkiksi rahapolitiikkaa joudutaan äkisti kiristämään paljon, pankkijärjestelmän häiriöistä tulee vakavampia.

Eli jos pankki on ottanut liikaa riskiä tai sen liiketoimintamalli on epäuskottava, se heijastuu markkina-arvoon. Jos toiset pankit ja sijoittajat menettävät luottamuksensa tiettyyn pankkiin, sen liiketoimintamalli ei ole kestävä.

”Mitä enemmän keskuspankit kantavat liikepankkien riskejä, sitä enemmän liikepankit ottavat riskiä.”

Hetemäen mielestä ainakin teoreettisesti olisi syytä pohtia tällaista 1800-luvulta peräisin olevaa järjestelmää, jossa pankit pelastavat toisensa.
"Suuri kysymys on, olisiko mahdollista hallitusti vähentää moraalikatoa kääntämällä kelloa ajassa taaksepäin lisäämällä pankkien keskinäistä vastuuta ja vähentämällä keskuspankin vastuuta.”

https://www.hs.fi/talous/art-2000009486340.html

[H.Moilanen]

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi maaliskuussa, että kaikki talletukset on turvattu. Se oli paljon sanottu.
”Jos kerran kaikki talletukset on Yhdysvalloissa turvattu, Euroopan pankkijärjestelmän kilpailukyky heikkenee. Euroopassa lisääntyy paine vastaaviin toimiin, jotta pankit eivät menettäisi talletuksia Yhdysvaltoihin.”

Vai että muka Yhdysvalloissa on kaikki talletukset turvattu. Siihen ei usko Yhdysvalloissa kukaan täysjärkinen, eikä siihen kannata eurooppalaisten tai muidenkaan uskoa. Toki tuo on kiva jekku amerikkalaisilta, että jospa joku tyhmä siirtäisi varojaan muista maanosista Yhdysvaltoihin. Nimittäin rahaahan he tarvitsisivat. Rahan lisäksi he tarvitsevat ihmisten luottamusta (olkoon vaikka typerää sinisilmäistä luottavaisuutta), koska he yrittävät välttää uusia joukkopaniikkeja ja valuuttapakoa.

Yhdysvalloissa keskusteluiden kestoaiheena on vuosien ajan ollut se, miten voisi säilyttää ja turvata oman omaisuuden säilymisen tulevien - todennäköisesti turbulenttisten - vuosien aikana. Nouriel Roubinin lisäksi moni muukin on maininnut rahojen vaihtamisen kultaan ja muihin jalometalleihin. Superrikkailla on apunaan konsulttien armeija ja alalle on syntynyt monenmoista yrittäjyyttä. Jo monta vuotta sitten Suomen mediakin käsitteli aihetta mm. tällaisilla otsikoilla: Superrikkaat rakentavat nyt luksusbunkkereita maailmanlopun varalle. Voit lukea uutisjutun tästä linkistä. Jo silloin moni tiesi, mihin suuntaan maailman politiikka ja talous ovat matkalla. Silti maailmanlopun suunnitelmista keskusteltaessa käytettiin häveliäitä ja vältteleviä termejä kuten "mahdollisesti lähestyvä ekokatastrofi". Tietysti, koska ei haluttu lietsoa paniikkia eikä luoda pelkoa kuluttajien keskuuteen, mikä olisi voinut vähentää kuluttamista. Osa toki käytti myös realistisempia sanoja, kuten "talousromahdus" tai "talouskriisi".

Suomeen ei oikein voi avata pankkitiliä ellei asu Suomessa. Sama tilanne on monissa muissakin Euroopan maissa. Ja hyvä niin. Tietysti amerikkalaisilla on ihan oikeasti ongelmia varallisuutensa säilyttämisen kanssa. Roubinin neuvo kullasta ja jalometalleista on minusta oikein fiksu, vaikkei se olekaan kaikille sopiva eikä ainoa neuvo.

[Petu]

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi maaliskuussa, että kaikki talletukset on turvattu. Se oli paljon sanottu.
”Jos kerran kaikki talletukset on Yhdysvalloissa turvattu, Euroopan pankkijärjestelmän kilpailukyky heikkenee. Euroopassa lisääntyy paine vastaaviin toimiin, jotta pankit eivät menettäisi talletuksia Yhdysvaltoihin.”

Vai että muka Yhdysvalloissa on kaikki talletukset turvattu. Siihen ei usko Yhdysvalloissa kukaan täysjärkinen, eikä siihen kannata eurooppalaisten tai muidenkaan uskoa.

No ei varmaan uskokaan, eikä näytä käsittääkseni oikein uskovan HS:n haastattelema Hetemäkikään, jonka tekstiä tuossa lainaat. Aiheesta on myös grillattu USA:n valtiovarainministeri Janet Yelleniä, jonka selitys ei oikein vakuuta senaattori James Lankfordia:



Toisaalta, FED voi painaa dollareita niin paljon kuin tarve vaatii, jotta tallettajat saavat rahansa tarvittaessa takaisin. Siinä on tosin sellainen ongelma, että silloin sen dollarin arvo ei ole enää sama inflaation vuoksi, jolloin ihmisten ostovoima heikkenee, vaikka tilillä olisikin sama määrä valuuttaa mahdollisten pelastuspakettien jälkeen.

[H.Moilanen]

Toisaalta, FED voi painaa dollareita niin paljon kuin tarve vaatii, jotta tallettajat saavat rahansa tarvittaessa takaisin. Siinä on tosin sellainen ongelma, että silloin sen dollarin arvo ei ole enää sama inflaation vuoksi, jolloin ihmisten ostovoima heikkenee, vaikka tilillä olisikin sama määrä valuuttaa mahdollisten pelastuspakettien jälkeen.

Naulankantaan!!!
Valuuttojen nykyinen ja varsinkin tuleva arvo kiinnostaa kovasti. Yhdysvaltojen dollari on ollut mahtava valuutta pitkään ja se on kelvannut maksuvälineeksi eri puolilla maailmaa, mutta miten lienee tulevaisuudessa. Sekin on loppujen lopuksi vain yhden valtion valuutta, joten paljon riippunee kyseisen maan sisäisistä asioista, millainen tulevaisuus US-dollarilla tulee olemaan. Yhdysvallat dollareineen voi selviytyä mullistuksesta jotenkuten tai vaikka hyvinkin, mutta ainakaan ei kannata tuudittautua siihen, että siellä on ikuisesti ja aina kaikki hyvin.

Huomattavasti pienemmän valtion ja markkina-alueen valuutta on länsinaapurimme Ruotsin kruunu. Viime aikoina Ruotsin sisältä - lähinnä elinkeinoelämästä - on alkanut kantautua vaatimuksia oman valuutan vaihtamisesta esimerkiksi euroon. Saa nähdä, mitä tapahtuu Ruotsin taloudelle ja muutenkin koko maalle (mm. politiikka, sisäinen turvallisuus sekä elintaso).

[sikakoira]

Laman partaalla notkuvat valtiot tällä hetkellä



Intialla menee hyvin uusien öljytulojen vuoksi jotka se saa myymällä Venäläistä polttoainetta EU:lle